Ennen eduskunnan valiokuntakäsittelyn etenemistä ja sivujen päivitystä hallituksen vakausunionia koskevat kirjeet eivät oikein löytyneet parlamentin sivujen kautta. Tilanteen korjauduttua laitan täydennykseksi linkit selvityksiin:
E-kirje (122/2011 vp): Sopimus talousunionin vahvistamisesta (liitteenä sopimusluonnos 16.12.2011 englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 12.1.2012; sisältönä sopimusluonnoksen kolmas versio englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 19.1.2012; EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn perustuva jatkoselvitys)
Tähän mennessä neljän sopimusluonnoksen kohdalla hallitus ja eduskunta ovat olleet yleisölle hieman hitaita ja valikoivia.
Ralf Grahn
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hallitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hallitus. Näytä kaikki tekstit
22. tammikuuta 2012
27. kesäkuuta 2011
Hallitusohjelma eduskunnassa
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle 22. kesäkuuta 2011.
Tiistaina 28. kesäkuuta eduskunta aloittaa tiedonannon (VNT 2/2011 vp) käsittelyn, joka jatkuu keskiviikkona. Torstaina eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Virallinen oppositio rajoittuu kahteen eduskunnan kahdeksasta poliittisesta ryhmästä. Näistä perussuomalaisilla on 39 edustajaa ja keskustalla 35 kansanedustajaa, mutta vielä emme ole nähneet kuinka hallituspuolue vasemmistoliiton edustajat äänestävät tällä kertaa.
Ralf Grahn
J. K. Bloggingportal.eu on julkaissut euroblogien viikkokatsauksen jossa tunnelmat EU:n suhteen vaihtelevat toivon ja epätoivon välillä.
Tiistaina 28. kesäkuuta eduskunta aloittaa tiedonannon (VNT 2/2011 vp) käsittelyn, joka jatkuu keskiviikkona. Torstaina eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.
Virallinen oppositio rajoittuu kahteen eduskunnan kahdeksasta poliittisesta ryhmästä. Näistä perussuomalaisilla on 39 edustajaa ja keskustalla 35 kansanedustajaa, mutta vielä emme ole nähneet kuinka hallituspuolue vasemmistoliiton edustajat äänestävät tällä kertaa.
Ralf Grahn
J. K. Bloggingportal.eu on julkaissut euroblogien viikkokatsauksen jossa tunnelmat EU:n suhteen vaihtelevat toivon ja epätoivon välillä.
5. helmikuuta 2009
Julkiset hankinnat puntarissa
Hankintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä eduskunta edellytti hallitukselta selontekoa uuden lainsäädännön vaikutuksista ja mahdollisista muutostarpeista. Erityismaininnan saivat kuntien yhteistoiminta sekä kansalaisjärjestöjen (kolmannen sektorin) asema sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina.
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
Hankintalain (348/2007) ja erityisalojen hankintalain (349/2007) sekä hankinta-asetuksen (614/2007) oltua voimassa vuoden (kesäkuun alusta 2007) hallitus selvitti sekä hankintaviranomaisten että yrittäjien kokemuksia varsin monipuolisesti:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=akirjat&${BASE}=akirjat&${THWIDS}=0.23/1233808343_179146&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Vaikka vuoden tarkastelujakso on lyhyt Valioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta (VNS 7/2008 vp; 61 sivua) antaa järjestelmällisen yleiskuvan lainsäädännön toimivuudesta. Menettelyt ovat täsmentyneet ja viranomaisten osaaminen on kehittynyt. Toisaalta sekä hankintatoimi että yritykset – erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – kokevat menettelyt raskaiksi.
Selonteossa tarkastellaan erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja, joissa laatu ja inhimilliset tekijät ovat tärkeitä. Hallitus esittää esimerkkejä lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista laatutekijöiden käyttämiseen ja viittaa käynnissä oleviin kansallisiin ja Euroopan unionin kehittämisselvityksiin.
Hallituksen selonteko hankintalakiuudistuksesta on hyödyllinen yleisesitys sekä viranomaisille että yrityksille.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan yhteisön (Euroopan unionin) hankintadirektiiviä 2004/18/EY ja muita julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä käsittelen englanniksi yksityiskohtaisesti osoitteessa
http://grahnlaw.blogspot.com
Kansallisen tason kysymykset painottuvat hieman enemmän tässä blogissa ja ruotsiksi osoitteessa
http://eudirektivet.egetforum.se/blog
4. kesäkuuta 2008
Suomi ratifioi Lissabonin sopimuksen
Eduskunta aloittaa tänään, 4. kesäkuuta 2008 Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen täysistuntokäsittelyn, joka tähtää sopimuksen ratifiointiin, eli kansalliseen hyväksyntään.
Käsittely perustuu hallituksen esitykseen (HE 23/2008 vp), joka on kansainvälisestikin seikkaperäisin näkemäni yleisselvitys EU:n uusista perussopimuksista.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2006 EU:n perustuslaillisen sopimuksen, johon verrattuna Lissabonin sopimus on rakenteeltaan selkeästi erilainen. Yhtenäisen perussopimuksen sijaan Euroopan unionilla olisi jatkossakin kaksi muutettua sopimusta: Euroopan unionista tehty sopimus (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT). Jälkimmäinen nimi korvaisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen.
Lissabonin sopimus toteuttaa merkittävän osan perustuslaillisen sopimuksen uudistuksista, mutta sisältöä on jonkin verran kevennetty.
Eduskunnassa päävastuu on ollut ulkoasiainvaliokunnalla, joka on laatinut mietinnön (UaVM 6/2008 vp). Lähetekeskustelun perusteella suuri valiokunta (SuVL 1/2008 vp) ja perustusvaliokunta (PeVL 13/2008 vp) ovat antaneet ulkoasiainvaliokunnalle varsin seikkaperäiset lausunnot.
Useimmat erityisvaliokunnat ovat käyttäneet mahdollisuutta lausunnon antamiseen: hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta.
Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Lissabonin sopimuksen ja siihen liittyvän lain lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Perustuslain 95 §:n 2 momentti säätää kansainvälisen sopimuksen hyväksynnästä:
”Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”
Lissabonin sopimus sisältää, perustuslakivaliokunnan esittämin perustein, määräyksiä, jotka edellyttävät eduskunnan hyväksyntää niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, siis kahdella kolmasosalla annetuista äänistä.
Lissabonin sopimus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2009, jos kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen siihen mennessä. Siksi tiedotusvälineiden päähuomio on kiinnittynyt niihin maihin, joissa sopimuksen hyväksyntä näyttää epävarmalta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa parlamentaarinen käsittely on edennyt ylähuoneeseen, mutta hallituksen suosio on alamaissa ja pääosa sikäläisestä lehdistöstä lietsoo järjestelmällisesti EU-vastaista ilmapiiriä.
Irlannissa järjestetään 12. kesäkuuta vallitsevan perustuslakitulkinnan mukaan pakollinen kansanäänestys, jonka tulos ei ole kirkossa kuulutettu. Sielläkin Lissabonin sopimuksen ja EU:n vastustajien joukosta löytyy niitä, jotka levittävät käsittämättömiä väitteitä esimerkiksi kuolemanrangaistuksen palauttamisesta EU:n toimesta.
Koska Suomi kuului perustuslaillisen sopimuksen hyväksyneiden jäsenmaiden kahteen kolmasosaan, Euroopassa ei ole kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota maahamme. Vain yksi kysymys on noussut kansainvälisen uutiskynnyksen yli: Ahvenanmaa.
Ralf Grahn
Käsittely perustuu hallituksen esitykseen (HE 23/2008 vp), joka on kansainvälisestikin seikkaperäisin näkemäni yleisselvitys EU:n uusista perussopimuksista.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2006 EU:n perustuslaillisen sopimuksen, johon verrattuna Lissabonin sopimus on rakenteeltaan selkeästi erilainen. Yhtenäisen perussopimuksen sijaan Euroopan unionilla olisi jatkossakin kaksi muutettua sopimusta: Euroopan unionista tehty sopimus (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT). Jälkimmäinen nimi korvaisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen.
Lissabonin sopimus toteuttaa merkittävän osan perustuslaillisen sopimuksen uudistuksista, mutta sisältöä on jonkin verran kevennetty.
Eduskunnassa päävastuu on ollut ulkoasiainvaliokunnalla, joka on laatinut mietinnön (UaVM 6/2008 vp). Lähetekeskustelun perusteella suuri valiokunta (SuVL 1/2008 vp) ja perustusvaliokunta (PeVL 13/2008 vp) ovat antaneet ulkoasiainvaliokunnalle varsin seikkaperäiset lausunnot.
Useimmat erityisvaliokunnat ovat käyttäneet mahdollisuutta lausunnon antamiseen: hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta.
Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Lissabonin sopimuksen ja siihen liittyvän lain lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Perustuslain 95 §:n 2 momentti säätää kansainvälisen sopimuksen hyväksynnästä:
”Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”
Lissabonin sopimus sisältää, perustuslakivaliokunnan esittämin perustein, määräyksiä, jotka edellyttävät eduskunnan hyväksyntää niin sanotussa supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä, siis kahdella kolmasosalla annetuista äänistä.
Lissabonin sopimus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2009, jos kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen siihen mennessä. Siksi tiedotusvälineiden päähuomio on kiinnittynyt niihin maihin, joissa sopimuksen hyväksyntä näyttää epävarmalta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa parlamentaarinen käsittely on edennyt ylähuoneeseen, mutta hallituksen suosio on alamaissa ja pääosa sikäläisestä lehdistöstä lietsoo järjestelmällisesti EU-vastaista ilmapiiriä.
Irlannissa järjestetään 12. kesäkuuta vallitsevan perustuslakitulkinnan mukaan pakollinen kansanäänestys, jonka tulos ei ole kirkossa kuulutettu. Sielläkin Lissabonin sopimuksen ja EU:n vastustajien joukosta löytyy niitä, jotka levittävät käsittämättömiä väitteitä esimerkiksi kuolemanrangaistuksen palauttamisesta EU:n toimesta.
Koska Suomi kuului perustuslaillisen sopimuksen hyväksyneiden jäsenmaiden kahteen kolmasosaan, Euroopassa ei ole kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota maahamme. Vain yksi kysymys on noussut kansainvälisen uutiskynnyksen yli: Ahvenanmaa.
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)