EU:n jäsenmaat kehittämässä sisämarkkinoita (2010)

Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisen keskeiset esteet johtuvat jäsenvaltioista, sillä ne ovat rajanneet unionin toimivallan ja säätelevät sen käyttöä.

Mario Montin uusi sisämarkkinastrategia ja Euroopan parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta P7_TA(2010)0186, molemmat toukokuulta 2010, vaativat siksi rinnalleen tarkastelun Euroopan unionin jäsenmaiden kannoista sisämarkkinoiden tehostamiseksi.

Tarkastelemme siis Euroopan unionin neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmiä samoilta ajoilta.

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ekofin; 6477/10) hyväksyi 16. helmikuuta 2010 päätelmät sisämarkkinoista ja palveludirektiivistä (s. 11-12):

"Sisämarkkinaohjelma käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä, ja se on siitä lähtien omalta osaltaan edistänyt yhdentymistä ja kilpailua EU:ssa ja tuonut mukanaan merkittäviä hyötyjä hintakehityksen, kasvun ja työpaikkojen kautta. Neuvosto KATSOO kuitenkin, että ohjelman kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty ja että sisämarkkinoiden edelleen syventämisen tulisi olla keskeinen elementti EU:n tulevaisuusstrategiassa.

Neuvosto PITÄÄ TERVETULLEENA puheenjohtaja Barroson lupausta uudistaa sisämarkkinoita ja ODOTTAA KIINNOSTUNEENA suunniteltua näyttöön perustuvaa, huomisen sisämarkkinoita käsittelevää pakettia, johon sisältyy myös toimenpide-ehdotuksia ja jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon Mario Montin tehtäväksi annettu selvitys sisämarkkinoiden kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista, mukaan lukien sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus.

Vielä on jäljellä huomattavia sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti EU:n sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja pitkän aikavälin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Tämä edellyttää sitoutumista lukuisiin meneillään oleviin sisämarkkinauudistuksiin. Neuvosto PAINOTTAA erityisesti palvelujen sisämarkkinoiden merkitystä, sillä ne ovat keskeinen tekijä kilpailukykyisen hinnoittelun, kilpailukyvyn yleisen parantamisen ja kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämisen varmistamiseksi. Neuvosto TOTEAA, että yksi syy siihen, että integroitumisprosessi on vielä kaukana päämäärästään on se, että yhteisön direktiivejä ei ole kaikilta osin saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Neuvosto KEHOTTAA siksi panemaan palveludirektiivin täytäntöön kokonaisuudessaan ja tuloksekkaasti. Se KEHOTTAA erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole noudattaneet määräaikaa direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tekemään kaikkensa, jotta tämä toteutuu mahdollisimman pian. Neuvosto KATSOO, että palveludirektiivin tarjoamat mahdollisuudet tulisi hyödyntää täysin, ja ODOTTAA sen vuoksi KIINNOSTUNEENA sen täytäntöönpanosta tehtävää arviointia sekä taloudellista arviointia siitä, miten palveludirektiivi edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

Neuvosto PAINOTTAA tammikuussa 2010 aloitettujen keskinäisten arviointien mahdollisuuksia vapauttaa palvelusektorin kasvupotentiaalia entisestään. Neuvoston (kilpailukyky) valvonnassa toteutettava tehokas ja avoin keskinäinen arviointi edistää omalta osaltaan kilpailua auttamalla poistamaan sääntelyn suhteen tehottomuutta, määrittämään parhaita sääntelykäytäntöjä ja asianmukaisia uusia aloitteita sisämarkkinoiden syventämiseksi. Neuvosto PYYTÄÄ jäsenvaltioilta ja komissiolta sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Neuvosto SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI myös taloudelliseen arviointiin, joka komission on määrä toteuttaa vuonna 2011 ja joka tuo lisänäyttöä talouden tilasta.

Vuonna 2007 tehdyssä sisämarkkinakatsauksessa painotettiin sitä, että markkinoiden toiminnan tuntemusta on parannettava noudattamalla näyttöön perustuvaa lähestymistapaa, ja tämän mukaisesti neuvosto VAHVISTAA tukensa EU 2020 -strategiassa esitetylle markkinaseurannalle ja järkeville sääntelyaloitteille sisämarkkinoiden syventämiseksi nykyaikaisen näyttöön perustuvan välineistön avulla. Sääntelyn parantamista koskeva aloite on myötävaikuttanut sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen toimintapoliittisten ehdotusten vaikutustenarvioinnin kautta ja edistämällä yksinkertaistamista ja hallinnollisten rasitusten vähentämistä. Näitä talouden välineitä, joita tulevaisuudessa käytetään sääntely- ja muiden aloitteiden analyysiin, voitaisiin tutkia tarkemmin.

Neuvosto ottaa huomioon 10. helmikuuta 2009 annetut päätelmät ja TOISTAA pitävänsä tärkeinä markkinaseurantaa ja niitä hyötyjä, joita saadaan komission ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä, joka perustuu uudenlaiseen analyysiin ja avoimeen prosessiin niiden alojen valitsemiseksi, joilla tehdään tarkempia tutkimuksia. Tätä varten neuvosto PANEE MERKILLE komission tiedonannon "Toimivampi elintarvikeketju Eurooppaan", joka kuvaa sitä, miten näyttöön perustuvista välineistä, kuten markkinaseurannasta, saadut käytännön suositukset voivat parhaiten tukea EU:n ja kansallisia päätöksentekoprosesseja tarvittavia alakohtaisia uudistuksia tehtäessä ja samalla välttäen uusia hallintokustannuksia jäsenvaltioille ja komissiolle. Neuvosto KANNUSTAA komissiota saattamaan päätökseen keskeneräiset tutkimukset, käynnistämään uusia perusteellisia markkinaseurantatutkimuksia aloilla, joilla on havaittavissa markkinoiden toimintahäiriöitä, sekä hankkimaan lisäkokemusta markkinaseurannan toteuttamisesta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja talouspoliittisen komitean kanssa. Neuvosto PYYTÄÄ komissiota raportoimaan markkinaseurannasta vuoden 2010 loppuun mennessä erityisesti sen kannalta, miten meneillään olevissa perusteellisissa tutkimuksissa on edistytty ja miten ne vaikuttavat laajempaan sisämarkkinoiden toimintaohjelmaan.

Neuvosto TOTEAA lopuksi, että EU:n valtiontukia koskevat säädöspuitteet ovat tärkeä väline vääristymien välttämiseksi ja kilpailun edistämiseksi sisämarkkinoilla, sillä ne tuottavat kansalaisten kannalta merkittävämpiä hyötyjä uusien työpaikkojen, kasvun ja kuluttajille koituvien etujen muodossa. Neuvosto PANEE tässä yhteydessä MERKILLE, että reaalitalouden väliaikaisen kehyksen voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2010 lopussa, ja PITÄÄ MYÖNTEISINÄ komission parhaillaan toteuttamia toimia valtiontukia koskevien sääntöjen täytäntöön panemiseksi niin, että ne tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa. Neuvosto PITÄÄ TÄRKEÄNÄ myös väliaikaisten tukitoimien pikaista lakkauttamista."

Kilpailukykyneuvosto

Brysselissä 1. ja 2. päivänä maaliskuuta 2010 kokoontunut kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (asiakirja 6983/1/10 REV 1) keskusteli EU:n uudesta kasvu- ja työllisyysstrategiasta, siis Eurooppa 2020 -strategiasta (EU2020), jonka komission oli tarkoitus  julkaista maaliskuun 3. päivänä.

Päätelmiin merkittiin, että keskusteluissa tuli ilmi näkemysten yhdenmukaisuus useista eri ulottuvuuksista, jotka on otettava huomioon tulevaa strategiaa käynnistettäessä (sivu 7). Näistä mainitsen sisämarkkinoiden kannalta tärkeimmät:

– tarve syventää yhtenäismarkkinoita, jotta niille annettaisiin uutta poliittista pontta ja säilytettäisiin niiden houkuttavuus kolmansien maiden kannalta protektionismia välttämällä

– tarve lisätä Euroopan teollisuuden valmiuksia edistyä uusien haasteiden osalta kestävän ja vihreän talouden suuntaan

– tilaisuus asettaa tavoitteet vastaamaan Euroopan kansalaisten huolenaiheita ottaen huomioon niiden sosiaalinen ulottuvuus ja suosien maantieteellistä koheesiota

Samoihin aikoihin Montin ja Euroopan parlamentin valmistelun kanssa tunnemme siis samansuuntaisia tuulahduksia neuvoston suunnalta.

Keskustelupoimintojen joukosta voimme vielä nostaa tietyt painopisteet (sivu 8):

– avainseikkojen määrittäminen sisämarkkinoiden hyödyntämiseksi täysimääräisesti, digitaalinen toimintaohjelma, teollis- ja immateriaalioikeuksien suojaaminen, elektronisesti tapahtuvan myynnin helpottaminen, palveludirektiivin täytäntöönpano jne.

Ministerit paneutuivat yhtenäismarkkinoihin työlounaalla, josta päätelmiin kirjattiin (sivu 11):

Ministerit keskustelivat 1. maaliskuuta lounaalla ensisijaisista aloista yhtenäismarkkinoiden elvyttämiseksi samoin kuin tavaroiden, palvelujen, työn ja pääomien markkinoiden yhdentymisen ja Euroopan sosiaalisten ja kansalaisia koskevien ulottuvuuksien välillä vallitsevien yhteyksien elävöittämiseksi. Epävirallisten keskustelujen jälkeen Bocconin yliopiston rehtori Mario Monti piti alustuksen; hän on saanut tehtäväkseen raportin laatimisen sisämarkkinoiden tulevaisuudesta.

Lounaalle osallistuivat myös teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaava uusi komission jäsen Antonio Tajani sekä sisämarkkinoista ja palveluista vastaava uusi komission jäsen Michel Barnier (molemmat herrat hyvin ajankohtaisia myös nyt).

Omana kohtana oli vielä keskeinen asia sisämarkkinoiden kehittämiseksi, nimittäin palveludirektiivin toteuttaminen (sivu 12):

Neuvosto merkitsi tiedoksi tilanteen, joka vallitsee palveludirektiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä nyt, kun saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetun määräajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Komission antamassa tiedotteessa (6817/10) viitataan tarpeeseen toteuttaa kiireellisiä toimia useiden seikkojen ja tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden osalta.

Tämän vuonna 2006 annetun direktiivin tavoitteena on poistaa palveluilta kaupan esteitä mahdollistamalla rajatylittävien toimien kehittäminen, alentamalla hintoja ja parantamalla palvelujen laatua ja valikoimaa kuluttajien kannalta. Neuvosto antoi tätä asiaa koskevat päätelmät 16. helmikuuta 2010 (6060/10).

Komissio esitteli lisäksi seuraavat kolme kertomusta:

– Sisämarkkinoiden tulostaulu nro 20: tilanneselvitys sisämarkkinadirektiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa;

– Selvitys SOLVIT-järjestelmästä (online-pohjainen ongelmanratkaisuverkosto sisämarkkinoiden esteiden käsittelyä varten );

– Selvitys Citizens Sign Post Service -palvelusta, joka tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa yksittäisille kansalaisille näiden yhtenäismarkkinasääntöihin perustuvista oikeuksista.

Lisäksi komissio esitteli tilastoja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) käytöstä vuonna 2009. IMI on sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden hallinnollista tietojenvaihtoa päivittäisen yhteistyön tehostamiseksi sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa (6922/10).

Joitakin asiakirjoja kiinnostuneille:

Information note: Services Directive - State of play of transposition (6817/10; 7 sivua)

Ehdotus neuvoston päätelmiksi sisämarkkinoiden syventämisestä – Palvelut sisämarkkinoilla ja markkinaseuranta (6060/10; 4 sivua) [Poikkeavasta otsikosta huolimatta sama sisältö kuin talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmissä 16.2.2010, jotka siteerattiin yllä]

Functioning of the Internal Market: Implementation of the "Internal Market Information System" (6922/10; 5 sivua)

Eurooppa-neuvosto

Kesäkuun 17. päivänä 2010 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Eurooppa 2020 -strategian, joka tähtäsi työllisyyden parantamiseen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla (EUCO 13/1/10 REV 1 ). Montin raportista ja digitaalisista sisämarkkinoista hallitusten tai valtioiden päämiehet lausuivat myönteisesti:

6. Erityisesti Euroopan sisämarkkinat on saatettava uuteen vaiheeseen laajan aloitepaketin avulla. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Mario Montin esittämään raporttiin uudesta sisämarkkinastrategiasta ja komission aikomukseen esittää sen pohjalta konkreettisia ehdotuksia. Eurooppa-neuvosto palaa tähän asiaan joulukuussa 2010.

7. Komissio on esittänyt ensimmäisen lippulaivahankkeensa "Euroopan digitaalistrategia", jonka pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy konkreettisiin ehdotuksiin perustuvan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman laatimisen ja kehottaa kaikkia toimielimiä ryhtymään sen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, mukaan luettuna täysin toimivien verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden luominen vuoteen 2015 mennessä. Komissiota pyydetään raportoimaan aikaansaadusta edistyksestä vuoden 2011 loppuun mennessä.

***

Mario Montin raportti, unionin kansalaisia edustava Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustavat neuvostokokoonpanot pyysivät siis Euroopan komissiolta uutta sisämarkkinastrategiaa tai ainakin konkreettisia ehdotuksia.

Olen lainannut päätelmiä varsin yksityiskohtaisesti koska niissä mainitut aiheet ovat pitkälti pysyneet ajankohtaisina yhtenäismarkkinoiden vahvistamisessa tällä vuosikymmenellä.

Ralf Grahn