Erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous

Kirjoituksessa EU:n sosiaalinen markkinatalous näimme Lissabonin sopimuksen tuoneen uuden määritelmän, mutta mistä se sinne tuli?

 

Sopimus Euroopan perustuslaista

Euroopan unionin tarkoitusta koskevat ilmaukset “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” sekä tehtävä “edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua” periytyivät Lissabonin sopimukseen perustuslaillisen sopimuksen I-3 artiklan 3 kohdasta (Sopimus Euroopan perustuslaista EUVL 16.12.2004 C 310).

3. Unioni pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua.

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

Yleisesti sovellettava (horisontaalinen) sosiaalilauseke oli perustuslaillisessa sopimuksessa kirjattu seuraavasti, asiallisesti ottaen kuten myöhemmin sovitussa Lissabonin sopimuksessa:

III-117 artikla

Unioni ottaa tässä osassa tarkoitetun politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

Ylähuoneen EU-valiokunta

Euroopan unionin muuttuneista tavoitteista ja Mario Montin esittämästä “historiallisesta kompromissista” huolimatta Ison-Britannian ylähuoneen EU-valiokunnan sisämarkkinoiden toimenpidepakettia edeltänyt mietintö

Re-launching the Single Market; HL Paper 129 (julkaistu 4. huhtikuuta 2011) halusi erotella markkinauudistukset sosiaalisista toimista (keskustelu sivuilla 14-17):

36. The relationship between the economic and social aspects of the EU is complex and politically charged. While the social aspect is important, we believe that it should not be seen as trade-off against market liberalisation. Any proposal on either aspect should be treated strictly on its merits. The case should be made separately for the economic benefits of the Single Market, especially given the urgent need for all Member States to stimulate growth in the aftermath of the financial crisis.

37. We believe a more fruitful approach is that advocated by the European Parliament Committee on the Internal Market and Consumer Affairs, in regarding citizens simultaneously as entrepreneurs, workers and consumers, and therefore as beneficiaries of the Single Market. Member States and the European Institutions should make the case strongly that it presents an opportunity rather than a threat.

Kuten jo kirjoitin ruotsiksi ja englanniksi, ylähuoneen EU-valiokunta käsitteli sisämarkkinoiden kehittämistä ikään kuin markkinafundamentalismi olisi vapaasti valittavissa oleva toimintalinja, vaikka Lissabonin sopimus on vahvistanut sosiaalisen markkinatalouden Euroopan unionin talousmalliksi (SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohta) ja yleisesti sovellettava sosiaalilauseke (SEUT-sopimuksen 9 artikla) nimenomaan pyrkii sulattamaan toisiinsa taloudelliset ja sosiaaliset pyrkimykset.

Sosiaalinen markkinatalous: Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis perussopimus on yhdistänyt, sitä älköön ylähuone erottako.  

Ralf Grahn

EU:n sosiaalinen markkinatalous

Englannin kielen sekä brittiläisen median kautta saarivaltion keskustelu Euroopan unionista vaikuttaa laajasti sekä Euroopassa että Amerikassa,  innoittaen lähinnä hajautus- ja jarrutusliikkeitä.  

Toki Britanniasta löytyy myös laadukkaita tiedotusvälineitä, huippuyliopistoja, päteviä tutkijoita ja osaavia ajatuspajoja. Kiitollisena monista hyvistä raporteista mainitsisin mielelläni tässä yhteydessä ylähuoneen EU-valiokunnan, vaikka olen joutunut miettimään lordienkin suhtautumista Euroopan unionin tavoitteisiin ja sisämarkkinoihin.    

Sosiaalinen markkinatalous

Kun Ison-Britannian parlamentin ylähuoneen EU-valiokunta - Twitterissä @LordsEUCom - tarkasteli Lissabonin sopimuksen tuomia muutoksia Euroopan unionin tavoitteisiin, mietinnössä mainittiin uutuuksina “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” sekä tehtävä “edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua”, mutta tätä syvällisemmin aiheesta ei keskusteltu raportissa House of Lords, European Union Committee; 10th Report of the Session 2007-08 :  The Treaty of Lisbon: an impact assessment; Volume I: Report; HL Paper 62-I (julkaistu 13. maaliskuuta 2008; sivu 22):  

2.16. The statement of objectives in Article 3 TEU replaces the one found in the current TEU. While the new statement covers much of the same ground, the formulation of the objectives differs from the present provisions, and some objectives are removed and some are added, such as references to the development of “a highly competitive social market economy” and to promoting “social justice and protection”. The differences are likely to have some effect on the way in which other provisions of the Treaties are interpreted, not only by the European Court of Justice but also by the other institutions when undertaking their tasks. In certain cases, notably Article 352 TFEU (the revised version of the current Article 308 TEC, sometimes known as the “flexibility clause”, considered further in Chapter 11), the statement of objectives will be directly relevant to the scope of Treaty provisions. In other cases the effects of the change will be felt only at the margins, in particular, to resolve uncertainty in interpretation of other Treaty provisions. Whether the changes will mean that proposals that would not be made under the existing Treaties will be brought forward, or that potential proposals will not emerge, remains to be seen.

Problematisoimatta sen koommin näitä unionin päämääriä koskevia muutoksia, EU-valiokunta päätyi sisämarkkinoiden osalta myös sosiaalisia tavoitteita vähättelevään yleistoteamukseen (s. 224):

9.50. The impact of the Treaty of Lisbon on the Single Market will be limited.  

Lissabonin sopimuksen myötä SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohtaan Euroopan unionin toimintaa ohjaaviksi tavoitteiksi on siis kirjattu muun muassa “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” sekä velvoite “edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua”:    

3. Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua.

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

Yleisesti sovellettavien (horisontaalisten) säännösten joukosta on tässä yhteydessä syytä nostaa esille niin sanottu sosiaalilauseke, SEUT-sopimuksen 9 artikla:

9 artikla

Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

Mielestäni EU:n uusilla tavoitteilla on ohjaavaa arvoa, jota ei pidä väheksyä.

Ralf Grahn

Sisämarkkinapaketin viputekijät ja avaintoimet

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin (Single Market Act SMA)  julkistamispäivänä Euroopan komission julkaisi EU:n virallisilla kielillä tavanomaisen esittelytiedotteen IP/11/469, joka korosti talouskasvun avittamista sisämarkkinoille valitun kahdentoista viputekijän avulla. Nämä laajat avainalueet, siis lähinnä aiheiden otsikot, kuvattiin tiedotteessa seuraavasti:

1. Pk-yritysten rahoituksen saanti

2. Työntekijöiden liikkuvuus sisämarkkinoilla

3. Teollis- ja tekijänoikeudet

4. Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina

5. Palveluille tiukemmat standardit

6. Entistä lujemmat eurooppalaiset verkot

7. Digitaaliset sisämarkkinat

8. Sosiaalinen yrittäjyys

9. Verotus

10. Sisämarkkinoille lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta

11. Yritysten sääntely-ympäristö

12. Julkiset hankinnat

Englanniksi komissio taustoitti sisämarkkinoiden toimenpidepakettia muistiolla MEMO/11/239 ja juhlan kunniaksi puheenjohtaja José Manuel Barroso antoi kasvua ja työpaikkoja korostavan lausunnon SPEECH/11/263, joka myös muistutti siitä että useimmat markkinauudistukset eivät vaadi budjettivaroja.

