Britannian äänestettyä eron puolesta, muiden EU-maiden valtion tai hallituksen päämiesten julkilausuma 29. kesäkuuta 2016 käynnisti lisäuudistuksiin tähtäävän poliittisen pohdinnan 27 jäsenmaan Euroopan unionin kehittämiseksi.
Bratislavan etenemissuunnitelma
Päämiehet kokoontuivat 16. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavaan kuvaamaan unioninsa nykytilaa ja tulevaisuutta tavalla, joka antaisi kuvan yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä Brexitin jälkeen. Bratislavan julkilausuman perustoteamus oli 27 maan halu jatkaa yhdessä.
Maailman myllerrykset, sisäiset riidat ja työn siihenastiset tulokset huomioon ottaen kansallisten johtajien luottamus kykyihinsä oli vankka:
Sitouduimme Bratislavassa tarjoamaan kansalaisillemme tulevina kuukausina vision vetovoimaisesta EU:sta, johon he voivat luottaa ja tukeutua. Luotamme siihen, että meillä riittää tahtoa ja valmiuksia sen saavuttamiseen.
Bratislavan etenemissuunnitelmaksi kutsuttu työohjelma alkoi näiden toiveiden yhdistämisellä:
Luja päätös tehdä 27 jäsenvaltion EU:sta menestyksekäs
Kansalaisten pelkojen tyynnyttämiseksi huippukokous luetteli tavoitteita:
- Viime vuoden kaltainen hallitsemattomien muuttovirtojen tilanne ei saa enää toistua. Laittomien maahantulijoiden määrää on vähennettävä entisestään
- Ulkorajojen valvonta on varmistettava kaikilta osin ja Schengen-kysymykseen on syytä palata
- EU:n konsensusta pitkän aikavälin muuttoliikepolitiikasta on laajennettava ja on sovellettava vastuullisuuden ja solidaarisuuden periaatteita
- Toteuttaa tarvittavat toimet, joilla tuetaan jäsenvaltioita sisäisen turvallisuuden varmistamisessa ja terrorismin torjunnassa
- Haastavassa geopoliittisessa toimintaympäristössä vahvistaa EU:n yhteistyötä ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen alalla
- Rakentaa lupaava taloudellinen tulevaisuus kaikille, turvata elämäntapamme ja luoda parempia mahdollisuuksia nuorille
Ryhmittäin esitettyjä tavoitteita täydensivät työn alla olevat konkreettiset toimet.
Rehellisen analyysin tarpeeseen viittasi lupaus vahvistaa järjestelmää, jolla voidaan tarkastella tehtyjen päätösten toteutumista, jäsenvaltioiden ja toimielinten vilpitöntä yhteistyötä sekä viestintää.
Bratislavan etenemissuunnitelman piti varsinaisesti käynnistää prosessi Euroopan unionin tulevaisuuden hahmottamiseksi. Eurooppa-neuvoston virallisissa kokouksissa voitaisiin käsitellä konkreettisia ehdotuksia tavoitteiden edistämiseksi. Ilman Britanniaa, siis 27 jäsenmaan kesken, presidenttien tai pääministereiden oli tarkoitus jatkaa pohdintaa Maltan Vallettassa ennen 25. maaliskuuta 2017 Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan yhteydessä annettavaa julkilausumaa.
Tuumausprosessin välivaiheena oli Eurooppa-neuvostolle 20.-21. lokakuuta 2016 tarjottu tilannekatsaus Bratislavan etenemissuunnitelmasta.
Maltan huippukokous
Helmikuun 2. päivänä 2017 pidettävän Maltan huippukokouksen kutsukirjeessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kiinnitti huomiota kolmeen uhkaan:
Ulkoinen uhka: geopoliittinen tilanne maailmassa ja Euroopan ympärillä
Sisäinen uhka: EU-vastaisten, nationalististen ja muukalaisvastaisten tuntemusten nousu sekä kansallinen itsekkyys
Eurooppa-myönteisen eliitin mielentila: rapistunut usko poliittiseen yhdentymiseen, populististen argumenttien myötäily ja liberaalin demokratian perusarvojen kyseenalaistaminen
Kirjeessä Tusk kuvasi varsin kaunopuheisesti EU:n haasteita ja yhtenäisyyden tarvetta maailman epävakauden puristuksissa.
EU:n tulevaisuuspohdinta
Täällä voi nähdä EU:n tulevaisuutta koskevan poliittisen pohdinnan vaiheet Eurooppa-neuvoston näkökulmasta.
Aikajanaan on viimeksi lisätty Euroopan komission 1. maaliskuuta 2017 julkaisema, yleisluonteisesti pohdiskeleva valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, joka muuten löytyy suomeksi täältä.
Sitävastoin mukaan eivät ole mahtuneet Euroopan parlamentin hieman aiemmin, 16. helmikuuta 2017 hyväksymät kolme päätöslauselmaa, joista ensimmäinen koskee EU:n vahvistamista hyödyntämällä nykyisten perussopimusten (Lissabonin sopimuksen) tarjoamia mahdollisuuksia, toinen esittää joitakin muutoksia perussopimuksiin demokraattisen ja toimintakykyisen unionin aikaansaamiseksi ja kolmas tähtää euroalueen vahvistamiseen talousarviolla. Niissä on enemmän näkemystä ja konkretiaa kuin päämiehillä ja komissiolla konsanaan. Päätöslauselmista lähemmin blogikirjoituksissa:
Euroopan tulevaisuutta koskevat parlamentin päätöslauselmat löytyvät suomeksi täältä:
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia P8_TA-PROV(2017)0049
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista P8_TA-PROV(2017)0048
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 euroalueen budjettikapasiteetista P8_TA-PROV(2017)0050
Kohti Roomaa
Tänään torstaina, 9. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvosto kokoontuu perinteiseen talouspainotteiseen kevätkokoukseensa, mutta myös valitsemaan itselleen puheenjohtajaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi Tuskin ensimmäisen toimikauden päättymisen jälkeen, siis 1. toukokuuta kesäkuuta [korjattu] 2017 alkaen.
Perjantaina 27 maan johtajat jatkavat epävirallisessa kokouksessa Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan valmistelua. Vielä olisi tilaisuus riman nostamiseen.
Rooman juhlallisuuksien isäntämaan Italian Sandro Gozi, joka on EU-asioista vastaava alivaltiosihteeri, on vakuuttanut maansa tahdosta taistella pelkojen Eurooppaa vastaan pääroolin suorittajana muuttuvassa maailmassa.
***
Euroopan parlamentin ohella tietyt ajatuspajat ja kansalaisjärjestöt voivat tarjota vertailukohtia jäsenmaiden hallitusten omille arvioille Euroopan nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Ralf Grahn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti