Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilpailukykyneuvosto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilpailukykyneuvosto. Näytä kaikki tekstit

20. maaliskuuta 2017

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin vastaanotto


Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen sisämarkkinoiden kehitystä 2010-luvulla tarkastelimme viimeksi suomeksi blogikirjoituksissa Komission Single Market Act -sivu (sisämarkkinapaketti) sekä Sisämarkkinapaketin viputekijät ja avaintoimet. Tästä jatkamme.


Kilpailukykyneuvosto

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin vastaanottoa kilpailukykyneuvostossa selostin jutuissa Single Market Act in Competitiveness Council ja Inremarknadsakten i konkurrenskraftsrådet, mutta kirjoitusten perustana olevat yleis- ja erityispäätelmät löytyvät myös suomeksi:

Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus); Bryssel, 30. ja 31. toukokuuta 2011; neuvoston asiakirja 10547/11
Neuvoston päätelmät keskeisistä toimista sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi (neuvoston 30. toukokuuta 2011 hyväksymät); asiakirja 10993/11


Eurooppa-neuvosto

Jäsenmaiden valtioiden tai hallitusten päämiehet kokoontuivat taas juhannuksen kynnyksellä päätelmien tekoon:

Eurooppa-neuvoston päätelmät 23. ja 24. kesäkuuta 2011; tarkistettu versio EUCO 23/1/11 REV 1  
Kokouksen pääaiheena oli saattaa päätökseen ensimmäinen EU-ohjausjakso ja todeta Euro Plus -maiden sitoumukset, jolloin sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja tuore toimenpidepaketti KOM(2011) 206 tulivat esille varsin lyhyesti ja muiden hankkeiden ohessa. Lähinnä Eurooppa-neuvosto antoi siunauksensa kilpailukykyneuvoston prioriteeteille (s. 3):

4. Kansallisia ponnisteluja on tuettava Euroopan unionin tason toimilla, erityisesti jotta hyödynnettäisiin Euroopan koko potentiaali talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Tässä yhteydessä olisi joudutettava työtä konkreettisiin tuloksiin pääsemiseksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa kiinnittäen erityistä huomiota neuvoston 30. toukokuuta 2011 määrittämiin painopisteisiin. Etenkin pk-yritysten sääntelytaakkaa on kevennettävä lisää ja mikroyritykset tarvittaessa vapautettava eräiden tulevien sääntöjen soveltamisesta tai ainakin sovellettava niihin kevennettyä järjestelmää. Eurooppa-neuvosto panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen arvioida tulevan sääntelyn vaikutusta mikroyrityksiin ja tarkastella EU:n säännöstöä sellaisten velvoitteiden määrittämiseksi, joista mikroyritykset voitaisiin vapauttaa. Se päätti palata näihin kysymyksiin joulukuun 2011 kokouksessaan. Komissiota pyydetään myös laatimaan etenemissuunnitelma digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan lokakuussa 2011 näistä kasvua tukevista aloista, jotta edistymistä saavutettaisiin Eurooppa-neuvoston kevään 2012 kokoukseen mennessä.


Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto

Suomalaisten kannalta talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ekofin) kokous 12. heinäkuuta 2011 jäi historiaan, koska neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla lopetettiin  liiallista alijäämää koskeva menettely Suomen osalta. Päätelmissä 12678/11 (s. 16) todettiin vain lyhyesti, että neuvosto antoi päätelmät keskeisistä toimista sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja viitattiin ennalta valmisteltuun asiakirjaan:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – keskeiset toimet sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi 12464/11

Viidellä varsinaisella tekstisivulla Ekofin lähestyi sisämarkkinoita makrotalouden kannalta rohkaisemalla kaikkia kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen, komissiota esitysten antamiseen ja jäsenmaita uusien säädösten toimeenpanemiseen.


Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvoston 23. lokakuuta 2011 päätelmien tarkistettu versio EUCO 52/1/11 REV 1 kertoo erityisesti halusta voimistaa talouskasvua. Talouspolitiikan osalta sisämarkkinat, digitaaliset sisämarkkinat sekä yritysten hallinnollisten rasitusten ja sääntelytaakan keventäminen tulivat heti kärkeen:

