Viestintä EU:n neuvostossa 13.12.2011

Euron kohtalo ja talouden näkymät sekä EU-maiden johtajien tavallaan radikaalit mutta nähtävästi riittämättömät toimet tilanteen korjaamiseksi muodostivat pitkän makrotaloudellisen mutkan kirjoittamiseeni. Englanninkielisen Grahnlaw-blogini kirjoitukset marraskuun alusta marraskuun alusta näihin päiviin asti käsittelevät näitä taloutemme perustaan vaikuttavia kysymyksiä eurooppalaisen kannalta.

Draama tosin jatkuu, mutta Euroopan unionin toiminta etenee tärkeillä politiikka-aloilla jotka helposti jäävät varjoon tiedotusvälineissä.


Digitaalistrategia

On aika palata blogieni ydinaiheisiin:

* Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu

* EU2020-strategian seitsemän lippulaivahanketta

* Lippulaivahankkeiden joukossa erityisesti Euroopan digitaalistrategia (Digital Agenda for Europe)

* Digitaalistrategian osana digitaaliset sisämarkkinat (yhtenäismarkkinat), joiden osalta sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) on tärkeässä asemassa


Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto

Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia) kokoontui viimeksi niin että liikenneministerit tapasivat 12. joulukuuta ja viestintäministerit 13. joulukuuta 2011.

Niin sanotun TTE-neuvoston (Transport, Telecommunications and Energy Council) päätelmät tarjoavat mainion johdatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Tässä vaiheessa päätelmät ovat tarjolla englanniksi, ranskaksi ja puolaksi; linkki englanninkieliseen versioon:

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11; 27 sivua)


Viestintä

Viestintäasoista voidaan mainita:

* päätelmät radiotaajuuspolitiikasta
* verkkovierailut (roaming)
* Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA (European Network and Information Security Agency)
* päätelmät avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa

Lisäksi komissio ja puheenjohtajamaa Puola tiedottivat eräistä ajankohtaisista aiheista, kuten digitaalistrategian etenemisestä.



Ralf Grahn

EU ja kilpailu radiotaajuuksista

Radiotaajuudet ovat olennaisen tärkeitä digitaaliselle yhteiskunnalle ja nopeille langattomille palveluille, talouden elpymiselle ja kasvulle, laadukkaille työpaikoille ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Taajuuspoliittiset aloitteet ovat keskeisellä sijalla myös Euroopan digitaalistrategian sekä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kannalta, sanoi Euroopan komissio ehdotuksessaan.

Juridisesti ehdotettu monivuotinen ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, joka koskee oikeuden lähentämistä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

Komission ehdotus radiotaajuuksien tehokkaampaan hallintaan tähtäävästä ohjelmasta julkaistiin 20. syyskuuta 2010. Päätösehdotus on saatavilla 22 virallisella EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta; Bryssel 20.9.2010 KOM(2010) 471 lopullinen


Tarkoitus

Ehdotuksen 1 artiklassa ilmaistaan ohjelman strateginen ja koordinoiva tarkoitus:

1 artikla
Tarkoitus

Tällä päätöksellä perustetaan sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi radiotaajuuspoliittinen ohjelma taajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten.

Kilpailu

Radiotaajuudet ovat niukka luonnonvara, johon kohdistuva kysyntä kasvaa nopeasti. Sääntely on siis välttämätöntä, mutta teleyritysten, asiakasyhtiöiden ja kuluttajien kannalta on tärkeää että kilpailu toimii ja kilpailun vääristymiltä vältytään.

Kilpailunäkökohdat tuodaan siksi painokkaasti esille komission perusteluissa (sivu 10):

(8) Taajuuksien käyttöoikeuksien kaupan, yhdistettynä joustaviin käyttöehtoihin, uskotaan merkittävästi edesauttavan talouskasvua. Tästä syystä olisi välittömästi puitedirektiivin nojalla sallittava kaupankäynti sellaisilla taajuuskaistoilla, joilla joustava käyttö on EU-oikeudessa jo mahdollistettu. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden koordinoitua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kyseisten oikeuksien hankintaa koko EU:ssa voitaisiin helpottaa määrittelemällä yhteiset periaatteet tällaisten kaupattavien oikeuksien muodolle ja sisällölle sekä yhteiset toimenpiteet, joilla estetään sellainen oikeuksien kasaantuminen, joka voisi luoda määrääviä markkina-asemia tai johtaa hankittujen oikeuksien perusteettomaan käyttämättömyyteen.

(9) Kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan, langaton laajakaista on tärkeä keino piristää kilpailua, lisätä kuluttajien valinnanvaraa ja mahdollistaa yhteydet maaseudulla ja muilla alueilla, joilla kiinteän verkon laajakaistan käyttöönotto on vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta. Taajuushallinnolla saatetaan kuitenkin vaikuttaa kilpailuun muuttamalla markkinatoimijoiden roolia tai markkinavoimaa esimerkiksi jos taajuuksien nykykäyttäjät saavat perusteetonta kilpailuetua. Taajuuksien saatavuuden rajallisuus, varsinkin kun soveltuvimmista taajuuksista tulee pulaa, voi luoda markkinoilletulon esteen uusille palveluille ja sovelluksille ja tukahduttaa innovointia ja kilpailua. Uusien käyttöoikeuksien hankkiminen muun muassa taajuuskaupan tai muunlaisten käyttäjien välisten siirtojen kautta ja uusiin joustaviin taajuuksien käyttöehtoihin siirtyminen saattavat vaikuttaa vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava ennakkoon tai jälkikäteen tarvittavia sääntelyllisiä toimenpiteitä (esimerkiksi tehtävä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia, estettävä tietyt taajuuksien käyttöoikeuksien hankinnat, asetettava taajuuksien varastoon keräämistä ja taajuuksien tehokasta käyttöä koskevia ehtoja, jollaisiin viitataan puitedirektiivin 9 artiklan 7 kohdassa, rajoitettava kunkin operaattorin käytössä olevien taajuuksien määrää ja pyrittävä välttämään taajuuksien liiallinen kasautuminen) kilpailunvääristymien välttämiseksi direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 5 artiklan 6 kohdan ja direktiivin 87/372/ETY (GSM-direktiivi) 1 artiklan 2 kohdan taustalla olevien periaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Käyttötarkoitusten lisäksi kilpailua käydään eri teleyritysten välillä niukoista taajuuksista. Toimivan kilpailun periaatteet ilmaistaan juridisesti komission päätösehdotuksen 5 artiklassa (sivut 16-17):

5 artikla
Kilpailu

1. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä ja edistettävä toimivaa kilpailua ja vältettävä kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

2. Täyttääkseen täysimääräisesti 1 kohdassa asetetut velvollisuutensa ja erityisesti varmistaakseen, että kilpailu ei vääristy radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kasautumisen, siirtojen tai muutosten vuoksi, jäsenvaltiot voivat toteuttaa muun muassa seuraavat toimenpiteet rajoittamatta kuitenkaan kilpailusääntöjen soveltamista:

a) jäsenvaltiot voivat rajoittaa yksittäiselle talouden toimijalle myönnettävien taajuuksien käyttöoikeuksien määrää tai asettaa käyttöoikeuksille ehtoja, esimerkiksi velvoittaa tukkutason käyttöoikeuden tarjontaan, tietyillä taajuuskaistoilla tai tietyissä ominaisuuksiltaan samankaltaisten taajuuskaistojen ryhmissä, esimerkiksi sähköisen viestinnän palveluille osoitetuilla alle 1 GHz taajuusalueilla;

b) jäsenvaltiot voivat kieltäytyä myöntämästä uusia käyttöoikeuksia tai sallimasta taajuuksien uudenlaista käyttöä tietyillä taajuuskaistoilla, tai asettaa edellytyksiä uusien käyttöoikeuksien myöntämiselle tai uusien käyttötarkoitusten valtuuttamiselle, jos käyttö johtaisi taajuuksien kasautumiseen tietyille talouden toimijoille tavalla, joka todennäköisesti merkittävästi haittaisi kilpailua;

c) jäsenvaltiot voivat estää käyttöoikeuksien siirron tai asettaa sille ehtoja, jos se ei kuulu kansallisen tai EU:n harjoittaman yrityskeskittymien valvonnan piiriin ja se todennäköisesti haittaisi merkittävästi kilpailua;

d) Jäsenvaltiot voivat tehdä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti korjatakseen jälkikäteen tilanteen, jossa taajuuksia on liiallisessa määrin kasautunut tietylle talouden toimijalle tavalla, joka haittaa merkittävästi kilpailua.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutus- ja valintamenettelyissä vältetään viivästykset ja edistetään toimivaa kilpailua.

Sekä Euroopan parlamentti että Unkarin puheenjohdolla toimiva EU:n neuvosto ovat käsitelleet komission ehdotusta. Käsittely jatkuu Puolan puheejohtajuuskaudella, joka alkaa 1. heinäkuuta 2011.



Ralf Grahn