EU veronkiertoa vastaan: Säästödirektiivin uudistaminen

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana Espanja pyrkii edistämään jäsenmaiden yhteistyötä myös verotuksen alalla. Espanjan työohjelma Ecofin-neuvoston tavoitteiden kohdalta sisältää osuuden Taxation: The fight against fraud (sivut 5-7).


Toiminta suuntautuu veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan. Tavoitteena on ”hyvä hallinto” veroasioissa. Työ tapahtuu kahdella rintamalla. Toisaalta pyritään kehittämään EU-maiden keskinäistä yhteistoimintaa, toisaalta lisäämään verotuksen avoimuutta suhteessa ulkomaailmaan.

Välittömän verotuksen osalta käsittelyn alla on kolme direktiiviehdotusta, joista niin sanottu säästödirektiivi on yksi.


Säästödirektiivi


Nykyinen säästödirektiivi 2003/48:



NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (konsolidoitu eli päivitetty toisinto)

Vuonna 2008 komissio ehdotti direktiivin soveltamisalan laajentamista: KOM(2008) 727. Menettelyä voi seurata 2008/0215/CNS.



Komissio on kuvannut esitettyjä pääasiallisia muutoksia seuraavasti:

Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on korjata voimassa olevan direktiivin puutteet ja varmistaa tehokkaasti säästöjen tuottamien korkotulojen verotus sekä poistaa kilpailua vääristävät ei-toivotut tekijät.
Tässä valossa tärkeimmät muutosehdotukset koskevat seuraavia asioita:
• tosiasiallisen edunsaajan määritteleminen: ehdotus avoimesta lähestymistavasta yhteisöille tai oikeudellisille muodoille maksettujen korkojen osalta maksunsaajan ollessa yksityishenkilö (nykyinen direktiivi koskee vain yksityishenkilöille maksettuja suoria korkoja)
• tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen: ehdotetaan tosiasiallisen edunsaajan syntymäajan ja paikan kirjaamista kaikissa tapauksissa sekä tietojen täydentämistä edunsaajan sosiaaliturvatunnuksella, kun tämä tunnus sisältyy tunnistustarkoituksessa esitettyihin asiakirjoihin
• käsitteen "maksuasiamies" määritteleminen: "vastaanottava maksuasiamies" -käsitteen selkiyttäminen sekä välityselinten "myönteisen" määritelmän hyväksyminen ja käyttöönotto kussakin jäsenvaltiossa, kun näitä pidetään "vastaanottavina maksuasiamiehinä"
• koronmaksun määritelmä, jotta rahoitusvälineet vastaisivat lainsäädännön jo kattamia välineitä: strukturoidut tuotteet, jotka vastaavat olennaiselta osaltaan luottotuotteita ja tietyt vakuutustuotteet, joita voidaan suoraan verrata sijoitusrahastoihin siksi, että niiden tuotto riippuu luottojen tai vastaavien tuotosta
• soveltamisalan laajentaminen kaikkiin sijoitusrahastoihin, joilla on kiinteä arvo
• maksuasiamiesten toimittamat tiedot
• komiteamenettelyn käyttöönotto, jotta direktiiviin liittyvät täytäntöönpanotoimet pystyttäisiin keskeyttämään nopeasti.

Huhtikuussa 2009 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin 2003/48/EY muuttamisesta.




Direktiivi mainittiin neuvoston (talous- ja rahoitusasiat) 19. tammikuuta 2010 kokouksen päätelmissä (asiakirja 5400/10) osana toimenpidepakettia, jonka tavoitteena on parantaa verohallintoa ja kiristää veronkierron valvontaa Euroopassa, mutta vielä ei raportoitu direktiivin hyväksymisestä.




Ralf Grahn



J.K. Piraattipuolue on lähtenyt taisteluun tekijänoikeuden ja muuta henkistä omaisuutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi sekä tietoverkon käyttäjien oikeuksien varjelemiseksi kaikenlaista valvontaa vastaan.

Ruotsin piraattipuolue sai kesäkuun 2009 vaaleissa kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin, joista tosin toinen pääsee aloittamaan vasta kun Lissabonin sopimuksen mukaiset 18 niin sanottua haamuedustajaa saadaan virallisesti asetettua tehtäviinsä. Ruotsin poliittisten blogien maailmassa piraattipuolue on tällä näkyvin puolue.

Euroopan unioni on tärkeä toimija tietoyhteiskuntaa koskevan politiikan ja lainsäädännön muovaajana. Henrik Alexandersson työskentelee piraattipuolueen puolesta vihreiden EP-ryhmän toimistossa ja päivittää tiheään blogiaan, joka on piraattipuolueen näkyvimpiä.

Henrik Alexandersson.se kuuluu nyt jo 532 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui ja kasvu on jatkunut.

Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska). Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan ajankohtaisina aiheina ovat esillä mm. EU:n tietoyhteiskuntahankkeet, tietosuoja ja henkinen omaisuus, sisämarkkinat ja ihmisten liikkuvuus sekä Euroopan unionin ja Sveitsin suhteet, joissa pankkisalaisuudella ja verotuksella on näkyvä sija.

EU ja Sveitsi: Kahdenvälisten sopimusten varassa

Sveitsin perinteinen halu pysyä puolueettomana ja pitkään jopa kansainvälisten järjestöjen ulkopuolella näkyy myös valaliiton suhteessa Euroopan yhdentymiseen ja EU:n sisämarkkinoihin. Noin 7,6 miljoonan asukkaan varakas liittovaltio kuuluu yhdessä Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa Euroopan vapaakauppajärjestöön eli EFTAan (European Free Trade Association). Näistä maista poiketen Sveitsi ei ole liittynyt Euroopan talousalueeseen (ETA), joka takaa niille pääsyn Euroopan unionin sisämarkkinoille.

Sveitsi jäädytti hakemuksensa Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1992, kun tätä vähemmän sitova ETA-jäsenyys oli hylätty kansanäänestyksessä.



Maantieteellisesti Sveitsi on kuitenkin Euroopan ja Euroopan unionin sydämessä. Valaliitolla on neljää EU-naapuria: Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa (sekä lisäksi Liechtenstein). Euroopan liikennevirtojen kannalta Sveitsi on ohittamaton. Sveitsille EU on viennin pääkohde ja tuonnin tärkein lähde. Euroopan unionin tuontitilastoissa Sveitsi on viidenneksi suurin ja viennin kohteena kolmas. Lähes miljoona EU-kansalaista elää Sveitsissä ja varsinkin raja-alueilla työssäkäynti Sveitsin puolella on vilkasta.

Näin ollen yhteistyö on välttämätöntä sekä yritysten että ihmisten kannalta. Jäljelle on jäänyt kahdenvälisten sopimusten tie.



Sveitsin liittovaltion yhdentymistoimiston (Swiss Integration Office) tältä sivulta löytyy linkki lyhyeen katsaukseen englanniksi Switzerland’s policy towards Europe (huhtikuu 2009; 2 sivua), joka kuvaa tapauskohtaisesti ja kahdenvälisesti solmittavien sopimusten järjestelmää. Räätälöidyillä sopimuksilla Sveitsi varjelee suvereeniuttaan.

(Sveitsin liittovaltio tarjoaa kiitettävän paljon tietoa englanniksi, mutta luonnollisesti tarkempaa tietoa etsivälle on hyödyksi osata maan omia kieliä: saksaa, ranskaa tai italiaa.)

Sopimuksilla Sveitsi on turvannut pääsyn Euroopan unionin markkinoille sekä osallistumisen tärkeisiin EU-ohjelmiin. Toisaalta Sveitsillä ei ole sananvaltaa EU-lainsäädännön kehittymiseen.

Tärkeä virstanpylväs oli vuoden 1972 vapaakauppasopimus. Vuonna 2002 tuli voimaan seitsemän kahdenvälisen sopimuksen paketti (Bilateral Agreements I) ja myöhemmin on tullut voimaan vuonna 2004 neuvoteltu yhdeksän sopimuksen kokonaisuus (Bilateral Agreements II), jotka viimeksi on laajennettu koskemaan EU:n tulokasmaita Bulgariaa ja Romaniaa.

Sveitsin liittohallituksen tavoitteena on jatkaa bilateraalisopimusten soveltamista. Tarvittaessa niitä täydennetään tai solmitaan uusia aloja koskevia yhteistyösopimuksia. Sveitsi osallistuu EU:n koheesiopolitiikan rahoitukseen, jolla pyritään tasoittamaan kehityseroja Euroopan unionissa.



Edellä mainitun verkkosivun kautta voi ladata myös seikkaperäisemmän kuvauksen Sveitsin EU-politiikasta ja sopimuksista: Switzerland’s policy on the European Union: the bilateral way (lokakuu 2009; 10 sivua).

***


EU:n ja Sveitsin välillä on voimassa parikymmentä keskeistä sopimusta ja lisäksi satakunta teknistä sopimusta. Kehitys on kulkenut kaupan kysymyksistä kohti ihmisten liikkumista.

Bilateraalisopimukset eivät kata kaikkia kysymyksiä, eivätkä ne muutu dynaamisesti EU-lainsäädännön tahdissa. Aukkojen paikkaaminen on työlästä. Sopimusten hallinnointi ja soveltamiskäytäntöjen seuraaminen sitovat melko paljon voimavaroja.

Euroopan parlamentti teetti hiljattain selvityksen Sveitsin suhteesta EU:n sisämarkkinoihin ja Sveitsissä liittohallitus on vastikään raportoinut sidosryhmien käsityksistä.

On myös olemassa kiistakysymyksiä, joissa osapuolten käsitykset eroavat jyrkästi. Sveitsi harjoittaa tietoisesti verokilpailua. Pankkisalaisuus ja sen mahdollistama veronkierto on Euroopan unionin hampaissa ja uudet toimet veroparatiiseja vastaan ovat valmisteilla.

Nämä asiat hiertävät myös EU:n jäsenmaiden ja Sveitsin välillä. Viimeksi on ollut esillä Saksan hallituksen valmius ostaa varastettuja tilitietoja mahdollisista veropakolaisista. Sveitsissä pankkisalaisuuden rikkominen on vakava rikos – Saksassa veronkierto.

(Lisää EU:n ja Sveitsin suhteista myös englannin- ja ruotsinkielisissä blogeissani.)





Ralf Grahn



J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Euroopan unioni joko löytää yhteisen sävelen tai keskenään kukkoilevat kansallisvaltiot katselevat laidoilta kun USA ja BRIC-maat ottavat ohjakset maailmanpolitiikassa.

Ulrich Speck on lehtimies, jonka ylläpitämä Global Europe -blogi toimittaa arkisin päiväkatsauksen EU:n ulkopolitiikkaa koskevista kirjoituksista. Gobal Europe -verkkosivusto tarjoaa lisäksi muuta alan aineistoa. Suosittelen lämpimästi.

Global Europe blog (englanniksi) kuuluu nyt jo 532 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui ja kasvu näyttää jatkuvan.

Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska). Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan ajankohtaisina aiheina ovat esillä mm. EU:n tietoyhteiskuntahankkeet, tietosuoja ja henkinen omaisuus, sisämarkkinat ja ihmisten liikkuvuus sekä Euroopan unionin ja Sveitsin suhteet.

WIPOn tekijänoikeussopimus sekä esitys- ja äänitesopimus voimaan (Päivitetty)

Kuivan ja lyhyen tiedonannon taakse voi kätkeytyä pitkä prosessi, joka osaltaan muovaa rahan liikkeitä ja käyttäjien oikeuksia tietoyhteiskunnassa.



Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.2.2010 L 32/1 on lyhyt tiedonanto WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen voimaantulopäivästä EU:n osalta:

WIPOn tekijänoikeussopimus ja WIPOn esitys- ja äänitesopimus, jotka hyväksyttiin Genevessä 20. joulukuuta 1996, tulevat Euroopan unionin osalta voimaan 14. maaliskuuta 2010.

WIPO

WIPO on Maailman henkisen omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organisation). Suomen valtionhallinnossa tekijänoikeusasioista ja alan kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa opetusministeriö. Näin ollen opetusministeriö on mukana myös tekijänoikeusasioiden EU-yhteistyössä, josta on tarjolla jonkin verran ajankohtaista tietoa.


WIPOn piirissä solmittiin 20. joulukuuta 1996 kaksi niin sanottua internet-kauden sopimusta, jotka Euroopan unioni sekä Suomi ja useat muut jäsenmaaton ratifioivat 14. joulukuuta 2009:


WIPOn tekijänoikeussopimus: WIPO Copyright Treaty (WCT)


WIPOn esitys- ja äänitesopimus: WIPO Performances and Phonograms Treaty (WPPT)



Joulukuun alussa Lissabonin sopimus oli tullut voimaan, joten käsite Euroopan yhteisö oli siirtynyt historian. Tilalle on virallisestikin tullut Euroopan unioni. EU:n komissio tervehti ratifiointia tyydytyksellä: European Commission welcomes ratification of the WIPO Copyright Treaties (14. joulukuuta 2009; IP/09/1916).



Euroopan yhteisö / Euroopan unioni

WIPOn sopimusten solmimisen jälkeen seurasi Euroopan yhteisön oman tietoyhteiskuntadirektiivin valmistelu, jonka tuloksena oli:


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa; Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.6.2001 L 167/10





Suomessa annettiin hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 29/2004 vp.

Esityksen pohjalta eduskunta sääti seuraavat lait: Laki WIPOn tekijänoikeussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 823/2005 ja laki WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 824/2005.


Samaan aikaan WIPO-esityksen kanssa annettu hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta HE 28/2004 vp tähtäsi EY:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 toteuttamiseen.


Seurauksena olivat laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 ja laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005.


WIPOn sopimukset tulevat siis voimaan Euroopan unionin ja Suomen osalta 14. maaliskuuta 2010 (vaikka näyttää siltä että tasavallan presidentin asetus sopimusten voimaantulosta on vielä antamatta).

Tällä tavalla ovat yhteydessä kansainvälisten sopimusten taso, eurooppaoikeus (EU-oikeus) ja kansallinen lainsäädäntö.


Päivitys 5.2.2010: Valtioneuvoston/opetusministeriön tiedotteen mukaan Tasavallan presidentti on tänään antanut asetukset WIPO-sopimusten voimaantulosta Suomessa 14.3.2010.




Ralf Grahn




J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.

Barcelonassa asuva Eva Peña kirjoittaa blogissa Eva en Europa (espanjaksi) asiantuntevasti ja kriittisesti Euroopan unionin haasteista ja Espanjan EU-politiikasta.

Eva en Europa kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.

Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).

EU:n Lissabonin sopimus ja julkiset hankinnat

Euroopan parlamentti julkaisee ajoittain eurooppaoikeuden harrastajalle hyödyllisiä taustaselvityksiä Euroopan unionin lainsäädännön toteuttamisesta ja kehittämistarpeista.

EU:n sisäisissä politiikoissa ja toimissa sisämarkkinat ovat edelleen keskeisessä asemassa. Tavoitteena on alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 26 artikla).

Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on suuri: arviolta 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Yleensä harmonisoitua lainsäädäntöä käsitellään EU:n hankintadirektiivien 2004/18 ja 2004/17 tai kansallisen hankintalainsäädännön tasolla, mutta Euroopan parlamentti on nyt teettänyt selvityksen, jossa tarkastelu tapahtuu perussopimustasolla.

Selvityksessä tarkastellaan 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen mahdollisia vaikutuksia julkisiin hankintoihin.

Uudistetun EU-sopimuksen 3.3 artiklan määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” voi johtaa laajempien yhteisöllisten tavoitteiden huomioon ottamiseen myös julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä, vaikka EUT-sopimuksen 119.1 artikla pysyttääkin vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden ja pöytäkirja N:o 27 määrittelee että sisämarkkinat käsittää järjestelmän, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan mukaan ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Vaikka vastaavia määräyksiä oli aiemmin, ympäristönsuojelunäkökohdat saattavat vaikuttaa voimakkaammin tulevaan hankintalainsäädäntöön ja yksittäisiin hankintapäätöksiin. Euroopan unionin tuomioistuin on jo aiemmin laajentanut hyväksyttävien hankintakriteerien alaa, joten Lissabonin sopimus ei välttämättä mene viime aikojen tulkintojen yli.

Perusoikeuskirjan ohella EUT-sopimuksen yleisesti sovellettava (horisontaalinen) 11 artikla tarjoaa keinot ympäristönäkökohtien huomioon ottamiselle, myös Puolan, Tšekin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta, jotka jättäytyivät EU:n arvoyhteisöä symboloivan perusoikeuskirjan ulkopuolelle.

EU-sopimuksen 4.2 artikla tunnustaa nyt alueellisen ja paikallisen itsehallinnon, joten tämä voi vaikuttaa myös hankintalainsäädännön kehittämiseen ja hankintapäätöksiin.

Yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen kannalta EU-sopimuksen 14 artikla, EUT-sopimuksen 106 artikla ja Pöytäkirja (N:o 26) tunnustavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeisen aseman ja laajan toimivallan taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen osalta. Muuta kuin taloudellista etua koskevia palveluja perussopimukset eivät koske, mutta rajanveto taloudellisten ja ei-taloudellisen yleishyödyllisten palvelujen välillä on edelleen epäselvä. Ainakin tietyt hankintaviranomaiset ovat toivoneet selkeyttävää lainsäädäntöä.

Sopimussäännökset ja pöytäkirja yleistä etua koskevista palveluista vahvistavat alueellisten ja paikallisten viranomaisten itsehallintoa ja siten myös niiden mahdollisuuksia järjestää yhteistyötä hankintojen suorittamiseksi. Alueiden ja kuntien väliselle yhteistyölle löytyy nyt peruste perussopimuksista. EU-tuomioistuin on viime aikoina ottanut huomioon itsehallinnon vahvistumisen tulkinnoissaan, joissa julkisen tehtävän täyttäminen painaa enemmän kuin hankintaorganisaation muodollinen organisointi.

Englanninkielisessä selvityksessä käsitellään myös läheisyysperiaatetta (subsidiariteettiperiaatetta) ja esitetään johtopäätöksiä.



Annette Rösenkotter & Thorsten Wuersig: The impact of the Lisbon Treaty in the field of Public Procurement (PE 429.988; tammikuu 2010; 20 sivua)




Ralf Grahn



J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.

European Tribune on oiva esimerkki yhteisöstä, joka kokoaa uutisia ja kirjoituksia Euroopan unionista, taloudesta sekä muista kysymyksistä. Samalla voi seurata yhteisön jäsenten keskustelua aiheista. (Halukkaat voivat myös liittyä.)

European Tribune kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.

Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).

