Eilen EU-maiden johtajat kokoontuivat jälleen huippukokouksiin ratkomaan euroalueen ongelmia. Epävirallinen Eurooppa-neuvosto kirjasi näkemyksensä kasvua tukevasta vakauttamisesta ja työllisyyttä edistävästä kasvusta. Euroalueen johtajat antoivat tiedonannon kriisintorjunnan etenemisestä [(mutta suomenkielinen versio oli hukkunut)].
Päivitys 31. tammikuuta 2012 iltapäivällä: Nyt löytyy myös suomeksi Euroalueen jäsenvaltioiden tiedonanto. Englanniksi on päivän aikana julkaistu vakausunionia koskeva sopimus.
Nettikansalaisten kapina
Samaan aikaan verkossa velloivat nettikansalaisten tunteet – aivan eri asiasta. Väärentämisenvastainen kauppasopimus ACTA jatkoi ryöpytyksen kohteena Twitterissä #ACTA. Kansainvälinen kansalaisaloite tai vetoomus, jonka @Avaaz on käynnistänyt, rikkoi päivän mittaan miljoonan allekirjoittajan rajan.
Jokainen voi seurata allekirjoitusten kertymistä. Hetki sitten niitä oli 1.178.218.
Jäin miettimään, kohtaavatko poliittisten johtajien ja kansalaisten (ajatus)maailmat.
ACTA suomeksi
Tämän blogin eräänä tarkoituksena on johdattaa lukijoita alkuperäisille lähteille. EU-sopimuksena ACTA löytyy unionin virallisilla kielillä.
Euroopan komission ehdotus on julkaistu EU:n 22 virallisella kielellä. Liitteenä on kussakin tapauksessa sopimuksen teksti. Suomenkielinen versio liiteteksteineen:
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen
Tullakseen voimaan ACTA tarvitsee Euroopan parlamentin hyväksynnän sekä useimmissa jäsenmaissa kansallisen parlamentin puollon. Näin ollen ACTA:n voimaantulo on edelleen auki, ainakin Euroopan maiden osalta.
(Kansainvälisesti ACTA tulee voimaan kuuden ratifioinnin jälkeen, ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettaneiden maiden kesken. Muutkin maat voivat liittyä sopimukseen myöhemmin; 40 artikla.)
Puolesta ja vastaan
ACTA:sta on esitetty varsin villejä väitteitä, joista suuri osa pohjautuu salaiseen valmisteluun ja alkuperäisiin tarkoituksiin. Lopullinen sopimus, nykyinen faktapohja, on säyseämpi, mutta käsitykset eroavat silti jyrkästi.
ACTA:sta on kirjoitettu enemmän kuin kukaan ehtii lukea, joten on pakko keskittää huomio muutamaan edustavaan esimerkkiin. Sopivan kolmion muodostavat mielestäni itse ACTA-sopimus sekä kaksi lyhyttä kannanottoa, joiden tuottajia ovat Euroopan komissio ja nettiaktivistien verkosto La Quadrature du Net.
Euroopan komission kauppapolitiikan pääosasto (DG Trade) esittää ACTA-verkkosivuillaan varsin suorasukaisesti sopimusta puoltavaa tietoa. Tuore tiivistelmä arvostelun torjumiseksi on asiakirja 10 myths about ACTA.
La Quadrature du Net julkaisi eilen vastineen komission näkemyksiin: Debunking the EU Commission's ”fact sheet” on ACTA. Vaikka kirjoitus ottaa kantaa myös yksittäisiin sopimuskohtiin se on ennen kaikkea vastalause Internetin ja tekijänoikeuden sääntelypyrkimysten suuntaa vastaan EU:ssa ja sopijamaissa.
***
Laillisuuden ohella nousevat esille kysymykset hyväksyttävyydestä demokratioissa verkkomaailman ongelmia ratkottaessa.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa yli 900 euroblogin kirjoitukset tuoreeltaan, myös tietoyhteiskuntaa, Internetiä ja digimediaa koskevissa asioissa.
31. tammikuuta 2012
28. tammikuuta 2012
ACTA ja fakta
Twitterin tunnisteen #ACTA alla käy melkoinen kuhina, mutta vanhentunutta ja väärää tietoa väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista kannattaisi välttää.
ACTA suomeksi
Euroopan komission ehdotus on julkaistu 22 EU:n virallisella kielellä. Liitteenä on kussakin tapauksessa sopimuksen teksti. Suomenkielinen versio liiteteksteineen:
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen
EU ja Suomi allekirjoittivat
EU:n komission ja neuvoston surkeasta tiedotuksesta huolimatta tiedämme ACTA:n tähän mennessä allekirjoittaneet tahot, joukossa Euroopan unioni ja 22 EU-maata, joista Suomi yhtenä. Hallituksen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri on Alexander Stubb.
Suomessa ulkoasiainministeriö sentään tiedotti väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen eli ACTA:n allekirjoittamisesta. Tiedote korosti vain myönteisiä vaikutuksia. Sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille tarvitaan eduskunnan suostumus, mutta hallituksen esitys on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2012.
Euroopan parlamentin hyväksyntä
Kansallisten ratifiointien tapaan Euroopan parlamentti voi hyväksyä tai hylätä tämän kansainvälisen sopimuksen. Asia on tällä hetkellä valiokuntavaiheessa ja menettelyä voi seurata tunnuksella 2011/0167(NLE).
Vastuullinen on kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA), jonka esittelijä Kader Arif ilmoitti juuri EU:n allekirjoituspäivänä julkisesti luopuvansa mietinnön valmistelusta. Vastalauseen (ranskaksi) kautta ACTA-mietinnön valmisteluun tuli lisää dramatiikkaa.
Wikipedia ja ACTA
Verkkotietosanakirja Wikipedia tarjoaa otsikolla Anti-Counterfeiting Trade Agreement lyhyen suomenkielisen johdatuksen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen syntyyn ja sisältöön.
Englanninkielinen Wikipedia tarjoaa huomattavasti perusteellisemman johdatuksen aiheeseen: Anti-Counterfeiting Trade Agreement. Tosin Wikipedian artikkeleiden vaiheittainen synty ja yhteisöllinen tekotapa johtavat toistoihin sekä siihen että jää usein epäselväksi käsitelläänkö varhaisempaa luonnosta tai lopullista tekstiä. Vaikka aivan viime päivien tapahtumia on otettu mukaan, käsittely painottuu aiempiin vaiheisiin. Suosittelen varovaisuutta.
Kannattaa tarkistaa
ACTA-sopimusta vastaan protestoivat ovat yleisemminkin esittäneet vanhentuneita tietoja, joten väitteitä ja mielipiteitä kannattaa verrata lopulliseen sopimustekstiin ja tuoreisiin asiantuntija-arvioihin.
Luonnollisesti myös virallisten tahojen viestintää on syytä tarkastella kriittisesti - faktapohjalta.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa yli 900 euroblogin tuoreet kirjoitukset kuin hopeavadilta, myös tietoyhteiskuntaa, Internetiä ja digimediaa koskevissa asioissa.
ACTA suomeksi
Euroopan komission ehdotus on julkaistu 22 EU:n virallisella kielellä. Liitteenä on kussakin tapauksessa sopimuksen teksti. Suomenkielinen versio liiteteksteineen:
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen
EU ja Suomi allekirjoittivat
EU:n komission ja neuvoston surkeasta tiedotuksesta huolimatta tiedämme ACTA:n tähän mennessä allekirjoittaneet tahot, joukossa Euroopan unioni ja 22 EU-maata, joista Suomi yhtenä. Hallituksen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri on Alexander Stubb.
Suomessa ulkoasiainministeriö sentään tiedotti väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen eli ACTA:n allekirjoittamisesta. Tiedote korosti vain myönteisiä vaikutuksia. Sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille tarvitaan eduskunnan suostumus, mutta hallituksen esitys on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2012.
Euroopan parlamentin hyväksyntä
Kansallisten ratifiointien tapaan Euroopan parlamentti voi hyväksyä tai hylätä tämän kansainvälisen sopimuksen. Asia on tällä hetkellä valiokuntavaiheessa ja menettelyä voi seurata tunnuksella 2011/0167(NLE).
Vastuullinen on kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA), jonka esittelijä Kader Arif ilmoitti juuri EU:n allekirjoituspäivänä julkisesti luopuvansa mietinnön valmistelusta. Vastalauseen (ranskaksi) kautta ACTA-mietinnön valmisteluun tuli lisää dramatiikkaa.
Wikipedia ja ACTA
Verkkotietosanakirja Wikipedia tarjoaa otsikolla Anti-Counterfeiting Trade Agreement lyhyen suomenkielisen johdatuksen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen syntyyn ja sisältöön.
Englanninkielinen Wikipedia tarjoaa huomattavasti perusteellisemman johdatuksen aiheeseen: Anti-Counterfeiting Trade Agreement. Tosin Wikipedian artikkeleiden vaiheittainen synty ja yhteisöllinen tekotapa johtavat toistoihin sekä siihen että jää usein epäselväksi käsitelläänkö varhaisempaa luonnosta tai lopullista tekstiä. Vaikka aivan viime päivien tapahtumia on otettu mukaan, käsittely painottuu aiempiin vaiheisiin. Suosittelen varovaisuutta.
Kannattaa tarkistaa
ACTA-sopimusta vastaan protestoivat ovat yleisemminkin esittäneet vanhentuneita tietoja, joten väitteitä ja mielipiteitä kannattaa verrata lopulliseen sopimustekstiin ja tuoreisiin asiantuntija-arvioihin.
Luonnollisesti myös virallisten tahojen viestintää on syytä tarkastella kriittisesti - faktapohjalta.
Ralf Grahn
J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa yli 900 euroblogin tuoreet kirjoitukset kuin hopeavadilta, myös tietoyhteiskuntaa, Internetiä ja digimediaa koskevissa asioissa.
25. tammikuuta 2012
Tekijänoikeustoimikunta verkkopiratismia vastaan
Eilen professori Niklas Bruunin johdolla toiminut tekijänoikeustoimikunta luovutti mietintönsä kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteen mukaan verkkopiratismi on toimikunnan hampaissa:
OKM:n verkkosivuilla on tarjolla julkaisun tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Julkaisu on saatavissa suomenkielisenä:
Tekijänoikeustoimikunnan mietintö: Ratkaisuja digiajan haasteisiin; Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:2
Media
Teleoperaattoreiden eriävä mielipide verkkopalvelujen sulkemista vastaan nousi odotetusti esille viestinten alku-uutisissa. Muutama poiminta:
Talous-sanomat, Digitoday: Teleyhtiöt vastustavat Suomen piraattilakia. Juttu sisältää linkin tiedotteeseen, jossa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom perustelee eriävää mielipidettään.
Tietoviikko: FiCom tyrmää nettiestot: ”väärä keino puuttua piratismiin”
Helsingin Sanomat: Toimikunta: Tuomioistuimille oikeus estää pääsy piraattisivustoille
Ralf Grahn
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteen mukaan verkkopiratismi on toimikunnan hampaissa:
Toimikunta ehdottaa myös säännöksiä teleoperaattoriin kohdistettavasta estomääräyksestä. Tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin (verkkoyhteyden tarjoajan) estämään asiakkailtaan pääsyn tekijänoikeutta loukkaavalle verkkosivulle, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän tai tekijän oikeudet. Tällaisen säännöksen tarvetta on lisännyt se, että yhä useampi Suomen markkinoillesuunnattu verkkopalvelu toimii ulkomailta käsin. Ehdotuksen tavoitteena on osaltaan vähentää luvattoman verkkojakelun kielteisiä vaikutuksia oikeudenhaltijoille ja kuluttajille sekä ohjata laillisten palveluiden käyttämiseen.
OKM:n verkkosivuilla on tarjolla julkaisun tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Julkaisu on saatavissa suomenkielisenä:
Tekijänoikeustoimikunnan mietintö: Ratkaisuja digiajan haasteisiin; Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:2
Media
Teleoperaattoreiden eriävä mielipide verkkopalvelujen sulkemista vastaan nousi odotetusti esille viestinten alku-uutisissa. Muutama poiminta:
Talous-sanomat, Digitoday: Teleyhtiöt vastustavat Suomen piraattilakia. Juttu sisältää linkin tiedotteeseen, jossa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom perustelee eriävää mielipidettään.
Tietoviikko: FiCom tyrmää nettiestot: ”väärä keino puuttua piratismiin”
Helsingin Sanomat: Toimikunta: Tuomioistuimille oikeus estää pääsy piraattisivustoille
Ralf Grahn
22. tammikuuta 2012
Hallituksen kirjeet EU:n talousunionin vahvistamisesta
Ennen eduskunnan valiokuntakäsittelyn etenemistä ja sivujen päivitystä hallituksen vakausunionia koskevat kirjeet eivät oikein löytyneet parlamentin sivujen kautta. Tilanteen korjauduttua laitan täydennykseksi linkit selvityksiin:
E-kirje (122/2011 vp): Sopimus talousunionin vahvistamisesta (liitteenä sopimusluonnos 16.12.2011 englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 12.1.2012; sisältönä sopimusluonnoksen kolmas versio englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 19.1.2012; EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn perustuva jatkoselvitys)
Tähän mennessä neljän sopimusluonnoksen kohdalla hallitus ja eduskunta ovat olleet yleisölle hieman hitaita ja valikoivia.
Ralf Grahn
E-kirje (122/2011 vp): Sopimus talousunionin vahvistamisesta (liitteenä sopimusluonnos 16.12.2011 englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 12.1.2012; sisältönä sopimusluonnoksen kolmas versio englanniksi)
E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 19.1.2012; EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn perustuva jatkoselvitys)
Tähän mennessä neljän sopimusluonnoksen kohdalla hallitus ja eduskunta ovat olleet yleisölle hieman hitaita ja valikoivia.
Ralf Grahn
21. tammikuuta 2012
Suomi ja EU:n vakausunioni: Eduskunnalta lisävalaistusta
Kirjoituksessa Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni mainittiin jo ulkoasiainvaliokunnan 19. tammikuuta 2012 päivätty lausunto 3/2011 vp, joka koskee valtioneuvoston selvitystä sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta (E-kirje 122/2011 vp sekä VNK:n kaksi jatkokirjelmää, ensimmäinen 12.1.2012 ja toinen 19.1.2012).
Kovin kauaa ei mennyt blogikirjoitukseni julkaisemisesta niin eduskunnan sivuille ilmestyi 20.1.2012 kuluessa useampi päivitys talousunionin vahvistamisesta vakausunionin suuntaan:
Valtiovarainvaliokunnan lausunto 8/2011 vp
Talousvaliokunnan lausunto 28/2011 vp
Perustusvaliokunnan lausunto 24/2011 vp
Suuri valiokunta
Erityisvaliokunnat osoittivat lausuntonsa suurelle valiokunnalle, jonka lausunnon liitteiksi ne otettiin. Myös suuren valiokunnan lausunto on päivätty 20.1.2012:
Suuren valiokunnan lausunto 10/2011 vp
Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta käsitellään yksityiskohtaisimmin suuren valiokunnan kokoavassa lausunnossa, jossa toisaalta viitataan muiden valiokuntien näkemyksiin, toisaalta tuodaan esille omia näkökohtia.
Näillä näkymin Suomi on liittymässä muiden euromaiden rintamaan matkalla kohti vakausunionia.
Kansallisesta konsensuksesta irtaantuvat perussuomalaiset, joiden edustajat ovat väsänneet sopimusta vastustavan eriävän mielipiteen jokaiseen valiokunnan lausuntoon.
