Eurooppa 2020 -strategian uudistukset hitaasti alkuun EU-maissa

Edellisessä kirjoituksessa Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä vedin yhteen vuoden 2012 kasvuselvityksen käsittelyn suomeksi tähän mennessä. Mukavuussyistä tarjoan seuraavaksi uudelleen linkit EU:n kasvuselvityksen dokumentteihin. Tämän jälkeen tarkastelen Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumista.


Kasvuselvitys liitteineen

Koska komissio ei vieläkään halua tiedottaa yhtä laajasti kaikille kieliryhmille, lähdemme ”verkkovierailulle” neuvoston puolelle liitteiden löytämiseksi. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis varsinaisen kasvuselvityksen ja sen neljä liitettä, yhteensä viisi asiakirjaa, jotka löytyvät myös suomeksi:

Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)

Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)

Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)

Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)

Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)


EU2020-strategian tarkoitus

Tilannekatsaus, kasvuselvityksen ensimmäinen liite, kertoo kuinka älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouskasvuun tähtäävä uudistusohjelma Eurooppa 2020 on edistynyt jäsenmaissa ja EU:n tasolla.

Johdannossa komissio muistuttaa EU2020-strategian tarpeesta ja tarkoituksesta (sivu 2):

EU:n on historiansa syvimmässä talouskriisissä. Sen on siksi tehtävä kaksin verroin enemmän kasvun vauhdittamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Enää ei ole tarpeen erottaa toisistaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, koska pitkän aikavälin talousnäkymillä on lyhyellä aikavälillä välitön vaikutus maiden valtionlainojen kustannuksiin. Pitkän aikavälin uudistuksia on toteutettava samaan aikaan lyhyen aikavälin toimenpiteiden kanssa.

Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan perustellusti tarvetta uuteen kasvu-uraan, jonka avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava talous, korjata Euroopan taloudessa olevat rakenteelliset puutteet, parantaa sen kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä luoda perusta kestävälle sosiaaliselle markkinataloudelle.

EU2020-strategian tavoitteet

Tilannekatsaus muistuttaa tiiviisti EU2020-strategian tavoitteista (jotka jäsenmaiden päämiehet ovat asettaneet)(sivu 2):

Strategiassa määritellään yleistavoitteet, jotka EU:n olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on tilanne, jossa työllisten osuus EU:n 20–64-vuotiaasta väestöstä on 75 prosenttia, jossa EU:n BKT:stä 3 prosenttia investoidaan T&K:hon, jossa 20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutettu ja jossa koulunkäynnin keskeyttävien osuus on alle 10 prosenttia ja vähintään 40 prosenttia nuoremmasta sukupolvesta suorittaa korkea-asteen (alempi korkea-aste) tai vastaavan tutkinnon. Lisäksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhan alla olevien määrää on tarkoitus vähentää 20 miljoonalla. Nämä tavoitteet ovat yhteydessä toisiinsa, ja ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten EU yleisesti ottaen onnistuu pyrkimyksissään. Ne vaativat kaikilta jäsenvaltioilta yhteisiä toimia, joita tuetaan EU:n tason toimilla.

Luvussa 2 (sivut 3-4) käydään läpi tärkeimmät tulokset jäsenmaissa tavoite kerrallaan:

* Koulutustavoite
* Työllisyystavoite
* Tutkimusta ja kehittämistä koskeva tavoite
* Köyhyyden vähentämistä koskeva tavoite
* 20/20/20-tavoite


EU2020-uudistusten alkutaival

Alkuvauhti ei vielä riitä tavoitteiden saavuttamiseen ”tasaisen vauhdin taulukolla”, joten EU-maissa on lisättävä kaasua, toteaa tilannekatsaus.

Lähes kaikki EU-maat ponnistelevat julkisen talouden tasapainottamiseksi. Useiden kohdalla valtion lainanotto, mukaan lukien vanhan velan kierrätys, on muodostunut karmaisevan kalliiksi. Siksi Euroopan maissa on vain vähän mahdollisuuksia velkaelvytykseen tai kalliisiin uudistuksiin.

Mahdollisuuden tarjoavat laadulliset uudistukset, jotka eivät rasita budjettitaloutta. Niillä kevennetään yritysten sääntelyä, edistetään kilpailua tai avataan mahdollisuuksia tuote-, palvelu ja työmarkkinoilla.

Lissabonin strategian menetetyn vuosikymmenen jälkeen vuonna 2010 hyväksytyn EU2020-strategian hidas käynnistyminen jäsenmaissa uhkaa jättää Euroopan kilpailukyvyn entistä kauemmaksi nopeasti kehittyvien maiden vauhdista.



Ralf Grahn


J.K. Onko hyväksyttävää tai edes mahdollista että Euroopan unionin jäsenmaassa lähdetään purkamaan EU:n perusarvoja kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia. Näin on kuitenkin tapahtunut Unkarissa. Bloggingportal.eu:n viikkokatsaus Week in Blogginportal kuvaa huolestuttavaa kehitystä. Vielä monipuolisemmin euroblogien näkemykset tunnisteen #Hungary alla.