Euroopan tietosuojapäivä 28 tammikuuta 2010

Euroopan neuvoston piirissä solmittiin 28. tammikuuta 1981 yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä. Tietosuojasopimuksen tarkoituksena on

turvata henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä jokaisen sopimuspuolen alueella jokaiselle yksilölle riippumatta hänen kansalaisuudestaan tai asuinpaikastaan hänen oikeutensa ja perusvapautensa ja erityisesti hänen oikeutensa yksityisyyteen ("tietosuoja"). (1 artikla)

Virallisesti yleissopimus on englannin- ja ranskankielinen. Euroopan neuvoston verkkosivuilta löytyy mm. englanninkielinen versio – Convention for the Protection of Individuals with regard to Automatic Processing of Personal Data CETS No.: 108 – sekä täydentävää tietoa.




Euroopan neuvosto on myöhemmin ruvennut viettämään 28. tammikuuta eurooppalaisena tietosuojapäivänä; 28.1.2010 vietetty tietosuojapäivä oli neljäs.




Suomessa valtiontalouden tarkastusvirasto ja tietosuojavaltuutetun toimisto järjestivät IT-foorumin, jonka esitysaineisto löytyy täältä.



Euroopan unioni


Euroopan unionin keskeinen tietoturvaa koskeva yleislaki on niin sanottu henkilötietodirektiivi (tietosuojadirektiivi) 95/46, viralliselta nimeltään:




EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (Linkki konsolidoituun eli päivitettyyn versioon)


Toinen tärkeä laki on televiestintää ja tietoverkkoa koskeva sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi 2002/58:



EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (Viittaus konsolidoituun eli päivitettyyn versioon)






Tietosuojapäivänä kokoontuivat ensimmäisen kerran televiestinnän sääntelyviranomaisten edustajat 27 EU-valtiosta Brysselissä uudessa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimessä (BEREC; Body of European Regulators for Electronic Communications), joka on osa EU:n telelainsäädännön tuoreesta uudistuspaketista.



Samana päivänä komissio julkaisi tiedotteen, jossa komissaari Viviane Reding lupasi toimia EU:n tietoturvasäännösten uudistamiseksi: Eurooppalaisten yksityisyyden suoja on ensi vuosikymmenen suuri haaste.



Tietosuojapäivänä komissaari Reding puhui myös Euroopan parlamentissa. Yleisen tietosuojadirektiivin uudistamista koskevassa julkisessa kuulemisessa on annettu yli 160 vastausta, joita komissio tarkastelee. Vastausten, Lissabonin sopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan pohjalta komissio tulee valmistelemaan ehdotuksen.

Redingin mukaan tietosuojan perusperiaatteet täytyy toteuttaa myös poliisialaa ja rikosoikeutta koskevassa yhteistyössä sekä Euroopan unionin ulkosuhteissa. Esimerkkeinä hän mainitsi pankkisiirrot, lentolipun ostot ja lentokenttien turvatarkastukset.

Viviane Reding ei vielä ollut vakuuttunut alastonskannereiden tai pankkisiirtotietojen luovuttamista USA:lle koskevan SWIFT-sopimuksen tarpeellisuudesta.




Ralf Grahn



J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.

Norjalaisten toimittajien ylläpitämä Europabloggen.no tuo pohjoismaisen näkökulman euroblogien maailmaan. Norjaksi kirjoitettu Europabloggen.no kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.

Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).

Hyödyllistä EU-tietoa: lainsäädännön tiivistelmät

Jos tarvitset tietoa Euroopan unionin tietystä politiikka-alasta, Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä voivat olla ratkaisu, erityisesti johdatuksena aiheeseen. Sivusto on eräänlainen eurooppaoikeuden ensiapuasema.

EU:n toiminta on jaettu 32 politiikka-alaan, joiden keskeiset säännöt kuvataan tiiviisti ja suhteellisen ymmärrettävästi kokonaisuudesta kohti yksityiskohtia. Tarjolla ovat seuraavat EU-oikeuden alat:

Aluepolitiikka
Audiovisuaaliala ja viestimet
Elintarviketurvallisuus
Energia
Humanitaarinen apu
Ihmisoikeudet
Institutionaaliset asiat
Kalastus ja meriasiat
Kansanterveys
Kehitysyhteistyö
Kilpailu
Koulutus ja nuoriso
Kulttuuri
Kuluttajat
Laajentuminen
Liikenne
Maatalous
Oikeus, vapaus ja turvallisuus
Petostentorjunta
Sisämarkkinat
Talousarvio
Talous- ja rahapolitiikka
Tietoyhteiskunta
Tulli
Tutkimus ja innovointi
Työllisyys- ja sosiaaliasiat
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Ulkomaankauppa
Ulkosuhteet
Verotus
Ympäristö
Yritykset


Politiikka-alat jakautuvat puolestaan alasivustoihin, joten tarjolla on yhteensä noin 3.000 tiivistelmäsivua.

Suomeksi pärjää varsin pitkälle, sillä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistaan tiivistelmien pohjana oleva virallistieto EU:n 23 kielellä.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo 1. joulukuuta 2009 on kuitenkin aiheuttanut muutoksia, joita ei vielä ole otettu huomioon kaikilta osin. Muutenkaan ei voi täysin luottaa siihen, että tiivistelmäsivut olisivat päivitettyjä ajan tasalle. EU-oikeuden poliklinikkana sivustoa voi silti suositella lämpimästi.

Tuoreinta tietoa hakevan kannattaa kuitenkin lisäksi vierailla komission asianomaisen pääosaston koti- ja uutissivulla. Aina kannattaa kokeilla, mutta ajankohtaisin tieto ei aina ole tarjolla suomeksi. Tällöin on hyötyä englannin, ranskan tai saksan taidosta; nämä ovat komission työkielet.




Ralf Grahn



J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin EU-kansalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.

Ranskankielinen Diner’s room tarkastelee politiikan ja juridiikan ilmiöitä tavalla, jossa eurooppalainen ja yleisinhimillinen näkökulma on läsnä.

Diner’s room kuuluu yli 500 muun hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.

Myös Suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).

EU: Arvopaperiesitteiden yksinkertaistaminen

Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja yritysten hallinnollisten rasitteiden keventäminen ovat Euroopan unionin virallisia tavoitteita, joista on poikinut myös ehdotus arvopaperimarkkinoilla julkaistavien esitteiden keventämisestä ja yhdenmukaistamisesta:




Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä annetun direktiivin 2003/71/EY ja säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 2004/109/EY muuttamisesta; Bryssel 23.9.2009;
KOM(2009) 491 lopullinen; menettely 2009/0132 (COD)



Euroopan parlamentissa hanke on edennyt niin pitkälle, että Talous- ja raha-asioiden valiokunnalla on 11. tammikuuta 2010 päivätty mietintöluonnos (esittelijä: Wolf Klinz).


Euroopan keskuspankki on äsken antanut lausunnon, jossa se esittää joidenkin yksityiskohtaisten muutosten tekemistä direktiiviehdotukseen:



EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 11 päivänä tammikuuta 2010, ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2003/71/EY ja 2004/109/EY muuttamisesta (CON/2010/6); julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 26.1.2010 C 19/1




Ralf Grahn


J.K. Christian Engström, Pirate MEP, haastaa vahvat immateriaalioikeuksien (IPR) haltijoiden edut ja nykyiset liiketoimintamallit esittämällä Piraattipuolueen näkemykset siitä, miten tekijänoikeutta ja teollisoikeuksia pitäisi uudistaa. Kirjoituksia on sekä ruotsiksi että englanniksi.

Christian Engströmin blogi kuuluisi ehdottomasti yli 500 muun hienon eurooppablogin joukkoon, löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.

Bloggingportal.eu täyttää juuri nyt vuoden. Tässä ajassa blogien määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Myös Suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.

Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).