Erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous

Kirjoituksessa EU:n sosiaalinen markkinatalous näimme Lissabonin sopimuksen tuoneen uuden määritelmän, mutta mistä se sinne tuli?

 

Sopimus Euroopan perustuslaista

Euroopan unionin tarkoitusta koskevat ilmaukset “erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” sekä tehtävä “edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua” periytyivät Lissabonin sopimukseen perustuslaillisen sopimuksen I-3 artiklan 3 kohdasta (Sopimus Euroopan perustuslaista EUVL 16.12.2004 C 310).

3. Unioni pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua.

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

Yleisesti sovellettava (horisontaalinen) sosiaalilauseke oli perustuslaillisessa sopimuksessa kirjattu seuraavasti, asiallisesti ottaen kuten myöhemmin sovitussa Lissabonin sopimuksessa:

III-117 artikla

Unioni ottaa tässä osassa tarkoitetun politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

Ylähuoneen EU-valiokunta

Euroopan unionin muuttuneista tavoitteista ja Mario Montin esittämästä “historiallisesta kompromissista” huolimatta Ison-Britannian ylähuoneen EU-valiokunnan sisämarkkinoiden toimenpidepakettia edeltänyt mietintö

Re-launching the Single Market; HL Paper 129 (julkaistu 4. huhtikuuta 2011) halusi erotella markkinauudistukset sosiaalisista toimista (keskustelu sivuilla 14-17):

36. The relationship between the economic and social aspects of the EU is complex and politically charged. While the social aspect is important, we believe that it should not be seen as trade-off against market liberalisation. Any proposal on either aspect should be treated strictly on its merits. The case should be made separately for the economic benefits of the Single Market, especially given the urgent need for all Member States to stimulate growth in the aftermath of the financial crisis.

37. We believe a more fruitful approach is that advocated by the European Parliament Committee on the Internal Market and Consumer Affairs, in regarding citizens simultaneously as entrepreneurs, workers and consumers, and therefore as beneficiaries of the Single Market. Member States and the European Institutions should make the case strongly that it presents an opportunity rather than a threat.

Kuten jo kirjoitin ruotsiksi ja englanniksi, ylähuoneen EU-valiokunta käsitteli sisämarkkinoiden kehittämistä ikään kuin markkinafundamentalismi olisi vapaasti valittavissa oleva toimintalinja, vaikka Lissabonin sopimus on vahvistanut sosiaalisen markkinatalouden Euroopan unionin talousmalliksi (SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohta) ja yleisesti sovellettava sosiaalilauseke (SEUT-sopimuksen 9 artikla) nimenomaan pyrkii sulattamaan toisiinsa taloudelliset ja sosiaaliset pyrkimykset.

Sosiaalinen markkinatalous: Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis perussopimus on yhdistänyt, sitä älköön ylähuone erottako.  

Ralf Grahn