Palaamme hieman perusteellisemmin EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen komission strategian esittelyllä.
Junckerin komission poliittiset suuntaviivat
Jean-Claude Junckerin johtama komissio aloitti työnsä 1. marraskuuta 2014 puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen pohjalta. Ohjelman kymmenen prioriteettia ja muuta aiheeseen liittyvää aineistoa on koottu julkaisuun Uusi alku Euroopalle.
Politiikan aloista (painopisteistä) toisena mainitaan yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat.
Vuosittain tiedonantona julkaistava työohjelma ohjaa komission seuraavan vuoden toimintaa, joten Junckerin komission ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden ohjenuorana oli:
Jaksossa 2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat (s. 6-7) komissio kertoi:
Komissio valmistelee strategiaa, jossa eritellään turvallisten, luotettavien ja dynaamisten digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisen suurimmat haasteet. Strategiassa keskitytään seuraaviin kuuteen päälinjaan: uskon ja luottamuksen lisääminen, rajoitusten poistaminen, saatavuuden ja liitettävyyden varmistaminen, digitaalitalouden rakentaminen, digitaalisen yhteiskunnan edistäminen ja investoiminen tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan tutkimukseen ja innovointiin.
Työohjelman uusia aloitteita sisältävässä liitteessä COM(2014) 910 final ANNEX 1 mainittiin kohtana 4:
Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva paketti
Tavoitteena on varmistaa, että kuluttajilla on rajatylittävä pääsy digitaalisiin palveluihin, luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja luoda suotuisat olosuhteet vireälle digitaalitaloudelle ja -yhteiskunnalle. Tämä paketti sisältää muun muassa tekijänoikeussääntöjen päivittämistä koskevan säädösaloitteen ja muita lainsäädäntöehdotuksia.
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia
Blogikirjoitus EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia johdatti tiedotteisiin ja tiedotusaineistoon, mutta ehti vasta mainita viralliset strategia-asiakirjat, joista ensimmäinen on tiedonanto, toinen on sähköisen markkinastrategian analyyttinen perusta, vain englanniksi julkaistu:
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final (21 sivua)
A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)
Tiedonannon aloittaa toistamisen arvoinen lainaus poliittisista suuntaviivoista; erityisesti ensimmäisen kappaleen kirkkaat tavoitteet, mutta myös toisessa kappaleessa mainittavat potentiaaliset hyödyt on hyvä pitää mielessä:
”Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä.
Jos näin tehdään, EU:n kansalaiset voivat pian käyttää matkapuhelimiaan kaikkialla Euroopassa ilman roaming-maksuja. Kuluttajat voivat käyttää palveluja, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia ja urheilutapahtumia laitteillaan missä päin Eurooppaa tahansa rajoista riippumatta. Voimme luoda yhtäläiset toimintaolosuhteet kaikille yrityksille, jotka tarjoavat tuotteitaan tai palvelujaan Euroopan unionissa. Siten niihin sovelletaan samoja tietosuoja- ja kuluttajansuojasääntöjä riippumatta siitä, missä niiden palvelin sijaitsee. Luomalla yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat voidaan saada aikaan 250 miljardin euron lisäkasvu seuraavan komission toimikauden aikana, luoda satojatuhansia uusia työpaikkoja varsinkin nuorille ja edetä kohti vireää osaamisyhteiskuntaa.
Kaiken tämän saavuttamiseksi aion toteuttaa toimikauteni kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kunnianhimoisia lainsäädäntötoimia yhdennettyjen digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Erityisesti pyrin saattamaan yhteisiä eurooppalaisia tietosuojasääntöjä koskevat neuvottelut nopeasti päätökseen, kehittämään vireillä olevaa EU:n telesääntöjen uudistusta kunnianhimoisempaan suuntaan, nykyaikaistamaan tekijänoikeussääntöjä ottaen huomioon digitaalisen vallankumouksen ja muutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan verkko-ostoksiin ja digitaalisiin ostoksiin sovellettavia kuluttajansuojasääntöjä. Samalla olisi toteutettava toimia, joilla parannetaan digitaalista osaamista ja oppimista koko yhteiskunnassa ja joilla helpotetaan innovatiivisten uusien yritysten perustamista. Digitaalisen tekniikan ja verkkopalvelujen käytön lisäämisen pitäisi sisältyä horisontaalisesti kaikkiin talouden aloihin ja julkiseen sektoriin.”
Tiedonannon sivulla 3 komissio esitti työasiakirjaan perustuvan uuden arvion esteiden purkamisen mahdollisista hyödyistä:
Euroopalla on valmiudet johtaa maailmanlaajuista digitaalitaloutta, mutta se ei vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti. EU:ta haittaavat tässä hajanaisuus ja esteet, joita fyysisillä sisämarkkinoilla ei ole. Näiden esteiden purkaminen Euroopasta voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla.
Digimarkkinoiden kolme pilaria
Digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen perustuu komission mukaan kolmeen pilariin (s. 3-4):
- Kuluttajien ja yritysten verkkotuotteiden ja -palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa. Tämä edellyttää sitä, että keskeiset erot verkko- ja reaalimaailman välillä poistetaan nopeasti rajat ylittävän verkkotoiminnan esteiden purkamiseksi.
- Luodaan digitaaliverkoille ja -palveluille suotuisat olosuhteet. Tämä edellyttää nopeita yhteyksiä ja varmoja ja luotettavia infrastruktuureja ja sisältöpalveluja sekä niiden tueksi sopivaa sääntelyä, joka tarjoaa edellytykset innovoinnille, investoimiselle, reilulle kilpailulle ja tasapuolisille toimintaedellytyksille.
- Maksimoidaan Euroopan digitaalitalouden kasvupotentiaali. Tämä edellyttää investointia tieto- ja viestintekniikan infrastruktuuriin sekä pilvipalvelujen ja massadatan kaltaiseen tekniikkaan mutta myös tutkimusta ja innovointia teollisuuden kilpailukyvyn ja julkisten palvelujen, osallisuuden ja taitojen parantamiseksi.
Toimenpiteet
Digimarkkinatiedonanto COM(2015) 192 käsittelee monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaan (TVT) perustuvan liiketoiminnan esteiden purkamista ja mahdollisuuksien avaamista Euroopassa. Lopuksi (s. 21) komissio keittää kokoon kaavailtujen toimien tiivistelmän:
Digitaaliset tavarat ja palvelut paremmin kuluttajien ja yritysten saataville koko Euroopassa
Säädösehdotukset yksinkertaisten ja tehokkaiden sääntöjen antamiseksi kuluttajien ja yritysten rajat ylittäviä sopimuksia varten (2015)
Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistus (2016)
Pakettipalveluihin liittyvät toimenpiteet (2016)
Laaja kartoitus säädösehdotusten valmistelemiseksi perusteettomien maarajoitusten poistamista varten (2015)
Kilpailualan selvitys, joka koskee tavaroiden verkkokauppaa ja palvelujen tarjoamista verkossa (2015)
Säädösehdotukset tekijänoikeusjärjestelmän uudistamiseksi (2015)
Satelliitti- ja kaapelidirektiivin tarkistus (2015/2016)
Säädösehdotukset erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi (2016)
Suotuisten edellytysten luominen digitaalisia verkkoja ja palveluja varten
Säädösehdotukset televiestintäsääntöjen uudistamiseksi (2016)
Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus (2016)
Kattava analyysi alustojen asemasta markkinoilla, mukaan lukien internetissä oleva laiton sisältö (2015)
Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistus (2016)
Kyberturvallisuutta koskevan julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteisen kumppanuuden perustaminen (2016)
Digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi
Datan omistajuutta ja vapaata liikkuvuutta (esimerkiksi pilvipalvelujen tarjoajien välillä) sekä eurooppalaista pilvipalvelua koskevat aloitteet (2016)
Tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman hyväksyminen ja Euroopan yhteentoimivuusstrategian laajentaminen julkisiin palveluihin (2015)
Uusi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma, johon sisältyy yhden kerran periaatetta koskeva aloite ja yritysrekisterien yhteenliitettävyyden kehittämistä koskeva aloite (2016)
Vaikka jatkotoimien määrä voi tuntua suurelta, Junckerin komissio pyrkii keskittymään strategisen näkemyksensä toteuttamiseen ja rajaamaan uuden EU-lainsäädännön syntymistä paremman sääntelyn periaatteiden mukaan. Merkittävistä toimista tehdään ennakkoon vaikutusten arviointi. Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) nojalla yksinkertaistetaan ja kevennetään olemassa olevaa unionilainsäädäntöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti