Euroopan unionilla on 23 virallista kieltä, joten käännöstoiminta on erittäin tärkeä unionin hallinnossa. Jäsenmaiden hallitusten, parlamenttien ja viranomaisten täytyy voida käsitellä lakeja ja lakiehdotuksia maan virallisella (tai virallisilla) kielillä. Vastaavasti järjestöillä, yrityksillä ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus tutustua EU:n lainsäädäntöön oman maansa kielellä.
Ilman keskitettyä käännöstoimintaa tai ainakin laadunvalvontaa järjestelmä hajoaisi, mutta edes näissä oloissa ei tarkan merkityssisällön siirtäminen kielestä toiseen ole välttämättä helppoa.
Otamme esimerkiksi aloitteen, joka englanniksi tunnetaan nimellä 'Single Market Act'.
Yhteismarkkinat
Vuoden 1957 Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (Ety, englanniksi European Economic Community, EEC), jonka tavoitteena oli tulliliitto sekä yhteismarkkinat, joilla tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat.
'Marché commun' ranskaksi, joka kaiketi on sopimuksen alkuperäiskieli, sekä myöhempinä käännöksinä 'common market', 'yhteismarkkinat' ja 'den gemensamma marknaden'.
Sisämarkkinat
Vuoden 1986 uudistussopimus, Euroopan yhtenäisasiakirja (Single European Act) toi perussopimukseen uuden käsitteen 'internal market', 'marché interieur', myöhemmin suomeksi 'sisämarkkinat' ja ruotsiksi 'den inre marknaden'.
'Yhteismarkkinat' jäi kuitenkin muuttamattomiin sopimuskohtiin, joten se eli rinnan 'sisämarkkinoiden' kanssa.
Viime vuoden joulukuussa Lissabonin sopimus yhtenäisti kielenkäyttöä poistamalla 'yheismarkkinat'. Virallisesti on nykyään enää olemassa 'sisämarkkinat', englanniksi 'internal market'.
Yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?
Komissio käyttää kuitenkin mielellään tavoitteellisesti käsitettä 'Single Market' ja niin teki myös uudistuksia pohtinut Mario Monti. Ehdotusnippua tehdään tunnetuksi nimellä 'Single Market Act' ja tiedonannon pääotsikko kuuluukin englanniksi: Towards a Single Market Act.
Ranskaksi vastaavasti 'marché intérieur' on virallinen käsite, esimerkiksi SEUT 26 artiklan 2 kohtaa vastaava teksti, mutta tiedonannon pääotsikko ohjelmallisesti: Vers un Acte pour le Marché unique.
Aiemmin syksyllä jotkin puheiden tai vastaavien suomennokset myötäilivät erottelua käyttämällä vastineena sanaa 'yhtenäismarkkinat', mutta kuten huomaamme, virallinen ehdotus kulkee nimellä 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti', mikä kuulostaa vanhahtavalta ja varsin epämääräiseltä.
Ruotsin kielellä taidettiin myös jossain yhteydessä kokeilla käsitettä 'enhetsmarknad', mutta virallinen ehdotus on palannut sisämarkkinapohjalle. Tosin siinä saadan esille 'Act', joka sekin puuttuu suomenkielisestä versiosta: På väg mot en inre marknadsakt.
Kuinka valita?
Voimme siis todeta että ruotsiksi jää puuttumaan yksi nyanssi ja suomeksi kaksi vivahdetta käsitteestä 'Single Market Act'. Suomeksi lisähankaluutena olisi erottaa uudet 'yhtenäismarkkinat' vanhasta käsitteestä 'yhteismarkkinat', kun eroa on vain kahden kirjaimen verran.
Toisaalta 'Single Market Act' (Act pour le Marché unique) luo suurellisen kuvan tarkkarajaisesta laista, vaikka kyseessä on (epämääräinen) keskustelualoite joka sisältää 50 kaavailtua tointa.
Vivahteiden puuttumisesta huolimatta suomenkielinen vastine 'sisämarkkinoiden toimenpidepaketti' taitaa olla asiallisesti ottaen kuvaavin tarkastamastamme neljästä kieliversiosta.
Ei ole nostetta, muttei sorru mahtailuun.
Kuinka eri kieliversioista vastaavien olisi pitänyt toimia?
Ralf Grahn
J.K. Vaikka Mathew Lowry's Tagsmanian Devil ei ole julkaissut blogikirjoitusta kuukauteen, on syytä nostaa esille tämä blogi, joka varsin ajattomasti käsittelee Euroopan tason verkkoviestintää ja julkista keskustelua. Suosittelen lämpimästi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti