Tarkastelemme Ruotsin hallitusta, eduskuntaa, hallintoa ja avainkysymyksiä Euroopan unionissa sekä hieman myös politiikan kenttää.
Ruotsin näkökulmasta sivuamme lisäksi Ison-Britannian lähtöä EU:sta (Brexit).
Ruotsin hallitus
Naapurimaamme Ruotsi toteuttaa Tanskan tapaan verraten hyvin pohjoismaista avoimuutta myös Euroopan unionia koskevissa asioissa. Muutama esimerkki:
Ruotsin hallitus tiedottaa varsin aktiivisesti EU-asioista sekä julkaisee vuosittain EU-politiikkansa tärkeimmät ja muut prioriteetit. Ajankohtaisista tavoitteista hieman enemmän kirjoituksessa Sverige i EU 2017.
Ennen jokaista Euroopan unionin neuvoston kokousta hallitus antaa eduskunnan EU-lautakunnalle (EU-nämnden) kommentoidun esityslistan (kommenterad dagordning).
Vuosittain hallitus raportoi eduskunnalle toiminnastaan Euroopan unionin neuvostossa. Vaikka kertomuksen sivumäärä on puolittunut, se on komission esitteen suuntaan muuttunutta yleiskertomusta ja Eurooppa-neuvoston epäsäännölliseksi muuttunutta toimintakertomusta valaisevampi ja luettavampi johdatuksena tapahtumiin eri politiikka-aloilla. Tuorein kertomus on:
Ruotsin eduskunta
Ruotsin eduskunta (Sveriges riksdag) seuraa, arvioi ja ohjaa hallituksen toimintaa, kuten näimme. Eduskunnan EU-lautakunta tiedottaa ahkerasti ja julkaisee myös keskustelupöytäkirjansa. Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta pääministeri osallistuu lautakunnan avoimeen kuulemiseen.
Ruotsin hallinto
Keskus-, alue- ja paikallishallinnon osalta voi puhua samankaltaisesta avoimuuden ja tiedottamisen perinteestä. Mainitsen tässä kuitenkin vain yhden viranomaisen. Kommerskollegium toimii hallituksen ulkomaankaupan ja EU:n sisämarkkinoiden asiantuntijaviranomaisena, jonka julkaisut ovat lukemisen arvoisia.
Virallisena ajatuspajana Sieps - Svenska institutet för europapolitiska studier - analysoi skeptisen viileästi Euroopan unionin kehittämisaihioita.
Ruotsi EU:n jäsenenä
Ruotsi esiintyy huippumaana monissa kansainvälisissä vertailuissa, koskivat ne tekniikan tasoa, taloudellista kilpailukykyä tai hyvinvointiyhteiskuntaa. Kansainvälisyyteen liittyy ehkä siksi tunne että maa on enemmän antava kuin saava osapuoli. Jos maa on pikemmin malli kuin oppilas, kansallisvaltio tuntuu helposti liittovaltiota houkuttelevammalta.
Euroalueen, siis EU:n ytimen ulkopuolella pysyttelevä Ruotsi suhtautuu lähes brittiläisen viileästi useimpiin Euroopan unionin demokraattista luonnetta ja tehostavaa toimivaltaa vahvistaviin ajatuksiin, mutta mölyämättä hallitustenvälisyydestä ja suvereniteetista monien saarivaltion lehtien ja poliitikkojen tapaan.
Joillakin aloilla virallinen Ruotsi ajaa kuitenkin tarmokkaasti ja asiantuntevasti EU:n toiminnan tehostamista. Vuoden 2017 prioriteetit ovat:
- Työpaikat ja osallistava kasvu
- Kunnianhimoisempi ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka
- Solidaarinen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka sekä turvallisempi kansainvälinen ympäristö
Työpaikkojen ja kasvun osalta Ruotsi ajaa voimakkaasti kilpailukyvyn kohentamista sekä siten EU:n ulkomaankaupan vapauttamista ja sisämarkkinoiden kehittämistä.
Kilpailukykyasioissa (kuten laajentumisessa, budjettikurissa ja toimivaltaviileydessä) Iso-Britannia on ollut tärkeä liittolainen, jonka lähtöä Ruotsi valittaa.
Kun britit kuitenkin päättivät lähteä, hallituksen prioriteeteissä (s. 1-2) kerrottu kanta on kuitenkin kirkas: EU:n ja Ruotsin etujen turvaaminen Britannian lähtöneuvotteluissa.
Jos Brexit on Britannialle lähtö, Ruotsille se on - tavalliseen tapaan - huolellisen valmistelun paikka. Tähän mennessä on julkaistu kolmen viranomaisen raportit: Business Sweden, Sieps ja Kommerskollegium. Toukokuussa ilmestyy innovointi- ja tutkimuspolitiikkaa koskeva raportti (Vetenskapsrådet ja Vinnova) ja muidenkin alojen analyysejä on luvassa.
Suorastaan aloitteellisesti Ruotsi haluaa kuitenkin yhdistää kilpailukyvyn terävöittämisen Euroopan unionin sosiaalisen pilarin rakentamiseen. Pääministeri Stefan Löfven ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker isännöivät yhdessä oikeudenmukaisten työpaikkojen ja kasvun huippukokousta Göteborgissa 17. marraskuuta 2017.
EU:n neuvoston kokoonpanojen mukaan ryhmitellyistä muista tärkeistä kysymyksistä poimin yhden (s. 2): unionin monivuotinen talousarviokehys 2020 jälkeen. Britannian lähdön synnyttämiä budjettiaukkoja Ruotsi ei halua paikata, vaan maan hallitus taistelee suppeiden menojen ja uudelleenpriorisoinnin puolesta:
En flerårig budgetram för perioden efter 2020
Kommissionen ska före utgången av 2017 presentera ett förslag till flerårig budgetram för perioden efter 2020 och sannolikt förslag till ändringar av det gällande systemet för hur de gemensamma utgifterna ska finansieras. Regeringen avser verka för en restriktiv total utgiftsnivå för nästa fleråriga budgetram i syfte att värna det offentligfinansiella utrymmet nationellt genom att hålla nere EU-avgiften. Utgifterna i den fleråriga budgetramen bör omprioriteras till förmån för åtgärder som har ett tydligt europeiskt mervärde, bl.a. åtgärder för att främja tillväxt och konkurrenskraft, insatser på det rättsliga och inrikespolitiska området inkl. migration samt utrikespolitik, inkl. där relevant åtgärder som bidrar till klimatomställningen och resurseffektivitet. Utgifterna för icke-ändamålsenliga åtgärder inom den gemensamma jordbrukspolitiken och sammanhållningspolitiken bör minska betydligt. Regeringen avser verka för att bördan av att finansiera EU:s utgifter fördelas utifrån bärkraft och rättviseprinciper. Rabattsystemet spelar i detta sammanhang en viktig roll.
Europaportalen kertoo kuinka Ruotsin hallitus on aktiivisesti ja näkyvästi asettunut asemiin: Regeringen: Vi kommer att vara snålast i EU.
Suomi istuu perinteisesti muun muassa Alankomaiden, Britannian ja Ruotsin kanssa budjettihaukkojen leirissä, mutta Suomi on näihin päiviin asti suhtautunut Ruotsia hempeämmin maatalousmenoihin ja rakennerahastoihin, joista on toistaiseksi voinut ammentaa suhteellisesta rikkaudestaan huolimatta.
Hallitustasolla Ruotsin EU-politiikkaa on leimannut suuri jatkuvuus oikeisto- ja demarijohtoisten hallitusten aikana, joskin vasemmistolle ja ympäristöpuolueelle parikymmentä vuotta on vaivoin riittänyt maan EU-jäsenyyden sulattamiseen.
Oikealta on nyt eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut kansalliskiihkoinen ja EU-vastainen Sverigedemokraterna (SD). Mutta kun oppositiossa oleva oikeistojohtaja Anna Kinberg Batra ehdotteli yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa, Maltillisen kokoomuksen kannatusluvut laskivat selvästi. Myös EU-asioissa toiseksi suurimman eduskuntapuolueen Kinberg Batra on hivuttautunut nationalistiseen suuntaan. Hän vaatii EU:lle entistä vähemmän tehtäviä, syyttäen sosiaalidemokraatteja liiallisesta uskosta EU-rakenteisiin ja erityisesti sosiaaliseen pilariin.
Ralf Grahn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti