EU-kuuleminen televisiosta ja elokuvasta digimaailmassa

Kesällä Euroopan komissio käynnisti kuulemisen parhaista tavoista hyödyntää television ja elokuvan mahdollisuudet internet-aikakaudella (13.7.2011, tiedote IP/11/868 julkaistu 22 kielellä). Kannanottoja voi esittää 18. marraskuuta 2011 asti.

Kuten usein, komissio tarjosi samalla hieman täydentävää tietoa tiedotusvälineiden edustajille ja muille kiinnostuneille muistiossa joka on julkaistu vain englanniksi: Commission consultation on the online distribution of audiovisual works in the EU - Frequently Asked Questions (Brussels, 13 July 2011; MEMO/11/502). Komissio kertoi audiovisuaalisista teoksista ja palveluista sekä elokuva- ja televisiomarkkinoiden taloudellisesta merkityksestä Euroopassa.

Sitten komission muistio kuvaa EU-tason sääntöjä, uusien levitystapojen aiheuttamia haasteita, pirstoutuneita elokuvamarkkinoita sekä kirjoittajien ja esiintyjien palkkioita. Seuraavaksi hahmotetaan vihreän kirjan suhdetta sisämarkkinoiden uudistamiseen, komission tekijänoikeuden ja teollisoikeuksien strategiaan sekä EU:n digitaalistrategiaan. Lopuksi kerrotaan komission lähiajan toimet. Alaviitteet tarjoavat määritelmiä ja lisälähteitä kiinnostuneille.


Vihreä kirja KOM(2011) 427

Kuulemisen pohjana on siis suomalaisittain hieman outo 'vihreä kirja', jota komission sanasto kuvaa seuraavasti:

Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia (organisaatioita ja yksityishenkilöitä) kannustetaan osallistumaan neuvotteluihin ja keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista.

Lausuntoa valmistelevat kansalaiset, järjestöt, yritykset, hallitukset ja viranomaiset joutuvat tutustumaan vihreään kirjaan, joka on saatavissa 22 EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

VIHREÄ KIRJA audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa: mahdollisuuksia ja haasteita siirryttäessä digitaalisiin sisämarkkinoihin; Bryssel 13.7.2011 KOM(2011) 427 lopullinen (20 sivua)

Aikaa on siis vielä reilu kuukausi.



Ralf Grahn

Digitaalinen agenda vie Ruotsin maailman ykkösmaaksi?

Eurooppa 2020 on Euroopan unionin ja jäsenmaiden strategia joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Digitaalinen agenda on yksi EU2020-strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä ICT-kilpailukyvyn osalta Ruotsi sijoittuu jo nykyisellään tärkeimpien kansainvälisten vertailujen kärkisijoille.

Eilen Ruotsin hallitus julkisti EU:n esimerkin innoittamana laaja-alaisen kansallisen digitaalisen agendan:

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)

Ohjelman tavoite on selvä. Ruotsi halua maailman ykköseksi:

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ralf Grahn

ACTA – väärentämisenvastainen kauppasopimus etenee

Lauantaina suurten kauppamaiden ajama, mutta maailmalla ristiriitaisia tunteita herättävä väärentämisenvastainen kauppasopimus nytkähti eteenpäin kun kahdeksan maata allekirjoitti sopimuksen Tokiossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kauppasopimus tunnetaan yleisemmin lyhenteellä ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreement).

ACTA:n allekirjoittivat Australia, Kanada, Etelä-Korea, Japani, Marokko, Singapore, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat 1. lokakuuta 2011.

Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata sekä Meksiko ja Sveitsi eivät vielä allekirjoittaneet kauppasopimusta.


ACTA suomeksi

Euroopan komission ehdotus löytyy 22 virallisella EU-kielellä, siis myös suomeksi (pdf):

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen

Komission ehdotus sisältää 27 sivulla lyhyet perustelut, varsinaisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja sopimustekstin käännöksen suomen kielelle.

Vaikka sopimus otsikkonsa mukaan on väärentämisenvastainen (anti-counterfeiting), mikä johtaa ajatukset tuoteväärennöksiin, se kattaa kaikki WTO:n TRIPS-sopimuksessa (Teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskeva sopimus) mainitut teollis- ja tekijänoikeudet.

ACTA:n soveltamisalaan kuuluu myös digitaalisessa ympäristössä ja internetissä tapahtuva teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano (piratismi).


ACTA Suomessa

Ulkoasiainministeriö on informoinut eduskuntaa eri vaiheissa, viimeksi 7. heinäkuuta 2011 päivätyllä jatkokirjeellä. Kirje tarjoaa hyödyllistä perustietoa ACTA:n peruspiirteistä. Muistio kuvaa sopimustilannetta komission ehdotuksen jälkeen.

Myös Suomen hallituksen myönteinen kanta ACTA-sopimukseen tulee selvästi ilmi:

Valtioneuvosto pitää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunnan tehostamista tärkeänä ja kannattaa väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä.

Valtioneuvosto hyväksyy komission ehdotuksen, jonka mukaan neuvosto tekee päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä EU:n puolesta SEUT 207 (4) artiklan nojalla siltä osin, kun kyse on muista kuin sopimuksen rikosoikeudellisista määräyksistä.

ACTA-kirjoitukset

Olen käsitellyt värentämisenvastaista kauppasopimusta eli ACTA-sopimusta muutamassa blogikirjoituksessa.

ACTA signed – EU deaf-mute

IPR protection in world trade: ACTA signed

IPR protection: ACTA opinions USA and EU

ACTA undertecknat men inte av EU

EU and ACTA



Ralf Grahn

Euroopan parlamentti: EU:n uusi kauppapolitiikka

Euroopan komission arvion mukaan maailmankauppa on 36 miljoonan työpaikan kysymys (18 prosenttia EU:n työvoimasta).


Euroopan parlamentti

Tällä viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi suurella äänten enemmistöllä kriittisen päätöslauselman EU:n yhteisestä kauppapolitiikasta:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. syyskuuta 2011 Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta P7_TA(2011)0412

Parlamentin mielestä komissio ei ollut esittänyt riittävän syvällistä analyysia maailmankaupan kehityssuunnista, joten edustajat pyysivät komissiota antamaan sekä perusteellisen ennusteen että esittämään tarkistetun keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppastrategian kesään 2013 mennessä (jossa yksi armovuosi lisää kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintöön verrattuna).


Markkinoille pääsy

Monien muiden toimijoiden tavoin Euroopan parlamentti vuodatti kyyneleitä Maailman kauppajärjestö WTO:n umpikujan johdosta, mutta tunnusti että Dohan neuvottelukierroksen saattaminen hyvään päätökseen on erittäin epätodennäköistä. - Jopa tuntuvan edistyksen saavuttaminen joulukuun ministerikonferenssissa Genevessä vaikuttaa toivottomalta.

Parlamentti suuntasi siksi katseensa eteenpäin, kohti kahdenvälisiä sopimuksia tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa. Ensin nousivat esille markkinoille pääsyn esteet, mutta myös parlamentin halu päästä vaikuttamaan neuvottelujen kaikissa vaiheissa:

