EU-maiden puolustusministerit ovat kokoontuneet epäviralliseen kokoukseen 22.-23. syyskuuta 2011 Puolan Wroclawissa. Puheenjohtajamaa on tiedottanut ensimmäisen päivän keskusteluista, vaikka tiedotteen alkuosa on vielä ennakkoinformaatiota.
Puhetta johti Puolan puolustusministeri Tomasz Siemoniak, sillä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen New Yorkissa.
Euroblogien joukossa ranskalainen Bruxelles2 seuraa kokousta Wroclawissa ja on tähän mennessä raportoinut eri kysymyksistä täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä.
Suomen puolustusministeriö on lyhyesti tiedottanut puolustusministeri Stefan Wallinin osallistumisesta valaisematta hallituksen näkemyksiä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksistä.
Ralf Grahn
23. syyskuuta 2011
16. syyskuuta 2011
Suomi: siipirikko budjettihaukka
Muualla Euroopassa Suomi tunnetaan Saksan leiriin kuuluvana budjettihaukkana, joka Alankomaiden ja Itävallan tavoin julistaa julkisen talouden menokuria onnettomille tunareille.
Aivan helppoa ei paluu kestävään julkistalouteen näytä olevan Suomellekaan, sillä valtioneuvoston tiedotteen mukaan:
Vaikka valtion alijäämä supistuu runsaan miljardin euron verran tämän vuoden tasosta, valtion tulojen ja menojen väliin jäävä aukko on vielä noin 13,6 prosenttia budjetin loppusummasta vuonna 2012.
Muiden jäsenmaiden tavoin Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimukseen, jonka mukaan koko julkisen talouden alijäämän (keskushallinto, alue- ja paikallisviranomaiset ja sosiaaliturvajärjestelmä) tulee olla alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ralf Grahn
Aivan helppoa ei paluu kestävään julkistalouteen näytä olevan Suomellekaan, sillä valtioneuvoston tiedotteen mukaan:
Vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 45,3 mrd. euroa, joten alijäämä on 7,1 mrd. euroa.
Vaikka valtion alijäämä supistuu runsaan miljardin euron verran tämän vuoden tasosta, valtion tulojen ja menojen väliin jäävä aukko on vielä noin 13,6 prosenttia budjetin loppusummasta vuonna 2012.
Muiden jäsenmaiden tavoin Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimukseen, jonka mukaan koko julkisen talouden alijäämän (keskushallinto, alue- ja paikallisviranomaiset ja sosiaaliturvajärjestelmä) tulee olla alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ralf Grahn
9. syyskuuta 2011
Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM): neuvoston asetus 407/2010
Euroopan vakautusmekanismista siiryimme yleistietoon järjestelyistä ja siitä edelleen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM).
Vuorossa ovat asetus 407/2010 ja komission tiedonanto KOM(2010) 713.
EU:n neuvoston asetus 407/2010
SEUT 122 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin neuvoston asetuksella, ilman Euroopan parlamentin myötävaikutusta:
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta; EUVL 12.5.2010 L 118/1
Komissio ehdottaa ja neuvosto päättää määräenemmistöllä taloudellisen avun antamisesta ja siten myös edellytysten täyttymisestä:
Perussopimuksen ja asetuksen asettamien tiukkojen edellytysten kirjaimellinen täyttyminen ei liene kovin todennäköistä.
KOM(2010) 713
Asetuksen 407/2010 9 artiklan mukaan komission tuli raportoida neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa voimaantulosta. Näin komissio teki tiedonannossaan KOM(2010) 713:
KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista; Bryssel 30.11.2010 KOM(2010) 713 lopullinen
Tiedonanto antaa kuvan alkukauden toimista. Asiallisesti komissio teki kaksi linjausta:
Ralf Grahn
Vuorossa ovat asetus 407/2010 ja komission tiedonanto KOM(2010) 713.
EU:n neuvoston asetus 407/2010
SEUT 122 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin neuvoston asetuksella, ilman Euroopan parlamentin myötävaikutusta:
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta; EUVL 12.5.2010 L 118/1
Komissio ehdottaa ja neuvosto päättää määräenemmistöllä taloudellisen avun antamisesta ja siten myös edellytysten täyttymisestä:
1 artikla
Tavoite ja soveltamisala
Koko euroalueen vakauden, yhtenäisyyden ja eheyden säilyttämiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, joilla unionin taloudellista apua voidaan myöntää euroalueen jäsenvaltiolle, jolle poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille tällaisia häiriöitä, ottaen huomioon, että mahdollisesti sovelletaan asetuksella (EY) N:o 332/2002 perustettua olemassa olevaa järjestelyä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksutaseille.
Perussopimuksen ja asetuksen asettamien tiukkojen edellytysten kirjaimellinen täyttyminen ei liene kovin todennäköistä.
KOM(2010) 713
Asetuksen 407/2010 9 artiklan mukaan komission tuli raportoida neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa voimaantulosta. Näin komissio teki tiedonannossaan KOM(2010) 713:
KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista; Bryssel 30.11.2010 KOM(2010) 713 lopullinen
Tiedonanto antaa kuvan alkukauden toimista. Asiallisesti komissio teki kaksi linjausta:
Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että poikkeukselliset tapahtumat ja olosuhteet, joiden perusteella Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamista koskeva asetus (EU) N:o 407/2010 hyväksyttiin, ovat edelleen olemassa, minkä vuoksi mekanismi olisi säilytettävä (sivu 10).
Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa korostetaan, että tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotus asetukseen tehtävistä muutoksista, jotta mahdollisuutta myöntää taloudellista apua voitaisiin muuttaa siten, ettei muuttaminen vaikuta jo tehtyjen päätösten pätevyyteen. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, ettei asetusta ole nykyisessä talouden tilanteessa ja viimeaikaisen kehityksen perusteella tarpeen muuttaa (sivu 2).
Ralf Grahn
8. syyskuuta 2011
Euroopan vakautusmekanismi: yleistietoa järjestelyistä
Kaksiosaisen Euroopan vakautusmekanismin muodostavat Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) ja Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV).
Euroopan vakautusmekanismi
* Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)
* Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV)
Ruotsiksi
Europeiska stabiliseringsmekanismen
* Europeiska finansiella stabiliseringsmekanismen (EFSM)
* Europeiska finansiella stabiliseringsfaciliteten (EFSF)
Englanniksi
European Stabilisation Mechanism
* European Financial Stabilisation Mechanism (EFSM)
* European Financial Stability Facility (EFSF)
Yleistietoa vakautusjärjestelyistä
Jenni Hellström on käsitellyt järjestelyjen luonnetta ja ensimmäisiä niiden kautta suoritettuja vakautustoimia kirjoituksessa Euroopan rahoitusmarkkinoita vakautetaan uusilla välineillä (Suomen Pankin Euro & talous 1/2011, s. 65-73). Artikkeli esittelee myös uuden, pysyväksi tarkoitetun Euroopan vakausmekanismin (EVM).
Juha Raitio on esitellyt eri järjestelyjen pääkohdat verkkokirjoituksessa ERVM, ERVV, EVM ja pankkien vastuu Portugalin tukipaketissa (Suomen Laki.com).
Englanniksi löytyy johdatus Euroopan vakautusmekanismiin komission Ecfin-pääosaston verkkosivulta European Stabilisation Actions – the EU's response to the crisis (viimeksi päivitetty 27. kesäkuuta 2011).
Ralf Grahn
Euroopan vakautusmekanismi
* Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)
* Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV)
Ruotsiksi
Europeiska stabiliseringsmekanismen
* Europeiska finansiella stabiliseringsmekanismen (EFSM)
* Europeiska finansiella stabiliseringsfaciliteten (EFSF)
Englanniksi
European Stabilisation Mechanism
* European Financial Stabilisation Mechanism (EFSM)
* European Financial Stability Facility (EFSF)
Yleistietoa vakautusjärjestelyistä
Jenni Hellström on käsitellyt järjestelyjen luonnetta ja ensimmäisiä niiden kautta suoritettuja vakautustoimia kirjoituksessa Euroopan rahoitusmarkkinoita vakautetaan uusilla välineillä (Suomen Pankin Euro & talous 1/2011, s. 65-73). Artikkeli esittelee myös uuden, pysyväksi tarkoitetun Euroopan vakausmekanismin (EVM).
Juha Raitio on esitellyt eri järjestelyjen pääkohdat verkkokirjoituksessa ERVM, ERVV, EVM ja pankkien vastuu Portugalin tukipaketissa (Suomen Laki.com).
Englanniksi löytyy johdatus Euroopan vakautusmekanismiin komission Ecfin-pääosaston verkkosivulta European Stabilisation Actions – the EU's response to the crisis (viimeksi päivitetty 27. kesäkuuta 2011).
Ralf Grahn
7. syyskuuta 2011
Eurooppatiedotus ajetaan alas – Tanska ja Ruotsi EU-valistuksen kärjessä
Kansalaiset ovat harvoin olleet yhtä ymmällään Euroopan unionin (euroalueen) toimista ja Suomen EU-linjauksista kuin nyt. Samaan aikaan ulkoasiainministeriö ”uudistaa” Eurooppatiedotuksen toimintaa lakkauttamalla maakunnalliset tiedotuspisteet. Lapin aluetiedotus säilyy osittain, mutta muuten toiminta keskitetään ministeriöön, joka aikoo suosia verkkoviestintää ja sosiaalista mediaa. Voimavarat vähenevät, sillä: Uudistuksen yhteydessä turvataan Eurooppatiedotuksen vakinaisen henkilöstön mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin ulkoasiainministeriössä.
UM:n tiedote puhuu virallisen optimismin hengessä EU-kansalaisviestinnän laadun ja nopeuden parantamisesta keskittämällä voimavarat yhteen paikkaan sekä suuntaamalla päivittäistiedotus internettiin.
Ehkä kasvokkain annettava neuvonta maakunnissa on aikansa elänyt malli. Silti jää nähtäväksi toteutuvatko uumoillut parannukset.
Pohjoismaat
Jos ulkoasiainministeriö todella haluaa parantaa EU-asioiden kansalaisviestintää Suomessa, parhaat mallit löytyvät nyt, kuten aiemmin, muista Pohjoismaista.
Arvoasteikkoni on subjektiivinen, mutta perustuu kokemuksiini käyttäjänä.
Ykkönen on Tanskan integroitu malli, joka tarjoaa sekä yleistietoa kansalaisille että Euroopan laajuisesti parhaan väylän EU-asioiden käsittelyyn kansallisella tasolla: Kansankäräjien (Folketinget) EU-Oplysningen.
Hyvänä kakkosena tulee Ruotsi, jossa eduskunnan yhteydessä toimiva EU-valistus ahkerasti ja kansantajuisesti päivittää tietoja lähes kaikista Euroopan unionin politiikka-aloista: EU-upplysningen.
Vaikka Ruotsin eloisa verkkolehti Europaportalen ei ole viranomainen, verkkosivusto kelpaisi esimerkiksi EU-maissa laajemminkin. Portaali tarjoaa uutisia, keskustelua ja linkkejä muualla käytävään keskusteluun. Sivuston takana ovat sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän keskusjärjestö.
Kolmannen sijan ovat jakaneet Norja (joka ei kuulu EU:hun) ja Suomi.
Norjan Brysselin lähetystö tiedottaa aktiivisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvan ja Schengenin sopimukseen liittyneen maan suhteista. Kansalaisen kannalta keskeinen on kaiketi sikäläisen ulkoministeriön ylläpitämä Europaportalen, josta löytyy runsaasti jatkoyhteyksiä.
Suomen EU-tiedotus on kutistumassa, mutta haaste pysyy samana: Tanskan ja Ruotsin tavoittaminen.
Mahtaakohan onnistua?
Ralf Grahn
UM:n tiedote puhuu virallisen optimismin hengessä EU-kansalaisviestinnän laadun ja nopeuden parantamisesta keskittämällä voimavarat yhteen paikkaan sekä suuntaamalla päivittäistiedotus internettiin.
Ehkä kasvokkain annettava neuvonta maakunnissa on aikansa elänyt malli. Silti jää nähtäväksi toteutuvatko uumoillut parannukset.
Pohjoismaat
Jos ulkoasiainministeriö todella haluaa parantaa EU-asioiden kansalaisviestintää Suomessa, parhaat mallit löytyvät nyt, kuten aiemmin, muista Pohjoismaista.
Arvoasteikkoni on subjektiivinen, mutta perustuu kokemuksiini käyttäjänä.
Ykkönen on Tanskan integroitu malli, joka tarjoaa sekä yleistietoa kansalaisille että Euroopan laajuisesti parhaan väylän EU-asioiden käsittelyyn kansallisella tasolla: Kansankäräjien (Folketinget) EU-Oplysningen.
Hyvänä kakkosena tulee Ruotsi, jossa eduskunnan yhteydessä toimiva EU-valistus ahkerasti ja kansantajuisesti päivittää tietoja lähes kaikista Euroopan unionin politiikka-aloista: EU-upplysningen.
Vaikka Ruotsin eloisa verkkolehti Europaportalen ei ole viranomainen, verkkosivusto kelpaisi esimerkiksi EU-maissa laajemminkin. Portaali tarjoaa uutisia, keskustelua ja linkkejä muualla käytävään keskusteluun. Sivuston takana ovat sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän keskusjärjestö.
Kolmannen sijan ovat jakaneet Norja (joka ei kuulu EU:hun) ja Suomi.
Norjan Brysselin lähetystö tiedottaa aktiivisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvan ja Schengenin sopimukseen liittyneen maan suhteista. Kansalaisen kannalta keskeinen on kaiketi sikäläisen ulkoministeriön ylläpitämä Europaportalen, josta löytyy runsaasti jatkoyhteyksiä.
Suomen EU-tiedotus on kutistumassa, mutta haaste pysyy samana: Tanskan ja Ruotsin tavoittaminen.
Mahtaakohan onnistua?
Ralf Grahn
31. elokuuta 2011
Suomi euroalueen häirikkönä
Joidenkin suosiota kotikamaralla nostaa ikkunat kiinni Eurooppaan -elämöinti. Tämä herättää kysymyksiä suhteellisuudentajusta ja vastuuntunnosta.
Kansainvälinen ja eurooppalainen media sekä vastuulliset tahot eivät välttämättä heijasta Suomen arvostuksen kasvua 332 miljoonan asukkaan ja 17 maan yritysten yhteisen rahan puolustustyössä.
New York Times
Ranska ja Saksa saattavat ohjata Euroopan unionia, mutta Suomi on osoittanut kuinka pienikin maa voi haitata suuria suunnitelmia. Suomen vakuusvaatimus voi kaataa heinäkuun sovun, ja markkinoiden epävarmuus jatkuu. New York Times mainitsee Suomen elävimpänä esimerkkinä siitä, kuinka nurkkakuntainen sisäpolitiikka muuttuu koko mannerta vaarantavaksi ongelmaksi, joka uhkaa koko 17 euromaan ryhmää keskellä pahinta kriisiä: Finland Could Upend Fragile Consensus on Greece (28. elokuuta 2011).
Wall Street Journal
Wall Street Journal Europe käsittelee euroalueen heinäkuisen huippukokouksen päätösten kahta kompastuskiveä. Saksan liittopäivillä esiintyy paineita päättää jokaisesta pelastusoperaatiosta erikseen. Kallista aikaa kuluisi. Kerrataan menettely seitsemällätoista, niin vakausvälineiden uskottavuudesta ei jää paljoakaan jäljelle.
Toinen kompastuskivi on Suomi. Muut euromaat eivät hyväksyneet Suomen kahdenvälistä sopimusta Kreikan kanssa toisen pelastuspaketin vakuuksista. Suomi vaati siis neuvotteluja uudesta vakuusmallista. Ratkaisu viivästyy. WSJ:n mukaan Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter on todennut virkamiestason neuvottelujen kariutuneen. Kiistaan tarvitaan poliittisen tason ratkaisu, joten asia siirtyy valtiovarainministereiden kokoukseen: Rescue Fund Hits Snags in Germany and Finland (31. elokuuta 2011).
The Curious Capitalist
Time-lehden blogi The Curious Capitalist kysyy Is the Greek bailout falling apart? (31. elokuuta 2011). Euroalue tuskin pääsee irti hengenvaarallisista koettelemuksistaan ennen kuin se löytää tehokkaamman tavan päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen. Suomen tapaus osoittaa selkeimmin kuinka viallinen euroalueen ohjaus oikein on. Yhdenkin maan kansallinen politiikka voi vaarantaa euron olemassaolon. Euroalueen rakenteet eivät mahdollista kriisien hallintaa eivätkä perusteellisia uudistuksia.
Bloomberg
Suo siellä, vetelä täällä, kuvaa uutistoimisto Bloombergin juttu Finland’s Collateral Demand Leaves EU Faced With Rewarding Bailout Fatigue (30. elokuuta 2011):
Valtiovarainministerit (Ecofin)
Euroalueen huippukokous 21. heinäkuuta 2011 kehotti kaikkia maita hyväksymään sovitut toimet syyskuun loppuun mennessä. Monet EU:n ja jäsenmaiden johtajat ovat toistaneet kehotusta markkinoiden epävarmuuden hälventämiseksi. Epävirallinen talous- ja raha-asioiden neuvosto (Ecofin) kokoontuu kuitenkin vasta 16. syysykuuta, joten epätietoisuuden jatkumisen lisäksi aika käy vähiin.
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kokoontui maanantaina 29. elokuuta erityisistuntoon euroalueen kriisin tiimoilta.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet korosti että maiden johtajien heinäkuisen sopimuksen toteuttaminen täydelleen ja ajallaan (full and timely) on olennaista.
EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi että komissio on kehottanut maita kiirehtimään 21. heinäkuuta tehtyjen päätösten toteuttamista, jotta ne saadaan voimaan mahdollisimman pian.
Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei ollut onnellinen Suomen vakuusvaatimuksista, mutta ei uskonut huippukokouksen päätösten toimeenpanon kaatuvan niihin. Ks. Honor Mahony, EUobserver: Rehn questions political appetite for eurobonds (30. elokuuta 2011).
Puheenjohtajamaa Puolan edustajana talousvaliokunnan kokoukseen osallistui valtiovarainministeri Jacek Rostowski, jonka mielestä valintatilanne on selkeä: yhteisvastuu tai Euroopan luhistuminen. Suomen vakuusvaatimukset ovat itsekkäitä. Rostowskin näkee kahdenlaista vaarallista populismia: etelässä vastuuttomuutta raha-asioissa ja pohjoisessa solidaarisuuden puutetta. EUobserverin Andrew Rettman lainasi Gazeta Wyborcza -lehden haastattelua: Polish finance minister says Europe at risk of ”collapse”.
EU:n komissio ja Puola
Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso muistutti eilen EU-maiden ja euromaiden keskinäisestä riippuvuudesta ja toisti kehotuksensa maiden hallituksille ja parlamenteille, jotta 21. heinäkuuta tehdyt euromaiden huippukokouksen päätökset saadaan voimaan (30. elokuuta 2011, SPEECH/11/544).
Neuvoston puheenjohtajana toimiva Puola ei ole euromaa, mutta pääministeri Donald Tusk korosti yhteen hiottujen ratkaisujen tarvetta rahoituskriisin voittamiseksi: Prime Minister Donald Tusk in Brussels.
Vaikea paikka
Onko perussuomalaisten toreilla ärhentely isänmaallista, jos vaatimusten toteutuessa talouskasvu ja työpaikat menevät alta?
Entä populistien myötäjuoksijat? SDP ja Suomen hallitus ovat maalanneet itsensä nurkkaan lupaamalla vakuudet, jotka vaarantavat sekä Kreikan tukipaketin että euron tulevaisuuden.
EU:n perussopimusten ja yksittäisten euromaiden poliittisten reunaehtojen puitteissa valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat pala palalta yrittäneet löytää ratkaisuja finanssi- ja talouskriisiin, viimeksi yhteisessä huippukokouksessa 21. heinäkuuta 2011. Suhteessa nihilistisiin populisteihin hallitukset sentään koettivat toimia rakentavasti.
Blogikirjoitukset Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo ja Suomen Kreikka-vakuudet vastatuulessa: Mistä tämä kertoo?, kuten muutamat yllä siteeratut lähteet osoittavat kuitenkin sovittujen toimien pienipiirteisyyden ja tilapäisyyden.
Euroalueen valuvikojen jättäminen paikoilleen merkitsee jatkuvaa epävarmuutta ja kriisien toistumista.
Vain riittävä toimivalta ja oikea demokratia EU:n (euroalueen) tasolla tarjoavat tehokkaan ja hyväksyttävän perustan vakaudelle, talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Näitä tarvitsevat EU-kansalaiset ja yritykset. Muutamista lupaavista pilkahduksista huolimatta, jäsenmaiden hallitusket eivät vielä suostu edes keskustelemaan kestävistä uudistuksista.
Bloggingportal
Monikielinen Bloggingportal.eu on tärkeä osa yhteistä keskustelua, joka koskee Euroopan nykytilaa ja tulevaisuutta. Löydät 841 euroblogin kirjoitukset samasta paikasta.
Käsittelen EU:n politiikkaa ja oikeutta neljässä blogissani: Grahnlaw (EN), Grahnblawg (SV), Eurooppaoikeus (FI) ja Grahnlaw Suomi Finland (EN SV FI). Tervetuloa tutustumaan!
Toimin myös Twitterissä (joskin voin seurata takaisin vain paikkojen vapautumisen myötä) ja Facebookissa.
Ralf Grahn
Kansainvälinen ja eurooppalainen media sekä vastuulliset tahot eivät välttämättä heijasta Suomen arvostuksen kasvua 332 miljoonan asukkaan ja 17 maan yritysten yhteisen rahan puolustustyössä.
