Mitä EU:n alue- ja rakennepolitiikasta puuttuu Suomessa?

Ruotsiksi ja englanniksi tarkastelin Euroopan unionin yleisten asioiden nevoston kokouksen ennakkoinformaatiota neuvoston puolelta ja Pohjoismaiden hallitusten taholta sekä kokouksen päätelmien tasoa, ensin talousuudistusten valmistelun kannalta ja sitten alue- ja rakennepolitiikan osalta. Kirjoituksissa on ajankohtaista tietoa, jota valtiovalta ei ole (ainakaan vielä) levittänyt kovinkaan tehokkaasti Suomessa.

Grahnblawg: EU-rådet för allmänna frågor 21 februari 2011: Bedrövlig förhandsinformation (21. helmikuuta 20119

Grahnlaw Suomi Finland: EU-rådet för allmänna frågor: Vad gör Norden? (21. helmikuuta 2011)

Grahnlaw (in English): EU General Affairs Council (GAC) communication: Wrong, stupid and a missed opportunity (22. helmikuuta 2011)

Grahnlaw Suomi Finland: EU cohesion policy conclusions reveal lack of transparency (23. helmikuuta 2011)

Tässä kirjoituksessa alan hahmottaa mitä löydämme suomeksi tai mitä aineistoa suomalainen lukija löytää muilla kielillä, mutta ensin tulee eteen virallinen tiedotus Suomessa sekä muutamat havainnot ajatustavoista ja kielivalinnoista suomeksi.


Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinekinoministeriö (TEM) tarjoaa verkkosivuston, joka alkaa sivulta EU:n alue- ja rakennepolitiikka. Sivujen avulla voi saada yleiskuvan EU:n rakennerahastojen toiminnasta Suomessa ohjelmakaudella 2007-2013, mutta päivitettyä tietoa ei juuri ole tarjolla.


Rakennerahastot.fi

Rakennerahastot.fi ilmoittaa olevansa palveluportaali Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen hakijoille, viranomaisille ja kaikille EU-rahoituksesta kiinnostuneille.

Tuoreimmat ilmoitukset kertovat että rakennerahastojen verkkopalvelu on uudistunut ja että uutiskirje käsittelee rakennerahastojen arvioinnin kehittämistä.

Tänä vuonna on ilmestynyt jo kaksi rakennerahastojen uutiskirjettä Vipuvoimaa EU:lta, tammikuussa ja helmikuussa. Jutuissa korostuvat rakennerahastojen toimeenpanoon liittyvät asiat, jotka koskettavat tuhansia suomalaisia, mutta ei niinkään Euroopan unionin koheesiopolitiikan tulevaisuus.


Yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu

Kuten huomasimme, ministeriön (TEM) ja Rakennerahastot-portaalin käsittelyssä korostuvat yleiskäsitteinä EU:n alue- ja rakennepoltiikka sekä erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden konkreettinen toimeenpano.

Euroopan union tasolla yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu on kuitenkin nostettu ydinpäämäärien joukkoon, joilla EU:n olemassaoloa perustellaan ja unionin hyvyyttä puolustellaan. Liikumme siis arvopäämäärien tasolla kun EU-sopimuksen 3 artiklassa vahvistetaan:

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Yhteenkuuluvuus on ihanne ja päämäärä. Yhteisvastuu on ihanne ja päämäärä.

Aluepolitiikka on väline. Rakennepolitiikka on väline.

Rakennerahasto on budjetti- ja säännöstötyökalu hyviä hankkeita varten (toivomme).

Suomessa omaksutusta välineellisestä ja arkisesta hyötyajattelusta jäävät siis tietyt kerrokset uupumaan. Jos niiden kanssa joudutaan joskus kasvokkain, ne kuitataan nopeasti tokaisulla eteläisiin kulttuureihin kuuluvasta kaunopuheisuudesta ja tyhjien korulauseiden takaa paljastuvasta raadollisuudesta.

Voidaan kuitenkin kysyä: Onko totuus aivan näin yksinkertainen? Jääkö ajattelusta ja toiminnasta sittenkin jotain uupumaan, jos ylempiä ja ylevämpiä ulottuvuuksia ei edes tiedosteta?



Ralf Grahn



J.K. Ovatko blogit vain muotihullujen shoppailijoiden ja neurootikkojen vuodatusta, vai voivatko ne palvella muitakin tarkoituksia? Sivistäytymistä ja saksan kielen taidon parantamista edistää blogiyhteisö Carta, jota suosittelen seurattavaksi.

J.K. 2: Blogini pyrkivät avartamaan näköaloja ja opastamaan lähemmäksi alkuperäisiä läheitä EU-asioissa.

Minua blogien kirjoittaminen palvelee luentotoiminnan ja oikeudellisen neuvonnan peruskuntoharjoitteluna, sillä joudun seuraamaan asioita varsin tiiviisti.

Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) ja Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland.

Jos talous, yritystoiminta, politiikka tai oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Twitterissä @RalfGrahn tai Facebookissa.

EU:n sisämarkkinoiden toimenpidepaketti suomeksi

Euroopan komission verkkosivu Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti auttaa löytämään suomenkielistä aineistoa kaavailluista uudistuksista. Äskettäin huomasin tämän sivun kautta, että Mario Montin laatima raportti löytyy nyt myös suomeksi: Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (9. toukokuuta 2010; 108 sivua).

Suomeksi löytyvät myös Euroopan parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetuista yhtenäismarkkinoista, esite Sinunkin sisämarkkinasi? (noin 40 sivua) ja julkistamiseen liittyvä tiedote IP/10/1390 Ryhtiä sisämarkkinoihin talouskasvun ja kansalaisoikeuksien voimalla.


KOM(2010) 608

Keskeinen asiakirja on komission tiedonanto. Kuten (lainsäädäntö)ehdotukset yleensä, tämäkin löytyy suomeksi Eur-Lexistä:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti - Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta - 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi; Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen (noin 48 sivua)


Kilpailukykyneuvosto

Neuvoston 3057. istunto, Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus),
Brysselissä 10. joulukuuta 2010, hyväksyi päätelmät sisämarkkinoiden kehittämisestä (neuvoston asiakirja 17668/1/10 REV 1). Yleinen teksti löytyy sivulta 7:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Neuvoston päätelmät

Neuvosto antoi päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, joka on kaksivuotissuunnitelma (2011–2012), johon sisältyy 50 aloitetta. Niillä pyritään varmistamaan sisämarkkinoiden optimaalinen toiminta myös vastaisuudessa ja edistämään Eurooppa 2020 -strategian työllisyyden ja talouskasvun elvyttämistavoitteiden täytäntöönpanoa.

Päätelmien teksti on kokonaisuudessaan TÄÄLLÄ.[Katso jäljempänä]

Päätelmissä hyväksytään sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa (13977/1/10)[Ks. alla] noudatettu yleinen lähestymistapa, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta erittäin kilpailukykyisen talouden aikaansaamiseksi.

Päätelmien mukaan on erityisesti puututtava yritysten ja kansalaisten esiin tuomiin ongelmiin, jotka estävät hyötymästä täysin sisämarkkinoiden tarjoamista eduista, on käytettävä uusien kasvulähteiden kehittämiseen tarkoitettuja välineitä sekä palvelualalla että teollisuudessa, otettava huomioon Euroopan kansainvälinen kilpailukyky ja luotava uusi yhteinen strategia sisämarkkinoiden onnistuneen elvyttämisen varmistamiseksi.

Päätelmissä neuvosto sitoutuu lisäksi jatkamaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tarkastelua ensisijaisten toimien määrittämiseksi, jotka täytyisi toteuttaa ennen vuoden 2012 loppua, jotta helpotetaan sisämarkkinoille pääsyä, tuetaan yrityksiä, kannustetaan kasvua ja autetaan luomaan uusia työpaikkoja.

Viittaus yksityiskohtaisiin päätelmiin johtaa englanninkieliseen tekstiin:

Conclusions on the Single Market Act (6 sivua)

Suomeksi tarkemmat päätelmät eivät löydy, mutta englannin ohella kuitenkin myös ranskaksi:

Conclusions sur l'Acte pour le marché unique (6 sivua)

Neuvoston päätelmien linkki asiakirjaan 13977/1/10 johtaa komission englanninkielisen ehdotuksen korjattuun versioon, vaikka tiedonanto on saatavissa suomeksi (ja union 20 muulla kielellä).


Suomen hallitus ja eduskunta

Joitakin linjauksia löytyy Suomesta. Hallitus (työ- ja elinkeinoministeriö) lähetti toukokuun lopussa eduskuntaan kirjelmän Mario Montin raportista (E 41/2010 vp) ja marraskuun loppupuolella selvityksen sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (E 107/2010 vp). Kirjelmien käsittely on yhdistetty erityisvaliokunnissa ja suuressa valiokunnassa, mutta eduskunta ei ole vielä vahvistanut.lopullista kantaansa.

Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla sisämarkkinat, kuten EU-asiat muutenkin esiintyvät matalalla profiililla.



Ralf Grahn



P.S. Fleishman-Hillard (Bryssel) on julkaissut ajankohtaisen selvityksen europarlamentaarikoiden verkkomedia käytöstä, sosiaaliset mediat mukaan lukien: European Parliament Digital Trends Survey. Twitterissä voit jatkaa keskustelua tunnisteen #epdigitrends alla. Erottuvatko MEPit kansallisen tason poliitikoista? #some

P.S. 2: Olen iloinen jos haluat seurata blogejani, jotka ovat: Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) och Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Voimme myös tutustua Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.