Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana Unkari kertoo tavoittelevansa vahvaa Eurooppaa, mutta pääministeri Viktor Orbanin hallituksen sisäpoliittinen ohjelma on paljastanut heikkouksia EU:n toimivallassa ja unionin kansalaisten perusoikeuksien suojassa. Ongelmat eivät rajoitu kiisteltyyn medialakiin, vaan pakottavat meidät eurooppalaisen demokratian ja oikeusvaltion ydinkysymysten pohdintaan.
Englanniksi olen käsitellyt Unkarin hallituksen toimia Euroopan perusarvojen kannalta useissa kirjoituksissa, joihin blogini Grahnlaw Suomi Finland tarjoaa linkit: Hungary and Strong Europe 2011? (22. tammikuuta 2011).
Euroblogit ja Unkari
Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa mahdollisuuden tutustua euroblogien näkemyksiin. Tiedotuksen vapautta uhkaava laki on jäävuoren huippu. Perustuslain muuttaminen sekä demokratian ja oikeusvaltion murentaminen eivät vielä ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Varjoon ovat jääneet myös Unkarin puheenjohtajuusohjelma ja toimet neuvoston puheenjohtajana. Tunnisteella ”Hungary” merkityt sata viimeistä kirjoitusta tarjoavat näkymän Euroopan tasolla käytyyn keskusteluun.
Unkarin puheenjohtajuusohjelma
”Strong Europe” on siis Unkarin puheenjohtajuusohjelman otsikko. Ohjelma tarjoaa hyödyllisen katsauksen kuluvan vuosipuoliskon keskeisiin hankkeisiin Euroopan unionissa:
The Programme of the Hungarian Presidency of the Council of the European Union 1 January – 30 June 2011 Strong Europe (noin 56 sivua)
Ralf Grahn
J.K. Wall Street Journal (WSJ) -lehden blogi New Europe tutustuttaa meidät Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouteen ja politiikkaan. Suosittelen.
J.K. 2: Blogieni lisäksi minua voi seurata Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.
23. tammikuuta 2011
15. joulukuuta 2010
Onko EU:ssa yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?
Eurooppa-päivänä Mario Monti luovutti perusteellisen raportin EU:n sisämarkkinoiden herättämiseksi: A new strategy for the Single Market: At the service of Europe's economy and society (9. toukokuuta 2010).
Euroopan parlamentti ajoitti oman kannanottonsa niin, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö valmistui 3. toukokuuta ja täysistunto hyväksyi 20. toukokuuta 2010 päätöslauselman:
Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetut yhtenäismarkkinat
Prosessia Europarlamentissa voi seurata menettelynumerolla INI/2010/2011.
Yhtenäismarkkinat?
Kirjoitin aiemmin käsitteistä 'yhteismarkkinat', 'sisämarkkinat' ja 'yhtenäismarkkinat':
Eurooppaoikeus: EU:n 'Single Market Act' on käännösongelma (13. joulukuuta 2010)
Nyt asiasta hieman laajemman kieliaineiston perusteella.
Kielistä ja kääntämisestä kiinnostuneet huomaavat Euroopan parlamentin päätöslauselmassa käsitteen 'yhtenäismarkkinat', jolla tavoitellaan samaa kuin englanniksi termillä 'single market' ja ranskaksi 'marché unique'. Samalla linjalla ovat esimerkiksi espanja 'mercado único', italia 'mercato unico' ja portugali 'mercado único'
Sitävastoin saksaksi oli käytössä sisämarkkinoita vastaava 'Binnenmarkt' ja ruotsiksi 'inre marknad'. Samoin esimerkiksi tanska 'indre marked' ja hollanti 'interne markt'.
Tiedonanto KOM(2010) 608
Kun komissio julkaisi tiedonantonsa KOM(2010) 608, sen nimenä oli englanniksi edelleen 'Towards a Single Market Act', ranskaksi 'Vers un Acte pour le Marché unique', espanjaksi 'Hacia un Acta del Mercado Único', italiaksi 'Verso un atto per il mercato unico' ja portugaliksi 'Um Acto para o Mercado Único'.
Sisämarkkinaleiriin kuuluivat edelleen saksa 'Auf dem Weg zu einer Binnenmarktakte', ruotsi 'På väg mot en inre marknadsakt' ja tanska 'På vej mod en akt for det indre marked'.
Hollanti ja suomi
Kahden esimerkkikielen osalta komission käsitteet poikkesivat Euroopan parlamentin kielenkäytöstä.
Hollanniksi ei luovuttu vain sisämarkkinoista, vaan siirryttiin suoraan englantiin: 'Naar een Single Market Act'.
Suomeksi putosi pois yhtenäismarkkinat-kokeilu, ja käsite 'Act' ilmaistiin vain summittain: 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti'.
”Mää ihmettelen kauhiast tämmöst.” Osaisikohan joku mukana ollut tai muuten vain kieli-ihminen selventää valintoja?
Kyseessä on sentään Euroopan unionin kulmakivi.
Ralf Grahn
J.K. Ei puolueeton, mutta mielenkiintoinen ja ammattitaitoinen on ruotsalainen lehtimies Mats Engström poliittisessa blogissaan. Ruotsin EU-puheenjohtajakauden jälkeen hän kirjoittaa pääasiassa maansa politiikasta (ulko- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien) : 'Om politik, medier, och lobbyism. Samt lite annat.' Suosittelen laadun ystäville.
