EU-maat matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin (2010-2011)

Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus)  hyväksyi 10. joulukuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoiden tulevasta toimenpidepaketista (yleispäätelmät asiakirjassa 17668/10 ja erityispäätelmät asiakirja 17799/10, kansilehtineen 9 sivua).

Neuvosto hyväksyi komission pakettiluonnoksessa (kuulemisasiakirjassa)  noudatetun yleisen lähestymistavan, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta erittäin kilpailukykyisen talouden aikaansaamiseksi.

Erityispäätelmissä neuvosto kävi läpi lähes kaikki hahmotellut toimenpidelajit  myönteisessä hengessä auottuja uria seuraten, mutta ilman strategisen tason nostoa.

Eurooppa-neuvosto

Valtioiden ja hallitusten päämiesten miehittämä Eurooppa-neuvosto hyväksyi 24. ja 25. maaliskuuta 2011 (asiakirja EUCO 10/1/11 REV 1) uuden EU-ohjausjakson yhteydessä suuntaviivoja julkisen talouden vakauttamiseksi ja luetteli talouskasvua edistävien rakenneuudistusten painopisteitä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyen.  

Kevään perinteisessä talouskokoontumisessa ja matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin Eurooppa-neuvosto hahmotti myös sisämarkkinoiden kehittämistä (kohdassa 7) ja niiden ulkoista ulottuvuutta (kohdassa 8):

7. Sisämarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa kasvun ja työllisyyden aikaansaamisessa ja kilpailukyvyn edistämisessä. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo esittää sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään vuoden 2012 loppuun mennessä ensimmäisen erän ensisijaisia toimenpiteitä sisämarkkinoiden vauhdittamiseksi. Erityisesti olisi painotettava toimenpiteitä, joilla luodaan kasvua ja työpaikkoja ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät kansalaisia ja yrityksiä. Painoa olisi pantava myös digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiselle. Sääntelystä erityisesti pk-yrityksille aiheutuvaa kokonaiskuormitusta olisi vähennettävä sekä Euroopan tasolla että kansallisesti. Komissio esittää asiasta selvityksen kesään mennessä. Eurooppa-neuvosto piti myönteisenä myös sitä, että komissio aikoo ehdottaa tapoja, joilla mikroyritykset voitaisiin vapauttaa tietyistä tulevista sääntelytoimista. Komission tiedonannon "Palvelujen sisämarkkinat toimivammiksi" pohjalta Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita panemaan palveludirektiivin kaikilta osin täytäntöön sekä komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittaessa lisätoimia palvelujen sisämarkkinoiden parantamiseksi.

8. Sisämarkkinoiden ulkoinen ulottuvuus on niin ikään merkittävä tekijä, ja painopisteen olisi oltava vapaan, oikeudenmukaisen ja avoimen kaupankäynnin edistämisessä sekä WTO:n Dohan kierroksen päätökseen saattamisessa ja vapaakauppasopimusten tekemisessä vuoden 2011 kuluessa 16. syyskuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Työskentelyä olisi joudutettava komission kertomuksen pohjalta, jossa määritetään painopisteet kaupan esteiden purkamiseksi kolmansissa maissa.

Samassa kokouksessa euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät myös päätelmien liitteenä olevan  Euro Plus -sopimuksen, johon Bulgaria, Tanska, Latvia, Liettua, Puola ja Romania liittyivät. Toiveikkaan hallitustenvälisen välipuheen tarkoituksena oli yhdessä ja rohkeammin vahvistaa rahaliiton talouspilaria, koordinoida  talouspolitiikkaa ja parantaa kilpailukykyä rakenneuudistuksilla.

Neljän ohjaavan säännön joukkoon otettiin sisämarkkinat, tosin sopimuksen ulkopuolelle jättäytyviä maita rauhoitellen:

d. Osallistuvat jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita sisämarkkinoiden toteuttamiseen, joka on ratkaisevan tärkeää EU:n ja euroalueen kilpailukyvyn parantamisessa. Prosessi tulee olemaan kaikilta osin perussopimuksen mukainen. Tässä sopimuksessa otetaan kaikilta osin huomioon sisämarkkinoiden eheys.

Osoittaakseen sitoumuksensa muutoksiin ja varmistaakseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan poliittisen sysäyksen, osallistuvien jäsenvaltioden piti  vuosittain ylimmällä tasolla sopia joukosta konkreettisia toimia, jotka toteutettaisiin  12 kuukauden kuluessa.

Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle jättäytyivät suvereniteettikorosteiset maat Iso-Britannia, Ruotsi, Tshekin tasavalta ja Unkari. Kroatia ei liittynyt sopimukseen tullessaan Euroopan unionin jäseneksi 1. heinäkuuta 2013.

Ralf Grahn

Kohti sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (2010-2011)

Mario Monti ja Euroopan parlamentti sekä EU:n jäsenmaat (neuvoston ja Eurooppa-neuvoston kautta) olivat kaikki peräänkuuluttaneet sisämarkkinoiden tehostamista komissiolta, jonka puheenjohtajana oli José Manuel Barroso ja sisämarkkinoista vastaavana jäsenenä Michel Barnier.

