Hallitusohjelma eduskunnassa

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle 22. kesäkuuta 2011.

Tiistaina 28. kesäkuuta eduskunta aloittaa tiedonannon (VNT 2/2011 vp) käsittelyn, joka jatkuu keskiviikkona. Torstaina eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.

Virallinen oppositio rajoittuu kahteen eduskunnan kahdeksasta poliittisesta ryhmästä. Näistä perussuomalaisilla on 39 edustajaa ja keskustalla 35 kansanedustajaa, mutta vielä emme ole nähneet kuinka hallituspuolue vasemmistoliiton edustajat äänestävät tällä kertaa.



Ralf Grahn



J. K. Bloggingportal.eu on julkaissut euroblogien viikkokatsauksen jossa tunnelmat EU:n suhteen vaihtelevat toivon ja epätoivon välillä.

Eurooppaministeri Alexander Stubb - merkittävä haaste

Kun uusi hallitus järjestäytyy, tarvitaan päätöksiä muun muassa ministereiden työnjaosta. Hallitusneuvottelujen tuloksena saatu paperi paikkajaosta antaa osviittaa myös valtioneuvoston jäsenten työtehtävien jakautumisesta.


EU-asiat

EU-asioissa on tehty seuraava perusjako pääministerin ja eurooppaministerin vällillä.

Pääministeri Jyrki Katainen käsittelee valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvista asioista

Eurooppa-neuvostoon liittyvät asiat, Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unioniin liittyvät nimitysasiat.

Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeriksi on tulossa kokoomuksen Alexander Stubb, joka

käsittelee kauppapolitiikkaa ja lähialueyhteistyötä koskevat asiat, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvat asiat sekä valtioneuvoston kanslian valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu pääministerille.

Yleisten asioiden neuvosto

Stubb tulee ilmeisesti edustamaan Suomea EU:n yleisten asioiden neuvostossa, jolle Lissabonin sopimuksessa kirjattiin potentiaalisesti tärkeä valmistelu-, seuranta ja yhteensovitustehtävä (SEUT 16 artiklan 6 kohta):

Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon.

Tähän mennessä yleisten asioiden neuvosto on tuskin edes pyrkinyt hyvään hallintoon tai avoimeen tiedottamiseen. Kokoonpanon epäonnistumista olen tarkastellut erinäisiä kertoja, muun muassa täällä, täällä, täällä ja täällä.

Runsas viikko sitten Madridissa toimiva Real Instituto Elcano julkaisi selvityksen, jonka kirjoittaja Ignacio Molina kiteytti näin:

The General Affairs Council (GAC) has so far not lived up to the expectations created by the Treaty of Lisbon, which in principle assigned it an important position within the EU system.

Haaste

Tässä haaste: Uusi eurooppaministeri Alexander Stubb sekä Puolan, Tanskan ja Kyproksen muodostama seuraava puheenjohtajuuskolmikko voivat vihdoin uudistaa yleisten asioiden neuvoston toimintatavat parempien tulosten, hyvän hallinnon ja avoimen tiedotuksen toteuttamiseksi.



Ralf Grahn



J.K. Blogissa Migrants at Sea Yhdysvalloissa toimiva professori Niels Frenzen tarkastelee pakolaisuutta Pohjois-Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan. Erityisesti hän kuvaa EU-maiden reaktioita ja toimia.

Eurooppa 2020: Innovaatiounionin haasteet

Yhdysvallat kasvattaa etumatkaansa ja Kiina on jo siirtynyt ohituskaistalle. Japanissa ja Etelä-Koreassa yritykset investoivat kaksi kertaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Euroopassa. Siinä lyhykäisyydessään Euroopan asema innovaatioiden maailmassa.

EU-maiden lähtökohdat ja saavutukset eroavat tosin suuresti. Muutamat jäsenmaat ovat maailman huipulla, mutta huolestuttavan suuri joukko on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen alkutaipaleella.


Innovaatiounionin kilpailukykyraportti

Innovaatiounioni on yksi Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Euroopan komission tuore innovaatiounionin kilpailukykyraportti tuo esille EU:n jäsenmaiden ja kuuden assosiaatiomaan heikkoudet ja vahvuudet talouskilpailussa.

Pikanäkymän tarjoaa 22 EU-kielellä julkaistu tiedote:

Komission raportissa pohditaan Euroopan innovaatiokriisiä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden edistystä (9. kesäkuuta 2001 IP/11/692)

Täydentävää tietoa löytyy englanniksi julkaistusta muistiosta:

Innovation Union Competitiveness report 2011 – frequently asked questions (9 June 2011 MEMO/11/392)


Teemasivusto

Tiedotteita täydentää komission englanninkielinen teemasivusto linkkeineen:

Innovation Union Cempetitiveness Report 2011


IUC 2011

Sivun kautta löytyvä kilpailukykyraportti (IUC 2011, englanniksi) on 42,8 MB:n järkäle (pdf):

Innovation Union Competitiveness report – 2011 edition

Tiivistelmät löytyvät kuitenkin 22 kielellä, muun muassa suomeksi. Kunkin maan kuva löytyy myös erikseen (country profile), esim Suomi:

Country profile FI - Finland

Nyt julkaistu innovaatiounionin kilpailukykyraportti on ensimmäinen laatuaan. Komissio aikoo julkaista vastaavan analyysin kahden vuoden välein.



Ralf Grahn

EU ja kilpailu radiotaajuuksista

Radiotaajuudet ovat olennaisen tärkeitä digitaaliselle yhteiskunnalle ja nopeille langattomille palveluille, talouden elpymiselle ja kasvulle, laadukkaille työpaikoille ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Taajuuspoliittiset aloitteet ovat keskeisellä sijalla myös Euroopan digitaalistrategian sekä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kannalta, sanoi Euroopan komissio ehdotuksessaan.

Juridisesti ehdotettu monivuotinen ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, joka koskee oikeuden lähentämistä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

Komission ehdotus radiotaajuuksien tehokkaampaan hallintaan tähtäävästä ohjelmasta julkaistiin 20. syyskuuta 2010. Päätösehdotus on saatavilla 22 virallisella EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta; Bryssel 20.9.2010 KOM(2010) 471 lopullinen


Tarkoitus

Ehdotuksen 1 artiklassa ilmaistaan ohjelman strateginen ja koordinoiva tarkoitus:

1 artikla
Tarkoitus

Tällä päätöksellä perustetaan sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi radiotaajuuspoliittinen ohjelma taajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten.

Kilpailu

Radiotaajuudet ovat niukka luonnonvara, johon kohdistuva kysyntä kasvaa nopeasti. Sääntely on siis välttämätöntä, mutta teleyritysten, asiakasyhtiöiden ja kuluttajien kannalta on tärkeää että kilpailu toimii ja kilpailun vääristymiltä vältytään.

Kilpailunäkökohdat tuodaan siksi painokkaasti esille komission perusteluissa (sivu 10):

(8) Taajuuksien käyttöoikeuksien kaupan, yhdistettynä joustaviin käyttöehtoihin, uskotaan merkittävästi edesauttavan talouskasvua. Tästä syystä olisi välittömästi puitedirektiivin nojalla sallittava kaupankäynti sellaisilla taajuuskaistoilla, joilla joustava käyttö on EU-oikeudessa jo mahdollistettu. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden koordinoitua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kyseisten oikeuksien hankintaa koko EU:ssa voitaisiin helpottaa määrittelemällä yhteiset periaatteet tällaisten kaupattavien oikeuksien muodolle ja sisällölle sekä yhteiset toimenpiteet, joilla estetään sellainen oikeuksien kasaantuminen, joka voisi luoda määrääviä markkina-asemia tai johtaa hankittujen oikeuksien perusteettomaan käyttämättömyyteen.