Ralf Grahn
Kovin kauaa ei mennyt blogikirjoitukseni julkaisemisesta niin eduskunnan sivuille ilmestyi 20.1.2012 kuluessa useampi päivitys talousunionin vahvistamisesta vakausunionin suuntaan:
Valtiovarainvaliokunnan lausunto 8/2011 vp
Talousvaliokunnan lausunto 28/2011 vp
Perustusvaliokunnan lausunto 24/2011 vp
Suuri valiokunta
Erityisvaliokunnat osoittivat lausuntonsa suurelle valiokunnalle, jonka lausunnon liitteiksi ne otettiin. Myös suuren valiokunnan lausunto on päivätty 20.1.2012:
Suuren valiokunnan lausunto 10/2011 vp
Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta käsitellään yksityiskohtaisimmin suuren valiokunnan kokoavassa lausunnossa, jossa toisaalta viitataan muiden valiokuntien näkemyksiin, toisaalta tuodaan esille omia näkökohtia.
Näillä näkymin Suomi on liittymässä muiden euromaiden rintamaan matkalla kohti vakausunionia.
Kansallisesta konsensuksesta irtaantuvat perussuomalaiset, joiden edustajat ovat väsänneet sopimusta vastustavan eriävän mielipiteen jokaiseen valiokunnan lausuntoon.
Ralf Grahn
EU:n talousunionin vahvistaminen => vakausunioni
Talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljäs luonnos löytyy onneksi epävirallisista lähteistä. EU:n neuvoston haut tarjoavat edelleen 'ei oota', samoin neuvoston ja euroryhmän tiedotteet, vaikka EU vääntää lausuntoja monista etäisemmistä aiheista hyvinkin halukkaasti.
Eilisen kirjoitukseni jälkeen on julkaistu joitakin artikkeleita pyrkimyksistä EU:n vakausunioniin (Stabilitätsunion).
Talousapua vain ratifioineille
Neljännestä sopimusluonnoksesta tarjoaa kuvan Europaportalen.se, Fredrik Haglund: Finanspakt lockar med krislån (20.1.2012). Kriisilainoja ei heru muille kuin sopimuksen osapuolille. Tarjolla on samalla neljännen luonnoksen pääkohtien esittely.
EUobserver, Valentina Pop: Future EU bail-outs only for treaty signatories, new draft says (20.1.2012). Juttu selittää neljänteen sopimusluonnokseen sisältyviä muutoksia.
Nyt myös EurActiv julkaisi talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljännen version (19.1.2012). Lyhyt kommentti keskittyy siihen että vain sopimuksen ratifioineet maat voisivat saada talousapua Euroopan vakausmekanismilta (EVM): New draft compact handcuffs Ireland (20.1.2012).
Ratifiointivaatimukseen kiinnitti huomiota myös EuropeanVoice.com, Simon Taylor: Eurozone bail-outs only if fiscal pact signed (20.1.2012).
”Reunavaltiot”
Irlanti lähes pakollisine kansanäänestyksineen on taas kerran valokeilassa, kuten The Parliament toteaa: Dublin under pressure to hold referendum on fiscal treaty (20.1.2012).
Vakausunionia pidetään muuten euromaiden 'pakollisiin kuvioihin' kuuluvana yhteisvastuun osoituksena (jossa sopimuksen järkevyyttä ei kyseenalaisteta), mutta kelkasta hypänneen Britannian lisäksi on myös epävarmoja maita.
Demokratian ja perusoikeuksien polkemisesta kuuluisuuteen ponnahtanut Unkari hoippuu lisäksi vararikon partaalla kaukana vakausunionin tavoitteista ja vaateista. Vihdoin näemme että Alankomaat, Belgia ja Luxemburg vievät Unkarin käytöksen EU:n neuvostoon keskusteltavaksi, kuten raportoi FT Brussels blog, Peter Spiegel: The Daily Hungarian: Orban faces more heat (20.1.2012)
Tšekin tasavallan pääministeri on väläytellyt kansanäänestystä ei vain vakausunionista vaan myös euroon siirtymisestä (johon maa sitoutui jo liittymissopimuksessaan). Vakausunionin sopimusluonnos löytyy tämänkin jutun kautta. Vakausunionia koskevat puolueiden kannat ovat levällään kuin Jokisen eväät: Czech Republic mulls referendum on fiscal pact (20.1.2012).
Yleisesti Eurooppamyönteinen ja EU:n ytimiin pyrkivä Puolan hallitus haluaa päästä mukaan heti, eikä vasta euron käyttöönoton jälkeen. EUobserver, Andrew Rettman: Poland renews attack on eurozone-only summits (19.1.2012). Aivan tuorein sopimusversio tulee tosin jonkin verran Puolaa (ja muita euroalueen ulkopuolisia maita) vastaan, mutta Puolan hallitus ehti äänekkäästi vaatia oikeutta osallistua euromaiden huippukokouksiin.
Rutosin vähemmistöhallituksen pääministeri Fredrik Reinfeldt olisi halunnut välttää maansa luisumisen kohti EU:n ulkoreunaa, mutta kaikki oppositiopuolueet ovat torjuneet vakausunioniin osallistumisen, kertoo Europaportalen.se, Anders Selnes: Reinfeldt avvisar undantag från euron (20.1.2012).
Jo edellisenä päivänä Open Europe oli blogissaan tarjonnut eräänlaisen maantieteellisen ja poliittisen periferian kiertoajelun: Fresh Trouble For The Fiscal Pact (19.1.2012).
***
Kuinkakohan lähelle euro plus -sopimuksen jäsenmäärää (23) vakausunioni asettuu ratifiointikierroksen jälkeen?
Ralf Grahn
Eilisen kirjoitukseni jälkeen on julkaistu joitakin artikkeleita pyrkimyksistä EU:n vakausunioniin (Stabilitätsunion).
Talousapua vain ratifioineille
Neljännestä sopimusluonnoksesta tarjoaa kuvan Europaportalen.se, Fredrik Haglund: Finanspakt lockar med krislån (20.1.2012). Kriisilainoja ei heru muille kuin sopimuksen osapuolille. Tarjolla on samalla neljännen luonnoksen pääkohtien esittely.
EUobserver, Valentina Pop: Future EU bail-outs only for treaty signatories, new draft says (20.1.2012). Juttu selittää neljänteen sopimusluonnokseen sisältyviä muutoksia.
Nyt myös EurActiv julkaisi talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljännen version (19.1.2012). Lyhyt kommentti keskittyy siihen että vain sopimuksen ratifioineet maat voisivat saada talousapua Euroopan vakausmekanismilta (EVM): New draft compact handcuffs Ireland (20.1.2012).
Ratifiointivaatimukseen kiinnitti huomiota myös EuropeanVoice.com, Simon Taylor: Eurozone bail-outs only if fiscal pact signed (20.1.2012).
”Reunavaltiot”
Irlanti lähes pakollisine kansanäänestyksineen on taas kerran valokeilassa, kuten The Parliament toteaa: Dublin under pressure to hold referendum on fiscal treaty (20.1.2012).
Vakausunionia pidetään muuten euromaiden 'pakollisiin kuvioihin' kuuluvana yhteisvastuun osoituksena (jossa sopimuksen järkevyyttä ei kyseenalaisteta), mutta kelkasta hypänneen Britannian lisäksi on myös epävarmoja maita.
Demokratian ja perusoikeuksien polkemisesta kuuluisuuteen ponnahtanut Unkari hoippuu lisäksi vararikon partaalla kaukana vakausunionin tavoitteista ja vaateista. Vihdoin näemme että Alankomaat, Belgia ja Luxemburg vievät Unkarin käytöksen EU:n neuvostoon keskusteltavaksi, kuten raportoi FT Brussels blog, Peter Spiegel: The Daily Hungarian: Orban faces more heat (20.1.2012)
Tšekin tasavallan pääministeri on väläytellyt kansanäänestystä ei vain vakausunionista vaan myös euroon siirtymisestä (johon maa sitoutui jo liittymissopimuksessaan). Vakausunionin sopimusluonnos löytyy tämänkin jutun kautta. Vakausunionia koskevat puolueiden kannat ovat levällään kuin Jokisen eväät: Czech Republic mulls referendum on fiscal pact (20.1.2012).
Yleisesti Eurooppamyönteinen ja EU:n ytimiin pyrkivä Puolan hallitus haluaa päästä mukaan heti, eikä vasta euron käyttöönoton jälkeen. EUobserver, Andrew Rettman: Poland renews attack on eurozone-only summits (19.1.2012). Aivan tuorein sopimusversio tulee tosin jonkin verran Puolaa (ja muita euroalueen ulkopuolisia maita) vastaan, mutta Puolan hallitus ehti äänekkäästi vaatia oikeutta osallistua euromaiden huippukokouksiin.
Rutosin vähemmistöhallituksen pääministeri Fredrik Reinfeldt olisi halunnut välttää maansa luisumisen kohti EU:n ulkoreunaa, mutta kaikki oppositiopuolueet ovat torjuneet vakausunioniin osallistumisen, kertoo Europaportalen.se, Anders Selnes: Reinfeldt avvisar undantag från euron (20.1.2012).
Jo edellisenä päivänä Open Europe oli blogissaan tarjonnut eräänlaisen maantieteellisen ja poliittisen periferian kiertoajelun: Fresh Trouble For The Fiscal Pact (19.1.2012).
***
Kuinkakohan lähelle euro plus -sopimuksen jäsenmäärää (23) vakausunioni asettuu ratifiointikierroksen jälkeen?
Ralf Grahn
20. tammikuuta 2012
Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni
Hallitusten välisen yhteistyön varjopuolet kuten hämäräksi jäävä päätöksenteko ja avoimuuden puute tulivat jälleen esille edellisessä blogikirjoituksessa: EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos.
Jos siirrymme julkisen tiedotuksen kansalliselle tasolle, asiat näyttävät hieman paremmilta Suomessa vakausunionin osalta, mutta kuinka paljon?
Hallitus julkaisi EU-ministervaliokunnan sivuilla 22.12.2011 päivätyn kirjelmän, joka sisältää varsin perusteellisen selostuksen neuvoteltavasta sopimuksesta (muttei luonnoksen tekstiä):
Sopimus talousunionin vahvistamisesta (E-kirje)
Eilen hallitus julkais jatkokirjelmän VNK 19.1.2012 E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta. (Käsittelee kolmatta sopimusluonnosta 10.1.2012, mutta ei sisällä tekstiä.)
Arvailujen varaan jää valtioneuvoston jatkokirjelmä VNK 12.1.2012, johon viitataan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa 3/2011 vp, joka on päivätty 19. tammikuuta 2012.
Jostain syystä hallituksen alkukirjelmä E 122/2011 vp ja mainitut kaksi jatkokirjelmää eivät löydy eduskunnan verkkosivuilta tarjolla olevien linkkien tai tavanomaisten hakujen avulla.
Täysiä avoimuuspisteitä ei siis voi antaa Suomen hallitukselle tai eduskunnalle asiassa joka sekä periaatteiden että talouden tasolla on merkittävä kansalaisten kannalta.
Ralf Grahn
Jos siirrymme julkisen tiedotuksen kansalliselle tasolle, asiat näyttävät hieman paremmilta Suomessa vakausunionin osalta, mutta kuinka paljon?
Hallitus julkaisi EU-ministervaliokunnan sivuilla 22.12.2011 päivätyn kirjelmän, joka sisältää varsin perusteellisen selostuksen neuvoteltavasta sopimuksesta (muttei luonnoksen tekstiä):
Sopimus talousunionin vahvistamisesta (E-kirje)
Eilen hallitus julkais jatkokirjelmän VNK 19.1.2012 E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta. (Käsittelee kolmatta sopimusluonnosta 10.1.2012, mutta ei sisällä tekstiä.)
Arvailujen varaan jää valtioneuvoston jatkokirjelmä VNK 12.1.2012, johon viitataan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa 3/2011 vp, joka on päivätty 19. tammikuuta 2012.
Jostain syystä hallituksen alkukirjelmä E 122/2011 vp ja mainitut kaksi jatkokirjelmää eivät löydy eduskunnan verkkosivuilta tarjolla olevien linkkien tai tavanomaisten hakujen avulla.
Täysiä avoimuuspisteitä ei siis voi antaa Suomen hallitukselle tai eduskunnalle asiassa joka sekä periaatteiden että talouden tasolla on merkittävä kansalaisten kannalta.
Ralf Grahn
EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos julki
Vaikka Euroopan unionissa perussopimuksen mukaan 'päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia', jäsenvaltioiden hallitusten välinen yhteenkuuluvuus painaa todellisuudessa enemmän kuin kansalaisten tiedonsaanti. Tärkeissä asioissa EU:n kansalaiset pidetään pimennossa, vaikka asiallisesti ei ole syytä toimia 'pimeämmin' puhtaasti hallitusten välisissä neuvotteluissa.
Vaikka avoimuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus johtaisivat EU:n neuvoston julkaisemaan tekstit virallisesti, olkaamme paremman puutteessa kiitollisia niille jotka ovat vuotaneet ja julkaisseet EU:n vakausunionia koskevat aiemmat sopimusluonnokset ja viimeksi eilen päivätyn tuoreimman version (virallisesti: sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa).
Tämä 26 jäsenmaan kesken neuvoteltu teksti on ehkä jo se, josta euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat maanantaina 23. tammikuuta ja josta unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin jatkaa tiistaina 24. tammikuuta 2012.
Straneuropa
Marco Zatterin, blogissa Straneuropa artikkeli: Insidia eurodebito per Monti
La Stampa, Straneuropa (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
The Telegraph
Eilen The Telegraph seurasi euroalueen kriisiä aamusta iltaan.
The Telegraph (sopimusluonnoksen teksti): The EU fiscal draft treaty: in full
Open Europe
Open Europe blog, blogikirjoitus: The Draft Euro Fiscal Pact – Episode IV
Open Europe (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
***
Kyllä yksityistetty avoimuus kelpaa kun jäsenmaiden hallitusten poppoo ja Euroopan unionin neuvosto pihtaavat.
Ralf Grahn
Vaikka avoimuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus johtaisivat EU:n neuvoston julkaisemaan tekstit virallisesti, olkaamme paremman puutteessa kiitollisia niille jotka ovat vuotaneet ja julkaisseet EU:n vakausunionia koskevat aiemmat sopimusluonnokset ja viimeksi eilen päivätyn tuoreimman version (virallisesti: sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa).
Tämä 26 jäsenmaan kesken neuvoteltu teksti on ehkä jo se, josta euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat maanantaina 23. tammikuuta ja josta unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin jatkaa tiistaina 24. tammikuuta 2012.
Straneuropa
Marco Zatterin, blogissa Straneuropa artikkeli: Insidia eurodebito per Monti
La Stampa, Straneuropa (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
The Telegraph
Eilen The Telegraph seurasi euroalueen kriisiä aamusta iltaan.
The Telegraph (sopimusluonnoksen teksti): The EU fiscal draft treaty: in full
Open Europe
Open Europe blog, blogikirjoitus: The Draft Euro Fiscal Pact – Episode IV
Open Europe (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)
***
Kyllä yksityistetty avoimuus kelpaa kun jäsenmaiden hallitusten poppoo ja Euroopan unionin neuvosto pihtaavat.
Ralf Grahn
17. tammikuuta 2012
Euroalueen kriisi: Vallan linnakkeesta (Borgen) Tuomiojaan
Palkittu televisiosarja Vallan linnake (Borgen) esitettiin Suomessa sopivasti ennen kuin oikea Tanska ja maan uusi naispääministeri ryhtyivät hoitamaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2012 alusta.
Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).
Tanskan puheenjohtajuus alkuun
Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.
Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.
Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.
Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.
Tosielämän draamaa
Draamaa esiintyy myös tosielämässä.
Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:
Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.
Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.
Vastalauseen hinta?
Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.
Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.
Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.
Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.
Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.
Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.
Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?
Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.
Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.
Ralf Grahn
Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).
Tanskan puheenjohtajuus alkuun
Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.
Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.
Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.
Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.
Tosielämän draamaa
Draamaa esiintyy myös tosielämässä.
Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:
Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle.
Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.
Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.
Vastalauseen hinta?
Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.
Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.
Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.
Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.
Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.
Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.
Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?
Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.
Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.
Ralf Grahn
13. tammikuuta 2012
Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.
Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.
Neljä prioriteettia
Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Neljä poikkeusta
Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.
Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.
Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.
Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)
Paradoksi
Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.
Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.
Euro Plus ja vakausunioni
Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)
Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).
(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)
Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.
Ralf Grahn
Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.
Neljä prioriteettia
Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Neljä poikkeusta
Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.
Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.
Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.
Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)
Paradoksi
Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.
Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.
Euro Plus ja vakausunioni
Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)
Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).
(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)
Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.
Ralf Grahn
10. tammikuuta 2012
Tanska vesijohtovedellä maineeseen: Painotukset EU:n neuvoston puheenjohtajana
Vuoden 2012 alusta Pohjoismaa ryhtyi luotsaamaan Euroopan unionin neuvoston toimintaa. Perjantaina Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt ja hänen hallituksensa esittelivät puheenjohtajamaan kuuden kuukauden työohjelman:
Europa i arbejde: Program for det danske formandskab for Rådet for den Europæiske Union 2012, 1. januar – 30. juni 2012 (60 sivua)
Tanskan puheenjohtjuussivuston kautta ohjelma löytyy myös englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Twitterissä viestintää voi seurata ja keskusteluun osallistua tunnisteella #eu2012dk.
Tanska otti vastaan viestikapulan Puolalta ja heinäkuun alusta vetovastuu siirtyy Kyprokselle.
Prioriteetit
Neljän laajan otsikon alle Tanskan hallitus on koonnot puheenjohtajuuden neljä prioriteettia jäsenmaiden EU-politiikan kannalta:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Johdannossa (sivut 4-6) painotukset kuvataan lyhyesti. Tämän jälkeen ohjelman yleinen osa siirtyy yksityiskohtaisempaan käsittelyyn aiheittain (sivut 7-22), joten jo tällä saa käsityksen EU:n lähiajan toiminnasta.
Vastuullinen Eurooppa
Vastuullinen Eurooppa koskee EU:n ja euroalueen talouskriisin torjuntaa ja sitä käsittelin ruotsiksi blogissani Grahnblawg. Asiaan liityviä aihepiirejä blogeissani ovat euroaluuen kriisi sekä eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n vuoden 2012 kasvuselvitys liitteineen.
Kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy eilen tapasi Thorning-Schmidtin Kööpenhaminassa hän esitti virallisten oppien mukaisen tiivistelmän talouskriisin torjuntatyöstä.
Dynaaminen Eurooppa
Dynaamisen Euroopan alta löytyvät toimet talouskasvuun palaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi julkistalouksien rajoitteista huolimatta. Esittelin ja kommentoin tätä ohjelman osuutta englanniksi blogissani Grahnlaw. Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen lippulaivahankkeita, kuten digitaalistrategiaa (ml televiestintä), sekä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (ml sähköiset sisämarkkinat ja tekijänoikeudet) koskevat blogikirjoitukseni täydentävät kuvaa.
Huomenna ja ylihuomenna Euroopan komissio puheenjohtaja José Manuel Barroso vierailee perinteiseen tapaan uudessa puheenjohtajamaassa. Tällöin keskustellaan varmasti enemmän kasvu- ja työllisyysuudistuksista, joissa komissiolla on keskeinen rooli ehdotusten laatijana. Yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään 12. tammikuuta 2012 kello 11.15 paikallista aikaa.
Vesijohtovedellä maineeseen
Tanskan hallitus haluaa profiloitua tiukan taloudenpidon ja ekologisen ajattelun edistäjänä. EU-kriittinen Open Europe ja euroblogin kirjoittaja Jon Worth vertailivat blogeissaan eri puheenjohtajuusbudjetteja, joista Tanskan 35 miljoonan euron panostus on ”pihi”.
Varsinaiseksi talous- ja ekoajattelun vertauskuvauksi on kuitenkin noussut Tanskan hallituksen ilmoitus siitä, että sen järjestämissä kokouksissa ei enää tarjota pullotettua vettä. Worthin mainitsema vesijohtovesi ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen, esimerkkinä AFP (Google News).
***
Vihreä Eurooppa (josta saimme esimakua) ja Turvallinen Eurooppa tulevat käsittelyyn lähiaikoina.
Ralf Grahn
Europa i arbejde: Program for det danske formandskab for Rådet for den Europæiske Union 2012, 1. januar – 30. juni 2012 (60 sivua)
Tanskan puheenjohtjuussivuston kautta ohjelma löytyy myös englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Twitterissä viestintää voi seurata ja keskusteluun osallistua tunnisteella #eu2012dk.
Tanska otti vastaan viestikapulan Puolalta ja heinäkuun alusta vetovastuu siirtyy Kyprokselle.
Prioriteetit
Neljän laajan otsikon alle Tanskan hallitus on koonnot puheenjohtajuuden neljä prioriteettia jäsenmaiden EU-politiikan kannalta:
* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa
Johdannossa (sivut 4-6) painotukset kuvataan lyhyesti. Tämän jälkeen ohjelman yleinen osa siirtyy yksityiskohtaisempaan käsittelyyn aiheittain (sivut 7-22), joten jo tällä saa käsityksen EU:n lähiajan toiminnasta.
Vastuullinen Eurooppa
Vastuullinen Eurooppa koskee EU:n ja euroalueen talouskriisin torjuntaa ja sitä käsittelin ruotsiksi blogissani Grahnblawg. Asiaan liityviä aihepiirejä blogeissani ovat euroaluuen kriisi sekä eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n vuoden 2012 kasvuselvitys liitteineen.
Kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy eilen tapasi Thorning-Schmidtin Kööpenhaminassa hän esitti virallisten oppien mukaisen tiivistelmän talouskriisin torjuntatyöstä.
Dynaaminen Eurooppa
Dynaamisen Euroopan alta löytyvät toimet talouskasvuun palaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi julkistalouksien rajoitteista huolimatta. Esittelin ja kommentoin tätä ohjelman osuutta englanniksi blogissani Grahnlaw. Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen lippulaivahankkeita, kuten digitaalistrategiaa (ml televiestintä), sekä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (ml sähköiset sisämarkkinat ja tekijänoikeudet) koskevat blogikirjoitukseni täydentävät kuvaa.
Huomenna ja ylihuomenna Euroopan komissio puheenjohtaja José Manuel Barroso vierailee perinteiseen tapaan uudessa puheenjohtajamaassa. Tällöin keskustellaan varmasti enemmän kasvu- ja työllisyysuudistuksista, joissa komissiolla on keskeinen rooli ehdotusten laatijana. Yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään 12. tammikuuta 2012 kello 11.15 paikallista aikaa.
Vesijohtovedellä maineeseen
Tanskan hallitus haluaa profiloitua tiukan taloudenpidon ja ekologisen ajattelun edistäjänä. EU-kriittinen Open Europe ja euroblogin kirjoittaja Jon Worth vertailivat blogeissaan eri puheenjohtajuusbudjetteja, joista Tanskan 35 miljoonan euron panostus on ”pihi”.
Varsinaiseksi talous- ja ekoajattelun vertauskuvauksi on kuitenkin noussut Tanskan hallituksen ilmoitus siitä, että sen järjestämissä kokouksissa ei enää tarjota pullotettua vettä. Worthin mainitsema vesijohtovesi ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen, esimerkkinä AFP (Google News).
***
Vihreä Eurooppa (josta saimme esimakua) ja Turvallinen Eurooppa tulevat käsittelyyn lähiaikoina.
Ralf Grahn
8. tammikuuta 2012
Eurooppa 2020 -strategian uudistukset hitaasti alkuun EU-maissa
Edellisessä kirjoituksessa Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä vedin yhteen vuoden 2012 kasvuselvityksen käsittelyn suomeksi tähän mennessä. Mukavuussyistä tarjoan seuraavaksi uudelleen linkit EU:n kasvuselvityksen dokumentteihin. Tämän jälkeen tarkastelen Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumista.
Kasvuselvitys liitteineen
Koska komissio ei vieläkään halua tiedottaa yhtä laajasti kaikille kieliryhmille, lähdemme ”verkkovierailulle” neuvoston puolelle liitteiden löytämiseksi. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis varsinaisen kasvuselvityksen ja sen neljä liitettä, yhteensä viisi asiakirjaa, jotka löytyvät myös suomeksi:
Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)
Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)
Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)
Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)
Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)
EU2020-strategian tarkoitus
Tilannekatsaus, kasvuselvityksen ensimmäinen liite, kertoo kuinka älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouskasvuun tähtäävä uudistusohjelma Eurooppa 2020 on edistynyt jäsenmaissa ja EU:n tasolla.
Johdannossa komissio muistuttaa EU2020-strategian tarpeesta ja tarkoituksesta (sivu 2):
EU2020-strategian tavoitteet
Tilannekatsaus muistuttaa tiiviisti EU2020-strategian tavoitteista (jotka jäsenmaiden päämiehet ovat asettaneet)(sivu 2):
Luvussa 2 (sivut 3-4) käydään läpi tärkeimmät tulokset jäsenmaissa tavoite kerrallaan:
* Koulutustavoite
* Työllisyystavoite
* Tutkimusta ja kehittämistä koskeva tavoite
* Köyhyyden vähentämistä koskeva tavoite
* 20/20/20-tavoite
EU2020-uudistusten alkutaival
Alkuvauhti ei vielä riitä tavoitteiden saavuttamiseen ”tasaisen vauhdin taulukolla”, joten EU-maissa on lisättävä kaasua, toteaa tilannekatsaus.
Lähes kaikki EU-maat ponnistelevat julkisen talouden tasapainottamiseksi. Useiden kohdalla valtion lainanotto, mukaan lukien vanhan velan kierrätys, on muodostunut karmaisevan kalliiksi. Siksi Euroopan maissa on vain vähän mahdollisuuksia velkaelvytykseen tai kalliisiin uudistuksiin.
Mahdollisuuden tarjoavat laadulliset uudistukset, jotka eivät rasita budjettitaloutta. Niillä kevennetään yritysten sääntelyä, edistetään kilpailua tai avataan mahdollisuuksia tuote-, palvelu ja työmarkkinoilla.
Lissabonin strategian menetetyn vuosikymmenen jälkeen vuonna 2010 hyväksytyn EU2020-strategian hidas käynnistyminen jäsenmaissa uhkaa jättää Euroopan kilpailukyvyn entistä kauemmaksi nopeasti kehittyvien maiden vauhdista.
Ralf Grahn
J.K. Onko hyväksyttävää tai edes mahdollista että Euroopan unionin jäsenmaassa lähdetään purkamaan EU:n perusarvoja kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia. Näin on kuitenkin tapahtunut Unkarissa. Bloggingportal.eu:n viikkokatsaus Week in Blogginportal kuvaa huolestuttavaa kehitystä. Vielä monipuolisemmin euroblogien näkemykset tunnisteen #Hungary alla.
Kasvuselvitys liitteineen
Koska komissio ei vieläkään halua tiedottaa yhtä laajasti kaikille kieliryhmille, lähdemme ”verkkovierailulle” neuvoston puolelle liitteiden löytämiseksi. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis varsinaisen kasvuselvityksen ja sen neljä liitettä, yhteensä viisi asiakirjaa, jotka löytyvät myös suomeksi:
Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)
Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)
Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)
Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)
Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)
EU2020-strategian tarkoitus
Tilannekatsaus, kasvuselvityksen ensimmäinen liite, kertoo kuinka älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouskasvuun tähtäävä uudistusohjelma Eurooppa 2020 on edistynyt jäsenmaissa ja EU:n tasolla.
Johdannossa komissio muistuttaa EU2020-strategian tarpeesta ja tarkoituksesta (sivu 2):
EU:n on historiansa syvimmässä talouskriisissä. Sen on siksi tehtävä kaksin verroin enemmän kasvun vauhdittamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Enää ei ole tarpeen erottaa toisistaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, koska pitkän aikavälin talousnäkymillä on lyhyellä aikavälillä välitön vaikutus maiden valtionlainojen kustannuksiin. Pitkän aikavälin uudistuksia on toteutettava samaan aikaan lyhyen aikavälin toimenpiteiden kanssa.
Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan perustellusti tarvetta uuteen kasvu-uraan, jonka avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava talous, korjata Euroopan taloudessa olevat rakenteelliset puutteet, parantaa sen kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä luoda perusta kestävälle sosiaaliselle markkinataloudelle.
EU2020-strategian tavoitteet
Tilannekatsaus muistuttaa tiiviisti EU2020-strategian tavoitteista (jotka jäsenmaiden päämiehet ovat asettaneet)(sivu 2):
Strategiassa määritellään yleistavoitteet, jotka EU:n olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on tilanne, jossa työllisten osuus EU:n 20–64-vuotiaasta väestöstä on 75 prosenttia, jossa EU:n BKT:stä 3 prosenttia investoidaan T&K:hon, jossa 20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutettu ja jossa koulunkäynnin keskeyttävien osuus on alle 10 prosenttia ja vähintään 40 prosenttia nuoremmasta sukupolvesta suorittaa korkea-asteen (alempi korkea-aste) tai vastaavan tutkinnon. Lisäksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhan alla olevien määrää on tarkoitus vähentää 20 miljoonalla. Nämä tavoitteet ovat yhteydessä toisiinsa, ja ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten EU yleisesti ottaen onnistuu pyrkimyksissään. Ne vaativat kaikilta jäsenvaltioilta yhteisiä toimia, joita tuetaan EU:n tason toimilla.
Luvussa 2 (sivut 3-4) käydään läpi tärkeimmät tulokset jäsenmaissa tavoite kerrallaan:
* Koulutustavoite
* Työllisyystavoite
* Tutkimusta ja kehittämistä koskeva tavoite
* Köyhyyden vähentämistä koskeva tavoite
* 20/20/20-tavoite
EU2020-uudistusten alkutaival
Alkuvauhti ei vielä riitä tavoitteiden saavuttamiseen ”tasaisen vauhdin taulukolla”, joten EU-maissa on lisättävä kaasua, toteaa tilannekatsaus.
Lähes kaikki EU-maat ponnistelevat julkisen talouden tasapainottamiseksi. Useiden kohdalla valtion lainanotto, mukaan lukien vanhan velan kierrätys, on muodostunut karmaisevan kalliiksi. Siksi Euroopan maissa on vain vähän mahdollisuuksia velkaelvytykseen tai kalliisiin uudistuksiin.
Mahdollisuuden tarjoavat laadulliset uudistukset, jotka eivät rasita budjettitaloutta. Niillä kevennetään yritysten sääntelyä, edistetään kilpailua tai avataan mahdollisuuksia tuote-, palvelu ja työmarkkinoilla.
Lissabonin strategian menetetyn vuosikymmenen jälkeen vuonna 2010 hyväksytyn EU2020-strategian hidas käynnistyminen jäsenmaissa uhkaa jättää Euroopan kilpailukyvyn entistä kauemmaksi nopeasti kehittyvien maiden vauhdista.
Ralf Grahn
J.K. Onko hyväksyttävää tai edes mahdollista että Euroopan unionin jäsenmaassa lähdetään purkamaan EU:n perusarvoja kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia. Näin on kuitenkin tapahtunut Unkarissa. Bloggingportal.eu:n viikkokatsaus Week in Blogginportal kuvaa huolestuttavaa kehitystä. Vielä monipuolisemmin euroblogien näkemykset tunnisteen #Hungary alla.
Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä
Kootaan välillä langat käsiin. Kirjoituksesta EU:n talousopit vuodelle 2012 löytyvät linkit aiempiin blogimerkintöihin (FI SV EN) komission käynnistämän eurooppalaisen ohjausjakson asiakirjoista. Nämä dokumentit ovat vuotuinen kasvuselvitys 2012 ja sen neljä liitettä.
Komission suomenkielinen Eurooppa 2020 -sivusto on nyt kohentunut niin, että tarjolla on linkki kasvuselvitykseen suomeksi. Tärkeät liitteet komissio tarjoaa täällä edelleen vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.
Vaihtoehtoisen reitin tarjoaa Eur-Lex, joka päällisin puolin näyttää tarjoavan kasvuselvityksen 22 virallisella EU-kielellä. Todellisuudessa myöhemmin lisätyt linkit englannin-, ranskan- ja saksankielisiin versioihin eivät edelleenkään johda varsinaiseen kasvuselvitykseen vaan johonkin sen liitteistä. Puutelistalla on edelleen että 'tähän asiakirjaan viittaavat asiakirjat' ei avaa tietä liitteisiin.