Toimenpidepaketin avaintoimet

Avaintoimien toteamiseksi siirrymme viralliseen sisämarkkinapakettiin:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi

”Yhdessä uuteen kasvuun”

Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen (26 sivua)

Liitteessä 1 luetellaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin laajojen viputekijöiden alta löytyvät kapeammat avaintoimet yhteenvedon tapaan kootusti (sivut 24-25):

1 Annetaan lainsäädäntöä, jolla pyritään helpottamaan jäsenvaltioihin sijoittautuneiden riskipääomarahastojen mahdollisuuksia sijoittaa missä tahansa muussa jäsenvaltiossa ilman niiden toimintaa haittaavia esteitä ja lisävaatimuksia.

2 Annetaan lainsäädäntöä, jolla uudistetaan ammatillisen koulutuksen tunnustamista.

3 Annetaan lainsäädäntöä, jolla luodaan mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa voimassa oleva yhtenäinen patenttisuoja ja patenttioikeudenkäyntijärjestelmä. Ensimmäiset yhtenäiseen patenttisuojaan perustuvat patentit on tarkoitus antaa vuonna 2013.

4 Annetaan vaihtoehtoista riitojenratkaisua koskevaa lainsäädäntöä. Toimi kattaa myös verkkokaupan.

5 Tarkistetaan eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä laajentamalla se kattamaan myös palvelut ja muuttamalla standardointimenettelyjä tehokkaammiksi, vaikuttavammiksi ja osallistavammiksi.

6 Annetaan energia- ja liikenneinfrastruktuureja koskevaa lainsäädäntöä, jossa nimetään ja jolla käynnistetään Euroopan etua koskevat strategiset hankkeet ja jolla varmistetaan verkkojen yhteentoimivuus ja intermodaalisuus.

7 Annetaan lainsäädäntöä, jolla taataan sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroinen tunnustaminen koko EU:ssa, ja tarkistetaan sähköistä allekirjoitusta koskevaa direktiiviä.

8 Annetaan lainsäädäntöä, jolla luotavilla eurooppalaisilla puitteilla helpotetaan sosiaalisesti vastuullisten sijoitusrahastojen kehittämistä.

9 Tarkistetaan energiaverotusta koskevaa direktiiviä eri energialähteiden johdonmukaisen kohtelun takaamiseksi. Näin voidaan ottaa paremmin huomioon tuotteiden energiasisältö sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöt.

10 Annetaan lainsäädäntöä, joka liittyy direktiiviin, joka koskee työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon. Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa ja tehostaa direktiivin sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön sekä sen soveltamista ja noudattamista. Lisäksi annetaan lainsäädäntöä, jolla pyritään selkiyttämään sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä sosiaalisten perusoikeuksien rinnalla.  

11 Yksinkertaistetaan tilinpäätösstandardeja koskevia direktiivejä.

12 Tarkistetaan ja nykyaikaistetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntökehystä.

Vaikka toimenpidepaketti korosti näitä avaintoimia sisämarkkinoiden 20-vuotisjuhlan komistajina, komission tarkoituksena oli valmistella myös muita tiedonannossa mainittuja esityksiä.

Lentävä lähtö

Samana päivänä sisämarkkinoiden toimenpidepaketin kanssa komissio antoi jo kaksi avainhanke-ehdotusta.

Toinen koski yhtenäistä patenttisuojaa tiiviimmän yhteistyön avulla: tiedote IP/11/470 ja (vain englanniksi) muistio MEMO/11/240.  

Energiaverodirektiivin tarkistuksesta komissio julkaisi myös suomeksi tiedotteen ja muistion: IP/11/468 ja MEMO/11/238.

Ralf Grahn

Komission Single Market Act -sivu (sisämarkkinapaketti)

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin verkkosivu asiakirjalinkkeineen löytyy lähes vain teoriassa suomeksi. Otsikkona on Single Market Act ja tekstikin on englanniksi, vaikka kielivalintana on suomi.

Lisäksi sivujen sisältöä on karsittu kovalla kädellä vuosien saatossa. Yksittäisiä hankkeita ei enää löydä.

Pikakatsauksen julkisen kuulemisen vastauksiin tarjoavat englanninkieliset asiakirjat: First overview of the responses ja Consultation on the Single Market Act - All responses (statistical charts).  

SEC(2011) 467

Vain englanniksi julkaistiin myös julkisen kuulemisen yhteenveto:  

Overview of responses to the public consultation on the Communication ‘Towards a Single Market Act’; Brussels, 13.4.2011 SEC(2011) 467 final (32 sivua)

Koska minua on askarruttanut kysymys sisämarkkinoiden toimenpidepaketin mahdollisesta strategisesta luonteesta, totean että eräät elinkeinoelämän järjestöt nostivat esiin kysymyksen strategisesta otteesta (sivu 15):

A large number of respondents in this category welcome the comprehensive approach of the SMA. Some of them invite the European Commission to adopt a more focused and strategic approach, and to seek coherence with the other policy areas and the EU 2020 flagship initiatives.

Kysymys näyttää kuitenkin jääneen ilman vastausta, ellei komission samana päivänä julkaisemaa toimenpidepakettia itsessään pidetä vastauksena.

Itse emme voi todentaa kuulemisvastauksia, sillä komission yhteenvetoasiakirjassa lupaamaa alkuperäisten lausuntojen verkkosivua en löydä.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Saamme siis etsiä vastausta komission toimenpidepaketista:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi

”Yhdessä uuteen kasvuun”

Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen (26 sivua)   

Nimien välillä löytyy tiettyjä eroja eri kieliversioissa. Lisäksi englanninkielinen Single Market Act ja lyhenne SMA tunkevat eri paikkoihin komission muka suomenkielisiä verkkosivuja myöten, kuten huomasimme.

Sitäpaitsi englanti lienee todennäköisin vaihtoehto suomenkieliselle lukijalle, joten laitan tähän viittauksen tiedonantoon, vaikka seuraankin jatkossa suomenkielistä tekstiä:

Single Market Act

Twelve levers to boost growth and strengthen confidence

"Working together to create new growth"

Brussels, 13.4.2011 COM(2011) 206 final   

Strategiseen otteeseen viittaa komission esittelyteksti (sivu 3):

Komissio on yksilöinyt 12 viputekijää julkisen keskustelun kuluessa esitettyjen kannanottojen, Euroopan parlamentin ja neuvoston lausuntojen ja päätelmien sekä alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntojen perusteella. Komissio ehdottaa, että EU hyväksyy vuoden 2012 loppuun mennessä kullekin viputekijälle avaintoimen kasvun vauhdittamiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi.   

Kuulemisasiakirjan KOM(2010) 608 mainitsemasta pöydällä olevasta 50 ehdotuksesta komissio oli varsinaisessa toimenpidepaketissa KOM(2011) 206 edennyt jonkinlaiseen tärkeyden tai kiireellisyyden perusteella määräytyvään  etujärjestykseen “juhlan kunniaksi”: 12 viputekijään (avaintoimeen), unohtamatta muita ehdotuksia.  

Olihan tarkoitus vuonna 2012 juhlia 20 vuotta sisämarkkinoiden käynnistymisestä vuonna 1992.

Ralf Grahn

Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat

Neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jälkeen tarkastelimme Euroopan parlamentin käsittelyä sisämarkkinapaketin pohjustamiseksi viidessä kirjoituksessa, tästä alkaen. Nyt ovat vuorossa kolmas mietintö ja päätöslauselma, joiden keskiössä ovat yritykset ja talouskasvu.

Kuulemisasiakirja KOM(2010) 608

Euroopan komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) ensimmäinen luku oli omistettu aiheelle Yritysten vahva, kestävä ja tasapuolinen kasvu (sivut 6-19):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen

Mietintö A7-0071/2011

Ennen varsinaisen sisämarkkinapaketin julkistamista Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) valmisteli mietinnön myös tästä osasta: yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista A7-0071/2011 (46 sivua).

Esittelijä Cristian Silviu Buşoi saattoi valmistelutyössään tukeutua komission keskusteluasiakirjan ohella muun muassa Mario Montin raporttiin ja Louis Grechin mietinnön pohjalta syntyneeseen päätöslauselmaan P7_TA(2010)0186 sekä peräti kuuden valiokunnan lausuntoon:

• Kansainvälisen kaupan valiokunta INTA (sivulta 19)
• Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON (sivulta 23)
• Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (sivulta 28)
• Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE (sivulta 33)
• Aluekehitysvaliokunta REGI (sivulta 37)
• Oikeudellisten asioiden valiokunta JURI (sivulta 43)  

Englanniksi tai ranskaksi voi seurata menettelyä lainsäädäntötyön seurantatietokannan tunnuksella 2010/2277(INI).  

Päätöslauselma P7_TA(2011)0146  

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. huhtikuuta 2011 yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista P7_TA(2011)0146 hyväksyttiin äänin 570 (vastaan 44 ja tyhjää 28).

Lukuisten periaatteiden ja yksityiskohtien jälkeen parlamentti korosti yrityksiä ja kasvua tukevien sisämarkkinoiden keskeisinä ensisijaisina tavoitteina seuraavia:

EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen

56. korostaa, että EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen sekä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä innovoinnin ja luovuuden tukemiseksi sisämarkkinoilla (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 1 ja 2);

Innovoinnin rahoittaminen

57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon innovoinnin merkityksen voimakkaalle ja kestävämmälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle sekä varmistamaan, että innovointia rahoitetaan riittävästi erityisesti ottamalla käyttöön EU:n joukkovelkakirjalainoja etenkin energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla niin, että tuetaan talouksien ekologista muutosta, sekä luomalla lainsäädäntökehys, jolla kannustetaan riskipääomarahastoja investoimaan tehokkaasti kaikkialla EU:ssa; painottaa, että olisi luotava kannustimia pitkän aikavälin investoinneille innovatiivisiin ja työpaikkoja luoviin aloihin (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 15 ja 16);

Sähköisen kaupankäynnin lisääminen

58. kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla voidaan lisätä yritysten ja kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja edistää sähköisen kaupankäynnin kehittämistä sisämarkkinoilla; painottaa, että väärentämisen ja piratismin vastainen EU:n toimintasuunnitelma sekä tekijänoikeuksien yhteisvalvontaa koskeva puitedirektiivi ovat olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiselle (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 2, 3 ja 5);

Pk-yritysten lisääntynyt osallistuminen sisämarkkinoille

59. korostaa, että tarvitaan lisätoimia, joilla sisämarkkinoista voidaan tehdä pk-yrityksille suotuisampi toimintaympäristö; katsoo, että näillä toimilla pitäisi muun muassa helpottaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille sekä poistaa hallinnollisia ja verotuksellisia esteitä yritysten rajatylittävältä toiminnalta hyväksymällä selkeämmät arvonlisäveropuitteet ja yhteinen konsolidoitu yritysveropohja, ja että julkisia hankintoja koskevaa toimintakehystä pitäisi tarkistaa, jotta menettelyistä tulisi joustavampia ja vähemmän byrokraattisia (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 12, 17, 19 ja 20);

Julkisia hankintoja koskevien menettelyjen järkeistäminen

60. pyytää komissiota tarkistamaan julkisiin hankintoihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvää lainsäädäntöä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi sisämarkkinoilla ja rajatylittävien julkisten hankintojen lisäämiseksi; painottaa, että tarvitaan selkeämpi lainsäädäntökehys, joka antaa oikeusvarmuuden niin talouden toimijoille kuin hankintaviranomaisille; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita käyttämään esikaupallisia julkisia hankintoja innovatiivisen ja vihreän teknologian markkinoiden edistämiseen; korostaa, että julkisten hankintojen alalla on varmistettava vastavuoroisuus teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 17 ja 24);  

Tavalliseen tapaan Euroopan parlamentti kehotti puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti KOM(2011) 206

Vain viikkoa myöhemmin Euroopan komissio julkaisi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin (Single Market Act SMA):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi

”Yhdessä uuteen kasvuun”

Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen (26 sivua)  

Ainoastaan englanniksi julkaistiin liiteasiakirjana julkisen kuulemisen yhteenveto:  

Overview of responses to the public consultation on the Communication ‘Towards a Single Market Act’; Brussels, 13.4.2011 SEC(2011) 467 final (32 sivua)

Ralf Grahn

Sisämarkkinat eurooppalaisia varten

Tilanteet ja taustat: Hahmotimme tilanteita, joissa EU:n asukkaat voivat joutua tekemisiin eri maiden sääntöjen ja viranomaisten kanssa, sekä mietinnön laatimisen taustaa.

Euroopan parlamentin mietinnön konkreettisena aiheena oli siis komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) toinen luku, joka oli omistettu aiheelle Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi (sivut 19-32):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen  

Mietintö A7-0072/2011

Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta (IMCO) valmistui 24. maaliskuuta 2011 mietintö sisämarkkinoista eurooppalaisia varten A7-0072/2011 (44 sivua).

Mietintö antaa kuvan siitä miten moninaisissa rooleissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen asukkaat - varsinkin aktiiviset ja liikkuvat - tulevat kosketuksiin kansallisten rajojen yli menevien ilmiöiden ja sääntöjen kanssa.

Hyvin suuri osa EU:n asukkaisiin kohdistuvasta työstä on lähes tuskallisen hidasta ja yksityiskohtaista lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen lähentämistä, jotta yksityiset ihmiset eivät joutuisi loukkuun rajat ylittävissä elämäntilanteissa.

Esittelijä António Fernando Correia De Campos olikin työnsä tueksi tai haasteeksi saanut valiokuntansa ajatusten ohella peräti kuuden muun valiokunnan lausunnot. Perusteluissa esittelijä korosti painopisteiden asettamisen tärkeyttä komission tulevassa sisämarkkinapaketissa suhteessa komission keskusteluasiakirjaan (sivu 21):

Yhdeksäntoista ehdotuksen joukosta on käytännön syistä poimittava painopisteet. Ne olisi valittava noudattaen viittä keskeistä arvoa (sosiaaliset perusoikeudet, työntekijöiden vapaa liikkuvuus, tavaroiden vapaa liikkuvuus, sosiaalisesti suuntautuneet yritykset ja kuluttajien oikeudet). Kansalaiset kaipaavat kuitenkin nopeita käytännön tuloksia. Lyötäessä lukkoon toiminnan painopisteitä olisi pidettävä mielessä ehdotukset, jotka voivat tuoda konkreettisia hyötyjä kansalaisille ja yrityksille (konkreettisuus) ja jotka voidaan saavuttaa helposti realistisessa aikataulussa (toteuttamiskelpoisuus).

Itse päätöslauselmaehdotusta täydentävät kuuden lausuntovaliokunnan (hieman erihenkiset) toivomukset ja painotukset, jotka valottavat edellisissä blogikirjoituksissani mainitsemiani tilanteita ja taustoja:

• Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON (sivulta 22)
• Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (sivulta 26)
• Oikeudellisten asioiden valiokunta JURI (sivulta 31)
• Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE (sivulta 36)
• Vetoomusvaliokunta PETI (sivulta 40)   

Vaikka yksittäisiä hankkeita on tullut ja mennyt vuosien 2011 ja 2017 välillä, on mielenkiintoista nähdä kuinka ajankohtaisia monet tekijät ovat. Yksittäisiä rajauksia lukuun ottamatta valiokuntien lausuntojen henki oli selkeästi ihmisten liikkuvuuden helpottamisen puolella.

Tunnuksella 2010/2278(INI) voi seurata menettelyn vaiheita joko englanniksi tai ranskaksi.

Päätöslauselma P7_TA(2011)0145

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi 6. huhtikuuta 2011 päätöslauselman  P7_TA(2011)0145 sisämarkkinoista eurooppalaisia varten äänin 600 (vastaan 48 ja tyhjää 27).

Päätöslauselma tavoitteli oikeuksia (erityisiä perusoikeuksia) kansalaisille, kuluttajille, työntekijöille, yrittäjille ja yrityksille, erityisesti kaikentyyppisille pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille)(kohta C), johon kuului kokonaisvaltaisen näkemyksen pohjalta

... kaikkien tärkeiden politiikkojen yhdistyminen yhdeksi strategiseksi markkinoiden tavoitteeksi, johon sisältyvät muun muassa teollisuus-, kuluttajansuoja-, energia-, liikenne-, digitaali-, sosiaali-, ympäristö-, kauppa-, vero-, alue-, oikeus- ja kansalaisuuspolitiikka, jotta saavutetaan korkea integraatiotaso (kohta E)

Parlamentti oli vakaasti sitä mieltä,

että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin on oltava yhtenäinen ja tasapainoinen, oltava hengeltään Grechin mietinnön (A7-0132/2010) ja Montin raportin mukainen sekä luotava perustukset eurooppalaisen lisäarvon kehittämiselle niin kansalaisille kuin yrityksillekin (kohta 4)   

Kohdassa 69 Euroopan parlamentti viestitti komissiolle omat lähiajan prioriteettinsa sisämarkkinoiden elvyttämiseksi eurooppalaisten hyväksi.

Ralf Grahn

Missä puitteissa sisämarkkinat eurooppalaisia varten?

Neuvostoliiton kaltainen diktatuuri ei ole asiallinen kuvaus Euroopan unionista, vaan vihamielisten propagandistien luoma irvikuva. Hyvin merkittävä osa EU:n toiminnasta tähtää yritysten ja yksityisten elämän helpottamiseen maiden rajat  ylittävissä tilanteissa.

Asioihin perehtyminen taitaisi pikemmin nostaa pintaan tuskastumisen siitä, kuinka vaatimattomalla kunnianhimolla ja hitaalla aikataululla tämä vapautusliike toimii verrattaessa sisämarkkinoiden (yhtenäismarkkinoiden) yleviin sujuvuus- ja esteettömyyspäämääriin.    

Rahoitus- ja talouskriisin sekä  Eurooppa 2020 -kasvustrategian ohella kansalaisnäkökulman osalta Euroopan unionin toiminnassa yleisesti sovellettavat määräykset, unionin perusoikeuskirja ja EU-kansalaisuutta koskeva katsaus vaikuttivat Euroopan parlamentin kannanottoon komission kuulemisasiakirjasta.

Sisämarkkinakuuleminen 2010-11

Euroopan komission kuulemisasiakirjan (“vihreän kirjan”) toinen luku oli omistettu aiheelle Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi (sivut 19-32):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta

50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen

Kuuleminen ja kaavailut sijoittuivat aikaan, jolloin jäsenmaat ja Euroopan unionin toimielimet kamppailivat rahoitus- ja talouskriisin vaikutusten torjumiseksi sekä  Eurooppa 2020 -kasvustrategian käynnistämiseksi.

Sosiaalilauseke

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus eli SEUT-sopimus, jonka uusin konsolidoitu toisinto on julkaistu EUVL 7.6.2016 C202/01/47 (ja johon epähistoriallisesti linkitän), sisältää tietyn määrän yleisesti sovellettavia lausekkeita, joiden tarkoituksena on ohjata unionin lainsäädäntöä jalojen (eurooppalaisten) arvojen ja päämäärien perusteella.

Periaatteilla on hyvin laaja kannatus, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja konkreettisissa lainsäädäntöhankkeissa poliittiset näkemyserot nousevat usein näkyviin.   

