EU:n kauppapolitiikan kehittäminen

Alustukseksi Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun komissio julkaisi EU:n pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta, josta kansainvälinen kauppa ja investoinnit muodostavat tärkeän osan. Kauppapolitiikan toteuttaminen sekä kaupan ja investointien esteiden raivaaminen olivat kirjoituksen Edistyksellinen kauppapolitiikka protektionismin puristuksissa keskiössä.

Kuinka Euroopan unionin pitäisi kehittää  kauppapolitiikkaa kokemusten valossa?  

Kauppapolitiikan paketti  

Vastauksia EU:n kansainvälisen kaupan strategian muokkaamiseen lähdemme hakemaan komission syyskuisesta tiedonannosta:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final (8 sivua)

Osaltaan kysymyksiin vastaavat samana päivänä julkaistun kauppapolitiikan paketin uudet aloitteet (s. 2-3):

- asetusehdotus EU:hun tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamiseen tarkoitettujen puitteiden perustamisesta. Tarkoituksena on varmistaa, että ulkomaiset sijoitukset ovat edelleen tärkeä kasvun lähde EU:ssa, mutta suojata samalla EU:n keskeiset edut. Lainsäädäntöehdotukseen liittyy komission tiedonanto, jossa esitetään tarkemmin tällaisen seurannan strateginen tarve;

- suositukset kauppasopimusneuvottelujen aloittamisesta Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Nämä sopimukset perustuisivat muun muassa Kanadan, Singaporen, Vietnamin ja Japanin kanssa hiljattain käytyihin menestyksekkäisiin neuvotteluihin, ja niillä laajennettaisiin globaalin kaupan edistyksellisiin sääntöihin sitoutuneiden kumppaneiden liittoutumaa;

- suositus monenvälisten neuvottelujen aloittamisesta monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi investointeihin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi. Kyseessä on globaaliin hallintotapaan liittyvä mullistava innovaatio;

- komissio on myös päättänyt julkaista tästä lähtien suosituksensa kauppaneuvotteluja koskevista neuvotteluohjeista; tämä aloitetaan tänään näiden kolmen suosituksen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että samaan aikaan kun neuvotteluohjeet toimitetaan neuvostolle käsiteltäväksi ja Euroopan parlamentille kuten aiemminkin, ne toimitetaan nyt automaattisesti myös kansallisille parlamenteille ja asetetaan kansalaisten saataville. Näin suunnitellusta sopimuksesta voidaan käydä laajaa ja osallistavaa keskustelua heti alkuvaiheesta lähtien;

- osana avoimen ja osallistavan kauppapoliittisen päätöksenteon korostamista komissio on päättänyt myös perustaa ryhmän antamaan neuvoja EU:n kauppasopimuksista.

Kauppapolitiikan periaatteita

Enenevässä määrin EU navigoi uusien kiintotähtien avulla eri politiikka-aloilla. Myös Euroopan unionin kauppa- ja investointipolitiikan ohjaavia periaatteita ovat maapallon suojeluun tähtäävä Pariisin ilmastosopimus ja ihmiskunnan edistymiseen tähtäävä Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteineen, molemmat loppuvuodelta 2015, kuten EU:n strategia “Kaikkien kauppa” COM(2015) 497.

Euroopan unioni pyrkii monenvälisen, oikeudenmukaisiin sääntöihin perustuvan järjestelmän vahvistamiseen (Maailman kauppajärjestö WTO), protektionismin vastustamiseen, eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn edistämiseen, uusien (kahdenvälisten) kauppasopimusten solmimiseen, kaupallisten suojatoimien tehostamiseen polkumyyntiä ja väärinkäytöksiä vastaan sekä kauppaneuvottelujen entistä avoimempaan käsittelyyn. Jäsenvaltioiden valinnanvapaus julkisten palvelujen toteuttamisessa halutaan turvata, kuten ihmisten suojelun korkea taso.

Ralf Grahn

Edistyksellinen kauppapolitiikka protektionismin puristuksissa

Blogikirjoitus EU:n kansainvälisen kaupan strategia palautti mieliin Junckerin komission painopisteet vuodelta 2014 ja kauppapolitiikan strategian vuodelta 2015, mutta jätti auki kuinka olosuhteiden muutokset, käytännön edistyminen sekä jatkuva oppimis- ja kehitysprosessi ovat vaikuttaneet strategiadokumentin muovautumiseen   käytännön kauppapolitiikaksi.  

Kauppapolitiikan paketti

Tämän vuoden syyskuussa Euroopan komissio tarjosi “virka-apua” tähän pohdintaan. Silloin komissio esitti kauppapolitiikan paketin, johon sisältyi tiedonanto ja viisi aloitetta tasapainoisesta ja edistyksellisestä kauppapolitiikasta, tiedote IP/17/3182, ja ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamisesta, tiedote IP/17/3183 .

Kattaukseen kuuluvassa komission kertomuksessa, joka siis on julkaistu globalisaation hallintaa koskevan pohdinta-asiakirjan jälkeen, korostetaan kauppapolitiikan edistyksellisyyttä:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final (17 sivua)

Johdantokappale asettaa pitkospuut kahden vuoden takaisesta (2015)  strategiasta tämän päivän arviointiin maailmasta, jossa protektionismi nostaa päätään (s. 2):

Kaksi vuotta sitten ”Kaikkien kauppa” -strategiassa esitettiin visio kauppapolitiikasta, joka on avointa ja vastuullista, hyödyttää kaikkia kansalaisia sekä tarjoaa työpaikkoja ja kasvua ja moderneja ratkaisuja tämän päivän globaalin kaupan realiteetteihin. EU:n kauppapoliittinen ympäristö on sittemmin muuttunut merkittävästi. Euroopan sisällä on käyty kauppasopimusten tarkoituksesta ja oikeutuksesta ennennäkemättömän laajaa keskustelua, kun globalisaation vaikutuksiin liittyvät huolenaiheet ovat nousseet uudelleen esiin. Maailmankaupassa on vaarana protektionismin uudelleennousu. Muita maita vahingoittavan kotimaanpolitiikan käyttö on yleistynyt, jopa suurimmissa talouksissa, ja tämä heikentää sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää.

[Kotimaanpolitiikan osalta asia ilmaistaan englanniksi, joka on todennäköinen lähdekieli, näin ‘An increasingly frequent use of domestic policies that damage other countries’ ja ruotsiksi ‘Allt oftare, även i vissa av de största ekonomierna, bedrivs en nationell politik som inverkar negativt på andra länder’.]

Jaksossa, joka koskee globalisaation hallintaa kauppapolitiikan avulla, komissio käsittelee kaupan esteiden poistamista ja monenvälisen hallintatavan tarvetta maailmanlaajuisesti, mutta myös EU:n jäsenmaiden kansallisten toimien välttämättömyyttä (s. 3):

Globalisaatio on luonut monimutkaisia tuotantoketjua, joissa arvonlisäystä tapahtuu useissa maissa. Kaupan esteiden poistaminen on keskeisen tärkeää, jos EU:ssa halutaan edelleen pystyä käyttämään näitä globaaleja arvoketjuja kasvun luomiseksi ja kaikkien Euroopan kansalaisten – tuojien, viejien, työntekijöiden, kuluttajien ja muiden – hyödyttämiseksi. EU:n markkinoiden sulkeminen tai protektionististen esteiden käyttöönotto vahingoittaisi erittäin integroitunutta EU:n taloutta mutta myös EU:n kumppaneiden taloutta, maailman köyhimmät maat mukaan luettuina. Maailman suurimpana kauppablokkina ja kansainvälisesti sitoutuneena toimijana EU:lla on potentiaalia muokata globalisaatiota monenvälisen hallintotavan mukaisesti.

Tätä kunnianhimoista tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta pelkällä kauppapolitiikalla: jotta globalisaatiosta olisi etua kaikille, tarvitaan globaalin hallintotavan vahvistamista kaikilla toiminta-alueilla, myös ilmaston alalla. Tarvitaan jäsenvaltioiden tasolta lähteviä kattavia kotimaisia politiikkatoimia niin koulutuspolitiikan kuin sijoitus-, innovointi-, energia-, verotus- ja sosiaalipolitiikankin alalla.

Protektionismista puheen ollen, Jean-Claude Junckerin johtaman komission edellisessä blogikirjoituksessa esitetty painopiste (numero 6), Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, joutui pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä. Komissio tuo EU:n puolelta esille transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) potentiaalin sekä tarpeen saada USA mukaan maailman ongelmia ratkomaan (s. 15-16):

TTIP-neuvottelut on nyt pysäytetty, mutta Yhdysvalloissa ovat edelleen EU:n suurimmat vientimarkkinat ja se on tärkeä liittolainen. EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen kunnianhimoisissa tavoitteissa ja kauppasääntöihin liittyvissä keskeisissä globaalia hallintotapaa koskevissa kannoissa samoin kuin ilmaston kaltaisilla aloilla on kaikkien sopimusten välttämätön edellytys. EU ja Yhdysvallat ovat tarkastelemassa tapoja tiivistää kaupan globaaleihin haasteisiin, kuten ylikapasiteettiin, liittyvää yhteistyötä sekä konkreettisia aloitteita transatlanttisen kaupan helpottamiseksi.

Kaupan esteet

Protektionistisia paineita komissio oli esitellyt ja eritellyt yksityiskohtaisemmin jo  viime kesänä julkaistussa vuosikertomuksessa:   

Komission kertomus kaupan ja investointien esteistä 1. tammikuuta 2016 – 31. joulukuuta 2016; Bryssel 23.6.2017 COM(2017) 338 final (27 sivua)

Vuosiraportissa analysoidaan kaupan ja investointien esteitä, joista yritykset ja jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle markkinoillepääsyä koskevan kumppanuuden (Market Access Partnership, MAP) kautta, jota komissio kuvaa korvaamattomaksi. Tämä vuosikertomus  keskittyi tosin konkreettisiin esteisiin, yleisten protektionististen suuntausten analysoinnin sijaan, kertoi komissio (s. 2).

Mitä vuosikertomus tarjoaa? Sivulla 3 on seuraava kuvaus sisällöstä, joka perustuu Market Access Database, MADB-tietokantaan:

Tämän raportin ensimmäisessä osassa esitetään numeerinen analyysi maittain, estetyypeittäin ja aloittain yhteensä 372 aktiivisesta kaupan ja investoinnin esteestä, jotka on rekisteröity MADB-tietokantaan, ja vuonna 2016 rekisteröidystä 36 uudesta esteestä.

Toisessa osassa on yksityiskohtaisempi analyysi vuonna 2016 (1.1.–31.12.2016) raportoiduista uusista esteistä, kuvataan erityisiä suuntauksia eri maissa ja aloilla ja arvioidaan kauppavirtoja, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia.

Kolmannessa osassa kuvaillaan markkinoillepääsystrategiassa käytettyjä välineitä näiden esteiden torjumiseksi ja esitetään yleiskatsaus 20 esteestä, jotka poistettiin onnistuneesti vuonna 2016. Siinä esitetään myös yleinen analyysi kauppavirroista, joihin on mahdollisesti kohdistunut vaikutuksia, sekä analyysi keskeisistä aloista, jotka hyötyivät, ja lisäksi tuodaan esiin joitakin menestystarinoita.

Hieman kepeämmin ilmaisten, kertomuksen myötä vientimaittemme koko kuva, niiden meikkaamattomat äidinkasvot ovat ainiaaksi painuneet mieleemme. Puheet politiikan ja hallinnon kekseliäisyyden ja luovuuden puutteista voidaan heittää romukoppaan, ainakin kaupan ja investointien esteiden rakentelun osalta.

Kaupan esteiden taloudelliset haitat EU:n vientiyrityksille ovat suuret (s. 18):

On arvioitu, että Venäjän käyttöön ottamilla toimenpiteillä on yhdessä voinut olla suurin vaikutus EU:n vientiin, ja tämä on mahdollisesti vaikuttanut arvoltaan jopa 12,26 miljardin euron suuruisiin kauppavirtoihin. Seuraavaksi suurin vaikutus on mahdollisesti ollut Algerian (3,75 miljardia euroa), Kiinan (3,7 miljardia euroa), Turkin (2,69 miljardia euroa), Intian (2,2 miljardia euroa) ja Egyptin (1,72 miljardia euroa) käyttöön ottamilla esteillä.

MAP-kumppanuuden kautta tietoon tulleita kaupan esteitä komissio pyrkii poistamaan kahdenvälisissä kontakteissa maiden kanssa ja monenvälisillä foorumeilla, kuten maailman kauppajärjestön  komiteoissa ja WTO:n riidanratkaisujärjestelmään turvautumalla. Vuoden 2016 aikana 20 kirjattua kaupan estettä, joita sovellettiin 12 eri maassa, poistettiin kokonaan tai osittain vuonna 2016. Myös uusien kauppasopimusten solmimiseen tähtäävä neuvotteluohjelma pyrkii sekä rajaesteiden että rajantakisten esteiden poistamiseen (sivulta 18).

Kertomuksen päätelmissä kerrattiin kaupan esteiden tilanne ja vuoden 2016 aikana ilmaantuneet uudet esteet (s. 26):

Markkinoillepääsyä koskevaan tietokantaan, johon nämä esteet rekisteröidään, on tällä hetkellä kirjattu 372 aktiivista estettä 51 maasta eri puolilta maailmaa. Suuret taloudet, kuten Venäjä, Brasilia, Kiina, Intia ja Indonesia, ovat edelleen tällaisten protektionististen välineiden pääasialliset käyttäjät.

Vastaavia globaaleja suuntauksia havaittiin kalenterivuonna 2016, joka on tämän raportin viitekausi. Vuonna 2016 ilmoitettiin yhteensä 36 uutta estettä.

Komission kertomuksen loppukaneetiksi tulee aikomus jatkaa ponnisteluja markkinoille pääsyn varmistamiseksi EU:n vientiyrityksille (s. 27):

Lopuksi voidaan todeta, että EU:n markkinoillepääsystrategia on osoittautunut erittäin hyödylliseksi esteiden tunnistamisessa ja poistamisessa ja on osaltaan parantanut vientiä ja EU:n talouden toimijoiden investointimahdollisuuksia. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisesti lisääntyvä protektionismi, komissio tehostaa toimiaan edelleen sen varmistamiseksi, että kaikki sidosryhmät yhdistävät voimansa markkinoillepääsyä koskevan kumppanuuden yhteydessä talouskasvun ja tuottavuuden edistämiseksi avoimien maailmanlaajuisten markkinoiden pohjalta.

Protektionismin torjunnassa riittää työsarkaa.

Ralf Grahn

EU:n kansainvälisen kaupan strategia

EU:n pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 muistuttaa meitä siitä, kuinka Euroopan unionin osuus maailman väestöstä pienenee (puhumattakaan yksittäisten jäsenmaiden osuudesta)(s. 13):

Vuonna 2025 maailman väkiluvun arvioidaan olevan noin kahdeksan miljardia, josta noin 61 prosenttia asuu Aasiassa, lähinnä Kiinassa ja Intiassa. Euroopan suhteellinen osuus maailman väestöstä vähenee. EU:n 27 jäsenvaltion osuus vastaa noin 5,5 prosenttia.

Euroopan ja maailman yhdentymisessä - globalisaatiossa - EU27:n on siis syytä toimia yhteisvoimin ja kestävien periaatteiden pohjalta kansainvälisen talouden ja ulkomaankaupan kehittämiseksi.

Junckerin komission poliittiset suuntaviivat

Kesällä ennen Jean-Claude Junckerin johtaman komission toimikauden alkua 1. marraskuuta 2014, tuleva puheenjohtaja määritteli komission poliittiset suuntaviivat. Kymmenen painopisteen  joukossa kansainvälistä kauppaa koskeva prioriteetti keskitti toiveet silloin ajankohtaiseen yhteen suureen palkintoon (Grand Prix):

6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa

Puheenjohtajakaudellani komissio neuvottelee kohtuullisen ja tasapainoisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Neuvottelut käydään yhteisiä ja vastavuoroisia etuja silmällä pitäen ja avoimuuden hengessä. Se, että Eurooppa ja Yhdysvallat kantavat tulleja toistensa tuotteista on 2000-luvulla vanhanaikaista. Tullit on poistettava nopeasti ja kokonaan. Uskon myös, että pystymme etenemään merkittävästi toistemme tuotestandardien tunnustamisessa tai kehittämään EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisiä standardeja.

Minulla ei kuitenkaan ole komission puheenjohtajana aikomusta uhrata eurooppalaista työterveyttä ja -turvallisuutta, sosiaaliturvaa, tietosuojaa tai kulttuurista moninaisuutta vapaakaupan alttarille. En tule neuvottelemaan eurooppalaisten syömän ruoan turvallisuudesta tai eurooppalaisten henkilötietojen suojelusta. En aio myöskään hyväksyä sitä, että EU-jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaa rajoitetaan sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevien erityisjärjestelyjen takia. Oikeusvaltioperiaate ja yhdenvertaisuus lain edessä on otettava huomioon myös tässä yhteydessä.

Euroopan parlamentilla on EU:n perussopimusten mukaisesti lopullinen toimivalta päättää sopimuksen hyväksymisestä. Tulen vaatimaan avoimuuden lisäämistä kansalaisia ja Euroopan parlamenttia kohtaan neuvottelujen jokaisessa vaiheessa.

EU:n kauppapolitiikan strategia

Seuraavana vuonna julkaistu kauppapolitiikan strategia käsitteli EU:n ulkomaankaupan kysymyksiä verrattoman paljon laajemmin ja syvällisemmin, sekä noudatettavien periaatteiden että konkreettisten tavoitteiden osalta.   

Euroopan unionin kansainvälisen kaupan strategian perustaksi tuli komission tiedonanto  “Kaikkien kauppa” (englanniksi Trade for All: Towards a more responsible trade and investment policy):  

Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa; Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 497 final (28 sivua)

EU:n kansainvälisen kaupan strategia pyrki vastaamaan perimmäisiin kysymyksiin myös epäilijöille, mikä näkyy jo tiedonannon nimessä (s. 3):

Keskustelun perimmäisenä kysymyksenä on ollut se, kenelle EU:n kauppapolitiikka on tarkoitettu. Tässä tiedonannossa osoitetaan, että EU:n kauppapolitiikka on tarkoitettu kaikille. Sillä pyritään parantamaan kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten samoin kuin kehittyvien maiden köyhimpien asukkaiden olosuhteita ja puuttumaan niiden ongelmiin, jotka kokevat jäävänsä häviölle globalisaation myötä. Kauppapolitiikalla on edistettävä kasvua, työllisyyttä ja innovointia, mutta sen on myös oltava eurooppalaisen mallin periaatteiden mukainen. Sen on lyhyesti sanottuna oltava vastuullista, sillä on pystyttävä tehokkaasti tarjoamaan todellisia taloudellisia mahdollisuuksia, sen on oltava avointa ja julkisen valvonnan alaista, ja sillä on edistettävä ja puolustettava eurooppalaisia arvoja.

Kauppapolitiikan strategia vastasi epäilijöille käsittelemällä varsin yksityiskohtaisesti kysymyksiä, jotka tässä esitetään pähkinänkuoressa (s. 10):

Poliittisen päätöksenteon on oltava läpinäkyvää, ja keskustelun on perustuttava tosiseikkoihin. Poliittisessa päätöksenteossa on otettava huomioon EU:n sosiaalisessa mallissa ihmisiä huolestuttavat seikat. Komission on harjoitettava politiikkaa, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa, edistää eurooppalaisia ja universaaleja standardeja ja arvoja puhtaasti taloudellisten etujen ohella ja painottaa enemmän kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, kuluttajansuojaa, veronkierron torjumista ja vastuullista ja reilua kauppaa.

Vaikka päätelmät voivat antaa vain ylimalkaisen kuvan tarkemmin käsitellyistä aiheista, ne voivat kuitenkin tarjota jonkinlaista osviittaa EU:n kauppapolitiikan tavoitteiden suunnasta (s. 28):

Päätelmät

Kauppa itsessään ei ole päämäärä. Se on väline, joka tarjoaa etuja ihmisille. EU:n kauppapolitiikan tarkoituksena on hyödyntää näitä etuja mahdollisimman hyvin.

Tätä varten on varmistettava, että kauppa- ja investointipolitiikka on vaikuttavaa. Siinä on käsiteltävä todellisia aiheita, jotka perustuvat ajantasaiseen tietoon siitä, että maailmantalous liittyy tiukasti globaaleihin arvoketjuihin, että palvelut – myös ne, jotka edellyttävät palveluntarjoajien siirtymistä valtioiden rajojen yli – ovat yhä tärkeämpiä ja että digitaalinen vallankumous on muuttamassa kansainvälistä taloutta. Kauppasopimuksissa on puututtava esteisiin, joita yrityksillä on edessään modernissa globaalissa taloudessa. Nämä sopimukset on myös pantava tosiasiallisesti täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa on valvottava, myös pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

Kauppa- ja investointipolitiikassa on lisäksi otettava vastuu EU:n arvojen ja standardien noudattamisesta ja edistämisestä. EU:n on sitouduttava kumppaniensa kanssa edistämään ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristön, terveyden ja kuluttajien suojaa ja tukemaan kehitystä ja tekemään oma osansa korruption kitkemisessä. Lisäksi tulevalla politiikalla, jolla Eurooppaa integroidaan maailmantalouteen, kuten investointi- ja sääntely-yhteistyöllä, on tuettava eikä heikennettävä ihmisten ja planeetan suojeluun liittyviä EU:n laajempia tavoitteita. Suojan tason muutosten ainoa suunta voi olla ylöspäin.

Näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi keskeisellä sijalla on kauppapolitiikka, jolla on kunnianhimoiset pyrkimykset muokata globalisaatiota. Kauppa hyödyttää ihmisiä eniten, kun se luo taloudellisia mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa toimia, joilla tuetaan WTO:hon sisältyvää monenvälistä järjestelmää ja kohdennettua kahdenvälisten ja alueellisten kauppa- ja investointisopimusten strategiaa.

EU voi päästä näihin tavoitteisiin vain, jos se puhuu yhdellä äänellä ja varmistaa, että kaikkia EU:n jäsenvaltioita, ihmisiä ja yrityksiä kohdellaan yhdenveroisesti. Sen on oltava johdonmukainen kaikilla politiikan aloilla. Näiden yhtenäisyyden ja yhdenmukaisuuden periaatteiden on oltava toiminnan perustana, kun komissio neuvoston ja parlamentin tuella pyrkii panemaan tässä tiedonannossa esitettyjä asioita täytäntöön tulevina vuosina.

***

Olosuhteiden muutokset, käytännön edistyminen sekä jatkuva oppimis- ja kehitysprosessi vaikuttavat siihen, miten strategiadokumentti on muovautunut  käytännön kauppapolitiikaksi.

Ralf Grahn

EU:n pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta

Euroopan komission toukokuinen pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 final (30 sivua) oli esillä blogikirjoituksissa Euroopan tulevaisuus: Kilpailukyky vai siilipuolustus? ja Alkupohdintaa globalisaation hallinnasta.

Eur-Lexin kautta tarjoutuvan pohdinta-asiakirjan teksti (jota alla seuraan) on luettavampi grafiikkaa lukuun ottamatta, mutta vaihtoehtona halukkaille on “painettu” versio: Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta (21 sivua).

Kansainvälisistä säännöistä pohdinta-asiakirjan tarkastelu siirtyy siihen, mitä Euroopan unionin alueella tulee tehdä globalisaation tuho- ja luomisvoimien hallitsemiseksi mahdollisimman hyvin.

Oikeudenmukaisuus ja oppiminen

Euroopan komissio haluaa rohkaista jäsenmaita toimiin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen kehittämiseen, kuten pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta ja ehdotus sosiaalisen pilarin perustamisesta osoittavat (s. 22).

Muutoksiin sopeutumisessa elinikäinen oppiminen on keskeinen keino. Komissio painottaa erityisesti digitaalisten taitojen kehittämistä laadukkaan koulutuksen osana. Työmarkkinoilla tarvitaan turvaverkkojen ohella hyviä palveluja yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden turvaamiseksi.

Komissio haluaa vahvistaa nykyaikaisten ja aktiivisten hyvinvointivaltioiden unionia eurooppalaisessa ohjausjaksossa, jolla sovitetaan yhteen kansallisia talous- ja rakennepolitiikkoja, sekä EU:n rakenne- ja investointirahastojen avulla (s. 23).

Kilpailukyky ja innovaatiot

Tekohengityksen sijaan on aktiivisesti tuettava kilpailukyvyn nostamista ja innovointien edistämistä uusien alojen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Esimerkkeinä mainitaan digitalisaation, teknologisen ja sosiaalisen innovoinnin, hiilestä irtautumisen ja kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet (s. 24).

Innovatiivisten yritysten rahoituksen varmistamisen ohella komissio haluaa luoda investointeja edistävän sääntely-ympäristön ja kehittää digitaalista, energia- ja liikenneinfrastruktuuria. Euroopan investointiohjelma, josta komissiossa vastaa varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, tukee yritysten investointimahdollisuuksia (s. 25).

Kaikilla tasoilla

Globalisaation hallinnassa tarvitaan tehokkaita toimia kaikilla politiikan tasoilla, kuten komissio havainnollistaa pohdinta-asiakirjan sivulla 28. Esimerkkeinä paikallisista toimista mainitaan älykkäitä kaupunkeja koskevat ratkaisut, muuttajien kotouttaminen sekä innovointikeskittymät ja yrityshautomot.

Alueiden tasolla tuodaan esille nykyaikainen infrastruktuuri, klusteripolitiikat ja älykäs keskittyminen, logistiikkaverkot, alueellisten rahastojen tehokas käyttö (esimerkkinä Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR/EFSI) ja koulutus.

Jäsenvaltioiden kontolla ovat mm. kolutuksen tarjoaminen, aktiiviset työmarkkinapolitiikat ja välineet työntekijöiden auttamiseksi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus verotuksen kautta, kehitysapu, kansalliset investointisuunnitelmat, infrastruktuurin kustantaminen sekä tutkimus ja kehitys.

Mitkä asiat on sitten syytä hoitaa Euroopan unionin tasolla?

Kauppasopimukset markkinoiden avaamiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten toteuttamiseksi, verotuksen globaalin avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistaminen, korkeampitasoinen sääntely maailmanlaajuisesti, kaupan suojatoimet, EU:n talousarvion panos kilpailukykyyn ja investointeihin sekä Euroopan ulkoinen investointiohjelma, kehitysapu ynnä tuote- ja elintarviketurvallisuus.

Globalisaation muokkaaminen

Komission mielestä globalisaatiota ei voi pysäyttää, mutta sitä voi muokata eurooppalaisten arvojen ja etujen pohjalta (s. 29). Mahdollisuuksia voidaan hyödyntää, sopeutumista edistää ja haittoja lieventää.

Nyt myös suomeksi ja muilla EU:n virallisilla kielillä julkaistu Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni COM(2017) 650 final/2 sisältää uuden otsikon ja sisällön saaneen painopistealueen Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla (s. 7), kun  sopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) aikaansaamiseksi joutuivat pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä.

Korvaavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vapautuneiden asiantuntijaresurssien käyttämiseksi komissio on panostanut muiden kauppasopimusneuvottelujen jouduttamiseen ja uusien avaamiseen.   

Komission vuoden 2018 työohjelman liiteasiakirjoissa eritellään tarkemmin lainsäädäntöhankkeet ja muut aloitteet.      

Kauppapolitiikan tuoreimpiin konkreettisiin ehdotuksiin kuuluvat kauppapoliittisen paketin osina ulkomaisten suorien sijoitusten seuraaminen IP/17/3183 ja muut aloitteet IP/17/3182. (Tiedotteet sisältävät linkkejä virallisiin asiakirjoihin ja yksittäisiin esityksiin.)

Ralf Grahn

Alkupohdintaa globalisaation hallinnasta

Blogikirjoitus Euroopan tulevaisuus: Kilpailukyky vai siilipuolustus? aloitti komission globalisaation hallintaa koskevan pohdinta-asiakirjan esittelyn, mutta päätyi kysymään, merkinnän EU valtiokeskeisten mielipidesiilojen vankina hengessä, kuinka unionin kansalaisten ja yleinen etu tulevat kuuluviin, jos aiheista käydään 27 erillistä kansallista keskustelua. Kyseessähän ovat ennen kaikkea koko EU:ta koskevat poliittiset valinnat, vaikka jäsenmaiden hallituksia ympäröivät symbioottiset siilot rajaavat keskusteluita maittain.

Siksi blogieni mittapuuna on ymmärrykseni mukainen Euroopan kansalaisen etu ja tarkastelutasona EU kokonaisuutena. Kansalliset tiedot tai esimerkit pyrkivät useimmiten palvelemaan maiden rajojen yli ja eri kielillä käytävää yleiseurooppalaista keskustelua Euroopan tulevaisuudesta.     

Globalisaatio  

Palaamme varsinaiseen aiheeseen. Oikeusportaali Eur-Lexin kautta tarjoutuva pohdinta-asiakirja toimii pohjana:

Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta; Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 240 final (30 sivua)

Edellisen asiakirjan teksti on luettavampi grafiikkaa lukuun ottamatta, mutta vaihtoehtona halukkaille on “painettu” versio: Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta (21 sivua).

Edellisessä blogikirjoituksessa mainittu eurooppalaisten kaksijakoinen suhtautuminen globalisaatioon ilmaistaan pohdinta-asiakirjassa luvuin (s. 10): 55 prosenttia pitää globalisaatiota ennen kaikkea mahdollisuutena, kun taas 45 prosenttia pitää globalisaatiota lähinnä uhkana.

Perinteisen tavarakaupan ajatteleminen ei riitä. Komission esityksen mukaan (s. 12-16) olemme nyt vaiheessa, jossa digitalisaatio, robotit, tekoäly, esineiden internet ja 3D-tulostus mullistavat tapamme tuottaa, työskennellä, liikkua ja kuluttaa. Suojamuurien rakentaminen muutostrendejä vastaan ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu.

Globalisaation hallinnan alku  

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030; näihin perustuva uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus) ja Pariisin ilmastosopimuksen (jota koskevat YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat parhaillaan Bonnissa) lisäksi  tarvitaan uusia sääntöjä ja toimia yhteisen planeettamme ja ihmiskunnan pelastamiseksi. Vuoden 2016 New Yorkin julistuksen pohjalta maailman hallitukset pyrkivät yhteisymmärrykseen siirtolaisuudesta, Global Compact on Migration, vuodeksi 2018. Maailman kauppajärjestö WTO:n piirissä neuvoteltu Balin kauppamenettelysopimus tuli voimaan vuoden 2017 alkupuolella.

Globaalit säännöt

Komission mainitsemat myönteiset esimerkit monenvälisyydestä ja sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä järjestyksestä ovat kuitenkin vain pieni alku (s. 17):

Globaalia säännöstöä on täydennettävä. Se ei ole vielä valmis. Joillakin aloilla, erityisesti digitaalitalouden alalla, ei ole juuri lainkaan sääntelyä. Toisilla aloilla säännöt eivät varmista tasapuolisia toimintaedellytyksiä tai puutu riittävästi haitalliseen ja vilpilliseen toimintaan, kuten veropetoksiin, korruptioon, luonnonvarojen riistämiseen, laittomiin rahoitusvirtoihin, haitallisiin valtiontukiin tai sosiaaliseen polkumyyntiin.  

Tästä komissio etenee yhdennetyn ja ennakoivan eurooppalaisen talousdiplomatian hahmottamiseen (s. 18), johon kuuluvat myös tasapainoisen, sääntöihin perustuvan ja edistyksellisen kauppa- ja investointiohjelman kehittäminen, kansainvälisten talous- ja finanssipoliittisten sääntöjen parantaminen sekä työelämän normien kehittäminen.

Brexitin, siis Britannian lähdön jälkeen Euroopan unionin (EU27) ja Euroopan talousalueen (lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja) asukaspohja on noin 450 miljoonaa, hupeneva osuus maapallomme pian kahdeksan miljardin väestöstä. Yksittäin toimien EU:n suurimmatkin jäsenmaat ovat liian pieniä, ellei unioni löydä keinoja yhteisen tahdon toteuttamiseen maailman haasteiden kohtaamiseksi sekä talous- ja kauppasääntöjen muovaamiseksi (s. 19):

EU:n sisämarkkinat ovat maailman suurimmat, ja EU on maailman suurin kauppamahti, investoija ja kehitysavun antaja, joten se voi muokata globaaleja sääntöjä. Säilyttääkseen vaikutusvaltansa väestörakenteen, talouden ja politiikan muuttuessa EU:n on tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin yhdistettävä voimansa ja puhuttava yhdellä äänellä. Ennusteiden mukaan yksikään eurooppalainen maa ei kuulu vuonna 2050 maailman kahdeksan suurimman talouden joukkoon.    

Sinisilmäisyyden ja epäreilujen käytäntöjen torjuminen ovat avainsanoja toimille, joilla EU pyrkii tasapuolisten toimintaedellytysten aikaansaamiseen tai palauttamiseen (s. 19-21). Sääntöjen noudattamisesta, kansainvälisiä sijoitusriitoja käsittelevästä monenvälisestä investointituomioistuimesta, kaupan suojatoimista, julkisten hankintojen avaamisesta eurooppalaisille, EU:hun kohdistuvien strategisten sijoitusten valvonnasta sekä kansainvälisen verotuksen läpinäkyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta ynnä veronkierron kitkemisestä tullaan keskustelemaan paljon lähivuosina.

Ralf Grahn

Euroopan tulevaisuus: Kilpailukyky vai siilipuolustus?

Euroopan komission 1. maaliskuuta 2017 julkaisema Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: pohdintaa ja skenaarioita: EU-27 vuoteen 2025 mennessä kutsui unionin kansalaiset keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestamme. Kesäkuun 2019 Euroopan parlamentin vaaleihin jatkuvaa keskustelua alustamaan komissio lupasi lähikuukausiksi viisi keskusteluasiakirja seuraavista aiheista (s. 26):

• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;

• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;

• globalisaation hallinta;

• EU:n puolustuksen tulevaisuus;

• EU:n rahoituksen tulevaisuus.

Komission verkkosivu Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Tie eteenpäin tarjoaa väylän sekä valkoiseen kirjaan että viiteen pohdinta-asiakirjaan liitteineen halutulla EU-kielellä (niin sanotusti painettuina versioina, joiden luettavuus kärsii pastelliväreistä ainakin tietokoneeni näytöllä).

Jos asiakirjan tunnistetiedot ovat selvillä, EU:n oikeusportaali Eur-Lex tarjoaa pääsyn eri kieliversioihin ja liitteisiin.

Globalisaation hallinta

Toukokuun 10. päivänä 2017 julkaistu “painettu” Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta (21 sivua) suomeksi (ja muilla EU:n virallisilla kielillä iiriä lukuun ottamatta) löytyi siis komission verkkosivun kautta.

Eur-Lexin kautta löytyy tunnistetiedon avulla ensin näkymä pohdinta-asiakirjan kieli- ja dokumenttivaihtoehdoista, sitten valinnan jälkeen (FI pdf) suomeksi grafiikkaa lukuun ottamatta paremmin luettavalla tekstillä:

Pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta; Bryssel 10.5.2017 COM(2017) 240 final (30 sivua)  

Lukija voi siis valita. (Sivuviittaukseni tulevat koskemaan Eur-Lexin versiota.)

Uhka vai mahdollisuus?  

Jo pohdinta-asiakirjan alkusanoissa (s. 2) hahmottuu eurooppalaisten kaksijakoinen suhtautuminen globalisaatioon (maapalloistumiseen), talouksien integroitumiseen ja elämän verkottumiseen muutenkin.

Seuraava kuvaus on karkea, mutta suuntaa antava.

“Pohjoisessa”

Esimerkiksi Alankomaissa ja Pohjoismaissa sekä osittain vientimestari-Saksassa vallitsee laaja yhteisymmärrys kansainvälistymisen ja globaalistumisen mahdollisuuksista, joita tulee hyödyntää hyvinvoinnin luomiseksi. Elinkeinoelämän lisäksi kutakuinkin samassa rintamassa ovat valtiovalta, ammattiyhdistysliikkeet ja maltillinen vasemmisto.

Otetaan tästä konkreettinen esimerkki läheltä: FinUnions, suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteinen edustusto Brysselissä (yhteensä 1,7 miljoonaa jäsentä), Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Euroopan komission Suomen-edustusto järjestivät hiljattain sulassa sovussa yhteisen symposiumin “Millaisen EU:n haluamme?”.

EU-symposiumin tiivistelmän mukaan (s. 6-7) globalisaatiotyöryhmän puheenjohtajana toiminut FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto katsoi avauspuheenvuorossaan, että Suomessa on perustellusti vahva yhteisymmärrys siitä, että EU:n on jatkossakin avattava markkinoita  yhteisen kauppa‐ ja investointipolitiikan avulla.  

Ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien sekä ympäristönormien painottamisen ja toteuttamisen osalta jäi kuitenkin myös eroavuuksia:

Työryhmän keskusteluissa kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että kauppa sinänsä on tärkeää. Taloudellista  kehitystä tarvitaan, jotta voidaan edistää sellaisia asioita kuten esim. ihmisoikeuksia ja hyvinvointia.  Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan löytynyt siitä kuinka paljon kauppasopimuksia tulisi välineistää muille  alueille eikä siitä kuinka vahvoja sääntöjä ja niiden toimeenpanoa sopimuksiin tulisi pyrkiä saamaan.  Käytännössä työryhmässä vallitsi kuitenkin yksimielisyys siitä, että EU:n on pyrittävä vahvistamaan  maailmantalouden sääntelyä, myös kauppasopimusten avulla. Useissa yleisöpuheenvuorossa peräänkuulutettiin erityisesti vahvempia ympäristösääntöjä. Myös yhteyttä kehityspolitiikkaan korostettiin  ja nostettiin esiin investointisuojaan liittyviä kysymyksiä. .  

“Etelässä”

Ranskalla taasen on pitkät perinteet omavaraistalouden ja suojamuurien rakentajana, mikä näkyy ei vain taloushistorian ja poliittisen historian, vaan myös maan kirjallisuuden klassikoiden kautta. Jopa talouden ja Euroopan vapauttajana esiintyvä presidentti Emmanuel Macron vaatii tuon tuostakin epälojaalin kilpailun suitsimista sekä EU:n sisämarkkinoiden sisällä että kansainvälisessä taloudessa. Kaikkialla vaaniva “uusliberaalin globalisaation” uhka kerää kaduille vastarintaliikkeiden (mouvements altermondialistes) aktivistit ja ammattiyhdistykset sekä “ekologistien” ja muiden vasemmistolaisten liikkeiden väkeä, unohtamatta maanviljelijöitä. Samansuuntaista henkeä löytyy joistakin EU:n eteläisistä jäsenmaista.

Kilpailukyky vai siilipuolustus?

Vapaakaupan edistäjien ja vastustajien välinen syvä juopa saa komission toimimaan ja kirjoittamaan kieli keskellä suuta. Toisaalta komissio haluaa että Euroopan yritykset hyödyntävät kansainvälistymisen nykyisiä mahdollisuuksia ja tahtoo luoda uusia, toisaalta komissio haluaa suojella sekä taloutta että tuntoja.

Talouden ja elämän murroksessa rannalle jääneiden tunnot ja kohtalot muistuttavat globalisaation osalta asetelmia, joista keskustellaan Euroopan unionin sosiaalisen markkinatalouden, EU:n sosiaalisen ulottuvuuden ja sosiaalisen pilarin kohdalla.

***

Kilpailukyvyn, siilipuolustuksen ja hyvinvointivaltion roolista keskusteltaessa ollaan jopa poliittisen filosofian ytimissä ja ainakin politiikan peruskysymyksissä.

Kuinka unionin kansalaisten ja yleinen etu tulevat kuuluviin, jos aiheista käydään 27 erillistä kansallista keskustelua?   

Ralf Grahn