Missä puitteissa sisämarkkinat eurooppalaisia varten?

Neuvostoliiton kaltainen diktatuuri ei ole asiallinen kuvaus Euroopan unionista, vaan vihamielisten propagandistien luoma irvikuva. Hyvin merkittävä osa EU:n toiminnasta tähtää yritysten ja yksityisten elämän helpottamiseen maiden rajat  ylittävissä tilanteissa.

Asioihin perehtyminen taitaisi pikemmin nostaa pintaan tuskastumisen siitä, kuinka vaatimattomalla kunnianhimolla ja hitaalla aikataululla tämä vapautusliike toimii verrattaessa sisämarkkinoiden (yhtenäismarkkinoiden) yleviin sujuvuus- ja esteettömyyspäämääriin.    

Rahoitus- ja talouskriisin sekä  Eurooppa 2020 -kasvustrategian ohella kansalaisnäkökulman osalta Euroopan unionin toiminnassa yleisesti sovellettavat määräykset, unionin perusoikeuskirja ja EU-kansalaisuutta koskeva katsaus vaikuttivat Euroopan parlamentin kannanottoon komission kuulemisasiakirjasta.

Sisämarkkinakuuleminen 2010-11

Euroopan komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) toinen luku oli omistettu aiheelle Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi (sivut 19-32):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen

Kuuleminen ja kaavailut sijoittuivat aikaan, jolloin jäsenmaat ja Euroopan unionin toimielimet kamppailivat rahoitus- ja talouskriisin vaikutusten torjumiseksi sekä  Eurooppa 2020 -kasvustrategian käynnistämiseksi.

Sosiaalilauseke

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus eli SEUT-sopimus, jonka uusin konsolidoitu toisinto on julkaistu EUVL 7.6.2016 C202/01/47 (ja johon epähistoriallisesti linkitän), sisältää tietyn määrän yleisesti sovellettavia lausekkeita, joiden tarkoituksena on ohjata unionin lainsäädäntöä jalojen (eurooppalaisten) arvojen ja päämäärien perusteella.

Periaatteilla on hyvin laaja kannatus, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja konkreettisissa lainsäädäntöhankkeissa poliittiset näkemyserot nousevat usein näkyviin.   

Yksityisille ihmisille, siis eurooppalaisille tarkoitettujen sisämarkkinoiden hahmottamisessa SEUT-sopimuksen 9 artiklan sosiaalilauseke (sivu 53) nousi vahvasti esiin sekä Euroopan parlamentin sisäisessä valmistelussa että täysistuntokeskustelussa:

9 artikla

Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

Mietinnön rakentamiseen vaikuttivat muun muassa SEUT-sopimuksen 12 artiklan korostamat kuluttajansuojan vaatimukset ja 14 artiklan hahmottamat yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen (poliittisesti kiistanalainen ja rajanvedoiltaan haastava) tärkeys.

Sitävastoin parlamentti näytti paljolti jättävän viranomaisten ja tuomioistuinten hoteisiin SEUT-sopimuksen toisessa osassa, 18 artiklassa mainitun syrjintäkiellon (sivu 56), joka edelleen on EU-oikeuden varsinainen muurinmurtaja:

18 artikla

Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista.

EU:n perusoikeuskirja

Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän estäminen ja yleisesti sovellettavat lausekkeet muodostavat osan testipatteristosta, joka koskee kaikkia EU:n lainsäädäntöhankkeita.

Lisäksi kujanjuoksun pakollisena ohjelmanumerona ovat Euroopan unionin peruskirjan EU-oikeudesta poimimat sitovat määräykset ja ohjaavat periaatteet (EUVL 7.6.2016 C202/02/389), joilla on merkitystä unionin asukkaiden kannalta.

[Vapauksien ja oikeuksien toteutumisen ongelmana eivät viime aikoina ole olleet niinkään EU:n lainsäädäntöhankkeet kuin jäsenmaat, jotka aikoinaan täytettyään Kööpenhaminan jäsenyyskriteerit ovat tietoisesti hylänneet velvoitteensa tai luopuneet yhteisten arvojen soveltamisesta (sisäisissä) toimissaan. Joidenkin jäsenmaiden hallitukset ovat peräti yllyttäneet vastavallankumoukseen eurooppalaisten arvojen - demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio - polkemiseksi. EU:n toimivallan puutteiden ja muiden jäsenmaiden penseyden vuoksi monet EU-alueen asukkaat ovat jääneet tuuliajolle.]   

EU:n kansalaiskatsaus

Sisämarkkinoiden toimenpidepakettia pohjustavan kuulemisasiakirjan yksityishenkilöitä koskevien ehdotusten kannalta tärkeä oli samana päivänä julkaistu kansalaisuuskatsaus, joka huipentui 25 ehdotukseen kansalaisten käytännön elämän helpottamiseksi:

Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010  

Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 603 lopullinen (28 sivua)

Samassa yhteydessä komissio oli julkaissut SEUT-sopimuksen 25 artiklan nojalla joka kolmas vuosi annettavan kertomuksen Edistyminen kohti tosiasiallista unionin kansalaisuutta vuosina 2007–2010; Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 602 lopullinen.

Tämän ohessa komissio oli julkistanut aiheeseen liittyvän asiakirjan: Kertomus Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta (vuoden 1976 säädös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2002/772/EY, Euratom) ja Euroopan unionin kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin asuinvaltiossaan (direktiivi 93/109/EY); Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 605 lopullinen.    

Periaatteessa Euroopan unionin kansalaisuutta vuonna 2010 koskeva katsaus koski ei-kaupallisia oikeuksia ja mietintö eurooppalaisille tarkoitetuista sisämarkkinoista ihmisiä talouden toimijoina, mutta ajallisesti ja asiallisesti komission paketit liittyivät toisiinsa.

Kansalaisuuskatsauksesta parlamentti antoi tosin päätöslauselmansa P7_TA(2012)0120  vasta noin vuotta myöhemmin. Menettelyn kulkua voi seurata tunnuksella 2011/2182(INI).

Ralf Grahn

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa: Siirtotyöntekijän oikeudet

Euroopan talousyhteisön (ETY tai EEC) kulmakiviä olivat kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto sekä neljä vapautta: tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Nämä kulmakivet ovat edelleen paikoillaan viisi vuosikymmentä myöhemmin, Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

Alussa henkilöiden vapaa liikkuvuus oli nimenomaan työntekijöiden vapaampaa liikkumista yhteisön työttömyysalueilta teollistuneimpien maiden kaivosten ja tehtaiden työvoimatarpeen täyttämiseksi. Euroopan komission Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto tarjoaa suomeksi teemasivuston Työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Yhdessä verkkosivut antavat yleiskuvan kehityksestä, joskin epäselväksi jää koska päiväämättömät sivut on viimeksi saatettu ajan tasalle.

Esimerkiksi syrjintäkiellon nykyinen paikka on sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT), sen 18 artikla, sisämarkkinoiden perussääntö on SEUT 26 artikla ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus nykyään SEUT 45 artikla.


SEUT 45 artikla

Keskeinen säännös työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta on siis SEUT 45 artikla (EUVL 30.3.2010 C 83/65-66):

IV OSASTO
HENKILÖIDEN, PALVELUJEN JA PÄÄOMIEN VAPAA LIIKKUVUUS

1 LUKU
TYÖNTEKIJÄT

45 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 39 artikla)

1. Turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa.

2. Se merkitsee, että kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan.

3. Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden vuoksi perustelluin rajoituksin se sisältää oikeuden:

a) hakea tosiasiallisesti tarjottua työtä;

b) liikkua tässä tarkoituksessa vapaasti jäsenvaltioiden alueella;

c) oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti;

d) työsuhteen päätyttyä jäädä jäsenvaltion alueelle komission antamissa asetuksissa säädetyin edellytyksin.

4. Tämän artiklan määräykset eivät koske julkishallinnon palvelussuhteita.

Seuraavissa artikloissa kuvataan mm. lainsäädäntöjärjestystä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi (46 artikla), nuorten työntekijöiden vaihdon edistämistä (47 artikla) ja (vaikeiksi osoittautuneita) toimia sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi (48 artikla).


Komission tiedonanto KOM(2010) 373

Verkkosivujen yleiskuvauksia perusteellisempaa ja tuoreempaa tietoa kaipaaville on tarjolla komission tiedonanto viime kesältä:

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet; Bryssel 13.7.2010 KOM(2010)373 lopullinen (18 sivua)

Nykyisin yli 11 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista (2,3 prosenttia väestöstä) asuu jossain muussa EU-maassa kuin kansalaisuusvaltiossaan, ja heidän määränsä on kasvussa (sivu 2).

Tiedonannon tarkoitukset komissio esitti seuraavalla tavalla (sivu 3):

– antaa kokonaiskuva EU:n siirtotyöläisten oikeuksista

– päivittää aiheesta aiemmin [vuonna 2002] annettua komission tiedonantoa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi ja

– lisätä yleistä tietoisuutta asiasta ja parantaa niiden siirtotyöläisten oikeuksia, jotka ovat heikommassa asemassa kuin kotimaiset työntekijät (esim. asuntojen, kielitaidon ja puolisoiden työllistymismahdollisuuksien osalta, kuten edellä mainittiin).

Esitys nojaa vahvasti tuomioistuimen ratkaisuihin työn ja työntekijän määrittelemiseksi. Näissä asioissa EY:n (nykyään EU:n) tuomioistuimen oikeuskäytäntö onkin ollut tärkeä yksilöiden oikeuksien kehitykselle.

Siirtotyöläisen ja paluumuuttajan ohella suojaa nauttivat perheenjäsenet, erityisesti puoliso ja lapset. Työntekijöiden ohella suojataan myös työnhakijat (sivut 6-7).

Ensimmäisen osan määritelmien ja rajausten jälkeen tiedonannon KOM(2010) 373 toinen osa käsittelee siirtotyöläisen oikeuksia sellaisella tarkkuudella, että lukija löytää joko vastauksen tavallisimmin esitettyihin kysymyksiin tai viitteen tiedon löytämiseen: työnhaku ja etuudet, työpaikan saanti samoin edellytyksin kuin kotimaiset työntekijät, yhdenvertainen kohtelu, oleskeluoikeudet, perheenjäsenet sekä täytäntöönpanon ja hallinnollisen yhteistyön parantaminen.


Ralf Grahn



J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 691 euroblogin kirjoitukset. Sivuston yhteydessä toimii myös Bloggingportal.eu -niminen blogi, joka yleensä viikoittain julkaisee yhteenvedon edeltäneen viikon kirjoituksista ja keskusteluista: The Week in Bloggingportal. (Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi.)