Tiedonanto KOM(2010) 608

Euroopan komission vastaus oli vuoden 2010 lokakuun loppupäivinä julkaistu tiedonanto:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen

Kääntäjien ratkaisut kutakuinkin sujuvien sanontojen löytämiseksi poikkeavat hieman englanninkielisestä otsikosta (joka ehkä on alkuperäisversio), joten asetan tämän näytille:

Towards a Single Market Act

For a highly competitive social market economy

50 proposals for improving our work, business and exchanges with one another

Brussels, 11.11.2010 COM(2010) 608 final/2

(Pientä sekaannusta aiheuttaa myös se, että englanninkielisestä tiedonannosta löytynyt virhe johti kakkosversion julkaisemiseen pari viikkoa alkuperäisen jälkeen.)

Single Market Act kuulostaa komeammalta kuin toimenpidepaketti, mutta jälkimmäinen termi on varsin osuva viidenkymmenen ehdotuksen koonnoksesta, jota priorisointien puutteessa on vaikea mieltää strategiaksi.

Toisaalta jäin suomenkielisen otsikon alkuriviltä kaipaamaan kohti-sanaa, sillä kyseessä oli vasta varsinaista toimenpidepakettia pohjustava julkisen kuulemisen asiakirja. Komissio kutsui kaikkia kinnostuneita toimittamaan kannanottonsa viimeistään helmikuun 28. päivänä 2011.

Hieman löysästi tuotiin esille että varsinainen toimenpidepaketti julkaistaisiin vasta julkisen keskustelun jälkeen (sivut 37-38):

Komissio toivoo, että kaikki EU:n toimielimet sitoutuvat ottamaan toimenpidepaketin vuodet 2011–2012 kattavaksi lopulliseksi toimintasuunnitelmaksi julkisen keskustelun päätteeksi ja sen perusteella tehtyjen päätelmien pohjalta vuoden 2011 alussa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin toteuttaminen antaisi sisämarkkinoille niiden 20. vuosipäivän kunniaksi vuoden 2012 lopulla uutta dynamiikka.  

SEC(2011) 467

Yhteenvetona julkisesta kuulemisesta komissio julkaisi keväällä - samana päivänä varsinaisen toimenpidepaketin (Single Market Act) kanssa - työasiakirjan (Commission Staff Working Paper), joka löytyy vain englanniksi:

Overview of responses to the public consultation on the Communication ‘Towards a Single Market Act’; Brussels, 13.4.2011 SEC(2011) 467 final

Näin paljon myöhemmin virallinen yhteenveto näyttää jäävän vaille vertailua alkuperäisiin kannanottoihin, sillä luvattu vastausten verkkosivu ei löytynyt enää ja muutama muukin etsintäyritys komission sisämarkkinasivuilta johti vesiperään.  

Muuttuvien verkko-osoitteiden ja katoavien sivujen ongelma harmittaa historiallisia kehityskulkuja seuraavia.  

Ralf Grahn

EU:n jäsenmaat kehittämässä sisämarkkinoita (2010)

Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisen keskeiset esteet johtuvat jäsenvaltioista, sillä ne ovat rajanneet unionin toimivallan ja säätelevät sen käyttöä.

Mario Montin uusi sisämarkkinastrategia ja Euroopan parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta P7_TA(2010)0186, molemmat toukokuulta 2010, vaativat siksi rinnalleen tarkastelun Euroopan unionin jäsenmaiden kannoista sisämarkkinoiden tehostamiseksi.

Tarkastelemme siis Euroopan unionin neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmiä samoilta ajoilta.

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ekofin; 6477/10) hyväksyi 16. helmikuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoista ja palveludirektiivistä (s. 11-12):

"Sisämarkkinaohjelma käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä, ja se on siitä lähtien omalta osaltaan edistänyt yhdentymistä ja kilpailua EU:ssa ja tuonut mukanaan merkittäviä hyötyjä hintakehityksen, kasvun ja työpaikkojen kautta. Neuvosto KATSOO kuitenkin, että ohjelman kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty ja että sisämarkkinoiden edelleen syventämisen tulisi olla keskeinen elementti EU:n tulevaisuusstrategiassa.

Neuvosto PITÄÄ TERVETULLEENA puheenjohtaja Barroson lupausta uudistaa sisämarkkinoita ja ODOTTAA KIINNOSTUNEENA suunniteltua näyttöön perustuvaa, huomisen sisämarkkinoita käsittelevää pakettia, johon sisältyy myös toimenpide-ehdotuksia ja jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon Mario Montin tehtäväksi annettu selvitys sisämarkkinoiden kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista, mukaan lukien sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus.

Vielä on jäljellä huomattavia sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti EU:n sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja pitkän aikavälin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tämä edellyttää sitoutumista lukuisiin meneillään oleviin sisämarkkinauudistuksiin. Neuvosto PAINOTTAA erityisesti palvelujen sisämarkkinoiden merkitystä, sillä ne ovat keskeinen tekijä kilpailukykyisen hinnoittelun, kilpailukyvyn yleisen parantamisen ja kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämisen varmistamiseksi. Neuvosto TOTEAA, että yksi syy siihen, että integroitumisprosessi on vielä kaukana päämäärästään on se, että yhteisön direktiivejä ei ole kaikilta osin saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvosto KEHOTTAA siksi panemaan palveludirektiivin täytäntöön kokonaisuudessaan ja tuloksekkaasti. Se KEHOTTAA erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole noudattaneet määräaikaa direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tekemään kaikkensa, jotta tämä toteutuu mahdollisimman pian. Neuvosto KATSOO, että palveludirektiivin tarjoamat mahdollisuudet tulisi hyödyntää täysin, ja ODOTTAA sen vuoksi KIINNOSTUNEENA sen täytäntöönpanosta tehtävää arviointia sekä taloudellista arviointia siitä, miten palveludirektiivi edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

Neuvosto PAINOTTAA tammikuussa 2010 aloitettujen keskinäisten arviointien mahdollisuuksia vapauttaa palvelusektorin kasvupotentiaalia entisestään. Neuvoston (kilpailukyky) valvonnassa toteutettava tehokas ja avoin keskinäinen arviointi edistää omalta osaltaan kilpailua auttamalla poistamaan sääntelyn suhteen tehottomuutta, määrittämään parhaita sääntelykäytäntöjä ja asianmukaisia uusia aloitteita sisämarkkinoiden syventämiseksi. Neuvosto PYYTÄÄ jäsenvaltioilta ja komissiolta sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Neuvosto SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI myös taloudelliseen arviointiin, joka komission on määrä toteuttaa vuonna 2011 ja joka tuo lisänäyttöä talouden tilasta.

Vuonna 2007 tehdyssä sisämarkkinakatsauksessa painotettiin sitä, että markkinoiden toiminnan tuntemusta on parannettava noudattamalla näyttöön perustuvaa lähestymistapaa, ja tämän mukaisesti neuvosto VAHVISTAA tukensa EU 2020 -strategiassa esitetylle markkinaseurannalle ja järkeville sääntelyaloitteille sisämarkkinoiden syventämiseksi nykyaikaisen näyttöön perustuvan välineistön avulla. Sääntelyn parantamista koskeva aloite on myötävaikuttanut sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen toimintapoliittisten ehdotusten vaikutustenarvioinnin kautta ja edistämällä yksinkertaistamista ja hallinnollisten rasitusten vähentämistä. Näitä talouden välineitä, joita tulevaisuudessa käytetään sääntely- ja muiden aloitteiden analyysiin, voitaisiin tutkia tarkemmin.

Neuvosto ottaa huomioon 10. helmikuuta 2009 annetut päätelmät ja TOISTAA pitävänsä tärkeinä markkinaseurantaa ja niitä hyötyjä, joita saadaan komission ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä, joka perustuu uudenlaiseen analyysiin ja avoimeen prosessiin niiden alojen valitsemiseksi, joilla tehdään tarkempia tutkimuksia. Tätä varten neuvosto PANEE MERKILLE komission tiedonannon "Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan", joka kuvaa sitä, miten näyttöön perustuvista välineistä, kuten markkinaseurannasta, saadut käytännön suositukset voivat parhaiten tukea EU:n ja kansallisia päätöksentekoprosesseja tarvittavia alakohtaisia uudistuksia tehtäessä ja samalla välttäen uusia hallintokustannuksia jäsenvaltioille ja komissiolle. Neuvosto KANNUSTAA komissiota saattamaan päätökseen keskeneräiset tutkimukset, käynnistämään uusia perusteellisia markkinaseurantatutkimuksia aloilla, joilla on havaittavissa markkinoiden toimintahäiriöitä, sekä hankkimaan lisäkokemusta markkinaseurannan toteuttamisesta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja talouspoliittisen komitean kanssa. Neuvosto PYYTÄÄ komissiota raportoimaan markkinaseurannasta vuoden 2010 loppuun mennessä erityisesti sen kannalta, miten meneillään olevissa perusteellisissa tutkimuksissa on edistytty ja miten ne vaikuttavat laajempaan sisämarkkinoiden toimintaohjelmaan.

Neuvosto TOTEAA lopuksi, että EU:n valtiontukia koskevat säädöspuitteet ovat tärkeä väline vääristymien välttämiseksi ja kilpailun edistämiseksi sisämarkkinoilla, sillä ne tuottavat kansalaisten kannalta merkittävämpiä hyötyjä uusien työpaikkojen, kasvun ja kuluttajille koituvien etujen muodossa. Neuvosto PANEE tässä yhteydessä MERKILLE, että reaalitalouden väliaikaisen kehyksen voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2010 lopussa, ja PITÄÄ MYÖNTEISINÄ komission parhaillaan toteuttamia toimia valtiontukia koskevien sääntöjen täytäntöön panemiseksi niin, että ne tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa. Neuvosto PITÄÄ TÄRKEÄNÄ myös väliaikaisten tukitoimien pikaista lakkauttamista."