(9) Kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan, langaton laajakaista on tärkeä keino piristää kilpailua, lisätä kuluttajien valinnanvaraa ja mahdollistaa yhteydet maaseudulla ja muilla alueilla, joilla kiinteän verkon laajakaistan käyttöönotto on vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta. Taajuushallinnolla saatetaan kuitenkin vaikuttaa kilpailuun muuttamalla markkinatoimijoiden roolia tai markkinavoimaa esimerkiksi jos taajuuksien nykykäyttäjät saavat perusteetonta kilpailuetua. Taajuuksien saatavuuden rajallisuus, varsinkin kun soveltuvimmista taajuuksista tulee pulaa, voi luoda markkinoilletulon esteen uusille palveluille ja sovelluksille ja tukahduttaa innovointia ja kilpailua. Uusien käyttöoikeuksien hankkiminen muun muassa taajuuskaupan tai muunlaisten käyttäjien välisten siirtojen kautta ja uusiin joustaviin taajuuksien käyttöehtoihin siirtyminen saattavat vaikuttaa vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava ennakkoon tai jälkikäteen tarvittavia sääntelyllisiä toimenpiteitä (esimerkiksi tehtävä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia, estettävä tietyt taajuuksien käyttöoikeuksien hankinnat, asetettava taajuuksien varastoon keräämistä ja taajuuksien tehokasta käyttöä koskevia ehtoja, jollaisiin viitataan puitedirektiivin 9 artiklan 7 kohdassa, rajoitettava kunkin operaattorin käytössä olevien taajuuksien määrää ja pyrittävä välttämään taajuuksien liiallinen kasautuminen) kilpailunvääristymien välttämiseksi direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 5 artiklan 6 kohdan ja direktiivin 87/372/ETY (GSM-direktiivi) 1 artiklan 2 kohdan taustalla olevien periaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Käyttötarkoitusten lisäksi kilpailua käydään eri teleyritysten välillä niukoista taajuuksista. Toimivan kilpailun periaatteet ilmaistaan juridisesti komission päätösehdotuksen 5 artiklassa (sivut 16-17):

5 artikla
Kilpailu

1. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä ja edistettävä toimivaa kilpailua ja vältettävä kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

2. Täyttääkseen täysimääräisesti 1 kohdassa asetetut velvollisuutensa ja erityisesti varmistaakseen, että kilpailu ei vääristy radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kasautumisen, siirtojen tai muutosten vuoksi, jäsenvaltiot voivat toteuttaa muun muassa seuraavat toimenpiteet rajoittamatta kuitenkaan kilpailusääntöjen soveltamista:

a) jäsenvaltiot voivat rajoittaa yksittäiselle talouden toimijalle myönnettävien taajuuksien käyttöoikeuksien määrää tai asettaa käyttöoikeuksille ehtoja, esimerkiksi velvoittaa tukkutason käyttöoikeuden tarjontaan, tietyillä taajuuskaistoilla tai tietyissä ominaisuuksiltaan samankaltaisten taajuuskaistojen ryhmissä, esimerkiksi sähköisen viestinnän palveluille osoitetuilla alle 1 GHz taajuusalueilla;

b) jäsenvaltiot voivat kieltäytyä myöntämästä uusia käyttöoikeuksia tai sallimasta taajuuksien uudenlaista käyttöä tietyillä taajuuskaistoilla, tai asettaa edellytyksiä uusien käyttöoikeuksien myöntämiselle tai uusien käyttötarkoitusten valtuuttamiselle, jos käyttö johtaisi taajuuksien kasautumiseen tietyille talouden toimijoille tavalla, joka todennäköisesti merkittävästi haittaisi kilpailua;

c) jäsenvaltiot voivat estää käyttöoikeuksien siirron tai asettaa sille ehtoja, jos se ei kuulu kansallisen tai EU:n harjoittaman yrityskeskittymien valvonnan piiriin ja se todennäköisesti haittaisi merkittävästi kilpailua;

d) Jäsenvaltiot voivat tehdä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti korjatakseen jälkikäteen tilanteen, jossa taajuuksia on liiallisessa määrin kasautunut tietylle talouden toimijalle tavalla, joka haittaa merkittävästi kilpailua.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutus- ja valintamenettelyissä vältetään viivästykset ja edistetään toimivaa kilpailua.

Sekä Euroopan parlamentti että Unkarin puheenjohdolla toimiva EU:n neuvosto ovat käsitelleet komission ehdotusta. Käsittely jatkuu Puolan puheejohtajuuskaudella, joka alkaa 1. heinäkuuta 2011.



Ralf Grahn

Euroopan talous kasvaa hiljalleen

Lähiaikoina Euroopan komissio esittää neuvoston harkittavaksi suosituksia kunkin jäsenmaan vakaus- tai lähentymisohjelmasta sekä talousuudistuksiin tähtäävästä kansallisesta uudistusohjelmasta, joka perustuu Eurooppa 2020 -kasvustrategiaan.

Tämä edellyttää luonnollisesti näkemystä siitä, kuinka Euroopan unionin (ja euroalueen) sekä yksittäisten jäsenmaiden talous on kehittymässä.

Komissaari Olli Rehnin johtaman talouden ja rahoituksen pääosaston (Ecfin) tuorein ennuste uskoo talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna, joskin vaimeasti. Samalla maiden väliset erot ovat hyvin suuria.

Pääkohdat ilmenevät komission tiedotteesta, joka on tarjolla 22 kielellä:

Kevään talousennusteen 2011–2012 mukaan elpyminen Euroopassa jatkuu uusista riskeistä huolimatta (13. toukokuuta 2011 IP/11/565)

Tarkempia tietoja löytyy kevään 2011 talousennusteesta (englanniksi):

European Economic Forecast Spring 2011 (European economy 1/2011; 234 sivua)



Ralf Grahn

Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta vuonna 2010

Vaikka EU Bookshop johtaa ajatukset maksulliseen kirjakauppaan, sieltä löytyy häkellyttävän paljon ilmaisjulkaisuja Euroopan unionin virallisilla kielillä, joita on 23.

Eri politiikka-alojen hyvä yleiskatsaus on komission vuosikertomus, 'Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta vuonna 2010', joka tarjoaa opiskelijoille, lehtimiehille, virkamiehille ja kiinnostuneille EU-kansalaisille varsin tuoretta tietoa ja viittauksia tärkeisiin lähteisiin.

Viime vuosina komissio on lyhentänyt ja keventänyt vuosikertomustaan. Yleiskertomus sisältää vähemmän tekstiä sekä enemmän valokuvia ja kaavioita kuin menneinä aikoina.

Esitemäisempänäkin noin 140 sivun opus on hyödyllinen johdatus lähes jokaiseen EU-aiheeseen. Pdf-muotoisena yleiskertomus on ilmainen.

Julkaisu kuuluu komission virkavelvollisuuksiin, sillä EUT-sopimuksen 249 artiklan 2 kohdassa säädetään:

2. Komissio julkaisee vuosittain viimeistään kuukautta ennen Euroopan parlamentin istunnon alkua yleiskertomuksen unionin toiminnasta.

Kielivaihtoehtoja on 22, suomi mukaan lukien.



Ralf Grahn



J.K. Euroblogien maailma elää. Jotkin vanhat nuukahtavat, mutta uutta kasvua pukkaa. Bloggingportal.eu kasvaa edelleen ja kokoaa nyt jo 793 EU-aiheisen blogin kirjoitukset.

EU: Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti suomeksi

Englanniksi nimi kuulostaa juhlallisemmalta: Single Market Act (SMA). Pääasia on kuitenkin että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on englannin, ranskan ja saksan lisäksi saatavissa nyt 17 muulla EU-kielellä. Näiden joukosta löytyy suomenkielinen versio:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi ”Yhdessä uuteen kasvuun”; Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen


Verkkosivut

Euroopan komissio tarjoaa teemasivuston Single Market Act, jonka aloitussivulta on tarjolla 22 kielivaihtoehtoa. Suomenkielistä sivua ei ole vielä päivitetty, eikä esittämiäni parannuksia ole tehty tähän mennessä.



Ralf Grahn



J.K. Maanantaina 9. toukokuuta 2011 vietetään EU:n ”syntymäpäivää”, Eurooppa-päivää. Toivottavasti liputus, mahdollisuuksien mukaan komea kaksoisliputus, lisääntyy Suomessakin vuosien saatossa.