Varsinainen kasvuselvitys löytyy silti suomeksi hyvässä järjestyksessä myös Eur-Lexin kautta:
KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012 VOL. 1/5; Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen
Kasvuselvityksen esittely suomeksi
Suomeksi esittelin vuoden 2012 kasvuselvityksen pääkohdat täällä, asiakirjahaun tulokset täällä ja komission viestinnän siihen mennessä olemattomat kohennukset täällä.
Näin ollen tilannekatsaus Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumisesta on vuorossa seuraava.
Ralf Grahn
Komission suomenkielinen Eurooppa 2020 -sivusto on nyt kohentunut niin, että tarjolla on linkki kasvuselvitykseen suomeksi. Tärkeät liitteet komissio tarjoaa täällä edelleen vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.
Vaihtoehtoisen reitin tarjoaa Eur-Lex, joka päällisin puolin näyttää tarjoavan kasvuselvityksen 22 virallisella EU-kielellä. Todellisuudessa myöhemmin lisätyt linkit englannin-, ranskan- ja saksankielisiin versioihin eivät edelleenkään johda varsinaiseen kasvuselvitykseen vaan johonkin sen liitteistä. Puutelistalla on edelleen että 'tähän asiakirjaan viittaavat asiakirjat' ei avaa tietä liitteisiin.
Varsinainen kasvuselvitys löytyy silti suomeksi hyvässä järjestyksessä myös Eur-Lexin kautta:
KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012 VOL. 1/5; Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen
Kasvuselvityksen esittely suomeksi
Suomeksi esittelin vuoden 2012 kasvuselvityksen pääkohdat täällä, asiakirjahaun tulokset täällä ja komission viestinnän siihen mennessä olemattomat kohennukset täällä.
Näin ollen tilannekatsaus Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumisesta on vuorossa seuraava.
Ralf Grahn
4. tammikuuta 2012
EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012 ja kielisyrjintä: Valpas ja reagoiva komissio?
Vuoden 2012 kasvuselvitys on komission keskeinen talouspoliittinen linjaus, joka käynnisti talouspolitiikan kehittämiseen ja koordinointiin tähtäävän eurooppalaisen ohjausjakson, jonka on määrä tuottaa tulosta kaikissa EU:n jäsenmaissa ja unionissa kokonaisuutena kansalaisten hyväksi.
Komission kyvyt
On mielenkiintoista nähdä kuinka tarkasti Euroopan komissio seuraa diplomityötään talouspolitiikan alalla, Vuotuista kasvuselvitystä 2012 tärkeine liitteineen, sosiaalisen median kautta: blogit, Twitter ja Facebook.
Toiseksi odotan kiinnostuneena kuinka nopeasti komissio korjaa tiedotuksensa tarjoamalla asiakirjat näkyvästi kaikilla EU:n virallisilla kielillä (iiriä lukuun ottamatta).
Valppaus ja reaktionopeus ovat siis tarkastelun kohteina.
Toistaiseksi on kulunut vain muutama työpäivä kirjoitussarjan alkamisesta 1. tammikuuta 2012:
Eurooppaoikeus (FI): EU:n vuotuinen kasvuselvitys
Grahnblawg (SV): EU: Årlig tillväxtöversikt 2012
Grahnblawg (SV): Lägesrapport för Europa 2020-strategin
Grahnlaw (EN): EU2020 stands for 20 missing languages
Nollatulos
Komission kolme verkkosivua ovat edelleen muuttamatta (EU2020, Ecfin, Barroso). Asiakirjat ovat tarjolla vain englannin, ranskan ja saksan kielellä.
Englanniksi Eur-Lex tarjoaa luettavaksi liitteen yhteisen työllisyysraportin luonnos (Draft Joint Employment Report) kun etsinnän kohteena on varsinainen kasvuselvitys (Annual Growth Survey 2012) 23.11.2011 COM(2011) 815. Oikeusportaalista löydämme varsinaisen kasvuselvityksen 19 kielellä, mutta emme liitteitä emmekä kasvuselvityksen tekstiä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi (taikka iirin kielellä).
Nollatulos tähän mennessä.
Neuvoston asiakirjahaulla - asiakirja 17229/11 - voimme kuitenkin löytää vuoden 2012 kasvuselvityksen liitteineen (ADD 1, 2, 3 ja 4) suomeksi tai jollain muulla kielellä, joten komissio voisi helposti lopettaa kielisyrjinnän.
Alkaako tapahtua?
Ralf Grahn
J.K. Joulukuun puolessavälissä kirjoitin New Europe -lehden pyynnöstä jutun Any hope for Europe?, joka sisältää tiivistelmän Euroopan unionin ja euroalueen heikkouksista sekä demokraattisesti hyväksyttävästä tulevaisuudesta. Lehden vuodenvaihteen numero on nyt luettavissa.
Komission kyvyt
On mielenkiintoista nähdä kuinka tarkasti Euroopan komissio seuraa diplomityötään talouspolitiikan alalla, Vuotuista kasvuselvitystä 2012 tärkeine liitteineen, sosiaalisen median kautta: blogit, Twitter ja Facebook.
Toiseksi odotan kiinnostuneena kuinka nopeasti komissio korjaa tiedotuksensa tarjoamalla asiakirjat näkyvästi kaikilla EU:n virallisilla kielillä (iiriä lukuun ottamatta).
Valppaus ja reaktionopeus ovat siis tarkastelun kohteina.
Toistaiseksi on kulunut vain muutama työpäivä kirjoitussarjan alkamisesta 1. tammikuuta 2012:
Eurooppaoikeus (FI): EU:n vuotuinen kasvuselvitys
Grahnblawg (SV): EU: Årlig tillväxtöversikt 2012
Grahnblawg (SV): Lägesrapport för Europa 2020-strategin
Grahnlaw (EN): EU2020 stands for 20 missing languages
Nollatulos
Komission kolme verkkosivua ovat edelleen muuttamatta (EU2020, Ecfin, Barroso). Asiakirjat ovat tarjolla vain englannin, ranskan ja saksan kielellä.
Englanniksi Eur-Lex tarjoaa luettavaksi liitteen yhteisen työllisyysraportin luonnos (Draft Joint Employment Report) kun etsinnän kohteena on varsinainen kasvuselvitys (Annual Growth Survey 2012) 23.11.2011 COM(2011) 815. Oikeusportaalista löydämme varsinaisen kasvuselvityksen 19 kielellä, mutta emme liitteitä emmekä kasvuselvityksen tekstiä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi (taikka iirin kielellä).
Nollatulos tähän mennessä.
Neuvoston asiakirjahaulla - asiakirja 17229/11 - voimme kuitenkin löytää vuoden 2012 kasvuselvityksen liitteineen (ADD 1, 2, 3 ja 4) suomeksi tai jollain muulla kielellä, joten komissio voisi helposti lopettaa kielisyrjinnän.
Alkaako tapahtua?
Ralf Grahn
J.K. Joulukuun puolessavälissä kirjoitin New Europe -lehden pyynnöstä jutun Any hope for Europe?, joka sisältää tiivistelmän Euroopan unionin ja euroalueen heikkouksista sekä demokraattisesti hyväksyttävästä tulevaisuudesta. Lehden vuodenvaihteen numero on nyt luettavissa.
2. tammikuuta 2012
EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012 liitteineen suomeksi
Outoa vaatimattomuutta komission taholta. Kynttilän pitäminen vakan alla ei kuulu EU:n toimielinten tunnusomaisiin piirteisiin.
Jostain syystä komission EU2020-teemasivu tarjosi vuotuisen kasvuselvityksen vuodelle 2012 ja sen liitteet vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.
Myöhemmin totesin että sama kolmikielisyys vallitsi myös komission talous- ja rahoitusasioiden pääosaston verkkosivulla EU economic governance ja puheenjohtaja José Manuel Barroson sivulla New action for growth,governance and stability.
Kaikki eivät arvaa navigoida sinne, mutta EU:n oikeusportaali Eur-Lex tarjosi viimein vuotuisen kasvuselvityksen 19 muulla EU-kielellä, mutta mitään yhteyttä liitteisiin ei ollut. Kasvuselvitys suomeksi:
KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen
Kasvuselvitys liitteineen on komission talouspoliittisen uudistusajattelun, aloitteellisuuden ja osaamisen kruununjalokivi. Kuinka innoitetaan jäsenmaiden poliitikot ja hallinnot alue- ja kuntatasoa myöten sekä rakennerahastojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, jos valtaosa sisällöstä ja kielistä jätetään pimentoon?
Neuvosto
Koko uudistusnivaska löytyy eri EU-kielillä, mutta naapurin tontilta. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis viisi asiakirjaa myös suomeksi:
Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)
Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)
Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)
Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)
Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)
Vaatimattomuus kaunistaa – ainako?
Ralf Grahn
Jostain syystä komission EU2020-teemasivu tarjosi vuotuisen kasvuselvityksen vuodelle 2012 ja sen liitteet vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.
Myöhemmin totesin että sama kolmikielisyys vallitsi myös komission talous- ja rahoitusasioiden pääosaston verkkosivulla EU economic governance ja puheenjohtaja José Manuel Barroson sivulla New action for growth,governance and stability.
Kaikki eivät arvaa navigoida sinne, mutta EU:n oikeusportaali Eur-Lex tarjosi viimein vuotuisen kasvuselvityksen 19 muulla EU-kielellä, mutta mitään yhteyttä liitteisiin ei ollut. Kasvuselvitys suomeksi:
KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen
Kasvuselvitys liitteineen on komission talouspoliittisen uudistusajattelun, aloitteellisuuden ja osaamisen kruununjalokivi. Kuinka innoitetaan jäsenmaiden poliitikot ja hallinnot alue- ja kuntatasoa myöten sekä rakennerahastojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, jos valtaosa sisällöstä ja kielistä jätetään pimentoon?
Neuvosto
Koko uudistusnivaska löytyy eri EU-kielillä, mutta naapurin tontilta. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis viisi asiakirjaa myös suomeksi:
Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)
Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)
Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)
Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)
Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)
Vaatimattomuus kaunistaa – ainako?
Ralf Grahn
1. tammikuuta 2012
EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012
Vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä on syytä suunnata katse tulevaan myös Euroopan unionin tasolla.
Viime vuonna julkaistu ensimmäinen kasvuselvitys (2011) oli tiivis ja havainnollinen kuvaus Euroopan unionin ja jäsenmaiden talouspolitiikan haasteista. Koottiin yhteen julkisen talouden vakauttaminen, kasvuun tähtäävät rakenneuudistukset ja työllisyys johdonmukaisen hallinnan aikaansaamiseksi.
Vuoden 2012 kasvuselvitys
Toinen suunnittelu- ja seurantakierros – eurooppalainen ohjausjakso - voitiin käynnistää huomattavasti aikaisemmalla aikataululla. Komission monikielinen Eurooppa 2020 -sivusto näyttää linkittävän vuoden 2012 kasvuselvitykseen liitteineen myös suomeksi. Todellisuudessa linkki tarjoaa asiakirjalle kolme kielivaihtoehtoa, jotka ovat komission työkielet: englanti, ranska ja saksa.
Sama toistuu kasvuselvityksen liitteiden osalta, jotka ovat:
* Kertomus Eurooppa 2020 -ohjelman edistymisestä
* Makrotaloudellinen kertomus
* Yhteinen työllisyysraportti
* Kasvua edistävät jäsenvaltioiden veropolitiikat ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa
Eur-Lexin kautta ovat kuitenkin löydettävissä varsinaisen kasvuselvityksen muut kieliversiot, mukaan lukien suomi (pdf):
KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen (20 sivua)
Lähtökohdat ja haasteet
Ensimmäinen ohjausjakso ei toteutunut aivan nappiin (sivu 3):
Komission mielestä vuoden 2012 tärkeimmät haasteet ovat (sivu 3):
Luvuittain (1-5) käsitellään tavoitteita tarkemmin. Jos yksinkertaistamme lukujen ydinsanomat vielä tiiviimpään muotoon, avainsanoiksi voivat tulla esimerkiksi julkinen talous, pankit, kasvu-uudistukset, työllisyys ja hyvä hallinto.
Vaikka jäsenmaiden talouksien tila on hyvin erilainen, komission esittämät yleistajuiset linjaukset ovat arvokkaita myös kansallisen tason talouspolitiikasta kiinnostuneille.
Etenemistä koskevien päätelmien (luku 6) jälkeen tulee liite, johon on koottu kasvupotentiaalin kohentamiseen liittyviä toimia (sivulta 16). Ne on jaettu kolmeen ryhmään:
Ralf Grahn
Viime vuonna julkaistu ensimmäinen kasvuselvitys (2011) oli tiivis ja havainnollinen kuvaus Euroopan unionin ja jäsenmaiden talouspolitiikan haasteista. Koottiin yhteen julkisen talouden vakauttaminen, kasvuun tähtäävät rakenneuudistukset ja työllisyys johdonmukaisen hallinnan aikaansaamiseksi.
Vuoden 2012 kasvuselvitys
Toinen suunnittelu- ja seurantakierros – eurooppalainen ohjausjakso - voitiin käynnistää huomattavasti aikaisemmalla aikataululla. Komission monikielinen Eurooppa 2020 -sivusto näyttää linkittävän vuoden 2012 kasvuselvitykseen liitteineen myös suomeksi. Todellisuudessa linkki tarjoaa asiakirjalle kolme kielivaihtoehtoa, jotka ovat komission työkielet: englanti, ranska ja saksa.
Sama toistuu kasvuselvityksen liitteiden osalta, jotka ovat:
* Kertomus Eurooppa 2020 -ohjelman edistymisestä
* Makrotaloudellinen kertomus
* Yhteinen työllisyysraportti
* Kasvua edistävät jäsenvaltioiden veropolitiikat ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa
Eur-Lexin kautta ovat kuitenkin löydettävissä varsinaisen kasvuselvityksen muut kieliversiot, mukaan lukien suomi (pdf):
KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen (20 sivua)
Lähtökohdat ja haasteet
Ensimmäinen ohjausjakso ei toteutunut aivan nappiin (sivu 3):
Vaikka tilanne vaatii kiireellisiä toimia, jäsenvaltiot ovat edistyneet vuotta 2011 koskevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä esitettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanossa odotettua heikommin. Jäsenvaltiot eivät vielä ole ottaneet täyttä vastuuta talouden uuden ohjaus- ja hallintajärjestelmän puitteissa sovituista radikaaleista muutoksista.
Komission mielestä vuoden 2012 tärkeimmät haasteet ovat (sivu 3):
▪ Eriytetyt, kasvua edistävät strategiat julkisen talouden vakauttamiseksi
▪ Talouden normaalin luotottamisen palauttaminen
▪ Nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen
▪ Työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen
▪ Julkishallinnon nykyaikaistaminen
Luvuittain (1-5) käsitellään tavoitteita tarkemmin. Jos yksinkertaistamme lukujen ydinsanomat vielä tiiviimpään muotoon, avainsanoiksi voivat tulla esimerkiksi julkinen talous, pankit, kasvu-uudistukset, työllisyys ja hyvä hallinto.
Vaikka jäsenmaiden talouksien tila on hyvin erilainen, komission esittämät yleistajuiset linjaukset ovat arvokkaita myös kansallisen tason talouspolitiikasta kiinnostuneille.
Etenemistä koskevien päätelmien (luku 6) jälkeen tulee liite, johon on koottu kasvupotentiaalin kohentamiseen liittyviä toimia (sivulta 16). Ne on jaettu kolmeen ryhmään:
I. Otetaan enemmän irti siitä, mistä EU:n tasolla on jo sovittu
II. Nopeutetaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käsiteltävänä olevien ehdotusten hyväksymistä
III. Käsitellään nopeasti ehdotukset, joita komissio aikoo tehdä lähikuukausina
Ralf Grahn
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)