Sveitsin perinteinen halu pysyä puolueettomana ja pitkään jopa kansainvälisten järjestöjen ulkopuolella näkyy myös valaliiton suhteessa Euroopan yhdentymiseen ja EU:n sisämarkkinoihin. Noin 7,6 miljoonan asukkaan varakas liittovaltio kuuluu yhdessä Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa
Euroopan vapaakauppajärjestöön eli EFTAan (European Free Trade Association). Näistä maista poiketen Sveitsi ei ole liittynyt
Euroopan talousalueeseen (ETA), joka takaa niille pääsyn Euroopan unionin sisämarkkinoille.
Sveitsi jäädytti hakemuksensa Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1992, kun tätä vähemmän sitova ETA-jäsenyys oli hylätty kansanäänestyksessä.
Maantieteellisesti Sveitsi on kuitenkin Euroopan ja Euroopan unionin sydämessä. Valaliitolla on neljää EU-naapuria: Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa (sekä lisäksi Liechtenstein). Euroopan liikennevirtojen kannalta Sveitsi on ohittamaton. Sveitsille EU on viennin pääkohde ja tuonnin tärkein lähde.
Euroopan unionin tuontitilastoissa Sveitsi on viidenneksi suurin ja viennin kohteena kolmas. Lähes miljoona EU-kansalaista elää Sveitsissä ja varsinkin raja-alueilla työssäkäynti Sveitsin puolella on vilkasta.
Näin ollen yhteistyö on välttämätöntä sekä yritysten että ihmisten kannalta. Jäljelle on jäänyt kahdenvälisten sopimusten tie.
Sveitsin liittovaltion yhdentymistoimiston (Swiss Integration Office) tältä sivulta löytyy linkki lyhyeen katsaukseen englanniksi
Switzerland’s policy towards Europe (huhtikuu 2009; 2 sivua), joka kuvaa tapauskohtaisesti ja kahdenvälisesti solmittavien sopimusten järjestelmää. Räätälöidyillä sopimuksilla Sveitsi varjelee suvereeniuttaan.
(Sveitsin liittovaltio tarjoaa kiitettävän paljon tietoa englanniksi, mutta luonnollisesti tarkempaa tietoa etsivälle on hyödyksi osata maan omia kieliä: saksaa, ranskaa tai italiaa.)
Sopimuksilla Sveitsi on turvannut pääsyn Euroopan unionin markkinoille sekä osallistumisen tärkeisiin EU-ohjelmiin. Toisaalta Sveitsillä ei ole sananvaltaa EU-lainsäädännön kehittymiseen.
Tärkeä virstanpylväs oli vuoden 1972 vapaakauppasopimus. Vuonna 2002 tuli voimaan seitsemän kahdenvälisen sopimuksen paketti (Bilateral Agreements I) ja myöhemmin on tullut voimaan vuonna 2004 neuvoteltu yhdeksän sopimuksen kokonaisuus (Bilateral Agreements II), jotka viimeksi on laajennettu koskemaan EU:n tulokasmaita Bulgariaa ja Romaniaa.
Sveitsin liittohallituksen tavoitteena on jatkaa bilateraalisopimusten soveltamista. Tarvittaessa niitä täydennetään tai solmitaan uusia aloja koskevia yhteistyösopimuksia. Sveitsi osallistuu EU:n koheesiopolitiikan rahoitukseen, jolla pyritään tasoittamaan kehityseroja Euroopan unionissa.
Edellä mainitun verkkosivun kautta voi ladata myös seikkaperäisemmän kuvauksen Sveitsin EU-politiikasta ja sopimuksista:
Switzerland’s policy on the European Union: the bilateral way (lokakuu 2009; 10 sivua).
***
EU:n ja Sveitsin välillä on voimassa parikymmentä keskeistä sopimusta ja lisäksi satakunta teknistä sopimusta. Kehitys on kulkenut kaupan kysymyksistä kohti ihmisten liikkumista.
Bilateraalisopimukset eivät kata kaikkia kysymyksiä, eivätkä ne muutu dynaamisesti EU-lainsäädännön tahdissa. Aukkojen paikkaaminen on työlästä. Sopimusten hallinnointi ja soveltamiskäytäntöjen seuraaminen sitovat melko paljon voimavaroja.
Euroopan parlamentti teetti hiljattain selvityksen Sveitsin suhteesta EU:n sisämarkkinoihin ja Sveitsissä liittohallitus on vastikään raportoinut sidosryhmien käsityksistä.
On myös olemassa kiistakysymyksiä, joissa osapuolten käsitykset eroavat jyrkästi. Sveitsi harjoittaa tietoisesti verokilpailua. Pankkisalaisuus ja sen mahdollistama veronkierto on Euroopan unionin hampaissa ja uudet toimet veroparatiiseja vastaan ovat valmisteilla.
Nämä asiat hiertävät myös EU:n jäsenmaiden ja Sveitsin välillä. Viimeksi on ollut esillä Saksan hallituksen valmius ostaa varastettuja tilitietoja mahdollisista veropakolaisista. Sveitsissä pankkisalaisuuden rikkominen on vakava rikos – Saksassa veronkierto.
(Lisää EU:n ja Sveitsin suhteista myös englannin- ja ruotsinkielisissä blogeissani.)
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Euroopan unioni joko löytää yhteisen sävelen tai keskenään kukkoilevat kansallisvaltiot katselevat laidoilta kun USA ja BRIC-maat ottavat ohjakset maailmanpolitiikassa.
Ulrich Speck on lehtimies, jonka ylläpitämä Global Europe -blogi toimittaa arkisin päiväkatsauksen EU:n ulkopolitiikkaa koskevista kirjoituksista. Gobal Europe -verkkosivusto tarjoaa lisäksi muuta alan aineistoa. Suosittelen lämpimästi.
Global Europe blog (englanniksi) kuuluu nyt jo 532 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen
Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui ja kasvu näyttää jatkuvan.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini:
Grahnlaw (in English) ja
Grahnblawg (på svenska). Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan ajankohtaisina aiheina ovat esillä mm. EU:n tietoyhteiskuntahankkeet, tietosuoja ja henkinen omaisuus, sisämarkkinat ja ihmisten liikkuvuus sekä Euroopan unionin ja Sveitsin suhteet.