Euroopan parlamentti ajoitti oman kannanottonsa niin, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö valmistui 3. toukokuuta ja täysistunto hyväksyi 20. toukokuuta 2010 päätöslauselman:
Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetut yhtenäismarkkinat
Prosessia Europarlamentissa voi seurata menettelynumerolla INI/2010/2011.
Yhtenäismarkkinat?
Kirjoitin aiemmin käsitteistä 'yhteismarkkinat', 'sisämarkkinat' ja 'yhtenäismarkkinat':
Eurooppaoikeus: EU:n 'Single Market Act' on käännösongelma (13. joulukuuta 2010)
Nyt asiasta hieman laajemman kieliaineiston perusteella.
Kielistä ja kääntämisestä kiinnostuneet huomaavat Euroopan parlamentin päätöslauselmassa käsitteen 'yhtenäismarkkinat', jolla tavoitellaan samaa kuin englanniksi termillä 'single market' ja ranskaksi 'marché unique'. Samalla linjalla ovat esimerkiksi espanja 'mercado único', italia 'mercato unico' ja portugali 'mercado único'
Sitävastoin saksaksi oli käytössä sisämarkkinoita vastaava 'Binnenmarkt' ja ruotsiksi 'inre marknad'. Samoin esimerkiksi tanska 'indre marked' ja hollanti 'interne markt'.
Tiedonanto KOM(2010) 608
Kun komissio julkaisi tiedonantonsa KOM(2010) 608, sen nimenä oli englanniksi edelleen 'Towards a Single Market Act', ranskaksi 'Vers un Acte pour le Marché unique', espanjaksi 'Hacia un Acta del Mercado Único', italiaksi 'Verso un atto per il mercato unico' ja portugaliksi 'Um Acto para o Mercado Único'.
Sisämarkkinaleiriin kuuluivat edelleen saksa 'Auf dem Weg zu einer Binnenmarktakte', ruotsi 'På väg mot en inre marknadsakt' ja tanska 'På vej mod en akt for det indre marked'.
Hollanti ja suomi
Kahden esimerkkikielen osalta komission käsitteet poikkesivat Euroopan parlamentin kielenkäytöstä.
Hollanniksi ei luovuttu vain sisämarkkinoista, vaan siirryttiin suoraan englantiin: 'Naar een Single Market Act'.
Suomeksi putosi pois yhtenäismarkkinat-kokeilu, ja käsite 'Act' ilmaistiin vain summittain: 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti'.
”Mää ihmettelen kauhiast tämmöst.” Osaisikohan joku mukana ollut tai muuten vain kieli-ihminen selventää valintoja?
Kyseessä on sentään Euroopan unionin kulmakivi.
Ralf Grahn
J.K. Ei puolueeton, mutta mielenkiintoinen ja ammattitaitoinen on ruotsalainen lehtimies Mats Engström poliittisessa blogissaan. Ruotsin EU-puheenjohtajakauden jälkeen hän kirjoittaa pääasiassa maansa politiikasta (ulko- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien) : 'Om politik, medier, och lobbyism. Samt lite annat.' Suosittelen laadun ystäville.
13. joulukuuta 2010
EU:n 'Single Market Act' on käännösongelma
Euroopan unionilla on 23 virallista kieltä, joten käännöstoiminta on erittäin tärkeä unionin hallinnossa. Jäsenmaiden hallitusten, parlamenttien ja viranomaisten täytyy voida käsitellä lakeja ja lakiehdotuksia maan virallisella (tai virallisilla) kielillä. Vastaavasti järjestöillä, yrityksillä ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus tutustua EU:n lainsäädäntöön oman maansa kielellä.
Ilman keskitettyä käännöstoimintaa tai ainakin laadunvalvontaa järjestelmä hajoaisi, mutta edes näissä oloissa ei tarkan merkityssisällön siirtäminen kielestä toiseen ole välttämättä helppoa.
Otamme esimerkiksi aloitteen, joka englanniksi tunnetaan nimellä 'Single Market Act'.
Yhteismarkkinat
Vuoden 1957 Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (Ety, englanniksi European Economic Community, EEC), jonka tavoitteena oli tulliliitto sekä yhteismarkkinat, joilla tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat.
'Marché commun' ranskaksi, joka kaiketi on sopimuksen alkuperäiskieli, sekä myöhempinä käännöksinä 'common market', 'yhteismarkkinat' ja 'den gemensamma marknaden'.
Sisämarkkinat
Vuoden 1986 uudistussopimus, Euroopan yhtenäisasiakirja (Single European Act) toi perussopimukseen uuden käsitteen 'internal market', 'marché interieur', myöhemmin suomeksi 'sisämarkkinat' ja ruotsiksi 'den inre marknaden'.
'Yhteismarkkinat' jäi kuitenkin muuttamattomiin sopimuskohtiin, joten se eli rinnan 'sisämarkkinoiden' kanssa.
Viime vuoden joulukuussa Lissabonin sopimus yhtenäisti kielenkäyttöä poistamalla 'yheismarkkinat'. Virallisesti on nykyään enää olemassa 'sisämarkkinat', englanniksi 'internal market'.
Yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?
Komissio käyttää kuitenkin mielellään tavoitteellisesti käsitettä 'Single Market' ja niin teki myös uudistuksia pohtinut Mario Monti. Ehdotusnippua tehdään tunnetuksi nimellä 'Single Market Act' ja tiedonannon pääotsikko kuuluukin englanniksi: Towards a Single Market Act.
Ranskaksi vastaavasti 'marché intérieur' on virallinen käsite, esimerkiksi SEUT 26 artiklan 2 kohtaa vastaava teksti, mutta tiedonannon pääotsikko ohjelmallisesti: Vers un Acte pour le Marché unique.
Aiemmin syksyllä jotkin puheiden tai vastaavien suomennokset myötäilivät erottelua käyttämällä vastineena sanaa 'yhtenäismarkkinat', mutta kuten huomaamme, virallinen ehdotus kulkee nimellä 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti', mikä kuulostaa vanhahtavalta ja varsin epämääräiseltä.
Ruotsin kielellä taidettiin myös jossain yhteydessä kokeilla käsitettä 'enhetsmarknad', mutta virallinen ehdotus on palannut sisämarkkinapohjalle. Tosin siinä saadan esille 'Act', joka sekin puuttuu suomenkielisestä versiosta: På väg mot en inre marknadsakt.
Kuinka valita?
Voimme siis todeta että ruotsiksi jää puuttumaan yksi nyanssi ja suomeksi kaksi vivahdetta käsitteestä 'Single Market Act'. Suomeksi lisähankaluutena olisi erottaa uudet 'yhtenäismarkkinat' vanhasta käsitteestä 'yhteismarkkinat', kun eroa on vain kahden kirjaimen verran.
Toisaalta 'Single Market Act' (Act pour le Marché unique) luo suurellisen kuvan tarkkarajaisesta laista, vaikka kyseessä on (epämääräinen) keskustelualoite joka sisältää 50 kaavailtua tointa.
Vivahteiden puuttumisesta huolimatta suomenkielinen vastine 'sisämarkkinoiden toimenpidepaketti' taitaa olla asiallisesti ottaen kuvaavin tarkastamastamme neljästä kieliversiosta.
Ei ole nostetta, muttei sorru mahtailuun.
Kuinka eri kieliversioista vastaavien olisi pitänyt toimia?
Ralf Grahn
J.K. Vaikka Mathew Lowry's Tagsmanian Devil ei ole julkaissut blogikirjoitusta kuukauteen, on syytä nostaa esille tämä blogi, joka varsin ajattomasti käsittelee Euroopan tason verkkoviestintää ja julkista keskustelua. Suosittelen lämpimästi.
Ilman keskitettyä käännöstoimintaa tai ainakin laadunvalvontaa järjestelmä hajoaisi, mutta edes näissä oloissa ei tarkan merkityssisällön siirtäminen kielestä toiseen ole välttämättä helppoa.
Otamme esimerkiksi aloitteen, joka englanniksi tunnetaan nimellä 'Single Market Act'.
Yhteismarkkinat
Vuoden 1957 Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (Ety, englanniksi European Economic Community, EEC), jonka tavoitteena oli tulliliitto sekä yhteismarkkinat, joilla tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat.
'Marché commun' ranskaksi, joka kaiketi on sopimuksen alkuperäiskieli, sekä myöhempinä käännöksinä 'common market', 'yhteismarkkinat' ja 'den gemensamma marknaden'.
Sisämarkkinat
Vuoden 1986 uudistussopimus, Euroopan yhtenäisasiakirja (Single European Act) toi perussopimukseen uuden käsitteen 'internal market', 'marché interieur', myöhemmin suomeksi 'sisämarkkinat' ja ruotsiksi 'den inre marknaden'.
'Yhteismarkkinat' jäi kuitenkin muuttamattomiin sopimuskohtiin, joten se eli rinnan 'sisämarkkinoiden' kanssa.
Viime vuoden joulukuussa Lissabonin sopimus yhtenäisti kielenkäyttöä poistamalla 'yheismarkkinat'. Virallisesti on nykyään enää olemassa 'sisämarkkinat', englanniksi 'internal market'.
Yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?
Komissio käyttää kuitenkin mielellään tavoitteellisesti käsitettä 'Single Market' ja niin teki myös uudistuksia pohtinut Mario Monti. Ehdotusnippua tehdään tunnetuksi nimellä 'Single Market Act' ja tiedonannon pääotsikko kuuluukin englanniksi: Towards a Single Market Act.
Ranskaksi vastaavasti 'marché intérieur' on virallinen käsite, esimerkiksi SEUT 26 artiklan 2 kohtaa vastaava teksti, mutta tiedonannon pääotsikko ohjelmallisesti: Vers un Acte pour le Marché unique.
Aiemmin syksyllä jotkin puheiden tai vastaavien suomennokset myötäilivät erottelua käyttämällä vastineena sanaa 'yhtenäismarkkinat', mutta kuten huomaamme, virallinen ehdotus kulkee nimellä 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti', mikä kuulostaa vanhahtavalta ja varsin epämääräiseltä.
Ruotsin kielellä taidettiin myös jossain yhteydessä kokeilla käsitettä 'enhetsmarknad', mutta virallinen ehdotus on palannut sisämarkkinapohjalle. Tosin siinä saadan esille 'Act', joka sekin puuttuu suomenkielisestä versiosta: På väg mot en inre marknadsakt.
Kuinka valita?
Voimme siis todeta että ruotsiksi jää puuttumaan yksi nyanssi ja suomeksi kaksi vivahdetta käsitteestä 'Single Market Act'. Suomeksi lisähankaluutena olisi erottaa uudet 'yhtenäismarkkinat' vanhasta käsitteestä 'yhteismarkkinat', kun eroa on vain kahden kirjaimen verran.
Toisaalta 'Single Market Act' (Act pour le Marché unique) luo suurellisen kuvan tarkkarajaisesta laista, vaikka kyseessä on (epämääräinen) keskustelualoite joka sisältää 50 kaavailtua tointa.
Vivahteiden puuttumisesta huolimatta suomenkielinen vastine 'sisämarkkinoiden toimenpidepaketti' taitaa olla asiallisesti ottaen kuvaavin tarkastamastamme neljästä kieliversiosta.
Ei ole nostetta, muttei sorru mahtailuun.
Kuinka eri kieliversioista vastaavien olisi pitänyt toimia?
Ralf Grahn
J.K. Vaikka Mathew Lowry's Tagsmanian Devil ei ole julkaissut blogikirjoitusta kuukauteen, on syytä nostaa esille tämä blogi, joka varsin ajattomasti käsittelee Euroopan tason verkkoviestintää ja julkista keskustelua. Suosittelen lämpimästi.
7. joulukuuta 2010
Uudistuvatko Euroopan parlamenttivaalit?
Komission kertomus Euroopan parlamentin vaaleista KOM(2010) 605 käsitteli oireita eikä kansalaisten äänioikeuden perusongelmia. Näin päättelin eilisessä kirjoituksessa (englanniksi): Tunnel vision? EU Commission and EP elections 2009 (6. joulukuuta 2010). Cédric toi kommenteissaan esille puutteet vieläkin voimakkaammin ja lisäsi tärkeitä viittauksia.
Uudistus 2014 mennessä?
SEUT 223 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti laatii esityksen vaalimenettelystä, mutta uudistuksen toteuttaminen on kiven takana. Jäsenmaita edustavan neuvoston täytyy hyväksyä säännökset yksimielisesti ja lisäksi jäsenvaltioiden (parlamenttien) on hyväksyttävä muutokset.
Siksi ei ole aikaista puhua muutoksista, jos ne halutaan voimaan vuoden 2014 EP-vaaleihin.
Tilanne ei näytä selvältä edes Euroopan parlamentissa. Syyskuun lopussa parlamentin lehdistöpalvelu julkaisi haastattelun, jossa puhutaan asiaan liittyvästä mietintöluonnoksesta: Andrew Duff haluaa Eurooppa-vaaleihin ylikansallisia listoja (30. syyskuuta 2010).
Kesällä Duffin mietintöluonnos oli kuitenkin juuttunut perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaan (AFCO; tiedote englanniksi): MEPs question major EP electoral reform plans (13. heinäkuuta 2010).
Ehdotusten vastaanotto oli epäileväinen myös AFCO-valiokunnan ja kansallisten parlamentaarikkojen seminaarissa (englanniksi): Hopes and doubts over EP electoral reform and citizens' initiative (30. syyskuuta 2010).
Duffin ehdotus
Vastustuksen vuoksi esittelijä Duff on marraskuussa julkaissut uuden mietintöluonnoksen perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle:
Mietintöluonnos ehdotuksesta Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen muuttamiseksi (5. marraskuuta 2010; menettely 2009/2134(INI) )
Tärkeimmät ehdotukset, kuten ylikansalliset listat, joista on ollut puhetta, näyttävät sisältyvän tuoreimpaan versioon, mutta en ole verrannut eri luonnoksia keskenään.
Valiokunnan odotetaan kypsyttelevän päätöstä ensi vuoden maaliskuulle.
Ralf Grahn
J.K. One of the visible proponents of the Euroblogosphere, Joe Litobarski alias Eurogoblin, is starting as director of BlogActiv.eu in a few days. Naturally we can now find Eurogoblin hosted there and hopefully he will soon be joined by many fine new Euroblogs contributing to the European online public space.
Uudistus 2014 mennessä?
SEUT 223 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti laatii esityksen vaalimenettelystä, mutta uudistuksen toteuttaminen on kiven takana. Jäsenmaita edustavan neuvoston täytyy hyväksyä säännökset yksimielisesti ja lisäksi jäsenvaltioiden (parlamenttien) on hyväksyttävä muutokset.
Siksi ei ole aikaista puhua muutoksista, jos ne halutaan voimaan vuoden 2014 EP-vaaleihin.
Tilanne ei näytä selvältä edes Euroopan parlamentissa. Syyskuun lopussa parlamentin lehdistöpalvelu julkaisi haastattelun, jossa puhutaan asiaan liittyvästä mietintöluonnoksesta: Andrew Duff haluaa Eurooppa-vaaleihin ylikansallisia listoja (30. syyskuuta 2010).
Kesällä Duffin mietintöluonnos oli kuitenkin juuttunut perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaan (AFCO; tiedote englanniksi): MEPs question major EP electoral reform plans (13. heinäkuuta 2010).
Ehdotusten vastaanotto oli epäileväinen myös AFCO-valiokunnan ja kansallisten parlamentaarikkojen seminaarissa (englanniksi): Hopes and doubts over EP electoral reform and citizens' initiative (30. syyskuuta 2010).
Duffin ehdotus
Vastustuksen vuoksi esittelijä Duff on marraskuussa julkaissut uuden mietintöluonnoksen perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle:
Mietintöluonnos ehdotuksesta Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen muuttamiseksi (5. marraskuuta 2010; menettely 2009/2134(INI) )
Tärkeimmät ehdotukset, kuten ylikansalliset listat, joista on ollut puhetta, näyttävät sisältyvän tuoreimpaan versioon, mutta en ole verrannut eri luonnoksia keskenään.
Valiokunnan odotetaan kypsyttelevän päätöstä ensi vuoden maaliskuulle.
Ralf Grahn
J.K. One of the visible proponents of the Euroblogosphere, Joe Litobarski alias Eurogoblin, is starting as director of BlogActiv.eu in a few days. Naturally we can now find Eurogoblin hosted there and hopefully he will soon be joined by many fine new Euroblogs contributing to the European online public space.
23. marraskuuta 2010
Ihmiskasvoinen Euroopan unioni? Verkkotiedottajat ja #some
Eilen valotin Euroopan unionin yleisten asioiden neuvoston ennakkoinformaatiota ennen ministereiden kokousta (englanniksi): EU General Affairs Council 22 November 2010: What do we know? (22. marraskuuta 2010).
Kokouksen jälkeen on paikallaan esittää joitakin lisähuomioita. Aloitetaan ihmisistä jotka rakentavat siltaa EU:n instituutioiden ja kansalaisten välille.
Verkkotiedotuksen edelläkävijät
Hyvin monet kansalaiset kokevat Euroopan unionin monimutkaiseksi, hankalaksi hahmottaa ja etäiseksi.
Kankeiden toimielinten keskeltä asioita seuraavat löytävät kuitenkin joukon aitoja ihmisiä jotka yrittävät kaventaa juopaa, muun muassa sosiaalisen median avulla: blogit, Facebook, Twitter jne.
Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu @EuroParlPress tiedottaa aktiivisesti Twitterissä. Englanninkielisistä Facebook-sivuista “tykkää” 87.140 ihmistä. Varsinainen helmi on mielestäni kuitenkin EP:n virallisesta tiedottamisesta irrallinen verkkotiedottajien tiimiblogi Writing for (y)EU, jossa jäsenet pohtivat julkisvallan viestinnän kehittämistä verkkomaailmassa.
Komission puolelta voidaan erityisesti mainita Anne Christensen @Anne_EU_webteam ja tiimin blogi Waltzing Matilda, jossa myös mietitään online-viestinnän parantamista ja vuorovaikutuksen lisäämistä.
Dick Nieuwenhuis @dicknieuwenhuis on mukana rakentamassa Euroopan unionin uutta ulkosuhdehallintoa ja erityisesti sen viestintää, mutta hänkin toimii ystävällisesti ja vuorovaikutteisesti kansalaisten kanssa.
Jopa (ministeri)neuvosto saa inhimillisiä piirteitä kun toimeen tarttuu @Dana_Council joka kommunikoi Twitterin käyttäjien kanssa.
Vaikka esittämäni esimerkit ovat vain poimintoja, uskon niiden takana olevien ihmisten näyttävän suuntaa Euroopan unionin ja julkisen sektorin viestinnästä vastaaville muuallakin. Ammattiroolista huolimatta jo muutaman henkilön ja tiimin myönteinen ja avulias asenne sekä antautuminen vuorovaikutukseen kiinnostuneiden kanssa voi jossain määrin antaa ihmiskasvot jopa etäisiksi koetuille instituutioille.
Bildt, Stubb ja muut ministerit
Eilisen yleisten asioiden neuvoston yhteydessä virallisempi @EUCouncilPress perusti uuden – vielä alullaan olevan – listan @EUCouncilPress/gac joka kerää tämän neuvostokokoonpanon ja ulkoasisiainneuvoston jäsenten tviitit sekä virallista tietoa.
Pohjoismaalaisittain on ilo nähdä että Ruotsin Carl Bildt @carlbildt ja Suomen Alexander Stubb @alexstubb ovat tässäkin hyvin näkyvillä. Heidän bloginsa ovat jo kauan toimineet esikuvina muille poliitikoille: Alla Dessa Dagar ja Alex Stubb.
Puheenjohtajamaan Olivier Chastel @PRES_Chastel on myös aktiivisesti esillä, ainakin Belgian ollessa ruorissa. Varsinainen tähdenlento on Ranskan uunituore Eurooppaministeri Laurent Wauquiez, jolla on lähes 34.000 seuraajaa Twitterissä ja yli 4.000 “ystävää” Facebookissa, joskin hänen henkilökohtainen bloginsa näyttää jääneen kesannolle.
Ralf Grahn
J.K. EUobserver.com on tärkeä uutis- ja ajankohtaistiedon tuottaja, joka tarjoaa kodin noin kahdellekymmenelle euroblogille otsikolla EUobserver Blogs, joten aiheiden ja mielipiteiden kirjo on laaja.
Kokouksen jälkeen on paikallaan esittää joitakin lisähuomioita. Aloitetaan ihmisistä jotka rakentavat siltaa EU:n instituutioiden ja kansalaisten välille.
Verkkotiedotuksen edelläkävijät
Hyvin monet kansalaiset kokevat Euroopan unionin monimutkaiseksi, hankalaksi hahmottaa ja etäiseksi.
Kankeiden toimielinten keskeltä asioita seuraavat löytävät kuitenkin joukon aitoja ihmisiä jotka yrittävät kaventaa juopaa, muun muassa sosiaalisen median avulla: blogit, Facebook, Twitter jne.
Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu @EuroParlPress tiedottaa aktiivisesti Twitterissä. Englanninkielisistä Facebook-sivuista “tykkää” 87.140 ihmistä. Varsinainen helmi on mielestäni kuitenkin EP:n virallisesta tiedottamisesta irrallinen verkkotiedottajien tiimiblogi Writing for (y)EU, jossa jäsenet pohtivat julkisvallan viestinnän kehittämistä verkkomaailmassa.
Komission puolelta voidaan erityisesti mainita Anne Christensen @Anne_EU_webteam ja tiimin blogi Waltzing Matilda, jossa myös mietitään online-viestinnän parantamista ja vuorovaikutuksen lisäämistä.
Dick Nieuwenhuis @dicknieuwenhuis on mukana rakentamassa Euroopan unionin uutta ulkosuhdehallintoa ja erityisesti sen viestintää, mutta hänkin toimii ystävällisesti ja vuorovaikutteisesti kansalaisten kanssa.
Jopa (ministeri)neuvosto saa inhimillisiä piirteitä kun toimeen tarttuu @Dana_Council joka kommunikoi Twitterin käyttäjien kanssa.
Vaikka esittämäni esimerkit ovat vain poimintoja, uskon niiden takana olevien ihmisten näyttävän suuntaa Euroopan unionin ja julkisen sektorin viestinnästä vastaaville muuallakin. Ammattiroolista huolimatta jo muutaman henkilön ja tiimin myönteinen ja avulias asenne sekä antautuminen vuorovaikutukseen kiinnostuneiden kanssa voi jossain määrin antaa ihmiskasvot jopa etäisiksi koetuille instituutioille.
Bildt, Stubb ja muut ministerit
Eilisen yleisten asioiden neuvoston yhteydessä virallisempi @EUCouncilPress perusti uuden – vielä alullaan olevan – listan @EUCouncilPress/gac joka kerää tämän neuvostokokoonpanon ja ulkoasisiainneuvoston jäsenten tviitit sekä virallista tietoa.
Pohjoismaalaisittain on ilo nähdä että Ruotsin Carl Bildt @carlbildt ja Suomen Alexander Stubb @alexstubb ovat tässäkin hyvin näkyvillä. Heidän bloginsa ovat jo kauan toimineet esikuvina muille poliitikoille: Alla Dessa Dagar ja Alex Stubb.
Puheenjohtajamaan Olivier Chastel @PRES_Chastel on myös aktiivisesti esillä, ainakin Belgian ollessa ruorissa. Varsinainen tähdenlento on Ranskan uunituore Eurooppaministeri Laurent Wauquiez, jolla on lähes 34.000 seuraajaa Twitterissä ja yli 4.000 “ystävää” Facebookissa, joskin hänen henkilökohtainen bloginsa näyttää jääneen kesannolle.
Ralf Grahn
J.K. EUobserver.com on tärkeä uutis- ja ajankohtaistiedon tuottaja, joka tarjoaa kodin noin kahdellekymmenelle euroblogille otsikolla EUobserver Blogs, joten aiheiden ja mielipiteiden kirjo on laaja.
15. marraskuuta 2010
Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma EU-kansalaisten liikkumis- ja oleskeluvapaudesta
Blogikirjoitukset EU-kansalaisten liikkumis- ja oleskeluvapaus Tukholman ohjelmassa (12. marraskuuta 2010) suomeksi sekä englanniksi Freedom of movement and of residence in EU Charter & sundry notes (13. marraskuuta) ja Stockholm Programme on free movement of EU citizens (14. marraskuuta) valottivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen rakentamista vuosina 2010-2014.
Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymän Tukholman ohjelman perusteella komission julkaisi tarkentavan tiedonannon:
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi - Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi; Bryssel 20.4.2010 KOM(2010) 171 lopullinen (72 sivua)
Komissio julisti lupaavasti (sivu 2):
Liikkuvien EU-kansalaisten kannalta rohkaiseva oli myös seuraava kannanotto (sivu 4):
Otsikon Vapaan liikkumisoikeuden täysimääräinen käyttö alla komissio konkretisoi luvassa olevia toimia (sivu 17):
• Vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon seuranta (komission toimesta, käynnissä)
• Toinen kertomus direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanosta ja soveltamisesta (komission toimesta, vuonna 2013)
• Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke Nuoret liikkeellä (Youth on the move) (komission toimesta, vuonna 2010)
Osallistuminen unionin demokraattiseen toimintaan sisälsi mm. seuraavat toimet (sivu 18):
• Kansalaisuutta koskeva kertomus, jossa analysoidaan ja esitetään keinoja poistaa vapaata liikkuvuutta haittaavia esteitä, sekä kertomus EU:n lainsäädännön soveltamisesta Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (komission toimesta, vuonna 2010)
• Kansalaisuutta koskeva kertomus, jossa jatketaan vapaata liikkuvuutta haittaavien esteiden analysointia ja esitetään uusia keinoja niiden poistamiseksi (komission toimesta, vuonna 2013)
Lisäksi komission esittämä Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma sisältää lukuisia muita toimenpiteitä perhe-, siviili-, rikos- ja prosessioikeuden aloilta joilla on merkitystä lähtömaansa ulkopuolella asuville EU-kansalaisille.
Toimintasuunnitelmaan kuuluu myös runsaasti toimia, jotka koskevat EU:n ulkopuolisten eli kolmansien maiden kansalaisia, kuten laitonta ja laillista maahanmuuttoa.
Ralf Grahn
J.K. Ranskalaisen Libération-lehden Brysselin kirjeenvaihtaja Jean Quatremer kirjoittaa blogia Coulisses de Bruxelles, joka kuuluu euroblogien huippukastiin.
Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 698 EU-aiheisen blogin kirjoitukset.
Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymän Tukholman ohjelman perusteella komission julkaisi tarkentavan tiedonannon:
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi - Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi; Bryssel 20.4.2010 KOM(2010) 171 lopullinen (72 sivua)
Komissio julisti lupaavasti (sivu 2):
Päätavoitteena unionin tulevien vuosien toiminnassa tällä alalla on ”kansalaisten Euroopan kehittäminen” eli sen varmistaminen, että kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan ja hyötyä täysimääräisesti Euroopan yhdentymisestä.
Liikkuvien EU-kansalaisten kannalta rohkaiseva oli myös seuraava kannanotto (sivu 4):
Kansalaisten liikkumisen helpottaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan yhdentymiskehitykselle. Vapaa liikkuvuus kuuluu EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä keskeisiin oikeuksiin. Sitä on sovellettava tinkimättä. Liikkuvuutta olisi parannettava poistamalla esteitä, joita kansalaiset yhä kohtaavat halutessaan hyödyntää oikeuttaan muuttaa toiseen jäsenvaltioon opiskelemaan tai työskentelemään, käynnistämään yritys, perustamaan perhe tai viettämään eläkepäiviä. Kansalaisia on suojeltava, liikkuivatpa he missä päin maailmaa tahansa. Jos EU:n kansalainen oleskelee maassa, jossa hänen jäsenvaltiollaan ei ole edustusta, hänen olisi saatava konsuliapua minkä tahansa muun jäsenvaltion lähetystöistä tai konsulaateista samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset.
Otsikon Vapaan liikkumisoikeuden täysimääräinen käyttö alla komissio konkretisoi luvassa olevia toimia (sivu 17):
• Vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon seuranta (komission toimesta, käynnissä)
• Toinen kertomus direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanosta ja soveltamisesta (komission toimesta, vuonna 2013)
• Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke Nuoret liikkeellä (Youth on the move) (komission toimesta, vuonna 2010)
Osallistuminen unionin demokraattiseen toimintaan sisälsi mm. seuraavat toimet (sivu 18):
• Kansalaisuutta koskeva kertomus, jossa analysoidaan ja esitetään keinoja poistaa vapaata liikkuvuutta haittaavia esteitä, sekä kertomus EU:n lainsäädännön soveltamisesta Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (komission toimesta, vuonna 2010)
• Kansalaisuutta koskeva kertomus, jossa jatketaan vapaata liikkuvuutta haittaavien esteiden analysointia ja esitetään uusia keinoja niiden poistamiseksi (komission toimesta, vuonna 2013)
Lisäksi komission esittämä Tukholman ohjelman toimintasuunnitelma sisältää lukuisia muita toimenpiteitä perhe-, siviili-, rikos- ja prosessioikeuden aloilta joilla on merkitystä lähtömaansa ulkopuolella asuville EU-kansalaisille.
Toimintasuunnitelmaan kuuluu myös runsaasti toimia, jotka koskevat EU:n ulkopuolisten eli kolmansien maiden kansalaisia, kuten laitonta ja laillista maahanmuuttoa.
Ralf Grahn
J.K. Ranskalaisen Libération-lehden Brysselin kirjeenvaihtaja Jean Quatremer kirjoittaa blogia Coulisses de Bruxelles, joka kuuluu euroblogien huippukastiin.
Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 698 EU-aiheisen blogin kirjoitukset.
7. marraskuuta 2010
Työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa: Siirtotyöntekijän oikeudet
Euroopan talousyhteisön (ETY tai EEC) kulmakiviä olivat kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto sekä neljä vapautta: tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Nämä kulmakivet ovat edelleen paikoillaan viisi vuosikymmentä myöhemmin, Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.
Alussa henkilöiden vapaa liikkuvuus oli nimenomaan työntekijöiden vapaampaa liikkumista yhteisön työttömyysalueilta teollistuneimpien maiden kaivosten ja tehtaiden työvoimatarpeen täyttämiseksi. Euroopan komission Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto tarjoaa suomeksi teemasivuston Työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Yhdessä verkkosivut antavat yleiskuvan kehityksestä, joskin epäselväksi jää koska päiväämättömät sivut on viimeksi saatettu ajan tasalle.
Esimerkiksi syrjintäkiellon nykyinen paikka on sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT), sen 18 artikla, sisämarkkinoiden perussääntö on SEUT 26 artikla ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus nykyään SEUT 45 artikla.
SEUT 45 artikla
Keskeinen säännös työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta on siis SEUT 45 artikla (EUVL 30.3.2010 C 83/65-66):
Seuraavissa artikloissa kuvataan mm. lainsäädäntöjärjestystä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi (46 artikla), nuorten työntekijöiden vaihdon edistämistä (47 artikla) ja (vaikeiksi osoittautuneita) toimia sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi (48 artikla).
Komission tiedonanto KOM(2010) 373
Verkkosivujen yleiskuvauksia perusteellisempaa ja tuoreempaa tietoa kaipaaville on tarjolla komission tiedonanto viime kesältä:
Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet; Bryssel 13.7.2010 KOM(2010)373 lopullinen (18 sivua)
Nykyisin yli 11 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista (2,3 prosenttia väestöstä) asuu jossain muussa EU-maassa kuin kansalaisuusvaltiossaan, ja heidän määränsä on kasvussa (sivu 2).
Tiedonannon tarkoitukset komissio esitti seuraavalla tavalla (sivu 3):
Esitys nojaa vahvasti tuomioistuimen ratkaisuihin työn ja työntekijän määrittelemiseksi. Näissä asioissa EY:n (nykyään EU:n) tuomioistuimen oikeuskäytäntö onkin ollut tärkeä yksilöiden oikeuksien kehitykselle.
Siirtotyöläisen ja paluumuuttajan ohella suojaa nauttivat perheenjäsenet, erityisesti puoliso ja lapset. Työntekijöiden ohella suojataan myös työnhakijat (sivut 6-7).
Ensimmäisen osan määritelmien ja rajausten jälkeen tiedonannon KOM(2010) 373 toinen osa käsittelee siirtotyöläisen oikeuksia sellaisella tarkkuudella, että lukija löytää joko vastauksen tavallisimmin esitettyihin kysymyksiin tai viitteen tiedon löytämiseen: työnhaku ja etuudet, työpaikan saanti samoin edellytyksin kuin kotimaiset työntekijät, yhdenvertainen kohtelu, oleskeluoikeudet, perheenjäsenet sekä täytäntöönpanon ja hallinnollisen yhteistyön parantaminen.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 691 euroblogin kirjoitukset. Sivuston yhteydessä toimii myös Bloggingportal.eu -niminen blogi, joka yleensä viikoittain julkaisee yhteenvedon edeltäneen viikon kirjoituksista ja keskusteluista: The Week in Bloggingportal. (Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi.)
Alussa henkilöiden vapaa liikkuvuus oli nimenomaan työntekijöiden vapaampaa liikkumista yhteisön työttömyysalueilta teollistuneimpien maiden kaivosten ja tehtaiden työvoimatarpeen täyttämiseksi. Euroopan komission Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto tarjoaa suomeksi teemasivuston Työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Yhdessä verkkosivut antavat yleiskuvan kehityksestä, joskin epäselväksi jää koska päiväämättömät sivut on viimeksi saatettu ajan tasalle.
Esimerkiksi syrjintäkiellon nykyinen paikka on sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT), sen 18 artikla, sisämarkkinoiden perussääntö on SEUT 26 artikla ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus nykyään SEUT 45 artikla.
SEUT 45 artikla
Keskeinen säännös työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta on siis SEUT 45 artikla (EUVL 30.3.2010 C 83/65-66):
IV OSASTO
HENKILÖIDEN, PALVELUJEN JA PÄÄOMIEN VAPAA LIIKKUVUUS
1 LUKU
TYÖNTEKIJÄT
45 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 39 artikla)
1. Turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus unionissa.
2. Se merkitsee, että kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan.
3. Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden vuoksi perustelluin rajoituksin se sisältää oikeuden:
a) hakea tosiasiallisesti tarjottua työtä;
b) liikkua tässä tarkoituksessa vapaasti jäsenvaltioiden alueella;
c) oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti;
d) työsuhteen päätyttyä jäädä jäsenvaltion alueelle komission antamissa asetuksissa säädetyin edellytyksin.
4. Tämän artiklan määräykset eivät koske julkishallinnon palvelussuhteita.
Seuraavissa artikloissa kuvataan mm. lainsäädäntöjärjestystä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi (46 artikla), nuorten työntekijöiden vaihdon edistämistä (47 artikla) ja (vaikeiksi osoittautuneita) toimia sosiaaliturvan yhteensovittamiseksi (48 artikla).
Komission tiedonanto KOM(2010) 373
Verkkosivujen yleiskuvauksia perusteellisempaa ja tuoreempaa tietoa kaipaaville on tarjolla komission tiedonanto viime kesältä:
Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet; Bryssel 13.7.2010 KOM(2010)373 lopullinen (18 sivua)
Nykyisin yli 11 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista (2,3 prosenttia väestöstä) asuu jossain muussa EU-maassa kuin kansalaisuusvaltiossaan, ja heidän määränsä on kasvussa (sivu 2).
Tiedonannon tarkoitukset komissio esitti seuraavalla tavalla (sivu 3):
– antaa kokonaiskuva EU:n siirtotyöläisten oikeuksista
– päivittää aiheesta aiemmin [vuonna 2002] annettua komission tiedonantoa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi ja
– lisätä yleistä tietoisuutta asiasta ja parantaa niiden siirtotyöläisten oikeuksia, jotka ovat heikommassa asemassa kuin kotimaiset työntekijät (esim. asuntojen, kielitaidon ja puolisoiden työllistymismahdollisuuksien osalta, kuten edellä mainittiin).
Esitys nojaa vahvasti tuomioistuimen ratkaisuihin työn ja työntekijän määrittelemiseksi. Näissä asioissa EY:n (nykyään EU:n) tuomioistuimen oikeuskäytäntö onkin ollut tärkeä yksilöiden oikeuksien kehitykselle.
Siirtotyöläisen ja paluumuuttajan ohella suojaa nauttivat perheenjäsenet, erityisesti puoliso ja lapset. Työntekijöiden ohella suojataan myös työnhakijat (sivut 6-7).
Ensimmäisen osan määritelmien ja rajausten jälkeen tiedonannon KOM(2010) 373 toinen osa käsittelee siirtotyöläisen oikeuksia sellaisella tarkkuudella, että lukija löytää joko vastauksen tavallisimmin esitettyihin kysymyksiin tai viitteen tiedon löytämiseen: työnhaku ja etuudet, työpaikan saanti samoin edellytyksin kuin kotimaiset työntekijät, yhdenvertainen kohtelu, oleskeluoikeudet, perheenjäsenet sekä täytäntöönpanon ja hallinnollisen yhteistyön parantaminen.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 691 euroblogin kirjoitukset. Sivuston yhteydessä toimii myös Bloggingportal.eu -niminen blogi, joka yleensä viikoittain julkaisee yhteenvedon edeltäneen viikon kirjoituksista ja keskusteluista: The Week in Bloggingportal. (Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)