New York Times
Ranska ja Saksa saattavat ohjata Euroopan unionia, mutta Suomi on osoittanut kuinka pienikin maa voi haitata suuria suunnitelmia. Suomen vakuusvaatimus voi kaataa heinäkuun sovun, ja markkinoiden epävarmuus jatkuu. New York Times mainitsee Suomen elävimpänä esimerkkinä siitä, kuinka nurkkakuntainen sisäpolitiikka muuttuu koko mannerta vaarantavaksi ongelmaksi, joka uhkaa koko 17 euromaan ryhmää keskellä pahinta kriisiä: Finland Could Upend Fragile Consensus on Greece (28. elokuuta 2011).
Wall Street Journal
Wall Street Journal Europe käsittelee euroalueen heinäkuisen huippukokouksen päätösten kahta kompastuskiveä. Saksan liittopäivillä esiintyy paineita päättää jokaisesta pelastusoperaatiosta erikseen. Kallista aikaa kuluisi. Kerrataan menettely seitsemällätoista, niin vakausvälineiden uskottavuudesta ei jää paljoakaan jäljelle.
Toinen kompastuskivi on Suomi. Muut euromaat eivät hyväksyneet Suomen kahdenvälistä sopimusta Kreikan kanssa toisen pelastuspaketin vakuuksista. Suomi vaati siis neuvotteluja uudesta vakuusmallista. Ratkaisu viivästyy. WSJ:n mukaan Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter on todennut virkamiestason neuvottelujen kariutuneen. Kiistaan tarvitaan poliittisen tason ratkaisu, joten asia siirtyy valtiovarainministereiden kokoukseen: Rescue Fund Hits Snags in Germany and Finland (31. elokuuta 2011).
The Curious Capitalist
Time-lehden blogi The Curious Capitalist kysyy Is the Greek bailout falling apart? (31. elokuuta 2011). Euroalue tuskin pääsee irti hengenvaarallisista koettelemuksistaan ennen kuin se löytää tehokkaamman tavan päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen. Suomen tapaus osoittaa selkeimmin kuinka viallinen euroalueen ohjaus oikein on. Yhdenkin maan kansallinen politiikka voi vaarantaa euron olemassaolon. Euroalueen rakenteet eivät mahdollista kriisien hallintaa eivätkä perusteellisia uudistuksia.
Bloomberg
Suo siellä, vetelä täällä, kuvaa uutistoimisto Bloombergin juttu Finland’s Collateral Demand Leaves EU Faced With Rewarding Bailout Fatigue (30. elokuuta 2011):
Finland’s demand for collateral on new Greek loans leaves European leaders with two choices: accept the AAA rated nation’s terms and risk the rescue plan, or reject collateral and help bring Finnish euro-skeptics to power.
Valtiovarainministerit (Ecofin)
Euroalueen huippukokous 21. heinäkuuta 2011 kehotti kaikkia maita hyväksymään sovitut toimet syyskuun loppuun mennessä. Monet EU:n ja jäsenmaiden johtajat ovat toistaneet kehotusta markkinoiden epävarmuuden hälventämiseksi. Epävirallinen talous- ja raha-asioiden neuvosto (Ecofin) kokoontuu kuitenkin vasta 16. syysykuuta, joten epätietoisuuden jatkumisen lisäksi aika käy vähiin.
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kokoontui maanantaina 29. elokuuta erityisistuntoon euroalueen kriisin tiimoilta.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet korosti että maiden johtajien heinäkuisen sopimuksen toteuttaminen täydelleen ja ajallaan (full and timely) on olennaista.
EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi että komissio on kehottanut maita kiirehtimään 21. heinäkuuta tehtyjen päätösten toteuttamista, jotta ne saadaan voimaan mahdollisimman pian.
Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei ollut onnellinen Suomen vakuusvaatimuksista, mutta ei uskonut huippukokouksen päätösten toimeenpanon kaatuvan niihin. Ks. Honor Mahony, EUobserver: Rehn questions political appetite for eurobonds (30. elokuuta 2011).
Puheenjohtajamaa Puolan edustajana talousvaliokunnan kokoukseen osallistui valtiovarainministeri Jacek Rostowski, jonka mielestä valintatilanne on selkeä: yhteisvastuu tai Euroopan luhistuminen. Suomen vakuusvaatimukset ovat itsekkäitä. Rostowskin näkee kahdenlaista vaarallista populismia: etelässä vastuuttomuutta raha-asioissa ja pohjoisessa solidaarisuuden puutetta. EUobserverin Andrew Rettman lainasi Gazeta Wyborcza -lehden haastattelua: Polish finance minister says Europe at risk of ”collapse”.
EU:n komissio ja Puola
Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso muistutti eilen EU-maiden ja euromaiden keskinäisestä riippuvuudesta ja toisti kehotuksensa maiden hallituksille ja parlamenteille, jotta 21. heinäkuuta tehdyt euromaiden huippukokouksen päätökset saadaan voimaan (30. elokuuta 2011, SPEECH/11/544).
Neuvoston puheenjohtajana toimiva Puola ei ole euromaa, mutta pääministeri Donald Tusk korosti yhteen hiottujen ratkaisujen tarvetta rahoituskriisin voittamiseksi: Prime Minister Donald Tusk in Brussels.
Vaikea paikka
Onko perussuomalaisten toreilla ärhentely isänmaallista, jos vaatimusten toteutuessa talouskasvu ja työpaikat menevät alta?
Entä populistien myötäjuoksijat? SDP ja Suomen hallitus ovat maalanneet itsensä nurkkaan lupaamalla vakuudet, jotka vaarantavat sekä Kreikan tukipaketin että euron tulevaisuuden.
EU:n perussopimusten ja yksittäisten euromaiden poliittisten reunaehtojen puitteissa valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat pala palalta yrittäneet löytää ratkaisuja finanssi- ja talouskriisiin, viimeksi yhteisessä huippukokouksessa 21. heinäkuuta 2011. Suhteessa nihilistisiin populisteihin hallitukset sentään koettivat toimia rakentavasti.
Blogikirjoitukset Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo ja Suomen Kreikka-vakuudet vastatuulessa: Mistä tämä kertoo?, kuten muutamat yllä siteeratut lähteet osoittavat kuitenkin sovittujen toimien pienipiirteisyyden ja tilapäisyyden.
Euroalueen valuvikojen jättäminen paikoilleen merkitsee jatkuvaa epävarmuutta ja kriisien toistumista.
Vain riittävä toimivalta ja oikea demokratia EU:n (euroalueen) tasolla tarjoavat tehokkaan ja hyväksyttävän perustan vakaudelle, talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Näitä tarvitsevat EU-kansalaiset ja yritykset. Muutamista lupaavista pilkahduksista huolimatta, jäsenmaiden hallitusket eivät vielä suostu edes keskustelemaan kestävistä uudistuksista.
Bloggingportal
Monikielinen Bloggingportal.eu on tärkeä osa yhteistä keskustelua, joka koskee Euroopan nykytilaa ja tulevaisuutta. Löydät 841 euroblogin kirjoitukset samasta paikasta.
Käsittelen EU:n politiikkaa ja oikeutta neljässä blogissani: Grahnlaw (EN), Grahnblawg (SV), Eurooppaoikeus (FI) ja Grahnlaw Suomi Finland (EN SV FI). Tervetuloa tutustumaan!
Toimin myös Twitterissä (joskin voin seurata takaisin vain paikkojen vapautumisen myötä) ja Facebookissa.
Ralf Grahn
23. elokuuta 2011
Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo
Euroalueella demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla. Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.
Vakuusjärjestelyt
Suomen valtiovarainministeriön mukaan euromaiden päämieskokous heinäkuussa sopi, että perustetaan vakuusjärjestely Kreikan toisen apupaketin yhteydessä.
Euromaiden johtajat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n tehokkuuden parantamisesta, heijastusvaikutusten välttämisestä ja joustavuuden lisäämisestä.
Vakuuksia koskeva lausuma:
Lähde: Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011
Euromaiden hyväksyntä
VM:n tiedotteen mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.
Siinäpä se. Nordean aamuinen markkinakommentti tiivistää tilanteen seuraavasti:
Taloussanomien mukaan pääministeri Katainen myöntää että vakuussopimukseen voi tulla muutoksia, jos muut euromaat eivät hyväksy sitä. Vakuudet ovat Suomelle kynnyskysymys, eikä Katainen halua uskoa että vakuudet vaarantavat Kreikan tukipaketin.
Kataisen rauhoittelusta huolimatta Reutersin raportti Moody's:in kommenteista kertoo että markkinat ovat huolissaan euromaiden rintaman hajoamisesta ja tukipaketin mahdollisesta myöhästymisestä, jopa hajoamisesta.
Arvostelu, torjunta tai matkiminen of levinnyt ainakin Alankomaihin, Itävaltaan, Saksaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, kertoo AFP. Kreikka luonnollisesti toivoo riidan ratkaisua ennen lisävahinkojen syntyä.
Korttitalo
Rahapolitiikkaa euroalueella toteuttaa Eeuroopan keskuspankki keskuspankkijärjestelmineen, mutta talouspolitiikka on kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen asteella.
Epävirallisiin kokouksiin kokoontuvassa euroryhmässä alueen valtiovarainministerit keskustelevat yhteisistä aiheista. Kriisioloissa ohi ovat kirineet euromaiden vielä epävirallisemmat huippukokoukset, jotka Ranska ja Saksa nyt haluavat vakinaistaa euroalueen ”taloushallituksena”.
Komealta kalskahtavista pyrkimyksistä huolimatta hallitusten välinen yhteistyö pysyy yksimielisyysvaatimukseen perustuvana korttitalona.
Vähiten haluava hallitus tai totaalikieltäytyjä määrää toimien tason, vaikka sisäisen heikkouden seurauksena olisi 332 miljoonan ihmisen valuutta-alueen hajoaminen.
Demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla.
Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.
***
Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa 840 euroblogin kirjoitukset, jotka heijastavat Euroopan haasteita ja valaisevat valintoja valo- ja varjopuolineen.
Ralf Grahn
Vakuusjärjestelyt
Suomen valtiovarainministeriön mukaan euromaiden päämieskokous heinäkuussa sopi, että perustetaan vakuusjärjestely Kreikan toisen apupaketin yhteydessä.
Euromaiden johtajat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n tehokkuuden parantamisesta, heijastusvaikutusten välttämisestä ja joustavuuden lisäämisestä.
Vakuuksia koskeva lausuma:
9. Tarvittaessa perustetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa.
Lähde: Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011
Euromaiden hyväksyntä
VM:n tiedotteen mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.
Siinäpä se. Nordean aamuinen markkinakommentti tiivistää tilanteen seuraavasti:
Euroalueen velkaongelmia hämmentää nyt entistä enemmän Suomen ja Kreikan välinen "vakuussopimus". Luottoluokittaja Moody's ilmaisi eilen huolensa sopimuksesta, jonka yhtiö pelkää vaikeuttavan tai jopa kaatavan Kreikan pelastuspaketin. Moody'sin mukaan sopimus korostaa entisestään euroalueen päättäjien erimielisyyksiä. Tästä saatiin taas eilen lisää merkkejä, kun Hollanti ja Itävalta nahistelivat vastaavien sopimisten tekemisestä tukea vastaanottavien maiden kanssa.
Taloussanomien mukaan pääministeri Katainen myöntää että vakuussopimukseen voi tulla muutoksia, jos muut euromaat eivät hyväksy sitä. Vakuudet ovat Suomelle kynnyskysymys, eikä Katainen halua uskoa että vakuudet vaarantavat Kreikan tukipaketin.
Kataisen rauhoittelusta huolimatta Reutersin raportti Moody's:in kommenteista kertoo että markkinat ovat huolissaan euromaiden rintaman hajoamisesta ja tukipaketin mahdollisesta myöhästymisestä, jopa hajoamisesta.
Arvostelu, torjunta tai matkiminen of levinnyt ainakin Alankomaihin, Itävaltaan, Saksaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, kertoo AFP. Kreikka luonnollisesti toivoo riidan ratkaisua ennen lisävahinkojen syntyä.
Korttitalo
Rahapolitiikkaa euroalueella toteuttaa Eeuroopan keskuspankki keskuspankkijärjestelmineen, mutta talouspolitiikka on kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen asteella.
Epävirallisiin kokouksiin kokoontuvassa euroryhmässä alueen valtiovarainministerit keskustelevat yhteisistä aiheista. Kriisioloissa ohi ovat kirineet euromaiden vielä epävirallisemmat huippukokoukset, jotka Ranska ja Saksa nyt haluavat vakinaistaa euroalueen ”taloushallituksena”.
Komealta kalskahtavista pyrkimyksistä huolimatta hallitusten välinen yhteistyö pysyy yksimielisyysvaatimukseen perustuvana korttitalona.
Vähiten haluava hallitus tai totaalikieltäytyjä määrää toimien tason, vaikka sisäisen heikkouden seurauksena olisi 332 miljoonan ihmisen valuutta-alueen hajoaminen.
Demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla.
Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.
***
Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa 840 euroblogin kirjoitukset, jotka heijastavat Euroopan haasteita ja valaisevat valintoja valo- ja varjopuolineen.
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)