Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen

Syyskuussa keskustelu Euroopan tulevaisuudesta sai kaksi merkittävää sykäystä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude  Juncker esitti unionin tilaa 2017 koskevassa puheessaan SPEECH/17/3165 vuoden 2018 työohjelman aloitteiden lisäksi mahdollisuuksia perussopimusten joustojen hyödyntämiseen EU:n toimintakyvyn vahvistamiseksi.  

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Sorbonnen palopuhe oli ennen kaikkea vetoomus ulkoisesti ja sisäisesti vahvan Euroopan puolesta, mutta tarjosi samalla lukuisia esimerkkejä arjen uudistuksista ja EU-sopimusten muuttamisesta; Twitterissä #InitiativeEurope.

Suomalaisittain ilahduttaa DebattiBaari, jonka Euroopan unionin rakentamista koskeva keskustelu näkyy myös Twitterissä, aihetunnisteella #EUdebatti.

Toinen myönteinen asia on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n muutama päivä sitten julkaisema kannanotto Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta (28 sivua), joka puoltaa Suomen pysymistä integraation etujoukossa ja esittää yritysmaailman näkemyksiä komission viiden pohdinta-asiakirjan tiimoilta.

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on koota perusaineistoa talous- ja rahaliiton tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.  

Euroopan tulevaisuus  

Maaliskuun 1. päivänä komissio oli julkaissut tiedonannon Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä; Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final. Siinä komissio lupasi jatkoa tulevaisuuskeskustelulle ja uusia avauksia (sivu 18):

Euroopan komissio osallistuu tähän keskusteluun esittämällä tulevina kuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista:

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun uusien käänteiden seuraamisessa auttaa aihetunniste #FutureOfEurope.

EMU-pohdinta-asiakirja

Keskusteluasiakirjan nimi täsmentyi julkaisuvaiheessa pohdinta-asiakirjaksi.

Kolmisen kuukautta Valkoisen kirjan jälkeen komissio julkaisi talous- ja rahaliiton (economic and monetary union EMU) keskeneräisyyden korjaamiseen tähtäävän pohdinta-asiakirjan ja kolme liitettä, joilla on erityistä merkitystä euroalueen kannalta:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Valkoisessa kirjassa - Twitter-keskustelu  #FutureOfEurope - komissio oli siis luvannut, että talous- ja rahaliiton syventämistä käsitellään kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta. Näin ollen esitän tässä vain muistutuksen EMU:n asemasta komission poliittisten painopisteiden joukossa ennen siirtymistä viiden puheenjohtajan raporttiin.

Kymmenen painopistettä: 5. EMU  

Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen kymmenen painopistettä löytyvät kätevästi julkaisusta Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen muutoksen ohjelma (vuodelta 2014). Viidentenä prioriteettina mainitaan syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto.

Euroopan komission painopisteiden verkkosivu Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto, Twitterissä #deepeningEMU, viittaa viiden puheenjohtajan raporttiin ja esittelee muutamalla sanalla tarvittavien uudistusten keskeiset alat: talousunioni, rahoitusunioni, fiskaaliunioni, poliittinen unioni ja euroopan sosiaalinen pilari.

Tähän mennessä euron ovat ottaneet käyttöön 19 valtiota ja euroalueen asukasmäärä on 341 miljoonaa. Yhteinen raha ja kansallinen talouspolitiikka synnyttävät jännitteitä ja vaaroja.

 

Viiden puheenjohtajan kertomus  

Viiden puheenjohtajan kertomus (Five presidents’ report), virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, valmistui vuoden 2015 kesäkuussa puheenjohtaja Junckerin johdolla, mutta “tiiviissä yhteistyössä” olivat mukana Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk eurohuippukokouksen puheenjohtajana, euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz.

Raportin johdannossa esitetään tavoitteet pähkinänkuoressa:

Tämä kertomus heijastelee viiden puheenjohtajan pohdintoja ja keskusteluja. Se keskittyy euroalueeseen, sillä valtioilla, joilla on yhteinen valuutta, on erityisiä yhteisiä haasteita, etunäkökohtia ja velvollisuuksia. Tiiviimmän talous- ja rahaliiton kehittäminen on kuitenkin avoinna kaikille EU:n jäsenvaltioille. Kehittämisen tulisi olla läpinäkyvää, ja siinä tulisi säilyttää sisämarkkinoiden kaikinpuolinen eheys. Itse asiassa kun sisämarkkinat saadaan viimeisteltyä ja niitä hyödynnetään täysimääräisesti tavaroiden ja palveluiden alalla, digitaali- ja energia-alalla sekä pääomamarkkinoilla, tämän tulisi osaltaan edistää vahvempaa kehitystä talousunionia kohti, samalla kun kehitys luo lisää työpaikkoja ja vauhdittaa kasvua.

Se, että talous- ja rahaliitto saadaan valmiiksi, ei ole sinänsä päämäärä. Se on keino, jolla annetaan paremmat ja oikeudenmukaisemmat elinolosuhteet kaikille kansalaisille. Sen avulla unioni valmistautuu maailmanlaajuisiin tulevaisuuden haasteisiin, ja sillä annetaan jokaiselle unionin jäsenvaltiolle tilaisuus vaurastua.

Kertomuksen sivuilla 4 ja 5 esitetään tarvittavien uudistusten avainsanat tiivistelmineen:

Edistystä on tapahduttava neljällä osa-alueella: ensiksi kohti todellista talousunionia, joka varmistaa, että jokaisella taloudella on rakenteelliset edellytykset vaurastua rahaliitossa. Toiseksi kohti rahoitusunionia, joka varmistaa valuuttamme eheyden kaikkialla rahaliitossa ja lisää riskinjakoa yksityissektorin kanssa. Tämä tarkoittaa pankkiunionin viimeistelemistä ja pääomamarkkinaunionin kehittämisen kiihdyttämistä. Kolmanneksi kohti fiskaaliunionia, joka tuottaa sekä julkisen talouden kestävyyttä että vakautta. Ja lopuksi kohti poliittista unionia, joka antaa pohjan kaikelle yllä mainitulle välineinään demokraattinen oikeutus, vastuuvelvollisuus ja toimielinten vahvistaminen.

Jatkossa 26-sivuisessa kertomuksessa käsitellään kutakin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2025 mennessä), joskin etenemisen tulisi tapahtua pääteasemaa koskevan näkemyksen pohjalta. Liitteissä esitetään etenemissuunnitelma, yhdennetympi talouspolitiikan EU-ohjausjakso sekä neuvoa-antavaa Euroopan finanssipoliittista komiteaa koskevat pääperiaatteet.

Ralf Grahn