1. Eurooppa-neuvosto määritteli komission laatiman kasvua tukevia aloja koskevan selvityksen sekä 6. lokakuuta 2011 pidetyn kasvun lähteitä käsitelleen konferenssin tulosten perusteella rajoitetun joukon sisäisen talouspolitiikan keskeisiä painopisteitä, joiden toteuttamista on jatkettava lyhyellä aikavälillä älykkään, kestävän, osallistavan ja vihreän kasvun saavuttamiseksi:

a) Sisämarkkinat ovat avainasemassa kasvun ja työllisyyden aikaansaamisessa. Olisi kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan, että vuoden 2012 loppuun mennessä päästään sopimukseen sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa esitetyistä 12 painopiste-ehdotuksesta ja että etusijalle asetetaan ne, joista on eniten hyötyä kasvun ja työllisyyden kannalta. Palveludirektiivin täysimääräinen täytäntöönpano tuonee samoin merkittävää taloudellista hyötyä; jäsenvaltioiden olisi saatettava päätökseen sen täytäntöönpano tämän vuoden loppuun mennessä ja varmistettava, että keskitetyt asiointipisteet ovat täysin toimintavalmiita ja sen tarjoamista uusista mahdollisuuksista tiedotetaan kattavasti talouden toimijoille. Komissio raportoi asiasta vuoden 2011 loppuun mennessä.

b) Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota esittämään pikaisesti etenemissuunnitelman digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisesta vuoteen 2015 mennessä ja asettamaan etusijalle ehdotukset, joilla edistetään täysin yhdentyneiden digitaalisten sisämarkkinoiden syntymistä helpottamalla verkkokauppaa ja verkkopalvelujen rajatylittävää käyttöä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ripeään edistymiseen laajakaistaverkon kattavuutta koskevien digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamisessa, sähköisen tunnistamisen ja todentamisen turvallisen käyttöönoton helpottamisessa ja Euroopan tekijänoikeusjärjestelmän uudistamisessa EU:n kilpailukyvyn varmistamiseksi ja mahdollisuuksien luomiseksi uusille liiketoimintamalleille, jolloin on samalla varmistettava henkisen omaisuuden korkeatasoinen suojaaminen ja otettava huomioon kulttuurinen monimuotoisuus. Eurooppa-neuvosto edellyttää radiotaajuuspoliittisen ohjelman ripeää hyväksymistä.

c) Samoin olisi ripeästi jatkettava vuonna 2007 hyväksytyn hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa, jotta 25 prosentin vähentämistavoite saavutetaan vuoteen 2012 mennessä; tilinpäätösten, yhtiöoikeuden, verotuksen ja tullien alalla olisi edettävä nopeammin. Eurooppa-neuvosto edellyttää neuvoston ja parlamentin käsiteltävinä olevien yksinkertaistamisehdotusten nopeaa hyväksymistä.

Komissiota pyydetään pyrkimään edelleen yleisen sääntelytaakan pienentämiseen, ennen kaikkea pk-yritysten osalta, ja esimerkiksi ehdottamaan konkreettisia työmenetelmiä järkevää sääntelyä koskevan ohjelman puitteissa. Komissio on sitoutunut arvioimaan tulevan sääntelyn vaikutuksia mikroyrityksiin ja tutkimaan, mistä EU:n säännöstön velvoitteista mikroyritykset voitaisiin vapauttaa. Eurooppa-neuvosto odottaa kiinnostuneena komission selvitystä, jotta näihin kysymyksiin voidaan palata joulukuun 2011 kokouksessa.  

---

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti sai siis myönteisen ja kannustavan vastaanoton Eurooppa-neuvostolta sekä kilpailukykyneuvostolta ja talous- ja rahoitusasioiden neuvostolta.


Ralf Grahn


Yleiset lähteet:

General Report on the Activities of the European Union 2011 (jakso An open and fair internal market sivulta 45, lakiehdotusten luettelo sivulla 46)

Regeringens skrivelse 2011/12:105 Berättelse om verksamheten i Europeiska unionen under 2011 (Den inre marknadens utveckling ym., sivut 166-178)

3. helmikuuta 2017

Neuvosto vielä sisämarkkinoiden kuulemisasiakirjasta (2011)


Lokakuussa 2010 julkistettu Euroopan komission kuulemisasiakirja (“vihreä kirja”) oli siis:

Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta
50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi
Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen
Täydennämme joulukuun 2010 kilpailukykyneuvoston ja maaliskuun 2011 Eurooppa-neuvoston päätelmien tarkastelua ennen sisämarkkinoiden varsinaisen toimenpidepaketin KOM(2011) 206 vahvistamista palaamalla kahden neuvostokokoonpanon päätelmiin, vaikka molemmat tarjoavat vain vähän uutta  tietoa lukijalle.

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 18. helmikuuta 2011 keskusteli sisämarkkinoiden edelleen kehittämisestä komission kuulemisasiakirjaan liittyen ja sopi kysymyksen uudelleen tarkastelusta myöhemmin (asiakirja 5287/11).  

Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus) 9. ja 10. maaliskuuta 2011 lausui komission vihreästä kirjasta (asiakirja 7475/11):

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

Neuvosto keskusteli sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, joka on kaksivuotissuunnitelma (2011-2012). Suunnitelmaan sisältyy 50 aloitetta, joilla pyritään varmistamaan sisämarkkinoiden optimaalinen toiminta myös vastaisuudessa ja edistämään Eurooppa 2020 -strategian työllisyyden ja talouskasvun elvyttämistavoitteiden täytäntöönpanoa (13977/1/10).

Ennen keskustelua komission edustaja esitteli helmikuun 2011 lopussa päättyneen, komission järjestämän julkisen kuulemisen keskeiset tulokset.

Valtuuskunnat esittivät erityisesti näkemyksiään kriteereistä, joiden perusteella valitaan toimielinten ja jäsenvaltioiden sitoumuksen ensisijainen kohdeala, ja siitä, kuinka määritellään ne ensisijaiset toimet. joilla voidaan saavuttaa tehokkaimmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

Tämänpäiväisen keskustelun, Euroopan parlamentin lähiaikoina antaman lausunnon ja julkisen kuulemisen tulosten perusteella komission odotetaan esittävän piakkoin aloitevalikoiman, jolla voidaan auttaa paremmin selviämään talouskriisistä ja edistämään kasvua ja työllisyyttä.
Neuvosto antoi 10. joulukuuta 2010 sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevat päätelmät [asiakirja 17799/10 suomeksi]. Niiden mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat määrittelemään ennen vuoden 2012 loppua toteutettavat ensisijaiset toimet, joilla on tarkoitus helpottaa sisämarkkinoille pääsyä, tukea yrityksiä, kannustaa kasvua ja auttaa luomaan uusia työpaikkoja.

Päätelmissä hyväksyttiin myös komission lokakuussa 2010 esittämässä sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa noudatettu yleinen lähestymistapa, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta erittäin kilpailukykyisen talouden aikaansaamiseksi.

***

Seuraavaksi kohdistamme katseemme Euroopan parlamenttiin.


Ralf Grahn

31. tammikuuta 2017

EU-maat matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin (2010-2011)


Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus)  hyväksyi 10. joulukuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoiden tulevasta toimenpidepaketista (yleispäätelmät asiakirjassa 17668/10 ja erityispäätelmät asiakirja 17799/10, kansilehtineen 9 sivua).

Neuvosto hyväksyi komission pakettiluonnoksessa (kuulemisasiakirjassa)  noudatetun yleisen lähestymistavan, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta erittäin kilpailukykyisen talouden aikaansaamiseksi.

Erityispäätelmissä neuvosto kävi läpi lähes kaikki hahmotellut toimenpidelajit  myönteisessä hengessä auottuja uria seuraten, mutta ilman strategisen tason nostoa.


Eurooppa-neuvosto

Valtioiden ja hallitusten päämiesten miehittämä Eurooppa-neuvosto hyväksyi 24. ja 25. maaliskuuta 2011 (asiakirja EUCO 10/1/11 REV 1) uuden EU-ohjausjakson yhteydessä suuntaviivoja julkisen talouden vakauttamiseksi ja luetteli talouskasvua edistävien rakenneuudistusten painopisteitä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyen.  

Kevään perinteisessä talouskokoontumisessa ja matkalla sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin Eurooppa-neuvosto hahmotti myös sisämarkkinoiden kehittämistä (kohdassa 7) ja niiden ulkoista ulottuvuutta (kohdassa 8):

7. Sisämarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa kasvun ja työllisyyden aikaansaamisessa ja kilpailukyvyn edistämisessä. Eurooppa-neuvosto pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo esittää sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään vuoden 2012 loppuun mennessä ensimmäisen erän ensisijaisia toimenpiteitä sisämarkkinoiden vauhdittamiseksi. Erityisesti olisi painotettava toimenpiteitä, joilla luodaan kasvua ja työpaikkoja ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät kansalaisia ja yrityksiä. Painoa olisi pantava myös digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiselle. Sääntelystä erityisesti pk-yrityksille aiheutuvaa kokonaiskuormitusta olisi vähennettävä sekä Euroopan tasolla että kansallisesti. Komissio esittää asiasta selvityksen kesään mennessä. Eurooppa-neuvosto piti myönteisenä myös sitä, että komissio aikoo ehdottaa tapoja, joilla mikroyritykset voitaisiin vapauttaa tietyistä tulevista sääntelytoimista. Komission tiedonannon "Palvelujen sisämarkkinat toimivammiksi" pohjalta Eurooppa-neuvosto kehottaa jäsenvaltioita panemaan palveludirektiivin kaikilta osin täytäntöön sekä komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittaessa lisätoimia palvelujen sisämarkkinoiden parantamiseksi.

8. Sisämarkkinoiden ulkoinen ulottuvuus on niin ikään merkittävä tekijä, ja painopisteen olisi oltava vapaan, oikeudenmukaisen ja avoimen kaupankäynnin edistämisessä sekä WTO:n Dohan kierroksen päätökseen saattamisessa ja vapaakauppasopimusten tekemisessä vuoden 2011 kuluessa 16. syyskuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Työskentelyä olisi joudutettava komission kertomuksen pohjalta, jossa määritetään painopisteet kaupan esteiden purkamiseksi kolmansissa maissa.

Samassa kokouksessa euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät myös päätelmien liitteenä olevan  Euro Plus -sopimuksen, johon Bulgaria, Tanska, Latvia, Liettua, Puola ja Romania liittyivät. Toiveikkaan hallitustenvälisen välipuheen tarkoituksena oli yhdessä ja rohkeammin vahvistaa rahaliiton talouspilaria, koordinoida  talouspolitiikkaa ja parantaa kilpailukykyä rakenneuudistuksilla.

Neljän ohjaavan säännön joukkoon otettiin sisämarkkinat, tosin sopimuksen ulkopuolelle jättäytyviä maita rauhoitellen:

d. Osallistuvat jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita sisämarkkinoiden toteuttamiseen, joka on ratkaisevan tärkeää EU:n ja euroalueen kilpailukyvyn parantamisessa. Prosessi tulee olemaan kaikilta osin perussopimuksen mukainen. Tässä sopimuksessa otetaan kaikilta osin huomioon sisämarkkinoiden eheys.

Osoittaakseen sitoumuksensa muutoksiin ja varmistaakseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan poliittisen sysäyksen, osallistuvien jäsenvaltioden piti  vuosittain ylimmällä tasolla sopia joukosta konkreettisia toimia, jotka toteutettaisiin  12 kuukauden kuluessa.

Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle jättäytyivät suvereniteettikorosteiset maat Iso-Britannia, Ruotsi, Tshekin tasavalta ja Unkari. Kroatia ei liittynyt sopimukseen tullessaan Euroopan unionin jäseneksi 1. heinäkuuta 2013.


Ralf Grahn

20. tammikuuta 2017

EU:n jäsenmaat kehittämässä sisämarkkinoita (2010)


Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisen keskeiset esteet johtuvat jäsenvaltioista, sillä ne ovat rajanneet unionin toimivallan ja säätelevät sen käyttöä.

Mario Montin uusi sisämarkkinastrategia ja Euroopan parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta P7_TA(2010)0186, molemmat toukokuulta 2010, vaativat siksi rinnalleen tarkastelun Euroopan unionin jäsenmaiden kannoista sisämarkkinoiden tehostamiseksi.

Tarkastelemme siis Euroopan unionin neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmiä samoilta ajoilta.


Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ekofin; 6477/10) hyväksyi 16. helmikuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoista ja palveludirektiivistä (s. 11-12):

"Sisämarkkinaohjelma käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä, ja se on siitä lähtien omalta osaltaan edistänyt yhdentymistä ja kilpailua EU:ssa ja tuonut mukanaan merkittäviä hyötyjä hintakehityksen, kasvun ja työpaikkojen kautta. Neuvosto KATSOO kuitenkin, että ohjelman kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty ja että sisämarkkinoiden edelleen syventämisen tulisi olla keskeinen elementti EU:n tulevaisuusstrategiassa.

Neuvosto PITÄÄ TERVETULLEENA puheenjohtaja Barroson lupausta uudistaa sisämarkkinoita ja ODOTTAA KIINNOSTUNEENA suunniteltua näyttöön perustuvaa, huomisen sisämarkkinoita käsittelevää pakettia, johon sisältyy myös toimenpide-ehdotuksia ja jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon Mario Montin tehtäväksi annettu selvitys sisämarkkinoiden kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista, mukaan lukien sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus.

Vielä on jäljellä huomattavia sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti EU:n sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja pitkän aikavälin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tämä edellyttää sitoutumista lukuisiin meneillään oleviin sisämarkkinauudistuksiin. Neuvosto PAINOTTAA erityisesti palvelujen sisämarkkinoiden merkitystä, sillä ne ovat keskeinen tekijä kilpailukykyisen hinnoittelun, kilpailukyvyn yleisen parantamisen ja kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämisen varmistamiseksi. Neuvosto TOTEAA, että yksi syy siihen, että integroitumisprosessi on vielä kaukana päämäärästään on se, että yhteisön direktiivejä ei ole kaikilta osin saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvosto KEHOTTAA siksi panemaan palveludirektiivin täytäntöön kokonaisuudessaan ja tuloksekkaasti. Se KEHOTTAA erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole noudattaneet määräaikaa direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tekemään kaikkensa, jotta tämä toteutuu mahdollisimman pian. Neuvosto KATSOO, että palveludirektiivin tarjoamat mahdollisuudet tulisi hyödyntää täysin, ja ODOTTAA sen vuoksi KIINNOSTUNEENA sen täytäntöönpanosta tehtävää arviointia sekä taloudellista arviointia siitä, miten palveludirektiivi edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

Neuvosto PAINOTTAA tammikuussa 2010 aloitettujen keskinäisten arviointien mahdollisuuksia vapauttaa palvelusektorin kasvupotentiaalia entisestään. Neuvoston (kilpailukyky) valvonnassa toteutettava tehokas ja avoin keskinäinen arviointi edistää omalta osaltaan kilpailua auttamalla poistamaan sääntelyn suhteen tehottomuutta, määrittämään parhaita sääntelykäytäntöjä ja asianmukaisia uusia aloitteita sisämarkkinoiden syventämiseksi. Neuvosto PYYTÄÄ jäsenvaltioilta ja komissiolta sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Neuvosto SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI myös taloudelliseen arviointiin, joka komission on määrä toteuttaa vuonna 2011 ja joka tuo lisänäyttöä talouden tilasta.

Vuonna 2007 tehdyssä sisämarkkinakatsauksessa painotettiin sitä, että markkinoiden toiminnan tuntemusta on parannettava noudattamalla näyttöön perustuvaa lähestymistapaa, ja tämän mukaisesti neuvosto VAHVISTAA tukensa EU 2020 -strategiassa esitetylle markkinaseurannalle ja järkeville sääntelyaloitteille sisämarkkinoiden syventämiseksi nykyaikaisen näyttöön perustuvan välineistön avulla. Sääntelyn parantamista koskeva aloite on myötävaikuttanut sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen toimintapoliittisten ehdotusten vaikutustenarvioinnin kautta ja edistämällä yksinkertaistamista ja hallinnollisten rasitusten vähentämistä. Näitä talouden välineitä, joita tulevaisuudessa käytetään sääntely- ja muiden aloitteiden analyysiin, voitaisiin tutkia tarkemmin.

Neuvosto ottaa huomioon 10. helmikuuta 2009 annetut päätelmät ja TOISTAA pitävänsä tärkeinä markkinaseurantaa ja niitä hyötyjä, joita saadaan komission ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä, joka perustuu uudenlaiseen analyysiin ja avoimeen prosessiin niiden alojen valitsemiseksi, joilla tehdään tarkempia tutkimuksia. Tätä varten neuvosto PANEE MERKILLE komission tiedonannon "Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan", joka kuvaa sitä, miten näyttöön perustuvista välineistä, kuten markkinaseurannasta, saadut käytännön suositukset voivat parhaiten tukea EU:n ja kansallisia päätöksentekoprosesseja tarvittavia alakohtaisia uudistuksia tehtäessä ja samalla välttäen uusia hallintokustannuksia jäsenvaltioille ja komissiolle. Neuvosto KANNUSTAA komissiota saattamaan päätökseen keskeneräiset tutkimukset, käynnistämään uusia perusteellisia markkinaseurantatutkimuksia aloilla, joilla on havaittavissa markkinoiden toimintahäiriöitä, sekä hankkimaan lisäkokemusta markkinaseurannan toteuttamisesta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja talouspoliittisen komitean kanssa. Neuvosto PYYTÄÄ komissiota raportoimaan markkinaseurannasta vuoden 2010 loppuun mennessä erityisesti sen kannalta, miten meneillään olevissa perusteellisissa tutkimuksissa on edistytty ja miten ne vaikuttavat laajempaan sisämarkkinoiden toimintaohjelmaan.

Neuvosto TOTEAA lopuksi, että EU:n valtiontukia koskevat säädöspuitteet ovat tärkeä väline vääristymien välttämiseksi ja kilpailun edistämiseksi sisämarkkinoilla, sillä ne tuottavat kansalaisten kannalta merkittävämpiä hyötyjä uusien työpaikkojen, kasvun ja kuluttajille koituvien etujen muodossa. Neuvosto PANEE tässä yhteydessä MERKILLE, että reaalitalouden väliaikaisen kehyksen voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2010 lopussa, ja PITÄÄ MYÖNTEISINÄ komission parhaillaan toteuttamia toimia valtiontukia koskevien sääntöjen täytäntöön panemiseksi niin, että ne tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa. Neuvosto PITÄÄ TÄRKEÄNÄ myös väliaikaisten tukitoimien pikaista lakkauttamista."


Kilpailukykyneuvosto

Brysselissä 1. ja 2. päivänä maaliskuuta 2010 kokoontunut kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (asiakirja 6983/1/10 REV 1) keskusteli EU:n uudesta kasvu- ja työllisyysstrategiasta, siis Eurooppa 2020 -strategiasta (EU2020), jonka komission oli tarkoitus  julkaista maaliskuun 3. päivänä.

Päätelmiin merkittiin, että keskusteluissa tuli ilmi näkemysten yhdenmukaisuus useista eri ulottuvuuksista, jotka on otettava huomioon tulevaa strategiaa käynnistettäessä (sivu 7). Näistä mainitsen sisämarkkinoiden kannalta tärkeimmät:

– tarve syventää yhtenäismarkkinoita, jotta niille annettaisiin uutta poliittista pontta ja säilytettäisiin niiden houkuttavuus kolmansien maiden kannalta protektionismia välttämällä

– tarve lisätä Euroopan teollisuuden valmiuksia edistyä uusien haasteiden osalta kestävän ja vihreän talouden suuntaan

– tilaisuus asettaa tavoitteet vastaamaan Euroopan kansalaisten huolenaiheita ottaen huomioon niiden sosiaalinen ulottuvuus ja suosien maantieteellistä koheesiota

Samoihin aikoihin Montin ja Euroopan parlamentin valmistelun kanssa tunnemme siis samansuuntaisia tuulahduksia neuvoston suunnalta.

Keskustelupoimintojen joukosta voimme vielä nostaa tietyt painopisteet (sivu 8):

– avainseikkojen määrittäminen sisämarkkinoiden hyödyntämiseksi täysimääräisesti, digitaalinen toimintaohjelma, teollis- ja immateriaalioikeuksien suojaaminen, elektronisesti tapahtuvan myynnin helpottaminen, palveludirektiivin täytäntöönpano jne.

Ministerit paneutuivat yhtenäismarkkinoihin työlounaalla, josta päätelmiin kirjattiin (sivu 11):

Ministerit keskustelivat 1. maaliskuuta lounaalla ensisijaisista aloista yhtenäismarkkinoiden elvyttämiseksi samoin kuin tavaroiden, palvelujen, työn ja pääomien markkinoiden yhdentymisen ja Euroopan sosiaalisten ja kansalaisia koskevien ulottuvuuksien välillä vallitsevien yhteyksien elävöittämiseksi. Epävirallisten keskustelujen jälkeen Bocconin yliopiston rehtori Mario Monti piti alustuksen; hän on saanut tehtäväkseen raportin laatimisen sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.

Lounaalle osallistuivat myös teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaava uusi komission jäsen Antonio Tajani sekä sisämarkkinoista ja palveluista vastaava uusi komission jäsen Michel Barnier (molemmat herrat hyvin ajankohtaisia myös nyt).

Omana kohtana oli vielä keskeinen asia sisämarkkinoiden kehittämiseksi, nimittäin palveludirektiivin toteuttaminen (sivu 12):

Neuvosto merkitsi tiedoksi tilanteen, joka vallitsee palveludirektiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä nyt, kun saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun määräajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Komission antamassa tiedotteessa (6817/10) viitataan tarpeeseen toteuttaa kiireellisiä toimia useiden seikkojen ja tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden osalta.

Tämän vuonna 2006 annetun direktiivin tavoitteena on poistaa palveluilta kaupan esteitä mahdollistamalla rajatylittävien toimien kehittäminen, alentamalla hintoja ja parantamalla palvelujen laatua ja valikoimaa kuluttajien kannalta. Neuvosto antoi tätä asiaa koskevat päätelmät 16. helmikuuta 2010 (6060/10).

Komissio esitteli lisäksi seuraavat kolme kertomusta:

– Sisämarkkinoiden tulostaulu nro 20: tilanneselvitys sisämarkkinadirektiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa;

– Selvitys SOLVIT-järjestelmästä (online-pohjainen ongelmanratkaisuverkosto sisämarkkinoiden esteiden käsittelyä varten );

– Selvitys Citizens Sign Post Service -palvelusta, joka tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa yksittäisille kansalaisille näiden yhtenäismarkkinasääntöihin perustuvista oikeuksista.

Lisäksi komissio esitteli tilastoja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) käytöstä vuonna 2009. IMI on sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden hallinnollista tietojenvaihtoa päivittäisen yhteistyön tehostamiseksi sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa (6922/10).


Joitakin asiakirjoja kiinnostuneille:

Information note: Services Directive - State of play of transposition (6817/10; 7 sivua)

Ehdotus neuvoston päätelmiksi sisämarkkinoiden syventämisestä – Palvelut sisämarkkinoilla ja markkinaseuranta (6060/10; 4 sivua) [Poikkeavasta otsikosta huolimatta sama sisältö kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmissä 16.2.2010, jotka siteerattiin yllä]

Functioning of the Internal Market: Implementation of the "Internal Market Information System" (6922/10; 5 sivua)


Eurooppa-neuvosto

Kesäkuun 17. päivänä 2010 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Eurooppa 2020 -strategian, joka tähtäsi työllisyyden parantamiseen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla (EUCO 13/1/10 REV 1 ). Montin raportista ja digitaalisista sisämarkkinoista hallitusten tai valtioiden päämiehet lausuivat myönteisesti:

6. Erityisesti Euroopan sisämarkkinat on saatettava uuteen vaiheeseen laajan aloitepaketin avulla. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Mario Montin esittämään raporttiin uudesta sisämarkkinastrategiasta ja komission aikomukseen esittää sen pohjalta konkreettisia ehdotuksia. Eurooppa-neuvosto palaa tähän asiaan joulukuussa 2010.

7. Komissio on esittänyt ensimmäisen lippulaivahankkeensa "Euroopan digitaalistrategia", jonka pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy konkreettisiin ehdotuksiin perustuvan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman laatimisen ja kehottaa kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, mukaan luettuna täysin toimivien verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan aikaansaadusta edistyksestä vuoden 2011 loppuun mennessä.

***

Mario Montin raportti, unionin kansalaisia edustava Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustavat neuvostokokoonpanot pyysivät siis Euroopan komissiolta uutta sisämarkkinastrategiaa tai ainakin konkreettisia ehdotuksia.

Olen lainannut päätelmiä varsin yksityiskohtaisesti koska niissä mainitut aiheet ovat pitkälti pysyneet ajankohtaisina yhtenäismarkkinoiden vahvistamisessa tällä vuosikymmenellä.


Ralf Grahn

28. marraskuuta 2016

Sisämarkkinastrategia EU:n kilpailukykyneuvostossa


Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto kokoontui tänään 28. ja jatkaa huomenna 29. päivänä marraskuuta 2016. Julkisia osia voi seurata täältä. Valaisen EU:n sisämarkkinastrategian käsittelyä.


Sisämarkkinastrategia

Runsas vuosi sitten Euroopan komissio julkisti uuden sisämarkkinastrategian 23 virallisella kielellä (ei iirinkielisenä); tiedonanto suomeksi: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua).

Tiedonanto perustui komission kahteen työasiakirjaan. Euroopan ja ympäröivän maailman talous ja kilpailukyky kertovat vakuuttavasti EU:n markkinoiden uudistustarpeesta julkaisussa  SWD(2015) 203 final, joka (vain englanniksi) löytyy kolmena osana oikeusportaali Eur-Lexin kautta, mutta yhtenäisenä ladattavana “painettuna” versiona komission sivulta: Single market integration and competitiveness in the EU and its member states - Report 2015 (112 sivua).

Yksinomaan englanniksi löytyy myös toinen työasiakirja: COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua). Siinä komissio kävi laajemmin ja syvällisemmin läpi oikeuspoliittisia perusteita tuleville ehdotuksilleen kuin mitä voidaan lukuisille kielille käännettävässä tiedonannossa.  

Euroopan komission verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa englanniksi sisämarkkinastrategiaan kuuluvien ehdotusten etenemisestä.


Kilpailukykyneuvosto

Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suomenkieliseltä kokoussivulta 28.-29.11.2016 löytyy muutama pääkohta, mutta jos valitsee vastaavan englanninkielisen sivun, löytyy tietty määrä linkkejä hyödyllisiin asiakirjoihin: alustava ohjelma, melko perusteellinen taustamuistio käsiteltävistä asioista, alustava esityslista, (muodolliset) lainsäädäntökäsittelyt ja muut kuin lainsäädäntösasiat.


Periaatekeskustelu sisämarkkinastrategiasta

Neuvoston puheenjohtajamaa Slovakia on laatinut periaatekeskustelun jäsentämiseksi tausta-asiakirjan Sisämarkkinat: Vuosi sisämarkkinastrategian hyväksymisestä; Bryssel, 11. marraskuuta 2016; 14246/16.

Ote edistämisestä:

C. Tähänastinen edistyminen

Komissio on toimittanut ensimmäiset sisämarkkinastrategian mukaiset aloitteet. Toukokuussa 2016 komissio hyväksyi sähköistä kaupankäyntiä koskevaan pakettiin5 kuuluvan lainsäädäntöehdotuksensa, jonka tavoitteena on estää kuluttajien syrjintä kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella (geoblokkausaloite)6 . Kesäkuussa 2016 komissio hyväksyi standardointipaketin7 , johon sisältyy (kilpailukykyneuvostossa 28. syyskuuta esitelty) standardointia koskeva yhteinen aloite ja palvelustandardeja koskevat ohjeet. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 myös yhteistyötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman8 . Tiedonannossa määritetään hyviin käytäntöihin perustuvia ratkaisuja ja selvitetään EU:n nykylainsäädännön soveltamista ja markkinatoimijoiden ja viranomaisten kohtaamia tärkeimpiä ongelmia, kuten markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, kuluttajansuojaa, vastuukysymyksiä, työlainsäädäntöä ja verotusta. Lisäksi komissio aikoo marraskuussa 2016 hyväksyä startupyrityksiä koskevan aloitteen antamalla tiedonannon, jonka tavoitteena on auttaa nuoria yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja kasvamaan sisämarkkinoilla.

D. Seuraavat toimet

Useita aloitteita komissio ei ole vielä hyväksynyt. Se aikoo toimittaa joitakin tärkeitä ehdotuksia ja paketteja vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelupaketti on määrä hyväksyä vuoden lopulla. Paketti sisältää ehdotuksen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä koskevan ilmoitusmenettelyn parantamiseksi, eurooppalaista palvelukorttia koskevan ehdotuksen (sisämarkkinastrategiassa palvelupassialoite), jolla pyritään parantamaan palvelujen rajatylittävää tarjoamista, sekä säänneltyjä ammatteja koskevia aloitteita, kuten oikeasuhteisuuden arviointi laadittaessa uutta tämän alan lainsäädäntöä ja säänneltyjä ammatteja koskevat ohjeet jäsenvaltioille.

Komissio jatkaa sisämarkkinastrategian jäljellä olevien aloitteiden hyväksymistä vuonna 2017. Näitä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkastelu, noudattamista ja avustamista koskeva paketti, mukaan lukien yksi kaikenkattava portaali (Single Digital Gateway), sisämarkkinoiden markkinatietoväline ja SOLVIT-toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen käsittelyyn tulee tavaroita koskeva paketti, joka sisältää aloitteet vastavuoroisesta tunnustamisesta ja puuttumisesta vaatimusten vastaisten tavaroiden lisääntyneeseen määrään tavaroiden sisämarkkinoilla. Vuonna 2017 komissio aikoo esitellä myös julkisten hankintojen paketin, jonka yksi osa on suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoinen ennakkoarviointimekanismi. Lisäksi komissio aikoo julkaista tiedonannon hyvistä toimintatavoista, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista sisämarkkinoilla.


Tanskan näkemys

Pieni katsaus kansalliselta tasolta, pohjoismaista.

Tanskan kansankäräjien Eurooppavaliokunnan - Europaudvalget, Folketinget - avoimet kuulemiset ovat omaa luokkaansa ja maan ulkoministeriön muistio (sivut 47-71) osoittaa mallia ajankohtaisen sisämarkkinastrategian käsittelemisestä.


Ruotsin näkemys

Ruotsin hallituksen tavanomainen kommentoitu asialista tarjoaa lisänakökulman sisämarkkinastrategiaan:

6. Inre marknad: ett år efter antagandet av Inremarknadsstrategin
- Policydebatt och presentation
Ansvarigt statsråd: Ann Linde

Inremarknadsstrategin för varor och tjänster, KOM (2015) 550, presenterades den 28 oktober 2015. Strategin togs fram mot bakgrund av att det fortfarande finns ett antal hinder för fritt utbyte av varor och tjänster, vilka begränsar möjligheterna för företag och individer och som därmed leder till färre arbeten och onödigt höga priser. Avsikten är att strategin ska ge den inre marknaden en nystart genom dels ett antal lagförslag, dels ett antal åtgärder som hjälper bl.a. små- och medelstora företag och nystartade företag att expandera, främja innovation och ökade investeringar. Åtgärderna i strategin är både lagförslag och policyinitiativ och merparten planeras genomföras under 2016 och 2017.

Nu ett år efter att strategin lanserades är avsikten att vid mötet diskutera hur det har gått hittills med genomförandet, var det finns mest potential och hur rådet fortsatt kan bidra till ett snabbt och ambitiöst genomförande av strategin. Kommissionen förväntas vid mötet även presentera ett nytt initiativ för nystartade företag, s.k. start-ups.

Förslag till svensk ståndpunkt
Sverige delar kommissionen uppfattning om vikten av att stärka EU:s inre marknad. Ansträngningarna för att ta bort hinder för handeln med varor och tjänster på den inre marknaden måste fortsätta för att tillväxten och jobben i Europa därmed ska kunna öka.

Regeringen anser att det är av stor vikt att kommissionen fortsatt prioriterar genomförandet av strategin och levererar annonserade åtgärder. När det gäller att bedöma områden med stor potential är det viktigt att ha en bred och ambitiös reformagenda. Med detta i beaktande vill regeringen framhålla att åtgärder som stärker den inre marknaden för tjänster och den digitala inre marknaden är av högsta prioritet för Sverige. Framtidens nya jobb kommer framför allt att skapas inom tjänstesektorn och i den digitala ekonomin. Varuområdet utgör stommen av den inre marknaden och bör med viss regelbundenhet ses över och moderniseras. Därutöver behöver även verktyg likt problemlösningsnätverket Solvit effektiviseras för att bättre avhjälpa fall där medborgarnas rättigheter inte blivit tillvaratagna.  


Avoimuus: entä Suomi?

Monet suomalaiset pitävät maatamme avoimuuden mallimaana. Tanskan ja Ruotsin käytäntöjä voi kuitenkin verrata kilpailukykyneuvoston asioiden esittelyyn Eduskunnan suuren valiokunnan tiedotteessa.


Ralf Grahn