Yksityisille ihmisille, siis eurooppalaisille tarkoitettujen sisämarkkinoiden hahmottamisessa SEUT-sopimuksen 9 artiklan sosiaalilauseke (sivu 53) nousi vahvasti esiin sekä Euroopan parlamentin sisäisessä valmistelussa että täysistuntokeskustelussa:

9 artikla

Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

Mietinnön rakentamiseen vaikuttivat muun muassa SEUT-sopimuksen 12 artiklan korostamat kuluttajansuojan vaatimukset ja 14 artiklan hahmottamat yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen (poliittisesti kiistanalainen ja rajanvedoiltaan haastava) tärkeys.

Sitävastoin parlamentti näytti paljolti jättävän viranomaisten ja tuomioistuinten hoteisiin SEUT-sopimuksen toisessa osassa, 18 artiklassa mainitun syrjintäkiellon (sivu 56), joka edelleen on EU-oikeuden varsinainen muurinmurtaja:

18 artikla

Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä perussopimusten soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten erityismääräysten soveltamista.

EU:n perusoikeuskirja

Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän estäminen ja yleisesti sovellettavat lausekkeet muodostavat osan testipatteristosta, joka koskee kaikkia EU:n lainsäädäntöhankkeita.

Lisäksi kujanjuoksun pakollisena ohjelmanumerona ovat Euroopan unionin peruskirjan EU-oikeudesta poimimat sitovat määräykset ja ohjaavat periaatteet (EUVL 7.6.2016 C202/02/389), joilla on merkitystä unionin asukkaiden kannalta.

[Vapauksien ja oikeuksien toteutumisen ongelmana eivät viime aikoina ole olleet niinkään EU:n lainsäädäntöhankkeet kuin jäsenmaat, jotka aikoinaan täytettyään Kööpenhaminan jäsenyyskriteerit ovat tietoisesti hylänneet velvoitteensa tai luopuneet yhteisten arvojen soveltamisesta (sisäisissä) toimissaan. Joidenkin jäsenmaiden hallitukset ovat peräti yllyttäneet vastavallankumoukseen eurooppalaisten arvojen - demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio - polkemiseksi. EU:n toimivallan puutteiden ja muiden jäsenmaiden penseyden vuoksi monet EU-alueen asukkaat ovat jääneet tuuliajolle.]   

EU:n kansalaiskatsaus

Sisämarkkinoiden toimenpidepakettia pohjustavan kuulemisasiakirjan yksityishenkilöitä koskevien ehdotusten kannalta tärkeä oli samana päivänä julkaistu kansalaisuuskatsaus, joka huipentui 25 ehdotukseen kansalaisten käytännön elämän helpottamiseksi:

Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010  

Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen

Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 603 lopullinen (28 sivua)

Samassa yhteydessä komissio oli julkaissut SEUT-sopimuksen 25 artiklan nojalla joka kolmas vuosi annettavan kertomuksen Edistyminen kohti tosiasiallista unionin kansalaisuutta vuosina 2007–2010; Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 602 lopullinen.

Tämän ohessa komissio oli julkistanut aiheeseen liittyvän asiakirjan: Kertomus Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta (vuoden 1976 säädös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2002/772/EY, Euratom) ja Euroopan unionin kansalaisten osallistumisesta Euroopan parlamentin vaaleihin asuinvaltiossaan (direktiivi 93/109/EY); Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 605 lopullinen.    

Periaatteessa Euroopan unionin kansalaisuutta vuonna 2010 koskeva katsaus koski ei-kaupallisia oikeuksia ja mietintö eurooppalaisille tarkoitetuista sisämarkkinoista ihmisiä talouden toimijoina, mutta ajallisesti ja asiallisesti komission paketit liittyivät toisiinsa.

Kansalaisuuskatsauksesta parlamentti antoi tosin päätöslauselmansa P7_TA(2012)0120  vasta noin vuotta myöhemmin. Menettelyn kulkua voi seurata tunnuksella 2011/2182(INI).

Ralf Grahn