Kilpailukykyneuvosto

Brysselissä 1. ja 2. päivänä maaliskuuta 2010 kokoontunut kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (asiakirja 6983/1/10 REV 1) keskusteli EU:n uudesta kasvu- ja työllisyysstrategiasta, siis Eurooppa 2020 -strategiasta (EU2020), jonka komission oli tarkoitus  julkaista maaliskuun 3. päivänä.

Päätelmiin merkittiin, että keskusteluissa tuli ilmi näkemysten yhdenmukaisuus useista eri ulottuvuuksista, jotka on otettava huomioon tulevaa strategiaa käynnistettäessä (sivu 7). Näistä mainitsen sisämarkkinoiden kannalta tärkeimmät:

– tarve syventää yhtenäismarkkinoita, jotta niille annettaisiin uutta poliittista pontta ja säilytettäisiin niiden houkuttavuus kolmansien maiden kannalta protektionismia välttämällä

– tarve lisätä Euroopan teollisuuden valmiuksia edistyä uusien haasteiden osalta kestävän ja vihreän talouden suuntaan

– tilaisuus asettaa tavoitteet vastaamaan Euroopan kansalaisten huolenaiheita ottaen huomioon niiden sosiaalinen ulottuvuus ja suosien maantieteellistä koheesiota

Samoihin aikoihin Montin ja Euroopan parlamentin valmistelun kanssa tunnemme siis samansuuntaisia tuulahduksia neuvoston suunnalta.

Keskustelupoimintojen joukosta voimme vielä nostaa tietyt painopisteet (sivu 8):

– avainseikkojen määrittäminen sisämarkkinoiden hyödyntämiseksi täysimääräisesti, digitaalinen toimintaohjelma, teollis- ja immateriaalioikeuksien suojaaminen, elektronisesti tapahtuvan myynnin helpottaminen, palveludirektiivin täytäntöönpano jne.

Ministerit paneutuivat yhtenäismarkkinoihin työlounaalla, josta päätelmiin kirjattiin (sivu 11):

Ministerit keskustelivat 1. maaliskuuta lounaalla ensisijaisista aloista yhtenäismarkkinoiden elvyttämiseksi samoin kuin tavaroiden, palvelujen, työn ja pääomien markkinoiden yhdentymisen ja Euroopan sosiaalisten ja kansalaisia koskevien ulottuvuuksien välillä vallitsevien yhteyksien elävöittämiseksi. Epävirallisten keskustelujen jälkeen Bocconin yliopiston rehtori Mario Monti piti alustuksen; hän on saanut tehtäväkseen raportin laatimisen sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.

Lounaalle osallistuivat myös teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaava uusi komission jäsen Antonio Tajani sekä sisämarkkinoista ja palveluista vastaava uusi komission jäsen Michel Barnier (molemmat herrat hyvin ajankohtaisia myös nyt).

Omana kohtana oli vielä keskeinen asia sisämarkkinoiden kehittämiseksi, nimittäin palveludirektiivin toteuttaminen (sivu 12):

Neuvosto merkitsi tiedoksi tilanteen, joka vallitsee palveludirektiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä nyt, kun saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun määräajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Komission antamassa tiedotteessa (6817/10) viitataan tarpeeseen toteuttaa kiireellisiä toimia useiden seikkojen ja tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden osalta.

Tämän vuonna 2006 annetun direktiivin tavoitteena on poistaa palveluilta kaupan esteitä mahdollistamalla rajatylittävien toimien kehittäminen, alentamalla hintoja ja parantamalla palvelujen laatua ja valikoimaa kuluttajien kannalta. Neuvosto antoi tätä asiaa koskevat päätelmät 16. helmikuuta 2010 (6060/10).

Komissio esitteli lisäksi seuraavat kolme kertomusta:

– Sisämarkkinoiden tulostaulu nro 20: tilanneselvitys sisämarkkinadirektiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa;

– Selvitys SOLVIT-järjestelmästä (online-pohjainen ongelmanratkaisuverkosto sisämarkkinoiden esteiden käsittelyä varten );

– Selvitys Citizens Sign Post Service -palvelusta, joka tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa yksittäisille kansalaisille näiden yhtenäismarkkinasääntöihin perustuvista oikeuksista.

Lisäksi komissio esitteli tilastoja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) käytöstä vuonna 2009. IMI on sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden hallinnollista tietojenvaihtoa päivittäisen yhteistyön tehostamiseksi sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa (6922/10).

Joitakin asiakirjoja kiinnostuneille:

Information note: Services Directive - State of play of transposition (6817/10; 7 sivua)

Ehdotus neuvoston päätelmiksi sisämarkkinoiden syventämisestä – Palvelut sisämarkkinoilla ja markkinaseuranta (6060/10; 4 sivua) [Poikkeavasta otsikosta huolimatta sama sisältö kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmissä 16.2.2010, jotka siteerattiin yllä]

Functioning of the Internal Market: Implementation of the "Internal Market Information System" (6922/10; 5 sivua)

Eurooppa-neuvosto

Kesäkuun 17. päivänä 2010 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Eurooppa 2020 -strategian, joka tähtäsi työllisyyden parantamiseen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla (EUCO 13/1/10 REV 1 ). Montin raportista ja digitaalisista sisämarkkinoista hallitusten tai valtioiden päämiehet lausuivat myönteisesti:

6. Erityisesti Euroopan sisämarkkinat on saatettava uuteen vaiheeseen laajan aloitepaketin avulla. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Mario Montin esittämään raporttiin uudesta sisämarkkinastrategiasta ja komission aikomukseen esittää sen pohjalta konkreettisia ehdotuksia. Eurooppa-neuvosto palaa tähän asiaan joulukuussa 2010.

7. Komissio on esittänyt ensimmäisen lippulaivahankkeensa "Euroopan digitaalistrategia", jonka pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy konkreettisiin ehdotuksiin perustuvan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman laatimisen ja kehottaa kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, mukaan luettuna täysin toimivien verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan aikaansaadusta edistyksestä vuoden 2011 loppuun mennessä.

***

Mario Montin raportti, unionin kansalaisia edustava Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustavat neuvostokokoonpanot pyysivät siis Euroopan komissiolta uutta sisämarkkinastrategiaa tai ainakin konkreettisia ehdotuksia.

Olen lainannut päätelmiä varsin yksityiskohtaisesti koska niissä mainitut aiheet ovat pitkälti pysyneet ajankohtaisina yhtenäismarkkinoiden vahvistamisessa tällä vuosikymmenellä.

Ralf Grahn

Eurooppa: pallo vai pelaaja?

Myös Kansainliiton aikana Euroopan kansallisvaltioiden johtajat vaalivat maidensa itsemääräämisoikeutta kunnes suvereniteetista ei useimpien kohdalla ollut jäljellä mitään. Lyhytnäköisyydellä on siis pitkät perinteet.

Geopolitiikan haasteiden ja sisäisen hajaannuksen kasvaessa Euroopan unionin omistajahallitukset näyttävät nytkin valitsevan mieluumin potkittavan pallon kuin aktiivisen pelaajan roolin, kun Lyhytnäkölän sijaan pitäisi luovuttaa riittävästi valtaa Euroopan tasavallan kansalaisille.

Tämä ihanneyhteiskunta, Utopia, olisi maanosamme oloissa mitä suurinta realismia, perustelen kirjoituksessani Myopia or Utopia?

New Europe -lehden alkuvuoden lukupaketti Our World in 2017 sisältää lisäksi yli sata kirjoitusta Euroopan ja maailman tilasta.

Ralf Grahn

Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen (2010)

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso antoi 20. lokakuuta 2009 toimeksiannon, joka johti Eurooppa-päivänä (9. toukokuuta) 2010 julkaistuun professori Mario Montin raporttiin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (108 sivua).  

Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden kehittämistä 2010-luvulla koskevan sarjani osana palasin Montin raporttiin julkaisemalla esittelyn.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Varsin pian ja omatoimisesti lähti liikkeelle Euroopan parlamentti, jonka sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta toimi rinnan Montin selvityksen valmistelun kanssa ja 3. toukokuuta 2010 hyväksyi täysistuntoon menevän mietinnön (A7-0132/2010).

Yhtenäismarkkinat

Vaikka EU:n perussopimuksissa käytetään englanniksi virallisesti käsitettä “internal market”, suomeksi “sisämarkkinat”, sekä epävirallisissa että virallisissa yhteyksissä yleisemmin käytetty termi on “single market”, jota mahdollisesti voi pitää kunnianhimoisempana ja tavoitteellisempana.

Toisinaan suomentajat ovat tuoneet tämän esille tarjoamalla “single market” -käsitteen vastineeksi sanaa “yhtenäismarkkinat”.

Näin ollen myös Louis Grechin esittelemän päätöslauselmaluonnoksen suomennos puhuu kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta.

Euroopan parlamentin päätöslauselmista

Jos jatkamme yleisten ja samalla subjektiivisten huomioiden alalla, seuraavassa muutama keskustelun virittämiseksi:

Joskus Euroopan unioniin ja erityisesti Euroopan parlamenttiin nuivasti suhtautuvat (englanninkieliset) toimittajat arvostelevat parlamentin intoa valmistella mietintöjä omasta aloitteestaan, siis muista kuin lakiehdotuksista.

Itse suhtaudun myönteisemmin Euroopan parlamentin haluun vaikuttaa unionin suuntaan ja kehittymiseen, varsinkin kun suoraan valitut edustajat luontevasti  tarkastelevat asioita EU:n kansalaisten kannalta, usein samansuuntaisesti komission kanssa, jolle kuuluu unionin yleisen edun valvominen.

Haitaksi ei ole myöskään kokemuksen ja asiantuntemuksen kartuttaminen politiikan aloilla, joilla EU:n toimivalta ja demokratia ovat vielä kovin vaatimattomia.

Parlamentin mietinnöt (ja komission esitykset) ovat ainakin muodollisesti hyvin dokumentoituja. Opiskelija, tutkija tai ammatti-ihminen löytää useimmiten tarkat viittaukset lähes kaikkiin asiaa koskeviin ja sivuaviin lähteisiin. Eri asia on sitten, kuinka avoimia ja valaisevia viralliset asiakirjat ovat ongelmakohdista ja ratkaisevista  valinnoista.

Toisaalta laajan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi Euroopan parlamentin päätöslauselmiin kerätään valmistelevan valiokunnan eri poliittisten ryhmien ja jäsenten toivomuksia sekä lisätään lausunnon antavien valiokuntien keppihevosia niin, että lukijan (ainakin minun) kokemuksekseksi usein tulee informaatioähky.

Kaikkien hartaiden toiveiden tynnyristä on vaikeata löytää uutta, erikoista tai tähdellistä. Päätöslauselmaluonnosten lisäksi valiokuntien mietinnöt sisältävät yleensä varsin niukat perustelut.    

Kuluttajille ja kansalaisille

Euroopan parlamentin lainsäädäntötyön seurantatietokannasta voi menettelytunnuksella 2010/2011(INI) englanniksi tai ranskaksi seurata sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön matkaa alkuvaiheista täysistuntokeskustelun kautta äänestyksiin ja hyväksytyksi päätöslauselmaksi:  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. toukokuuta 2010 kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta

P7_TA(2010)0186

Ralf Grahn

Mario Monti: Uusi sisämarkkinastrategia (2010)

Blogikirjoitusteni teemana on Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) sisämarkkinoiden kehittäminen 2010-luvulla, joten on syytä palata professori Mario Montin raporttiin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (2010; 108 sivua).  

Jo 20. lokakuuta 2009 päivätyssä toimeksiannossa Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso oli muistuttanut että Lissabonin sopimuksen tavoitteena on “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”.

Sisämarkkinat  

Tässä pikakatsauksessa mainitsen perussopimusten keskeiset säännökset. EU:n päämäärät esitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 3 artiklassa, jonka 3 kohta kuuluu seuraavasti:

3.   Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Samalla lienee paikallaan kerrata kuinka Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus määrittää sisämarkkinat neljän vapauden kokonaisuudeksi. SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan tavoitteet on kirjattu näin:

2.   Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.

Keskeisessä asemassa sisämarkkinoilla ja unionissa laajemmin on SEUT-sopimuksen 18 artiklan syrjintäkielto:

Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista.

Montin tarkastelu

Montin raportin tarkoituksena oli selvittää, oliko mahdollista muuttaa luutuneita käsityksiä ja muodostaa sisämarkkinat keskeiseksi poliittiseksi painopisteeksi, jonka avulla voitaisiin vastata Euroopan yhdentymisen kasvaviin haasteisiin, ja miten tämä  voitaisiin tehdä (s. 13).

Hajotuspyrkimysten ja protestiäänien vyöryssä on hyvä muistaa Montin näkemys taantumuksen torvensoittajien lähteistä (s. 21):

Euroopan sisämarkkinat eivät ole synnyttäneet globalisaatiota, mutta jos niitä vahvistetaan nationalistista talouspolitiikkaa vastaan ja ne päivitetään johdonmukaisiksi muiden huolenaiheiden ja toimintatavoitteiden kanssa, ne ovat paras vastaus globalisaatioon.

Eurooppa-päivänä 2010, siis 9. toukokuuta, luovuttamassaan raportissa Monti korosti riittävän laajan yhteisymmärryksen luomista (s. 34):

Edellä hahmoteltu uusi kattava strategia olisi toteutettava pakettiratkaisuna, josta eri kulttuuritaustoja, poliittisia suuntauksia ja edellä kuvattuja huolenaiheita edustavat jäsenvaltiot voivat löytää riittävästi itselleen sopivia elementtejä voidakseen hyväksyä joitakin myönnytyksiä aiempiin kantoihinsa verrattuna.

Sisämarkkinoiden uudistaminen edellyttää vastaamista haasteisiin, jotka liittyvät markkinoiden aukkoihin, pullonkauloihin ja uusiin aluevaltauksiin, tiivisti Monti (s. 37).

EU:n päämäärien ja perussopimusten kannalta Monti kiteytti sisämarkkinoiden idean seuraavasti (s. 38):

Sisämarkkinat ja niiden neljä vapautta edustavat ihannetta, kansalliset rajat ylittävää aluetta, jonka sisällä ihmiset voivat liikkua, työskennellä, tehdä tutkimusta ja harjoittaa yritystoimintaa ilman minkäänlaista syrjintää.

Lakikirjojen sisällön ja arkitodellisuuden väliin jäi kuitenkin ammottava aukko, kertoi Monti (s. 38) tukeutuen  vuonna 2008 julkaistuun raporttiin, jossa Alain Lamassoure arvioi ihanteiden toteutumista EU:n kansalaisten kannalta. (Kirjoitin taannoin Lamassouren selvityksestä englanniksi muun muassa täällä, täällä ja täällä).

Vapaan liikkuvuuden direktiivi 2004/38/EY ja Lissabonin sopimuksen joustavammat menettelyt vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi herättivät kuitenkin Montissa tiettyjä toiveita liikkuvien kansalaisten ja yritysten olojen helpottumisesta (s. 39-40).

Uudet sisämarkkinat

Tavaroiden sisämarkkinat olivat kypsemmät kuin muiden alojen, mutta sielläkin riitti työtä standardointiprosessin uudistamiseksi, saumattoman logistiikka- ja kuljetusjärjestelmän aikaansaamiseksi sekä eurooppalaisen patentin luomiseksi  (sivulta 50).  

Tärkeätä oli luoda yhtenäis- tai sisämarkkinat sinne mistä ne vielä puuttuivat. Tähän kuului EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen, telepalvelujen ja -infrastruktuurin saumaton sääntelyalue, yleiseurooppalaiset sähköiset vähittäismarkkinat ja digitaalisen sisällön markkinat, mukaan lukien viittaus EU:n laajuisen tekijänoikeuden harkinnasta (sivulta 44).  

Sisämarkkinoiden laajentaminen energian, ilmastonmuutoksen ja ympäristön  (sivulta 47) sekä palvelujen suuntaan (sivulta 53) sisälsivät runsaasti mahdollisuuksia.

EU:ssa ei edelleenkään ollut sellaista työvoiman liikkuvuutta, jota tarvittaisiin työmarkkinoiden tehostamiseksi ja rahaliiton toimivuuden varmistamiseksi (s. 56).

Pirstoutunut oli Euroopan fyysinen infrastruktuuri (sivulta 64), siis tiet ja muut liikenneyhteydet, sähköverkot (laajemmin energiaverkot), sähköiset viestintäverkot  ja vesireitit.  

Yhteisymmärrys

Yhteisymmärrys vahvemmista sisämarkkinoista erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden hengessä vaati aukkojen paikkaamista vihamielisyyttä aiheuttavan kitkan poistamiseksi (sivulta 68).

Lähetettyjen työntekijöiden etujen ja sosiaaliturvan epätasa-arvoon oli löydettävä poliittinen ratkaisu ristiriitojen ratkaisemiseksi suojelemalla työntekijöiden oikeuksia sortumatta protektionismiin.   

Kansalaisnäkökulmaa (sivulta 72) edustivat muun muassa yleistä taloudellista etua koskevat palvelut sekä peruspankkipalveluiden ja laajakaistayhteyden takaaminen kaikille.  

Julkiset hankinnat oli saatava palvelemaan Euroopan poliittisia tavoitteita (sivulta 75) sääntöjä yksinkertaistamalla ja nykyaikaistamalla.  

Pirstaloitunut verotusympäristö (sivulta 78), kilpailukyky ja koheesio (aluepolitiikka) (sivulta 83), teollisuuspolitiikka (sivulta 85)  sekä globaali kaupankäynti ja sijoitustoiminta (sivulta 88) viitoitettiin punnituin sanakääntein.

Toteuttaminen

Vahvempien sisämarkkinoiden toteuttamisessa (teksti sivulta 93) Monti pohti minkätyyppinen sääntely ja millaiset politiikan toteuttamiskeinot soveltuvat parhaiten sisämarkkinoiden ohjailuun.  

Oikeutta lähentävien direktiivin asemesta hän painotti yhdenmukaistavaa asetusta, jonka etuina ovat selkeys, ennustettavuus ja tehokkuus.

Eräänä mahdollisuutena on myös kansallisten lainsäädäntöjen kanssa rinnakkainen, valinnainen EU-sääntely tilapäisratkaisuna, silloisen jäsenmäärän (27) mukaan 28. järjestelmäksi nimetty.

Täytäntöönpanon vahvistaminen (sivulta 95) sisälsi muun muassa rikkomusmenettelyt, joissa komission pitäisi nopeuttaa käsittelyä. Sisämarkkinoiden toimivalta pitäisi saada enemmän kilpailupolitiikkaa vastaavaksi. Kansallisen täytäntöönpanon valvonnassa pitäisi saada jäsenmaiden vertaispaine käyttöön.  

Sitoutuminen

Lopuksi Monti esittää poliittinen aloitteen sisämarkkinoiden (ja talous- ja rahaliiton) vahvistamiseksi (teksti sivulta 105) pakettiratkaisua, johon EU:n toimielimet ja jäsenmaat sitoutuvat.  

Euroalueesta Monti toteaa, että oli rohkea päätös ottaa käyttöön yhteinen raha, mutta tarvittaisiin yhteiset, yhdennetyt ja joustavat markkinat. Sisämarkkinat on saatava osaksi EU:n talousasioiden hallinnon luontia.

***

Vaikka saatoin poimia esille vain joitakin yksityiskohtia, paluu Montin tekstiin vahvisti muistikuvaa harkitusta esityksestä ja punnituista sanakäänteistä. Joskus selvitysmies vain raotti näköaloja uudistuksiin, joihin Euroopan unionin jäsenmaat eivät vielä ole kypsiä.

Montin uusi sisämarkkinastrategia hahmotti onnistuneesti mahdollisuuksia, jotka keskeisesti vaikuttavat EU-kansalaisten työhön ja toimeentuloon tällä vuosikymmenellä.

Ralf Grahn

Missä EU, siellä lisäarvon mahdollisuus

Euroopan parlamentilla on muodollinen aloiteoikeus vain poikkeustapauksissa, mutta unionin kansalaisia edustava parlamentti voi tehdä esityksiä komissiolle lakiesitysten valmistelusta.

Merkittävä osa EU-lainsäädännöstä vaatii neuvoston ja parlamentin yhteisen hyväksynnän, mutta unionin ja eri politiikka-alojen kehittämisessä Euroopan parlamentti kerää asiantuntemusta ja vaikuttaa EU:n suuntaamiseen myös laatimalla  mietintöjä ja hyväksymällä julkilausumia omasta aloitteestaan.

Mitä vakuuttavammin parlamentti kantansa perustelee, sitä auliimmin komission ja neuvoston pitäisi liittyä hyvien tavoitteiden edistämiseen.

EU-tason lisäarvo

Ennen uuden parlamentin ja komission toimikausien alkua Euroopan parlamentti käynnisti vuonna 2013 sarjan selvityksiä, joilla pyritään osoittamaan mahdollisuudet EU-tason lisäarvoon periaatteella: Missä EU, siellä lisäarvon mahdollisuus.

Vuonna 1998 julkaistusta Cecchinin raportista lainattiin hankkeen aiheeksi englanniksi “the Cost of Non-Europe”, siis EU-toiminnan puutteesta johtuvat hyvinvointitappiot ja menetetyt mahdollisuudet.   

Sisämarkkinoiden lisäarvo  

Sisämarkkinat ovat omalla tavallaan Euroopan unionin kulmakivi, mutta eteneminen kohti saumatonta yhtenäismarkkinaa on ollut pitkää ja vaivalloista.

Sisämarkkinoiden mahdollisuuksista Euroopan parlamentti tilasi viisi erillistä asiantuntijaselvitystä, jotka on julkaistu englanniksi.

Pyynnön sisämarkkinoita koskevien Cost of Non-Europe -raporttien tilaamiseen esitti sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunta (IMCO, sanoista Committee on Internal Market and Consumer Policy).

Tilaajana ja julkaisijana toimi parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö. Selvitykset julkaistiin syyskuussa 2014, sopivasti uuden parlamentin alkutaipaleelle ja valittavan komission työtä viitoittamaan.  

Ykkösellä numeroitiin tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva tutkimus, jonka laati RAND Europe:

The Cost of Non-Europe in the Single Market - I - Free movement of goods

(European Parliamentary Research Service EPRS, European Added Value Unit EAVA; September 2014; 76 sivua)

CEPS laati toisen selvityksen, jonka aiheena olivat palvelujen sisämarkkinat:

 

The Cost of Non-Europe in the Single Market - II - Single Market for Services  

(EPRS European Parliamentary Research Service, EAVA European Value Added Unit; September 2014; 154 sivua)

Sähköiset sisämarkkinat olivat kolmannen selvityksen aiheena, laatijana GHK:

The Cost of Non-Europe in the Single Market - III - Digital Single Market   

(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)

Europe Economics tuotti neljännen selvityksen, jonka kohteena olivat julkiset hankinnat ja käyttöoikeussopimukset:  

The Cost of Non-Europe in the Single Market - IV - Public Procurement and Concessions (EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)  

Viidennen, kuluttajansuojan täydentämistä koskevan selvityksen tuottamisesta vastasi GHK:

The Cost of Non-Europe in the Single Market - V Consumer Acquis     

(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 66 sivua)   

Sisämarkkinoiden yhteenvetoraportti

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö kirjoitti tiiviin yhteenvetoraportin eri sisämarkkina-aloja koskevista selvityksistä. Yhteenveto on julkaistu myös saksaksi ja ranskaksi:  

The Cost of Non-Europe in the Single Market - ‘Cecchini Revisited’ An overview of the potential economic gains from further completion of the European Single Market (EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 38 sivua)

Euroopan tason lisäarvo laajemmin

Euroopan tason lisäarvoa (Cost of Non-Europe) koskeva selvitys- ja agendahanke koskee muitakin politiikka-aloja kuin sisämarkkinoita. Projekti jatkuu edelleen, mutta kevääseen 2015 asti voi seurata edistymistä koonnoksen kolmannesta laitoksesta. Senkin toimitti tutkimuspalvelun lisäarvoyksikkö:

Mapping the Cost of Non-Europe, 2014-19 (EPRS European Parliamentary Research Service, European Added Value Unit; Third edition; April 2015; 86 sivua)  

Ralf Grahn