Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.

Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.


Neljä prioriteettia

Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa  
* Vihreä Eurooppa  
* Turvallinen Eurooppa


Neljä poikkeusta

Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.

Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.

Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.

Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)


Paradoksi

Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.

Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.


Euro Plus ja vakausunioni

Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)

Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).

(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)

Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.



Ralf Grahn