Parlamentin mielestä vapaakauppasopimus on tärkeä markkinoille pääsyn keino

13.  toistaa, että kaikkien EU:n tekemien uusien vapaakauppasopimusten olisi sovittava yhteen WTO:n sääntöjen kanssa ja että niiden olisi oltava myös kestävän kehityksen kannalta kattavia ja kunnianhimoisia, niillä olisi saatava aikaan vastavuoroinen markkinoille pääsy ja niiden olisi oltava laajempia kuin sekä olemassa olevat monenväliset sitoumukset että Dohan kehitysohjelman onnistuneen päättämisen jälkeen odotettavissa olevat sitoumukset; suhtautuu myönteisesti joissakin neuvotteluissa saavutettuun edistykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että useimpia neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen; pyytää komissiota analysoimaan, mitä voitaisiin tehdä tai muuttaa, jotta keskeneräiset vapaakauppasopimusneuvottelut voitaisiin saada päätökseen paremmin ja nopeammin kuitenkin Euroopan etuja vaarantamatta, sillä sisällön tulisi aina olla ajoitusta tärkeämpi; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisia seurauksia työllisyydelle erityisesti, jotta se voi mukauttaa toimivaltuuksiaan tehdäkseen vapaakauppasopimuksia, jotka hyödyttävät EU:n kasvua pitkäjänteisesti; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisuutta sisällyttää WTO:n riidanratkaisumekanismit kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin; pyytää komissiota vähentämään niin sanottua spagettikulhovaikutusta esimerkiksi neuvottelemalla monenvälisistä alkuperäsäännöistä; pyytää sisällyttämään mukaan turvalausekkeisiin liittyvän, kestävyyttä koskevan kappaleen, joka koskee vapaakauppasopimusten esimerkiksi kauppaan, ympäristöön, tuotantoon ja prosessointiin liittyviä asioita;

14.  vaatii komissiota tekemään sellaisen kehyksen avulla, jossa määritetään aikatauluun ja strategisiin maantieteellisiin alueisiin liittyvät kaupalliset painopistealat, perusteellisen, puolueettoman ja ennakkoluulottoman ennakkoarvion EU:n eduista ennen kuin tulevista vapaakauppasopimuskumppaneista ja neuvotteluvaltuuksista päätetään; korostaa, että vapaakauppasopimuksista olisi neuvoteltava vain taloudellisesti kiinnostavien maiden kanssa ja ottaen huomioon täydellisen vastavuoroisuuden, nolla-tullien purkamisen, muihin kuin tulleihin perustuvien kaupan esteiden poistamisen, tullien palautusta koskevien järjestelmien kieltämisen ja korkean alkuperäsääntökynnyksen yhtenäisen soveltamisen kaltaiset pääperiaatteet; muistuttaa komissiota ja neuvostoa, että parlamentin näkemykset on otettava asianmukaisesti huomioon valtuuksista päätettäessä; kehottaa komissiota toteuttamaan kattavia vaikutusten arviointeja ja arvioimaan erityisesti EU:n eri toimialoihin kohdistuvia vaikutuksia kuulemalla perusteellisesti kaikkia asianomaisia osapuolia ennen neuvottelujen päättämistä ja säännöllisesti sopimuksen kestoaikana; huomauttaa komissiolle ja neuvostolle, että jos parlamentin halutaan käyttävän hyväksyntävaltaansa vastuullisesti, parlamentti on otettava mukaan kaikkiin vaiheisiin neuvotteluvaltuuksista päättämisestä alkaen ja jokaisella neuvottelukierroksella;

Euroopan komissio

Euroopan parlamentin kannanoton lähtökohtana oli komission viime syksynä julkaistu tiedonanto KOM(2010) 612, joka liittyy Eurooppa 2020 -strategiaan (EU2020), joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Maailmankauppa edustaa kasvustrategian ulkoista ulottuvuutta.

Kauppapolitiikkaa koskeva tiedonanto on saatavissa 22 EU-kielellä; suomeksi:

Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka: Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä; Bryssel 9.11.2010 KOM(2010) 612 lopullinen (25 sivua)

Tiedonantoon liittyi kaksi täydentävää asiakirjaa:

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Report on progress achieved on the Global Europe strategy, 2006-2010; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1268 final

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Trade as a driver of prosperity; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1269 final

Kolmen asiakirjan pakettiin sisältyi siis menneen arviointia, kehityksen tarkastelua ja tulevaisuuden linjauksia, vaikka Euroopan parlamentti ei ollut erityisen armollinen omassa kannanotossaan.


Yhteinen kauppapolitiikka

Euroopan unionin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan kolmikielisen ajankohtaissarjani (EN SV FI) ensimmäiset kymmenen kirjoitusta löytyvät artikkelista Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt. Sen jälkeen olen julkaissut kirjoitukset EU common commercial policy: Business or charity? ja EU:s nya handelspolitik enligt Europaparlamentet.



Ralf Grahn

Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt

Yhteinen kauppapolitiikka on se osa ulkoisesta toiminnasta jossa Euroopan unionin 502 miljoonan asukkaan etua pystytään ajamaan melkoisella painolla, jos yhteinen sävel löytyy.

BRIC-maat tarjoavat kuitenkin ulkoisia haasteita ja EU:n jäsenmaiden erisuuntaiset näkemykset tuottavat sisäisiä paineita riittämiin.

Blogikirjoitusten sarja alkoi (ulkomaan)kauppaministereiden kokouksella ja jatkui Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kahinaan unionin suunnasta maailmankaupassa.

Tähän mennessä olen julkaissut seuraavat kirjoitukset:

EU:n kauppapolitiikka valokeilassa maanantaina 26.9.2011

EU trade ministers ponder comatose WTO Doha Development Round

Vill EU bryta dödläget i WTO:s Doharunda?

EU:s nya handelspolitik i Europa 2020-strategin

EU trade policy review

Europa 2020-strategin: EU:s gemensamma handelspolitik i Europaparlamentet

Europaparlamentet antog kritisk resolution om handelspolitiken

EP wants new trade strategy for Europe under EU2020

European Parliament: Caspary and De Gucht debated new trade policy for Europe (EU2020)

EP resolution on a new trade policy for Europe

***

Kauppapoliittinen sarja jatkuu vielä.

Suomen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on blogeineen myös maamme eturivin EU-tiedottaja. Kauppaministereiden kokousta hän valotti kirjoituksessa Brysselissä.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja Suomen Stubb ovat esimerkillisiä sosiaalisen median käyttäjiä myös Euroopan huippupoliitikkojen sarjassa.



Ralf Grahn

EU:n puolustusministerit koolla Puolassa

EU-maiden puolustusministerit ovat kokoontuneet epäviralliseen kokoukseen 22.-23. syyskuuta 2011 Puolan Wroclawissa. Puheenjohtajamaa on tiedottanut ensimmäisen päivän keskusteluista, vaikka tiedotteen alkuosa on vielä ennakkoinformaatiota.

Puhetta johti Puolan puolustusministeri Tomasz Siemoniak, sillä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen New Yorkissa.

Euroblogien joukossa ranskalainen Bruxelles2 seuraa kokousta Wroclawissa ja on tähän mennessä raportoinut eri kysymyksistä täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä.

Suomen puolustusministeriö on lyhyesti tiedottanut puolustusministeri Stefan Wallinin osallistumisesta valaisematta hallituksen näkemyksiä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksistä.



Ralf Grahn

Suomi: siipirikko budjettihaukka

Muualla Euroopassa Suomi tunnetaan Saksan leiriin kuuluvana budjettihaukkana, joka Alankomaiden ja Itävallan tavoin julistaa julkisen talouden menokuria onnettomille tunareille.

Aivan helppoa ei paluu kestävään julkistalouteen näytä olevan Suomellekaan, sillä valtioneuvoston tiedotteen mukaan:

Vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 45,3 mrd. euroa, joten alijäämä on 7,1 mrd. euroa.

Vaikka valtion alijäämä supistuu runsaan miljardin euron verran tämän vuoden tasosta, valtion tulojen ja menojen väliin jäävä aukko on vielä noin 13,6 prosenttia budjetin loppusummasta vuonna 2012.

Muiden jäsenmaiden tavoin Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimukseen, jonka mukaan koko julkisen talouden alijäämän (keskushallinto, alue- ja paikallisviranomaiset ja sosiaaliturvajärjestelmä) tulee olla alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.



Ralf Grahn