Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta - 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi; 27.10.2010 KOM(2010) 608 (48 sivua).
Vapaa liikkuvuus
Alkuun tiedonanto mainitsee historian saatossa käytetyt käsitteet, mutta hieman oudossa järjestyksessä jota käännösongelmat hankaloittavat (sivu 2). Rooman sopimuksen (EEC) pohjalta syntyivät yhteismarkkinat (common market). Virallisesti EU:lla on sisämarkkinat (internal market). ”Single market” on pikemmin tavoitteellinen, saumattomien markkinoiden haavekuva, josta muutamassa asiakirjassa käytettiin suomalaista vastinetta ”yhtenäismarkkinat”. Vaikka englanniksi sekä Montin raportti että tiedonanto englanniksi käyttävät käsitettä ”single market”, suomeksi on ikäänkuin palattu ”sisämarkkinoihin”, täällä ja täällä:
Yhteismarkkinat, yhtenäismarkkinat, sisämarkkinat – laajoista eurooppalaisista markkinoista käytetyn nimityksen muuttuminen ajan mittaan on osoitus niiden syventymisestä ja rikastumisesta.
Tiedonanto muistuttaa Euroopan unionin sisämarkkinoiden neljästä taloudellisesta perusvapaudesta (sivu 2), mutta laajentaa käsitettä yhdentymistä tukeville politiikka-aloille:
Näitä neljään perusvapauteen – henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen – tukeutuvia markkinoita on täydennetty ja laajennettu myös lujittamalla taloudellista yhdentymistä, luomalla yhteinen raha ja kehittämällä koheesiopolitiikkaa. Sisämarkkinoita on täydennettävä koheesiopolitiikalla, jotta kaikki kansalaiset voivat maantieteellisestä sijaintipaikastaan riippumatta hyötyä niistä ja antaa panoksensa niihin.
Ydinkohta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 26.2 artikla, joskin tarkkaavainen lukija huomaa järjestyksessä pienen eron poliittisen tiedonannon ja virallisen sopimustekstin välillä:
2. Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.
Sosiaalinen markkinatalous
EU-sopimuksen 3 artiklan päätavoitteiden joukossa on ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”, jolta pohjalta tiedonanto pyrkii keräämään laajaa tukea sisämarkkinoiden kehittämiselle (sivut 3-4):
Tämän toteamuksen perusteella sisämarkkinoille voidaan asettaa uusi kunnianhimoinen tavoite: siitä on tehtävä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”. Keskeneräinen yhdentymisprosessi on käynnistettävä uudelleen ja inhimillistä kehitystä edistävä kasvupotentiaali realisoitava. Luottamus Euroopan sosiaaliseen markkinatalousmalliin on palautettava asettamalla painopiste Euroopan kansalaisiin. On tarjottava kaikille markkinatoimijoille suunnattu uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa sisämarkkinoihin. Näiden sääntöjen ymmärtämiseen ja noudattamiseen unionissa sekä niiden konkreettiseen soveltamiseen jokapäiväisessä elämässä on paneuduttava syvällisemmin.
Sisämarkkinoita on lähestyttävä sosiaalisen markkinatalouden näkökulmasta. Niiden on tukeuduttava kaikkiin markkinatoimijoihin: yrityksiin, kuluttajiin ja työntekijöihin. Tätä kautta sisämarkkinat antavat Euroopalle valmiudet kollektiivisen kilpailukykynsä parantamiseen.
50 ehdotusta
Johdannon ja yleisesittelyn jälkeen tiedonanto hahmotti 50 ehdotusta sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Ne tarjoavat varsin kattavan kuvan hankkeista, joita yritysten on syytä seurata.
Kustakin hankkeesta esitetään perusteluja ja suuntaviivoja, mutta otsikkotason pikasilmäyksen voi luoda sivuilla 39-48 olevan luettelon avulla.
Julkinen kuuleminen
Komissio varasi julkiselle kuulemiselle neljän kuukauden määräajan, ja lupasi sen perusteella viimeistellyn toimenpidepaketin (sivu 37):
Kannanotot on toimitettava komissiolle viimeistään 28. helmikuuta 2011. Komissio ehdottaa muille toimielimille sitoutumista esitettyjen kannanottojen perusteella viimeisteltävän toimenpidepaketin lopullisen version tavoitteisiin.
Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden puhuja
J. K. Jo 940 euroblogin kirjoitukset kokoava monikielinen Bloggingportal.eu on osa kehittyvää eurooppalaista verkkokeskustelua yli maan- ja kielirajojen. Näiden blogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä ruotsinkielisten kirjoitusteni tyyssija Grahnblawg. Ylätason demokratian ja politiikan sekä EU:n toimielinten elämän ohella puhun ja kirjoitan nykyisin erityisesti talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä haasteista ja hankkeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti