Puolan lahja Euroopalle: liberum veto

Edellisessä kirjoituksessa katsoimme EU:n uudistuskeskustelun keskeisiä sanoja, joista perussopimusten uudistamisen ja monenlaisen päätöksenteon lamautin on:

Yksimielisyys = Enhällighet = Unanimity

Eur-Lexin sanaston puutteellista selitystä pitäisi täydentää kuvauksilla yksimielisyyden vaatimuksesta jäsenmaiden suunnitteleman ja omistaman EU:n perussopimusten keskeisissä ja lukuisissa vähemmänkin tärkeissä kohdissa: sanktiot unionin perusarvoja rikkovalle maalle, komission jäsenmäärän muuttaminen, määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen, perussopimusten muuttaminen; Eurooppa-neuvoston yksimielisyys useimmissa asioissa, eurovaaleista säätäminen jne. Vielä tulevat sanaselityksessä mainitut politiikka-alat: verotus, sosiaaliturva eli sosiaalinen suojelu, uusien jäsenvaltioiden liittyminen Euroopan unioniin, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja jäsenvaltioiden välinen operatiivinen poliisiyhteistyö.

Mennyttä imperiumiaan haikaileva Britannia jarrutti neljän vuosikymmenen ajan varsin tehokkaasti tehokkaampaan päätöksentekoon siirtymistä sisämarkkinoiden ulkopuolella ja päätyi Brexit-kansanäänestyksen kautta ylhäiseen eristäytyneisyyteen (splendid isolation) johtavalle paluureitille menneisyyteen.

Puola: liberum veto  

Sitävastoin odottaisi historiallisen muistin toimivan toisin Puolassa, jonka valtiopäivien yksimielisyysvaatimus (liberum veto) tuhosi. Maan traagisesta historiasta huolimatta Laki ja oikeus -puolueen (PiS) muodostama hallitus ei tyytynyt kampanjoimaan raivokkaasti maanmiehensä Donald Tuskin uudelleenvalintaa vastaan hyytävään tappioon asti: 27-1.

(Onneksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valinta ei enää edellytä yksimielisyyttä, vaan määräenemmistö riittää. Puolan kiristysyrityksen onnistuminen olisikin ollut karmaiseva esimerkki yksimielisyysvaatimuksen lamaannuttavasta voimasta.)

Seuraavaksi Puolan hallitus torjui Eurooppa-neuvoston päätelmien hyväksymisen, jolloin puheenjohtaja Tusk joutui antamaan ne omissa nimissään. Jatkoksi Puolan hallitus on luvannut yksimielisyysvaatimukseen nojaavan tuhokampanjan EU:n päätöksenteon lamauttamiseksi valikoiduissa kysymyksissä. Näin tämä Puolan hallituksen tarjoama ‘liberum veto’ -opetus jatkaa demokratian laadun, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion polkemisen viitoittamalla tiellä.   

Kuin sattumalta Tusk on nyt saanut kutsun Puolan hallituksen märäysvaltaansa alistamien syyttäjäviranomaisten kuulusteluihin.  Saksa on rajanaapurina ja historian takia pitkään pyrkinyt edesauttamaan Puolan alkutaivalta EU:n jäsenenä, joten uuden Laki ja oikeus -hallituskauden protesti- ja sabotointipolitiikkaa seurataan huolestuneina.  

Lehtimies Konrad Schullerin analyysi  (Frankfurter Allgemeine) ja Andrea Tarquinin (Welt N24) haastattelema päätoimittaja Adam Michnik tarjoavat syventäviä näkökohtia tähän murhenäytelmään.

Puolan hallituksen uhmakkaiden otteiden edessä sekä Euroopan neuvosto (Venice Commission) että Euroopan unioni (komissio) ovat helisemässä: IP/16/4476, MEMO/16/2644 ja MEMO/16/4479.

Jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet Euroopan (neuvoston ja unionin) perusarvoihin, mutta järjestöillä on hyvin rajalliset keinot puuttua arvojen hylkääjiin tai edes konkreettisten sopimusvelvoitteiden rikkojiin, mikä on suvereniteettiin perustuvan yksimielisyysvaatimuksen nurja puoli.

Jos poliittinen Eurooppa on heikko maailman myrskyissä, tiedätte miksi.

Ralf Grahn

Euroopan parlamentin keskustelu valkoisesta kirjasta

Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta tuli parlamentin keskusteluun jo julkistamispäivänä, 1. maaliskuuta 2017.

Euroopan parlamentin keskustelupöytäkirjan väliaikainen painos sisältää puheenvuorot alkuperäiskielillä, mutta valitsemalla videotiedoston halukkaat saavat käyttöönsä valitsemansa puheenvuoron tulkattuna esimerkiksi suomeksi.

Kun tulevaisuus koskee jatkoa 27 jäsenmaan unionina, Britannian ero (Brexit) muuttuu neuvottelijoiden hoidettavaksi sivujuonteeksi. Saarivaltion eroäänestyksen jälkeen komission puheenjohtajan tyylikeinona on julkisuudessa puhua entistä enemmän saksaa ja ranskaa, englantia vähemmän.

Parlamentin suurin eli Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) lähinnä kiitti Junckeria keskustelunavauksesta; näin Esteban González Ponsin suulla.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien  (S&D) puheenjohtaja Gianni Pittella ilmaisi ryhmänsä pettymyksen pelkän keskustelupaperin esittämiseen. Vain viides tulevaisuuskuva on toimiva: vahvempi yhteistoiminta eurooppalaisina. Tarpeen ovat sosiaalinen pilari, budjettivalta, rahaliiton saattaminen valmiiksi sekä kestävä Eurooppa, joka pystyy taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja luomaan työpaikkoja ja kasvua.

On torjuttava veropetoksia, ja Euroopan yhteinen armeija on entistä tärkeämpi. Sosiaalisesti osallistava talous on tarpeen unohtamatta itäisiä jäsenmaita. Komissiolta ja meiltä kaikilta vaaditaan johtajuutta paremman ja vahvemman Euroopan puolesta.

Jopa Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) - jossa istuvat muun muassa brittikonservatiivit, Puolan hallituspuolue PiS ja perussuomalaiset - ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Ulrike Trebesius löysi  sisämarkkinoiden ohella Euroopan tason lisätehtäviä esimerkiksi terrorismin torjunnan ja rajavalvonnan saralla.

Vähemmän tekemisen hengessä ECR-ryhmä suositteli erinäisistä politiikka-aloista luopumista ja korvaamista halukkaiden jäsenmaiden vapaaehtoisilla hankkeilla.

Liberaalien ALDE-ryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt kysyi miksi EU ei kykene ratkaisemaan keskeisiä ongelmia ja vastaamaan suuriin haasteisiin. Olemme edelleen löyhä valtioliitto, joka on yksimielisyyssäännön vanki. Jos yksi maa ei halua edetä, emme etene. Näihin kysymyksiin kansallisen tason johtajien tulisi kyetä vastaamaan. Siksi Euroopan parlamentti pari viikkoa sitten hyväksyi mietintöjä toimielinten välisen pohdinnan käynnistämiseksi. (Ks. blogikirjoitukset aiheesta)

Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston konfederaatioryhmän (GUE/NGL) puolesta Patrick Le Hyaric pyysi puheenjohtaja Junckeria kuuntelemaan kansoja ja liittämään ne uuteen projektiin.

Vihreiden (Greens/EFA) ryhmäpuheenvuorossa Philippe Lamberts totesi ettei ihmiskunnan historian aikana yksikään rahaliitto ole kestänyt ilman verounionia, ilman sosaaliunionia ja siitä lähtien ilman poliittista ja demokraattista liittoa. Meidän on ratkaistava tämä ristiriita jos haluamme turvata yhtenäismarkkinat ja yhteisen rahan. Paluu Euroopan yhdentymisen alkuperäisen henkeen vaatii laajennusta jaettuun demokratiaan ja hyvinvointiin.

EU-vastaisiin ryhmiin kuuluvat syyttivät toimielimiä vääristä skenaarioista, yhdentymisen jatkumisesta, eurosta ja Brexitistä sekä kansalaisten luottamuksen menettämisestä.

Ralf Grahn

Lissabonin sopimuksen mahdollisuudet EU:n parantamiseksi

Valtio-omisteisen Euroopan unionin jäsenmaiden päämiehet kokoontuvat 25. maaliskuuta 2017 Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä heidän on tarkoitus antaa julistus unioninsa tulevaisuudesta.

Ennusmerkit eivät ole lupaavia kriisien ratkaisemiseksi. Tosin Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön neljän perustajamaan päämiehet kokoontuvat tänään lisäpohdintoihin Versailles’n palatsiin, joka on Ludvig XIV itsevaltiuden symboli.  

Euroopan parlamentti

Kansalaisten suoraan valitsema Euroopan parlamentti on osoittanut enemmän aloitekykyä ja näkemystä. Europarlamentti otti 16. helmikuuta 2017 kantaa Euroopan unionin tulevaisuuteen hyväksymällä kolme päätöslauselmaa. Parlamentin tiedote kuvaa lyhyesti kannanottojen pääkohtia.

Ensimmäinen koskee EU:n vahvistamista hyödyntämällä nykyisten perussopimusten (Lissabonin sopimuksen) tarjoamia mahdollisuuksia. Toinen esittää joitakin solmukohtia perussopimusten kehittämiseksi. Kolmas tähtää euroalueen vahvistamiseen.

Tässä kirjoituksessa käsittelen parlamentin näkemystä perussopimusten hyödyntämisestä paremmin.

Mietintö A8-0386/2017

Menettelytunnuksen 2014/2249(INI) avulla voimme nähdä, että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) esittelijät Mercedes Bresso (S&D) ja Elmar Brok (EPP) valmistelivat mietinnön A8-0386/2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia, jonka valiokunta hyväksyi äänin 16 vastaan 6 (tyhjää 1).

Budjettivaliokunta (BUDG) ja talousarvion valvontavaliokunta (CONT) olivat antaneet lausunnot; jälkimmäisen valmistelijana oli EPP-ryhmän Petri Sarvamaa (tosin ei paikalla täysistunnossa).  

Tässä voidaan esittää vain joitakin makupaloja 40 sivun päätöslauselmaehdotuksen johdannosta.

Mietinnön mukaan Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on edessään suuria haasteita, joista yksikään jäsenvaltio ei selviä yksinään. Lisäksi  EU:n kansalaiset ovat muun muassa talous-, finanssi- ja sosiaalikriisin vuoksi pettyneitä Euroopan yhdentymishankkeeseen. Valiokunta katsoi että EU:n uudistamisessa tarvitaan kaksivaiheista lähestymistapaa: perussopimusten puitteissa ja niitä muuttamalla.

Mietintö kehotti Eurooppa-neuvostoa käyttämään ns. siirtymälauseketta (SEU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohta), jonka perusteella neuvosto voisi siirtyä yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksentekoon tapauksissa, joissa perussopimuksissa nykyisin edellytetään yksimielisyyttä.   

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) osalta on syytä ottaa huomioon, että sopimuksen mukaan siirtymistä yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin ei voida tehdä päätöksissä, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Tältä osin mietintö toi siksi esiin määräykset joustavuudesta ja tiiviimmästä yhteistyöstä (pysyvä rakenteellinen yhteistyö).

Demokraattisen ja avoimen kaksikamarisen lainsäädäntöjärjestelmän luomiseksi neuvoston päätökset olisi tehtävä yhdessä ainoassa lakiasäätävässä neuvostossa ja nykyiset alakohtaiset lakiasäätävät (ministeri)neuvoston kokoonpanot olisi muutettava valmisteluelimiksi parlamentin valiokuntien tapaan.

On tärkeää, että komission puheenjohtaja valitaan selkeällä ja ymmärrettävällä menettelyllä Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, siis jatkamalla ja syventämällä kärkiehdokkaiden kilvoittelua.

Sisämarkkinoiden kasvupotentiaalia olisi hyödynnettävä paremmin palvelujen, digitaalisten sisämarkkinoiden, energiaunionin, pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin aloilla.

Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja työntekijöiden oikeudet olisi taattava ja säilytettävä hyödyntämällä täysin Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Vapaa liikkuvuus, etenkin työntekijöiden vapaa liikkuvuus, on perussopimuksissa (SEUT-sopimuksen 45 artiklassa) vahvistettu oikeus ja sisämarkkinoiden toteuttamisen keskeinen liikevoima.

Viime aikojen turvallisuushaasteet ovat tuoneet esille tarpeen siirtyä asteittain yhteisen puolustuspolitiikan ja mahdollisesti yhteisen puolustuksen käyttöönottoon.  

Yleisten näkökohtien jälkeen mietinnössä tarkasteltiin varsin seikkaperäisesti seuraavia aiheita:

Toimielinrakenne, demokratia ja vastuuvelvollisuus

EU:n talousarvion rooli talous- ja rahaliitossa

Ulkoiset toimet

Oikeus- ja sisäasiat

Päätöslauselma P8_TA-PROV(2017)0049

Ennen täysistuntoa parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS) tuotti englanninkielisen parin sivun muistion, joka tiiviisti taustoitti keskeisiä kohtia.  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia P8_TA-PROV(2017)0049 hyväksyttiin täysistunnossa EU-vihamielisten vastaehdotuksen kaatamisen ja muiden osaäänestysten jälkeen kokonaisuutena äänin 329 (vastaan 223 ja tyhjää 83)[linkkiä korjattu].

Lopputuloksen ohella VoteWatch Europe tarjoaa mahdollisuuden suodattaa tuloksia [linkkiä korjattu] muun muassa maittain. Pohjoismaiden nihkeätä suhtautumista EU:n kehittämiseen kuvaa osaltaan päätöslauselman puolesta äänestäneiden edustajien pieni määrä: Ruotsista kaksi (ALDE:n Cecilia Wikström ja Jasenko Selimovic), Suomesta sentään kuusi (Vihreiden Heidi Hautala, Euroopan kansanpuolueen Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen, S&D-ryhmän Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri sekä maamme ainoa liberaalimeppi(?) ALDE:n Nils Torvalds), Tanskasta kaksi (ALDE:n Jens Rohde ja vihreiden Margrete Auken).

Ralf Grahn