Neuvostoliiton kaltainen diktatuuri ei ole asiallinen kuvaus Euroopan unionista, vaan vihamielisten propagandistien luoma irvikuva. Hyvin merkittävä osa EU:n toiminnasta tähtää yritysten ja yksityisten elämän helpottamiseen maiden rajat ylittävissä tilanteissa.
Asioihin perehtyminen taitaisi pikemmin nostaa pintaan tuskastumisen siitä, kuinka vaatimattomalla kunnianhimolla ja hitaalla aikataululla tämä vapautusliike toimii verrattaessa sisämarkkinoiden (yhtenäismarkkinoiden) yleviin sujuvuus- ja esteettömyyspäämääriin.
Rahoitus- ja talouskriisin sekä Eurooppa 2020 -kasvustrategian ohella kansalaisnäkökulman osalta Euroopan unionin toiminnassa yleisesti sovellettavat määräykset, unionin perusoikeuskirja ja EU-kansalaisuutta koskeva katsaus vaikuttivat Euroopan parlamentin kannanottoon komission kuulemisasiakirjasta.
Sisämarkkinakuuleminen 2010-11
Euroopan komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) toinen luku oli omistettu aiheelle Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi (sivut 19-32):
Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta
50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi
Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen
Kuuleminen ja kaavailut sijoittuivat aikaan, jolloin jäsenmaat ja Euroopan unionin toimielimet kamppailivat rahoitus- ja talouskriisin vaikutusten torjumiseksi sekä Eurooppa 2020 -kasvustrategian käynnistämiseksi.
Sosiaalilauseke
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus eli SEUT-sopimus, jonka uusin konsolidoitu toisinto on julkaistu EUVL 7.6.2016 C202/01/47 (ja johon epähistoriallisesti linkitän), sisältää tietyn määrän yleisesti sovellettavia lausekkeita, joiden tarkoituksena on ohjata unionin lainsäädäntöä jalojen (eurooppalaisten) arvojen ja päämäärien perusteella.
Periaatteilla on hyvin laaja kannatus, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja konkreettisissa lainsäädäntöhankkeissa poliittiset näkemyserot nousevat usein näkyviin.
Yksityisille ihmisille, siis eurooppalaisille tarkoitettujen sisämarkkinoiden hahmottamisessa SEUT-sopimuksen 9 artiklan sosiaalilauseke (sivu 53) nousi vahvasti esiin sekä Euroopan parlamentin sisäisessä valmistelussa että täysistuntokeskustelussa:
9 artikla
Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.
Mietinnön rakentamiseen vaikuttivat muun muassa SEUT-sopimuksen 12 artiklan korostamat kuluttajansuojan vaatimukset ja 14 artiklan hahmottamat yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen (poliittisesti kiistanalainen ja rajanvedoiltaan haastava) tärkeys.
Sitävastoin parlamentti näytti paljolti jättävän viranomaisten ja tuomioistuinten hoteisiin SEUT-sopimuksen toisessa osassa, 18 artiklassa mainitun syrjintäkiellon (sivu 56), joka edelleen on EU-oikeuden varsinainen muurinmurtaja:
18 artikla
Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista.
EU:n perusoikeuskirja
Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän estäminen ja yleisesti sovellettavat lausekkeet muodostavat osan testipatteristosta, joka koskee kaikkia EU:n lainsäädäntöhankkeita.
Lisäksi kujanjuoksun pakollisena ohjelmanumerona ovat Euroopan unionin peruskirjan EU-oikeudesta poimimat sitovat määräykset ja ohjaavat periaatteet (EUVL 7.6.2016 C202/02/389), joilla on merkitystä unionin asukkaiden kannalta.
[Vapauksien ja oikeuksien toteutumisen ongelmana eivät viime aikoina ole olleet niinkään EU:n lainsäädäntöhankkeet kuin jäsenmaat, jotka aikoinaan täytettyään Kööpenhaminan jäsenyyskriteerit ovat tietoisesti hylänneet velvoitteensa tai luopuneet yhteisten arvojen soveltamisesta (sisäisissä) toimissaan. Joidenkin jäsenmaiden hallitukset ovat peräti yllyttäneet vastavallankumoukseen eurooppalaisten arvojen - demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio - polkemiseksi. EU:n toimivallan puutteiden ja muiden jäsenmaiden penseyden vuoksi monet EU-alueen asukkaat ovat jääneet tuuliajolle.]
EU:n kansalaiskatsaus
Sisämarkkinoiden toimenpidepakettia pohjustavan kuulemisasiakirjan yksityishenkilöitä koskevien ehdotusten kannalta tärkeä oli samana päivänä julkaistu kansalaisuuskatsaus, joka huipentui 25 ehdotukseen kansalaisten käytännön elämän helpottamiseksi:
Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen
Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 603 lopullinen (28 sivua)
Samassa yhteydessä komissio oli julkaissut SEUT-sopimuksen 25 artiklan nojalla joka kolmas vuosi annettavan kertomuksen Edistyminen kohti tosiasiallista unionin kansalaisuutta vuosina 2007–2010; Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 602 lopullinen.
Tämän ohessa komissio oli julkistanut aiheeseen liittyvän asiakirjan: Kertomus Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta (vuoden 1976 säädös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2002/772/EY, Euratom) ja Euroopan unionin kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin asuinvaltiossaan (direktiivi 93/109/EY); Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 605 lopullinen.
Periaatteessa Euroopan unionin kansalaisuutta vuonna 2010 koskeva katsaus koski ei-kaupallisia oikeuksia ja mietintö eurooppalaisille tarkoitetuista sisämarkkinoista ihmisiä talouden toimijoina, mutta ajallisesti ja asiallisesti komission paketit liittyivät toisiinsa.
Kansalaisuuskatsauksesta parlamentti antoi tosin päätöslauselmansa P7_TA(2012)0120 vasta noin vuotta myöhemmin. Menettelyn kulkua voi seurata tunnuksella 2011/2182(INI).
Ralf Grahn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti