Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanska. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanska. Näytä kaikki tekstit

9. toukokuuta 2017

Eurooppa-päivänä: Tanska ja kansalaisen EU-tieto


Kaikille hyvää Eurooppa-päivää, joka muistuttaa meitä yhteisen ja paremman tulevaisuuden rakentamisesta maanosamme ihmisille. Hyvinkin keskeneräinen Euroopan unioni on parempi kuin vihanpidon vuosisadat.

Eurooppa-päivän merkeissä yhdistän tänään kansalaisnäkökulman Tanskaan.   
Eilisessä kirjoituksessa Tanska Euroopan unionissa mainitsin kansankäräjien Eurooppatiedotuksen, EU-oplysningen, virallisemmin Folketingets EU-Oplysning ja Twitterissä seurattavissa nimellä @EUoplysningen.

Kansankäräjien kansainvälisen sihteeristön osana toimiva EU-Oplysningen pyrkii vastaamaan nopeasti ja asiallisesti kansalaisten ja koulutuslaitosten yleisiin kysymyksiin Euroopan unionista ja EU-yhteistyöstä, asiakirjojen ja erityislähteiden etsintä mukaan lukien. Poliittiset kysymykset, oikeuspalvelut, EU-rahoituksen haku ja koulutehtävien kirjoittaminen on rajattu toimenkuvan ulkopuolelle.

Heti EU-Oplysningenin etusivulla on kuitenkin tarjolla linkki melkoiseen tietopläjäykseen omatoimisille. Vain puolisen vuotta vanha uusittu laitos julkaisusta 117 spørgsmål og svar om EU (117 kysymystä ja vastausta EU:sta) on tilattavissa paperisena, avattavissa tai ladattavissa:

117 spørgsmål og svar om EU; Folketingets EU-Oplysning, 5. udgave, december 2016 (140 sivua)

Vahvistuksena kokemuksilleni tanskalaisten avoimuudesta, tehokkuudesta ja hyvistä tavoista virkailijat korjasivat oitis eilisen toimivan linkin puutteen ja kiittivät vielä kauniisti.

Skandinaavisten kielten lukijat voivat hyötyä kansalaisille suunnatusta perusteoksesta, joka pohjautuu Eurooppatiedotuksen vastauskokemukseen ja kuvaa ennen kaikkea yleispätevästi Euroopan unionin historiaa, perussopimuksia, toimielimiä, päätöksentekoa, jäsenyyttä, euroa, talousarviota ja keskeisiä politiikka-aloja.

Tanskan jäsenyys alueellisine ulottuvuuksineen, maan EU-varaumat sekä EU-asioiden kansallinen valmistelu ja poliittinen valvonta tulevat myös esiin, mutta sen verran ulkopuolistenkin on hyvä tietää monen kansainvälisen vertailun huippumaasta Tanskasta.


Ralf Grahn

8. toukokuuta 2017

Tanska Euroopan unionissa


Pohjoismaista Tanska liittyi ensimmäisenä Euroopan yhteisöihin, 1. tammikuuta 1973 Ison-Britannian imussa ja yhdessä Irlannin kanssa, mutta ilman Norjaa, joka jäi tynkä-EFTAan ensimmäisen kielteisen kansanäänestyksen seurauksena.

Tiheästi asutun Tanskan väestömäärä on 5,7 miljoonaa, siis karvan verran suurempi kuin Suomen (5,5 miljoonaa), kertoo Eurostatin julkaisu Key figures on Europe (2016 Edition), johon on kätevästi koottu tärkeimmät tilastotiedot EU-maista.

Neuvoston 352 äänestä Tanskalla ja Suomella on kullakin seitsemän; Euroopan parlamentin 751 jäsenestä kummallakin 13.


Tanskan EU-hallinto  
Mahdollisen lähtökohdan tutustumiseen tarjoaa Tanskan ulkoasiainministeriön (Udenrigsministeriet) verkkosivu Danmark i EU linkkeineen. Ulkoministeriö koordinoi hallituksen sisäistä EU-toimintaa, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa yhteensovitus toimii pääministerin alaisuudessa.


Eri jäsenmaiden hallitukset ovat siis järjestäneet EU-asioiden hoidon ja yhteensovittamisen hieman eri tavoin, mutta kaikilla on työrukkasena pysyvä EU-edustusto Brysselissä, Tanskan tapauksessa Danmarks Faste Repræsentation ved den Europæiske Union, Twitterissä @DKinEU.

Suomessa Eurooppatiedotus on ulkoasiainministeriön alainen, mutta Tanskassa kansankäräjien EU-tiedotus Folketingets EU-Oplysning valistaa kansalaisia sekä unionista että EU-asioiden parlamentaarisesta valvonnasta kansallisella tasolla.

Asiakirjojen löydettävyyden ja käsittelyn avoimuuden kannalta (Folketingets Europaudvalg) Tanska saattaa olla Euroopan unionin mestari.   


Tanskan poikkeukset

Mitä Britannian hallitukset, sitä Tanskan äänestäjät, sillä Maastrichtin sopimuksen kaatuminen vuonna 1992 johti laajaan kansalliseen kompromissiin Tanskan ja syntymässä olevan Euroopan unionin päästämiseksi pälkähästä.


Siltä pohjalta Tanskan EU-suhteisiin siunautui äänestäjienkin vuonna 1993 hyväksymän Edinburghin sopimuksen seurauksena neljä varaumaa (de danske EU-forbehold), joiden kohteina ovat: unionin kansalaisuus, talous- ja rahaliiton kolmas vaihe (siis euro, jonka arvoa Tanskan kruunu tosin seuraa kuin hai laivaa), puolustusyhteistyö sekä oikeus- ja sisäasioiden alati laajeneva ylikansallinen yhteistyö.


Kansankäräjien EU-tiedotus Folketingets EU-Oplysning, Twitterissä @EUoplysningen, tarjoaa varaumista verkkosivun De danske EU-forbehold, joka antaa tarkempaa tietoa yksittäisistä poikkeuksista.
Tanskalaisten kiintymys EU-poikkeuksiin on estänyt hallituksia kehittämästä suhteita järkiperäisesti, tai vaatinut poikkeusreittejä päivittämiseen, kuten viimeksi Europol-poliisiyhteistyön säilyttämiseksi.

Toisaalta Tanska jopa EU:n ulkopuolisten Pohjoismaiden (Islanti ja Norja) kanssa kuuluu Schengenin sopimukseen vapaasta matkustamisesta yhteisen ulkorajan sisällä.


EU Tanskassa

Muiden jäsenmaiden tapaan yhdyssiteenä maassa toimii parlamentin tiedotustoimisto, Tanskan kohdalla Europa-Parlamentet Informationskontoret i Danmark, Twitterissä @EPiDanmark.
Samoin komissiolla on edustusto kussakin jäsenmaassa, Tanskassa Europa-Kommissionens Repræsentation, Twitterissä @euidanmark.


#eupol ja #eudk  
Maiden rajat ylittävä Twitter tarjoaa mahdollisuuden pitkälti ruotsalaisen ja pohjoismaisen keskustelun seuraamiseen sekä siihen osallistumiseen tunnuksella #eupol, kun erityisesti tanskalaiselle keskustelulle tägi #eudk on hyödyllinen.


Ralf Grahn

28. marraskuuta 2016

Sisämarkkinastrategia EU:n kilpailukykyneuvostossa


Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto kokoontui tänään 28. ja jatkaa huomenna 29. päivänä marraskuuta 2016. Julkisia osia voi seurata täältä. Valaisen EU:n sisämarkkinastrategian käsittelyä.


Sisämarkkinastrategia

Runsas vuosi sitten Euroopan komissio julkisti uuden sisämarkkinastrategian 23 virallisella kielellä (ei iirinkielisenä); tiedonanto suomeksi: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua).

Tiedonanto perustui komission kahteen työasiakirjaan. Euroopan ja ympäröivän maailman talous ja kilpailukyky kertovat vakuuttavasti EU:n markkinoiden uudistustarpeesta julkaisussa  SWD(2015) 203 final, joka (vain englanniksi) löytyy kolmena osana oikeusportaali Eur-Lexin kautta, mutta yhtenäisenä ladattavana “painettuna” versiona komission sivulta: Single market integration and competitiveness in the EU and its member states - Report 2015 (112 sivua).

Yksinomaan englanniksi löytyy myös toinen työasiakirja: COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT A Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 28.10.2015 SWD(2015) 202 final (108 sivua). Siinä komissio kävi laajemmin ja syvällisemmin läpi oikeuspoliittisia perusteita tuleville ehdotuksilleen kuin mitä voidaan lukuisille kielille käännettävässä tiedonannossa.  

Euroopan komission verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa englanniksi sisämarkkinastrategiaan kuuluvien ehdotusten etenemisestä.


Kilpailukykyneuvosto

Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suomenkieliseltä kokoussivulta 28.-29.11.2016 löytyy muutama pääkohta, mutta jos valitsee vastaavan englanninkielisen sivun, löytyy tietty määrä linkkejä hyödyllisiin asiakirjoihin: alustava ohjelma, melko perusteellinen taustamuistio käsiteltävistä asioista, alustava esityslista, (muodolliset) lainsäädäntökäsittelyt ja muut kuin lainsäädäntösasiat.


Periaatekeskustelu sisämarkkinastrategiasta

Neuvoston puheenjohtajamaa Slovakia on laatinut periaatekeskustelun jäsentämiseksi tausta-asiakirjan Sisämarkkinat: Vuosi sisämarkkinastrategian hyväksymisestä; Bryssel, 11. marraskuuta 2016; 14246/16.

Ote edistämisestä:

C. Tähänastinen edistyminen

Komissio on toimittanut ensimmäiset sisämarkkinastrategian mukaiset aloitteet. Toukokuussa 2016 komissio hyväksyi sähköistä kaupankäyntiä koskevaan pakettiin5 kuuluvan lainsäädäntöehdotuksensa, jonka tavoitteena on estää kuluttajien syrjintä kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella (geoblokkausaloite)6 . Kesäkuussa 2016 komissio hyväksyi standardointipaketin7 , johon sisältyy (kilpailukykyneuvostossa 28. syyskuuta esitelty) standardointia koskeva yhteinen aloite ja palvelustandardeja koskevat ohjeet. Komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 myös yhteistyötaloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman8 . Tiedonannossa määritetään hyviin käytäntöihin perustuvia ratkaisuja ja selvitetään EU:n nykylainsäädännön soveltamista ja markkinatoimijoiden ja viranomaisten kohtaamia tärkeimpiä ongelmia, kuten markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, kuluttajansuojaa, vastuukysymyksiä, työlainsäädäntöä ja verotusta. Lisäksi komissio aikoo marraskuussa 2016 hyväksyä startupyrityksiä koskevan aloitteen antamalla tiedonannon, jonka tavoitteena on auttaa nuoria yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja kasvamaan sisämarkkinoilla.

D. Seuraavat toimet

Useita aloitteita komissio ei ole vielä hyväksynyt. Se aikoo toimittaa joitakin tärkeitä ehdotuksia ja paketteja vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelupaketti on määrä hyväksyä vuoden lopulla. Paketti sisältää ehdotuksen palveluihin liittyvää lainsäädäntöä koskevan ilmoitusmenettelyn parantamiseksi, eurooppalaista palvelukorttia koskevan ehdotuksen (sisämarkkinastrategiassa palvelupassialoite), jolla pyritään parantamaan palvelujen rajatylittävää tarjoamista, sekä säänneltyjä ammatteja koskevia aloitteita, kuten oikeasuhteisuuden arviointi laadittaessa uutta tämän alan lainsäädäntöä ja säänneltyjä ammatteja koskevat ohjeet jäsenvaltioille.

Komissio jatkaa sisämarkkinastrategian jäljellä olevien aloitteiden hyväksymistä vuonna 2017. Näitä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkastelu, noudattamista ja avustamista koskeva paketti, mukaan lukien yksi kaikenkattava portaali (Single Digital Gateway), sisämarkkinoiden markkinatietoväline ja SOLVIT-toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen käsittelyyn tulee tavaroita koskeva paketti, joka sisältää aloitteet vastavuoroisesta tunnustamisesta ja puuttumisesta vaatimusten vastaisten tavaroiden lisääntyneeseen määrään tavaroiden sisämarkkinoilla. Vuonna 2017 komissio aikoo esitellä myös julkisten hankintojen paketin, jonka yksi osa on suurten infrastruktuurihankkeiden vapaaehtoinen ennakkoarviointimekanismi. Lisäksi komissio aikoo julkaista tiedonannon hyvistä toimintatavoista, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista sisämarkkinoilla.


Tanskan näkemys

Pieni katsaus kansalliselta tasolta, pohjoismaista.

Tanskan kansankäräjien Eurooppavaliokunnan - Europaudvalget, Folketinget - avoimet kuulemiset ovat omaa luokkaansa ja maan ulkoministeriön muistio (sivut 47-71) osoittaa mallia ajankohtaisen sisämarkkinastrategian käsittelemisestä.


Ruotsin näkemys

Ruotsin hallituksen tavanomainen kommentoitu asialista tarjoaa lisänakökulman sisämarkkinastrategiaan:

6. Inre marknad: ett år efter antagandet av Inremarknadsstrategin
- Policydebatt och presentation
Ansvarigt statsråd: Ann Linde

Inremarknadsstrategin för varor och tjänster, KOM (2015) 550, presenterades den 28 oktober 2015. Strategin togs fram mot bakgrund av att det fortfarande finns ett antal hinder för fritt utbyte av varor och tjänster, vilka begränsar möjligheterna för företag och individer och som därmed leder till färre arbeten och onödigt höga priser. Avsikten är att strategin ska ge den inre marknaden en nystart genom dels ett antal lagförslag, dels ett antal åtgärder som hjälper bl.a. små- och medelstora företag och nystartade företag att expandera, främja innovation och ökade investeringar. Åtgärderna i strategin är både lagförslag och policyinitiativ och merparten planeras genomföras under 2016 och 2017.

Nu ett år efter att strategin lanserades är avsikten att vid mötet diskutera hur det har gått hittills med genomförandet, var det finns mest potential och hur rådet fortsatt kan bidra till ett snabbt och ambitiöst genomförande av strategin. Kommissionen förväntas vid mötet även presentera ett nytt initiativ för nystartade företag, s.k. start-ups.

Förslag till svensk ståndpunkt
Sverige delar kommissionen uppfattning om vikten av att stärka EU:s inre marknad. Ansträngningarna för att ta bort hinder för handeln med varor och tjänster på den inre marknaden måste fortsätta för att tillväxten och jobben i Europa därmed ska kunna öka.

Regeringen anser att det är av stor vikt att kommissionen fortsatt prioriterar genomförandet av strategin och levererar annonserade åtgärder. När det gäller att bedöma områden med stor potential är det viktigt att ha en bred och ambitiös reformagenda. Med detta i beaktande vill regeringen framhålla att åtgärder som stärker den inre marknaden för tjänster och den digitala inre marknaden är av högsta prioritet för Sverige. Framtidens nya jobb kommer framför allt att skapas inom tjänstesektorn och i den digitala ekonomin. Varuområdet utgör stommen av den inre marknaden och bör med viss regelbundenhet ses över och moderniseras. Därutöver behöver även verktyg likt problemlösningsnätverket Solvit effektiviseras för att bättre avhjälpa fall där medborgarnas rättigheter inte blivit tillvaratagna.  


Avoimuus: entä Suomi?

Monet suomalaiset pitävät maatamme avoimuuden mallimaana. Tanskan ja Ruotsin käytäntöjä voi kuitenkin verrata kilpailukykyneuvoston asioiden esittelyyn Eduskunnan suuren valiokunnan tiedotteessa.


Ralf Grahn

23. maaliskuuta 2012

Suomi ja muut budjettikapinalliset EU:n yleisten asioiden neuvostossa 26.3.2012

Kirjoitus EU:n kasvu- ja talousuudistusten toteutus tarjosi linkit euro- ja EU-maiden johtajien viime kuukausien lausuntoihin sekä puheenjohtajamaa Tanskan laatimaan seurantakatsaukseen: European Council - Follow-up by the Council; Brussels, 19 March 2012; asiakirja 7824/12 (8 sivua)


Yleisten asioiden neuvosto

Tässä vaiheessa löytyy koordinoivan yleisten asioiden neuvoston maanantaina 26. maaliskuuta 2012 pidettävän kokouksen esityslista.

Ruotsin hallituksen esityslistan kommentit (kommenterad dagordning) hahmottavat tällä kertaa EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (Multiannual Financial Framework MFF) käsittelyä, mutta eivät anna lisävalaistusta kasvu- ja talousuudistusten jatkokäsittelyyn Eurooppa-neuvoston viime kuukausien kokoontumisten jäljiltä.


Ruotsi – budjettikapina

Muutenkin Ruotsin hallitus keskittyy pitkän aikavälin budjettikehykseen: Förhandlingar om EU:s långtidsbudget inleds.

Europaportalen.se kuvaa kyllästyneiden maksajien kapinaa hieman värikkäämmin: Sverige vill banta EU-budget med 900 miljarder. Suomi on mukana kymmenen maan leikkausryhmässä, joka kokoontuu ennen neuvostoa maanantaina. Jäsenet ovat tosin erimielisiä kohteista.

Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt kannatti ainakin päällisin puolin Ruotsin linjaa, joka painottaa EU:n talousarvion kohdentamista talouskasvun edistämiseen maatalous- ja aluepolitiikan pönkittämisen sijaan.

Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz toivoo käytännönläheistä ratkaisua pitkän aikavälin budjettiin ideologisen sodankäynnin [leikkausinnon?] sijaan (The Parliament).

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso näkee finanssitransaktioveron (financial transaction tax FTT) ratkaisuna EU:n rahoitusongelmiin joka samalla voisi jopa puolittaa jäsenmaiden maksuosuudet (European Voice).

Robin Hood -verosta tai Tobinin verosta kertoo myös EUobserver.


Tanska – virallistieto

Folketinget (Tanskan kansankäräjät) tarjoaa tavalliseen tapaan parhaan kootun julkisen tiedon yleisten asioiden kokouksen esityslistasta tausta-asiakirjoineen: Dagsorden for mødet i Europaudvalget d. 23. marts 2012 (26.3. pidettävän neuvoston kokouksen aineisto sivun loppupäässä).

Erikseen kannattaa mainita yleisten asioiden neuvoston 26.3.2012 pidettävää kokousta koskeva muistio (Samlenotat), jossa esitellään budjettikehys 2014-2020 varsin yksityiskohtaisesti (sivulta 2), mutta Eurooppa-neuvoston seuranta vain ylimalkaisesti (sivulta 14).

Suomen EU-ministerivaliokunta kokoontuu yleensä perjantaisin, joten ei ole vielä tiedottanut yleisten asioiden kokouksesta.



Ralf Grahn
EU-politiikan ja eurooppaoikeuden riippumaton puhuja ja luennoitsija

J. K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 946 euroblogin kirjoitukset. Eurooppalainen verkkokeskustelu yli maan- ja kielirajojen kehittyy siis edelleen. Electronic Communications Regulation Update seuraa sähköisen viestinnän oikeutta koskevaa uutisvirtaa Euroopassa.

Euroblogien joukossa on tällä hetkellä aktiivinen blogikolmikkoni, jonka muodostavat Eurooppaoikeus-blogin ohella englannninkielinen Grahnlaw (jonka Cision Finland rankkasi äsken neljänneksi Suomen poliittisten blogien joukossa) sekä pohjoismainen Grahnblawg. Kirjoitan ja puhun EU-tason demokratiasta ja EU:n toimielinten avoimuudesta, mutta nykyään entistä useammin myös Euroopan talouskasvuun (EU2020) sekä (digitaalisiin) sisämarkkinoihin liittyvistä, eurooppalaisille elintärkeistä haasteista ja hankkeista.

17. tammikuuta 2012

Euroalueen kriisi: Vallan linnakkeesta (Borgen) Tuomiojaan

Palkittu televisiosarja Vallan linnake (Borgen) esitettiin Suomessa sopivasti ennen kuin oikea Tanska ja maan uusi naispääministeri ryhtyivät hoitamaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2012 alusta.

Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).


Tanskan puheenjohtajuus alkuun

Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.

Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.

Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.

Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.


Tosielämän draamaa

Draamaa esiintyy myös tosielämässä.

Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:

Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle.

Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.

Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.


Vastalauseen hinta?

Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.

Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.

Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.

Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.

Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.

Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.

Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?

Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.

Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.



Ralf Grahn

13. tammikuuta 2012

Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.

Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.


Neljä prioriteettia

Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa  
* Vihreä Eurooppa  
* Turvallinen Eurooppa


Neljä poikkeusta

Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.

Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.

Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.

Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)


Paradoksi

Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.

Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.


Euro Plus ja vakausunioni

Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)

Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).

(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)

Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.



Ralf Grahn

10. tammikuuta 2012

Tanska vesijohtovedellä maineeseen: Painotukset EU:n neuvoston puheenjohtajana

Vuoden 2012 alusta Pohjoismaa ryhtyi luotsaamaan Euroopan unionin neuvoston toimintaa. Perjantaina Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt ja hänen hallituksensa esittelivät puheenjohtajamaan kuuden kuukauden työohjelman:

Europa i arbejde: Program for det danske formandskab for Rådet for den Europæiske Union 2012, 1. januar – 30. juni 2012 (60 sivua)

Tanskan puheenjohtjuussivuston kautta ohjelma löytyy myös englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Twitterissä viestintää voi seurata ja keskusteluun osallistua tunnisteella #eu2012dk.

Tanska otti vastaan viestikapulan Puolalta ja heinäkuun alusta vetovastuu siirtyy Kyprokselle.


Prioriteetit

Neljän laajan otsikon alle Tanskan hallitus on koonnot puheenjohtajuuden neljä prioriteettia jäsenmaiden EU-politiikan kannalta:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa

Johdannossa (sivut 4-6) painotukset kuvataan lyhyesti. Tämän jälkeen ohjelman yleinen osa siirtyy yksityiskohtaisempaan käsittelyyn aiheittain (sivut 7-22), joten jo tällä saa käsityksen EU:n lähiajan toiminnasta.


Vastuullinen Eurooppa

Vastuullinen Eurooppa koskee EU:n ja euroalueen talouskriisin torjuntaa ja sitä käsittelin ruotsiksi blogissani Grahnblawg. Asiaan liityviä aihepiirejä blogeissani ovat euroaluuen kriisi sekä eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n vuoden 2012 kasvuselvitys liitteineen.

Kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy eilen tapasi Thorning-Schmidtin Kööpenhaminassa hän esitti virallisten oppien mukaisen tiivistelmän talouskriisin torjuntatyöstä.


Dynaaminen Eurooppa

Dynaamisen Euroopan alta löytyvät toimet talouskasvuun palaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi julkistalouksien rajoitteista huolimatta. Esittelin ja kommentoin tätä ohjelman osuutta englanniksi blogissani Grahnlaw. Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen lippulaivahankkeita, kuten digitaalistrategiaa (ml televiestintä), sekä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (ml sähköiset sisämarkkinat ja tekijänoikeudet) koskevat blogikirjoitukseni täydentävät kuvaa.

Huomenna ja ylihuomenna Euroopan komissio puheenjohtaja José Manuel Barroso vierailee perinteiseen tapaan uudessa puheenjohtajamaassa. Tällöin keskustellaan varmasti enemmän kasvu- ja työllisyysuudistuksista, joissa komissiolla on keskeinen rooli ehdotusten laatijana. Yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään 12. tammikuuta 2012 kello 11.15 paikallista aikaa.


Vesijohtovedellä maineeseen

Tanskan hallitus haluaa profiloitua tiukan taloudenpidon ja ekologisen ajattelun edistäjänä. EU-kriittinen Open Europe ja euroblogin kirjoittaja Jon Worth vertailivat blogeissaan eri puheenjohtajuusbudjetteja, joista Tanskan 35 miljoonan euron panostus on ”pihi”.

Varsinaiseksi talous- ja ekoajattelun vertauskuvauksi on kuitenkin noussut Tanskan hallituksen ilmoitus siitä, että sen järjestämissä kokouksissa ei enää tarjota pullotettua vettä. Worthin mainitsema vesijohtovesi ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen, esimerkkinä AFP (Google News).

***

Vihreä Eurooppa (josta saimme esimakua) ja Turvallinen Eurooppa tulevat käsittelyyn lähiaikoina.



Ralf Grahn

7. syyskuuta 2011

Eurooppatiedotus ajetaan alas – Tanska ja Ruotsi EU-valistuksen kärjessä

Kansalaiset ovat harvoin olleet yhtä ymmällään Euroopan unionin (euroalueen) toimista ja Suomen EU-linjauksista kuin nyt. Samaan aikaan ulkoasiainministeriö ”uudistaa” Eurooppatiedotuksen toimintaa lakkauttamalla maakunnalliset tiedotuspisteet. Lapin aluetiedotus säilyy osittain, mutta muuten toiminta keskitetään ministeriöön, joka aikoo suosia verkkoviestintää ja sosiaalista mediaa. Voimavarat vähenevät, sillä: Uudistuksen yhteydessä turvataan Eurooppatiedotuksen vakinaisen henkilöstön mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin ulkoasiainministeriössä.

UM:n tiedote puhuu virallisen optimismin hengessä EU-kansalaisviestinnän laadun ja nopeuden parantamisesta keskittämällä voimavarat yhteen paikkaan sekä suuntaamalla päivittäistiedotus internettiin.

Ehkä kasvokkain annettava neuvonta maakunnissa on aikansa elänyt malli. Silti jää nähtäväksi toteutuvatko uumoillut parannukset.


Pohjoismaat

Jos ulkoasiainministeriö todella haluaa parantaa EU-asioiden kansalaisviestintää Suomessa, parhaat mallit löytyvät nyt, kuten aiemmin, muista Pohjoismaista.

Arvoasteikkoni on subjektiivinen, mutta perustuu kokemuksiini käyttäjänä.

Ykkönen on Tanskan integroitu malli, joka tarjoaa sekä yleistietoa kansalaisille että Euroopan laajuisesti parhaan väylän EU-asioiden käsittelyyn kansallisella tasolla: Kansankäräjien (Folketinget) EU-Oplysningen.

Hyvänä kakkosena tulee Ruotsi, jossa eduskunnan yhteydessä toimiva EU-valistus ahkerasti ja kansantajuisesti päivittää tietoja lähes kaikista Euroopan unionin politiikka-aloista: EU-upplysningen.

Vaikka Ruotsin eloisa verkkolehti Europaportalen ei ole viranomainen, verkkosivusto kelpaisi esimerkiksi EU-maissa laajemminkin. Portaali tarjoaa uutisia, keskustelua ja linkkejä muualla käytävään keskusteluun. Sivuston takana ovat sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän keskusjärjestö.

Kolmannen sijan ovat jakaneet Norja (joka ei kuulu EU:hun) ja Suomi.

Norjan Brysselin lähetystö tiedottaa aktiivisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvan ja Schengenin sopimukseen liittyneen maan suhteista. Kansalaisen kannalta keskeinen on kaiketi sikäläisen ulkoministeriön ylläpitämä Europaportalen, josta löytyy runsaasti jatkoyhteyksiä.

Suomen EU-tiedotus on kutistumassa, mutta haaste pysyy samana: Tanskan ja Ruotsin tavoittaminen.

Mahtaakohan onnistua?



Ralf Grahn