EU:n perusarvot ja perusoikeusstrategia

Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vahvistamiseen. Euroopan unionin perusarvot ja perusoikeuskirja ohjaavat unionin toimintaa.

Jäsenmaiden sitoumukset ihmisten oikeuksien turvaamiseksi ovat koetteella kun Eurooppaan on saapunut aiempaa suurempia määriä turvapaikanhakijoita Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Esittelen siksi lyhyesti Euroopan unionin perusarvoja ja komission perusoikeusstrategiaa.

EU:n perusarvot

Euroopan unionin toimintaa ohjaavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa mainitut perusarvot:

Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Unionin perusarvojen loukkaamisen vaara voi johtaa selvitysprosessiin; vakava ja jatkuva loukkaus voi periaatteessa johtaa seuraamuksiin, kuten jäsenmaan äänioikeuden pidättämiseen neuvostossa (SEU-sopimuksen 7 artikla).

Perusoikeudet

Kaikkia EU:n jäsenmaita koskee – eräänlaisena pääsykokeena ja myöhemmin – Euroopan neuvoston piirissä neuvoteltu Euroopanihmisoikeussopimus, jonka soveltamisen turvana on viime kädessä Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. SEU-sopimuksen 6.3 artiklan nojalla:

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.

Lisäksi vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin perusoikeuskirja liitettiin 2007 (hieman mukautettuna) Lissabonin sopimukseen, joten sillä on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla (SEU-sopimuksen 6 artikla).

Perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaan sen määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia, mutta myös jäsenvaltioita kun ne soveltavat unionin oikeutta.

EU:n perusoikeusstrategia

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan komissio valmisteli perusoikeusstrategian (tiedote), joka julkaistiin komission tiedonantona:

Euroopanunionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaastitäytäntöön; Bryssel 19.10.2010 KOM(2010) 573 lopullinen (14 sivua)

Pääkohtia

Merkittävä vastuu lankeaa komissiolle unionin lainsäädännön valmistelijana. Ehdotusten vaikutusten arvioinnin osaksi on otettu perusoikeuksien tarkastelu, joka koskee myös prosessin aikana tehtäviä muutoksia.

Komission tehtävänä on valvoa unionin perussopimusten ja niiden nojalla annetun lainsäädännön noudattamista (SEU-sopimuksen 17.1 artikla). Siksi komissio vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jäsenmaiden kanssa kansallisten määräysten valmistelussa.

Komissio voi myös käynnistää rikkomismenettelyn, jos jäsenmaa ei toteuta EU-lainsäädäntöä oikein. Ellei tilanne korjaannu, komissio voi viedä rikkomuksen unionin tuomioistuimeen.

Komissio tiedottaa EU:n kansalaisille perusoikeuskirjan olemassaolosta, sisällöstä ja soveltamisalan rajoituksista. Eräänä välineenä on sähköinen Euroopan oikeusportaali, joka pyrkii ohjaamaan oikeaan valituskanavaan.

Komissio julkaisee vuosittain kertomuksen, jonka tuorein laitos on vuoden 2015 toukokuussa julkaistu:

EU:nperusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2014; Bryssel 8.5.2015 COM(2015) 191 final sekä liite SWD(2015) 99 final

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät vuosikertomusta, joka siten palvelee toimielinten vuoropuhelua perusoikeuksista.

Ralf Grahn

Unkari: Vahvaan Eurooppaan perustaa murentamalla?

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana Unkari kertoo tavoittelevansa vahvaa Eurooppaa, mutta pääministeri Viktor Orbanin hallituksen sisäpoliittinen ohjelma on paljastanut heikkouksia EU:n toimivallassa ja unionin kansalaisten perusoikeuksien suojassa. Ongelmat eivät rajoitu kiisteltyyn medialakiin, vaan pakottavat meidät eurooppalaisen demokratian ja oikeusvaltion ydinkysymysten pohdintaan.

Englanniksi olen käsitellyt Unkarin hallituksen toimia Euroopan perusarvojen kannalta useissa kirjoituksissa, joihin blogini Grahnlaw Suomi Finland tarjoaa linkit: Hungary and Strong Europe 2011? (22. tammikuuta 2011).


Euroblogit ja Unkari

Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa mahdollisuuden tutustua euroblogien näkemyksiin. Tiedotuksen vapautta uhkaava laki on jäävuoren huippu. Perustuslain muuttaminen sekä demokratian ja oikeusvaltion murentaminen eivät vielä ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Varjoon ovat jääneet myös Unkarin puheenjohtajuusohjelma ja toimet neuvoston puheenjohtajana. Tunnisteella ”Hungary” merkityt sata viimeistä kirjoitusta tarjoavat näkymän Euroopan tasolla käytyyn keskusteluun.


Unkarin puheenjohtajuusohjelma

”Strong Europe” on siis Unkarin puheenjohtajuusohjelman otsikko. Ohjelma tarjoaa hyödyllisen katsauksen kuluvan vuosipuoliskon keskeisiin hankkeisiin Euroopan unionissa:

The Programme of the Hungarian Presidency of the Council of the European Union 1 January – 30 June 2011 Strong Europe (noin 56 sivua)



Ralf Grahn


J.K. Wall Street Journal (WSJ) -lehden blogi New Europe tutustuttaa meidät Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouteen ja politiikkaan. Suosittelen.

J.K. 2: Blogieni lisäksi minua voi seurata Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.

Ihmisten EU 2010-2014 ja Viviane Reding: Oikeus, perusoikeudet ja kansalaisuus

Aikaisemmassa kirjoituksessa tarkasteltiin Viviane Redingin haasteita verkkoyhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Nyt käsitellään tulevan komission jäsenen vastuualuetta laajemmin, siis oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuusasioita yleensä.

Komissaariehdokkaiden kuulemisia on seurattu Twitterissä (#hearing ja #hearings), euroblogeissa ja tiedotusvälineissä. Selostuksia ja arvioita löytyy siis monenlaisia, EU:n kaikilla kielillä.

Kunkin 26 tulevan komission jäsenen kolmen tunnin kuulemisen seuraamisella tulisivat kahden viikon normaalit työtunnit täyteen.

Jopa Euroopan unionista kiinnostuneiden työ tai harrastus suuntautuu sitä paitsi useimmiten yhteen tai muutamaan politiikka-alaan, joten niihin voi keskittyä.

Silti tiiviimpi tieto on tarpeen. Edellisessä kirjoituksessa käytetty Euroopan parlamentin tiivistelmä antaa jonkinlaisen kuvan keskustelussa esiin nousseista kysymyksistä, vaikka yksityiskohdat ja vivahteet jäävät vähemmälle.


Viviane Redingin osalta mainittiin aiemmin tiivistelmä kuulemisesta:



Summary of hearing of Viviane Reding – Justice, fundamental rights and citizenship (12. tammikuuta 2010)

Jos tietyn komissaarin tehtäväkenttä kiinnostaa, virkamiesmäisemmän yleiskuvan tulevan kauden haasteista saa suhteellisen tiiviissä muodossa kunkin etukäteen toimittamista kirjallisista vastauksista valiokunnan tai valiokuntien asettamiin kysymyksiin.




Viviane Redingin vastasi Euroopan parlamentin kolmelle valiokunnalle, jotka ovat Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, Oikeudellisten asioiden valiokunta ja Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta. Vastaus löytyy myös suomeksi.

Kymmenellä sivulla löytyvät vajaan viiden tulevan vuoden pääasialliset työkohteet oikeusasioiden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden osalta.


Tässä muutama poiminta:


Redingin kolme prioriteettia ovat (sivu 4-6):

• todellisen, rajattoman eurooppalaisen oikeuden alueen luominen
• vahva ja yhtenäinen eurooppalainen perusoikeuksien alue
• kansalaisten Euroopan vahvistaminen

Kiinnostuneet voivat vastauksesta lukea joukon yksityiskohtaisempia tavoitteita ja toimia näiden painopisteiden osalta.



Eurooppa-neuvoston joulukuussa hyväksymälle oikeus- ja sisäasioiden viiden vuoden Tukholman ohjelmalle Reding lupasi komission ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi. (Hanke on laaja, sillä juuri oikeus- ja sisäasioissa Lissabonin sopimus kehitti EU:n päätöksentekoa merkittävimmin, siirtymällä paljolti tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, jossa Euroopan parlamentti on tasa-arvoisessa asemassa neuvoston kanssa.)

Joitakin poimintoja konkreettisten lakiehdotusten kohdalta:

Reding haluaa kehittää eurooppalaista sopimusoikeutta helpottamaan rajojen yli tapahtuvaa kauppaa erityisesti kuluttajien kannalta.

Hän haluaa edistää avioliittoihin sovellettavaa lakia koskevan ehdotuksen hyväksymistä, vaikka osa jäsenmaista on tässä vaiheessa jättäytymässä ulkopuolelle.

Joukkokanteita koskevia sääntöjä Reding haluaa yhtenäistää.

Reding lupasi uudistaa EU:n tietosuojalainsäädännön yksityisyyden suojan parantamiseksi, erityisesti tietoyhteiskunnan näkökulmasta.

Kansalaisten vapaata liikkumista sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaa rajojen yli Reding haluaa edistää huolehtimalla direktiivin 2004/38 täydestä soveltamisesta. Viitattuaan aikaisemmin Alain Lamassouren raporttiin EU:n oikeuden soveltamisen puutteista kansalaisten kannalta, Reding lupasi kattavan raportin rajojen aiheuttamista esteistä kansalaisten arjessa. Hän lupasi harkita uusia toimia kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kitkemiseksi

Reding aikoo työskennellä uuden syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisen puolesta, naisten tasa-arvon edistämiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja vammaisten aseman parantamiseksi.

Euroopan neuvoston kanssa alkavat neuvottelut, jotta Euroopan unioni voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen (kuten Lissabonin sopimus edellyttää).

Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön tulee kansalaisaloite, jota varten tarvitaan tarkemmat säännöt. Meneillään olevan julkisen kuulemisen tulosten perusteella Reding lupasi myötävaikuttaa asetuksen antamiseen.


Hieman kauempana tulevaisuudessa häämöttävät Euroopan yhtenäinen yksityisoikeudellinen säännöstö ja Eurojustin kehittäminen Euroopan syyttäjänvirastoksi.

Reding lupasi toimia EU:n toimielimille yhteisen ja kattavan lakiportaalin aikaansaamiseksi oikeudellista tietoa hakeville.



Redingin toimiala voi ensin kuulostaa etäiseltä ja teoreettiselta, mutta todellisuudessa oikeusasioissa aikaansaatavat parannukset helpottavat suoraan yksilöiden ja yritysten toimintaa rajat ylittävissä tilanteissa. Ihmisten vapaa liikkuvuus on tavoite, mutta kaikki ei toimi saumattomasti.

Rajat ylittäviä tilanteita ovat kaupan lisäksi matkustaminen, opiskelu, työnteko tai eläminen toisessa EU:n jäsenmaassa. Ilman Euroopan unionia asettuminen toiseen jäsenmaahan, verotus, sosiaaliturva, perhe- ja perintöasiat jne. olisivat nykyistäkin monimutkaisempia.




Ralf Grahn



J.K. Mikäli talouselämän, hallinnon ja politiikan johtajilla on yhteinen eurooppalainen sanomalehti, tämä on Financial Times. FT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Tony Barber kirjoittaa tutustumisen arvoista blogia, joka on vapaasti luettavissa: Brussels blog.

Brussels blogin (Financial Times) ja yli 500 muun hienon euroblogin tuoreet ja vanhemmat kirjoitukset löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Myös Suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).

Verkkoyhteiskunta ja EU-komissaari Viviane Reding

Euroopan parlamentti on kuullut José Manuel Barroson toiseen komissioon ehdolla olevia jäseniä, joista parlamentti äänestää yhtenä kokoonpanona. Viimeiset kuulemiset ovat maanantaina ja tiistaina.



Tausta-aineistoa, tietoa menettelystä ja kirjallisia tiivistelmiä päivän kuulemisista löytyy myös suomeksi Euroopan parlamentin verkkosivuilta (Kuulemistilaisuudet).



Kuulemiset on taltioitu, joten tarkan kuvan voi saada katsomalla kustakin kolmen tunnin tilaisuudesta tehdyn videon.



Viviane Reding


Tässä turvaudumme kuitenkin nopeampaan ja ylimalkaisempaan tietojen hankintaan. Katsomme mitä verkkoyhteiskunnan kannalta kiinnostava komissaariehdokas Viviane Reding on sanonut englanninkielisten tiivistelmän valossa, erityisesti kansalaisten, käyttäjien ja kuluttajien kannalta.

Nykyisessä komissiossa Viviane Reding vastaa tietoyhteiskunta- ja media-asioista.

Uudessa komissiossa on tarkoitus selkeyttää rooleja jakamalla oikeus- ja sisäasiat eri komissaareille.

Barroson ehdotuksen mukaan Reding on seuraavat viisi vuotta yksi komission varapuheenjohtajista, ja hänen vastuullaan ovat oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasiat.

Toisin sanoen, Redingin keskustelukumppaneina neuvostossa ovat ensi sijassa jäsenmaiden oikeusministerit.

Tiivistelmä:



Summary of hearing of Viviane Reding – Justice, fundamental rights and citizenship (12. tammikuuta 2010)


Reding lupasi puolustaa perusoikeuksia, kuten henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa, vaikka rajoituksia perustellaan terrorismin vastaisilla toimilla.

EU ja Reding tulevat olemaan vaikeiden kysymysten äärellä. Missä kulkevat terrorismin vastaisten toimien rajat yleensä ja suhteessa Yhdysvaltojen esittämiin vaatimuksiin?

Näköpiirissä olevia ongelmia tarjoavat mm:

• Nykyisen väliaikaisen SWIFT-sopimuksen korvaava pitkäaikainen sopimus, jolla luovutetaan maksunvälitystietoja Yhdysvaltojen terroristien rahoituksen jäljittämisohjelman (TFTP) käyttöön
• Visaiseksi osoittautunut lentomatkustajien henkilötietojen luovuttamista koskeva sopimus EU:n ja USA:n välillä (air passenger name records, PNR) sekä Yhdysvaltojen sopimukset ohi EU:n yksittäisten jäsenmaiden kanssa
• Lentokenttien henkilöskannerit, joiden osalta ei ole vielä EU:n yhtenäistä kantaa


Tekijänoikeuden suojan (copyright) osalta Reding toivoi toimia rajat ylittävän tarjonnan lisäämiseksi sanktioiden sijaan.

Euroopan unioni joutuu kuitenkin tätä vaikeampien valintojen eteen sekä kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa (ACTA) että sisämarkkinoilla (IPRED2), eikä vielä ole takeita siitä, että kansalaisten, käyttäjien ja kuluttajien edut tulevat ohjaamaan immateriaalioikeuksien suojan tehostamiseen tähtääviä toimia.




Ralf Grahn



J.K. Eurooppa-aiheisten blogien seuraaminen sivistää ja parantaa kielitaitoa. Valéry-Xavier Lentz kirjoittaa blogia, jossa hän käsittelee verkkoasioita sekä Ranskan ja EU:n politiikkaa.

Kasvava monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo yli 500 euroblogin kirjoitukset samaan kätevään osoitteeseen. Myös suomalaiset Eurooppa-aiheiset blogit voivat ilmoittautua mukaan.