Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juncker. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juncker. Näytä kaikki tekstit

10. maaliskuuta 2017

Euroopan parlamentin keskustelu valkoisesta kirjasta


Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta tuli parlamentin keskusteluun jo julkistamispäivänä, 1. maaliskuuta 2017.

Euroopan parlamentin keskustelupöytäkirjan väliaikainen painos sisältää puheenvuorot alkuperäiskielillä, mutta valitsemalla videotiedoston halukkaat saavat käyttöönsä valitsemansa puheenvuoron tulkattuna esimerkiksi suomeksi.

Kun tulevaisuus koskee jatkoa 27 jäsenmaan unionina, Britannian ero (Brexit) muuttuu neuvottelijoiden hoidettavaksi sivujuonteeksi. Saarivaltion eroäänestyksen jälkeen komission puheenjohtajan tyylikeinona on julkisuudessa puhua entistä enemmän saksaa ja ranskaa, englantia vähemmän.

Parlamentin suurin eli Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) lähinnä kiitti Junckeria keskustelunavauksesta; näin Esteban González Ponsin suulla.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien  (S&D) puheenjohtaja Gianni Pittella ilmaisi ryhmänsä pettymyksen pelkän keskustelupaperin esittämiseen. Vain viides tulevaisuuskuva on toimiva: vahvempi yhteistoiminta eurooppalaisina. Tarpeen ovat sosiaalinen pilari, budjettivalta, rahaliiton saattaminen valmiiksi sekä kestävä Eurooppa, joka pystyy taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan ja luomaan työpaikkoja ja kasvua.

On torjuttava veropetoksia, ja Euroopan yhteinen armeija on entistä tärkeämpi. Sosiaalisesti osallistava talous on tarpeen unohtamatta itäisiä jäsenmaita. Komissiolta ja meiltä kaikilta vaaditaan johtajuutta paremman ja vahvemman Euroopan puolesta.

Jopa Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) - jossa istuvat muun muassa brittikonservatiivit, Puolan hallituspuolue PiS ja perussuomalaiset - ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Ulrike Trebesius löysi  sisämarkkinoiden ohella Euroopan tason lisätehtäviä esimerkiksi terrorismin torjunnan ja rajavalvonnan saralla.

Vähemmän tekemisen hengessä ECR-ryhmä suositteli erinäisistä politiikka-aloista luopumista ja korvaamista halukkaiden jäsenmaiden vapaaehtoisilla hankkeilla.

Liberaalien ALDE-ryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt kysyi miksi EU ei kykene ratkaisemaan keskeisiä ongelmia ja vastaamaan suuriin haasteisiin. Olemme edelleen löyhä valtioliitto, joka on yksimielisyyssäännön vanki. Jos yksi maa ei halua edetä, emme etene. Näihin kysymyksiin kansallisen tason johtajien tulisi kyetä vastaamaan. Siksi Euroopan parlamentti pari viikkoa sitten hyväksyi mietintöjä toimielinten välisen pohdinnan käynnistämiseksi. (Ks. blogikirjoitukset aiheesta)

Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston konfederaatioryhmän (GUE/NGL) puolesta Patrick Le Hyaric pyysi puheenjohtaja Junckeria kuuntelemaan kansoja ja liittämään ne uuteen projektiin.

Vihreiden (Greens/EFA) ryhmäpuheenvuorossa Philippe Lamberts totesi ettei ihmiskunnan historian aikana yksikään rahaliitto ole kestänyt ilman verounionia, ilman sosaaliunionia ja siitä lähtien ilman poliittista ja demokraattista liittoa. Meidän on ratkaistava tämä ristiriita jos haluamme turvata yhtenäismarkkinat ja yhteisen rahan. Paluu Euroopan yhdentymisen alkuperäisen henkeen vaatii laajennusta jaettuun demokratiaan ja hyvinvointiin.

EU-vastaisiin ryhmiin kuuluvat syyttivät toimielimiä vääristä skenaarioista, yhdentymisen jatkumisesta, eurosta ja Brexitistä sekä kansalaisten luottamuksen menettämisestä.


Ralf Grahn

Harmaa valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta


Kun komissio esittää näkemyksensä Euroopan tulevaisuudesta teksti on niin hailakkaa että tuskin taustasta erottuu. Lähes vertauskuvallisesti harmaa teksti vaaleanharmaalla taustalla hahmottelee mahdollisia kehityspolkuja:
Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä
Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final (18 sivua)

Komission olettamuksena on 27 jäsenmaan unionin jatkuminen, tai ainakin täydelliseltä hajoamiselta välttyminen, sillä valkoinen kirja johdattaa viiden tulevaisuuskuvan pohdintaan, joista vähäisimmätkin tarkoittavat joko nykymenon tai edes joidenkin ydintoimien jatkumista. Toisaalta vaihtoehdoista on rajattu kansalaisiin perustuva, demokraattinen ja toimintakykyinen Euroopan tasavalta.  

Näin ollen haasteiden kuvaamisen jälkeen valitut kehityspolut kulkevat enemmän lähekkäin ja rinnakkain kuin eri suuntiin johdattavista otsikoista voisi päätellä. Hieman typistetyllä asteikolla ovat edustettuina pysähtyneisyyden aika, keskipakoisvoimat ja uudistusmahdollisuudet:

Ensimmäinen skenaario: Jatketaan entiseen tapaan (sivulta 7)
Toinen skenaario: Sisämarkkinat etusijalle (sivulta 9)
Kolmas skenaario: Halukkaat tekevät enemmän yhdessä (sivulta 11)
Neljäs skenaario: Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin (sivulta 13)
Viides skenaario: Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä (sivulta 16)

Ensimmäinen liiteasiakirja havainnollistaa aikalisän saanutta keskusteluprosessia, joka jatkuu Euroopan parlamentin vaaleihin kesäkuussa 2019:  
LIITE asiakirjaan valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä
Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final ANNEX 1  

Toinen liiteasiakirja tarjoaa silmänruokaa graafisen esitystavan ystäville esittämällä viisi skenaariota rinnakkain:
LIITE asiakirjaan valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä
Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final ANNEX 2

Vaihtoehtoisesti tai kertauksena voi tutustua valkoisen kirjan pääkohtiin tiedotteen  IP/17/385 kautta (liitteeseen asti lähes mustaa valkoisella).  


Junckerin esittely  

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin Euroopan parlamentissa 1. maaliskuuta 2017 pitämän valkoisen kirjan esittelypuheenvuoron käsikirjoitus löytyy myös suomeksi: Quo vadis Europa - minne menet 27 jäsenvaltion Eurooppa? SPEECH/17/424.

Alkuun saivat huomiota Altiero Spinelli ja Ernesto Rossi, joiden Ventotenen manifesti vapaan ja yhtenäisen Euroopan puolesta innoitti maanosamme yhdentymiseen (linkki eri kieliversioihin).

Vaikka Juncker halusi supistaa EU:hun kohdistuvia odotuksia unionin mahdollisuuksien tasolle, hän sanoutui selvästi irti supistumisesta lähinnä vain sisämarkkina- tai vapaakauppa-alueeksi (toinen skenaario).

Komission puheenjohtajaa miellytti jossain määrin kolmas skenaario, jossa edes yhdentymishaluinen liittouma voi raivata tietä kuten Schengenin ja euron osalta, jos kaikki jäsenmaat eivät halua edetä.

Neljäs skenaario toisti mantraa, jonka mukaan EU tekisi vähemmän mutta tehokkaammin. (Yleensä tätä hokevat haluavat lähinnä vastustaa EU:n toiminnan laajentumista tai supistaa unionin toimintaa, joten epäselväksi jää useimmiten mikä tehostuisi ja miten.)

Viideskin skenaario - tehdään enemmän yhdessä - tarkoitti nykymuotoisen, jäsenmaiden päämiesten ja hallitusten omistaman unionin tekemisiä, mutta EU olisi jonkin verran nykyistä tehokkaampi arvaamattomassa maailmassa.

Kehityspolkujen lisäksi Junckerin puhe tarjoaa sekä alussa että lopussa lukemisen arvoisia näkökohtia Euroopan unionin ja EU:n kansalaisten arvojen ja etujen puolustamisesta maapallon ja ihmiskunnan eduksi.


Ralf Grahn

19. syyskuuta 2015

Euroopan unionin tila 2015 Euroopan parlamentin täysistunnossa

SEU-sopimuksen 17.1 artiklan mukaan komissio ajaa unionin yleistä etua ja 14.2 artiklan perusteella Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. Toimielinten yhdensuuntaiset tehtävät lähentävät niiden pyrkimyksiä ja yhteistyötä.

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe Euroopan unionin tilasta käynnisti keskustelun Euroopan parlamentin täysistunnossa.

Monipuolisempi julkaisu komission näkemyksistä löytyy englanniksi 'State of the Union 2015' (9MB) ja nyt myös ranskaksi: État de l'Union 2015. Julkaisujen sisältö:

  • Aiekirje Euroopan parlamentille ja neuvostolle
  • Raportti 'Euroopan komission kymmenen painopisteen edistyminen'
  • Istunnossa todellisuudessa pidetty puhe julkaisun kielellä (Juncker käytti kolmea)
  • Täysistunnon päätössanat

Linkitetyt osat löytyvät siis jo nyt suomeksi.

Twitterissä unionin tilaa koskevan puheen perinteinen tunniste on #SOTEU (State of the European Union).


Ryhmäpuheenvuorot

Europarlamentin keskustelupöytäkirjaan jokainen ryhmäpuhe ja muu puheenvuoro on kirjattu alkuperäisellä kielellä (tai kielillä).

Jätän sivuun äärikansallisten ryhmien ilveilyt täysistunnon aikana ja poimin joitakin linjauksia rakentavampien ryhmien puheenvuoroista. Ymmärrettävistä syistä pakolaiskriisi hallitsi keskustelua.


Euroopan kansanpuolue

Strasbourgin keskustelussa 9. syyskuuta 2015 kristillisdemokraattisen Euroopan kansanpuolueen ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber teki selväksi että pakolaiskriisissä tulee puolustaa ihmisoikeuksia, jotka eivät kysy ihmisten alkuperää.

Pakolaiskriisin epäonnistumiset eivät johdu Brysselistä vaan kansallisesta itsekkyydestä.

Sisämarkkinat ja vapaakauppa lisäävät eurooppalaisten hyvinvointia.

Hukkaan menneistä kuukausista huolimatta Kreikan pääministeri Tsipras ansaitsee tunnustusta takinkäännöstään, joka johtaa uudistusten ja vakaan talouden suuntaan.

Lopuksi Weber kiitti Junckeria komission tehtävien fokusoinnista ja kehui 1,65 miljoonan uuden työpaikan syntyä Euroopassa viime vuonna.


S&D

Sosialistien ja demokraattien ryhmäpuheenjohtaja Gianni Pittella painotti Euroopan rakentamista yhteisvastuun pohjalta ja kehotti oppimaan kansalaisten yhteisvastuun osoituksista. Pakolaisten ja maahanmuuttajien osalta ryhmä tukee komissiota.

Junckerin puhuttua usein Euroopan unionin sosiaalisesta AAA-luokituksesta sosiaalidemokraatit haluavat nähdä konkreettisia sitoumuksia, muun muassa sosiaalisen dumppauksen estämiseksi.


Euroopan konservatiivit ja reformistit

Syed Kamall, Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puheenjohtajana, piti aatteiden ja opinkappaleiden hajontaa EU:n tehokkuuden jarruna. Hän korosti pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien eroa. Kansainvälisenä pakolaiskriisi vaatii kansainvälisiä ratkaisuja, mutta samalla hän torjui jäsenmaiden pakolaiskiintiöt.

Kamall kiitti kotimaansa Yhdistyneen kuningaskunnan humanitaarista apua Syyrian pakolaisten säilömiseksi naapurimaiden pakolaisleireillä sekä kehui Britanniaa YK:n kehitysaputavoitteen täyttämisestä (0,7% BKT:sta).


Euroopan liberaalidemokraatit

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta puheenjohtaja Guy Verhofstadt valitti EU:n jäsenmaiden puuttuvaa poliittista tahtoa ja yhtenäisyyttä. Pakolaiskriisi on Euroopan yhteinen vastuu. Onneksi monet kansalaiset ovat osoittaneet enemmän yhteisvastuuta kuin EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet.

Verhofstadt kiitti Junckerin lupausta laillista maahanmuuttoa koskevan aloitteen antamisesta.


Euroopan vasemmistoryhmä

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto korosti puheenjohtajansa Gabriele Zimmerin suulla että pakolaiskriisi tulee olemaan pitkäaikainen. Vaaditaan yhteisiä toimia, kuten mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon ja yhteisvastuun toteutumiseen.



Kiintiöiden ohi on tarkasteltava ihmisten tilannetta yksilöinä, mikä tarkoittaa perheiden yhdistämistä ja oikeutta turvapaikkaan.



Zimmer arvosteli euroalueen valtiovarainministereitä Kreikan nöyryyttämisestä. Jäsenmaiden päämiesten kansallismielinen ja pikkumainen suhtautuminen uhkaa Euroopan unionin jatkuvuutta.



Euroopan vihreät

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän yhteispuheenjohtaja Philippe Lamberts muistutti aluksi Euroopan unionin perusarvoista, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Mutta millaisesta unionista puhuvat itsekkäät jäsenvaltiot?



Vastapainoksi Lamberts asetti runollisin sanakääntein monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka toteuttavat näitä ihanteita elämässään.



Junckeria hän kiitti pakolaistoimiin tarttumisesta jo viime keväänä ja nyt hahmotelluista toimista.



Vastustajat

Nigel Farage (Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmä) ja Florian Philippot (Kansakuntien ja vapauden Eurooppa) pitivät EU-vastustajien ryhmäpuheenvuorot.


Kommentti

Puheenjohtaja Junckerin linjausten taakse asettui Euroopan parlamentissa laaja tukirintama, joka monissa kohdin arvosteli jäsenmaiden hallituksia eripuraisuudesta ja itsekkyydestä tarvittavan päättäväisyyden ja yhteisvastuullisuuden sijaan pakolaiskriisin hallinnassa.

Komission asiakirjat, erityisesti edistymisraportti ja aiekirje, tarjoavat kuitenkin paljon ammennettavaa Euroopan union toiminnan hahmottamiseksi muillakin EU-politiikan aloilla vuonna 2016. Hahmotelmat tarkentuvat komission työohjelmaksi, joka hyväksyttäneen 27. lokakuuta 2015.

Ainakin siihen asti komission asiakirjanippu tarjoaa hyödyllistä luettavaa myös erityisalojen edustajille.


Ralf Grahn