Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakaus- ja kasvusopimus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakaus- ja kasvusopimus. Näytä kaikki tekstit

16. syyskuuta 2011

Suomi: siipirikko budjettihaukka

Muualla Euroopassa Suomi tunnetaan Saksan leiriin kuuluvana budjettihaukkana, joka Alankomaiden ja Itävallan tavoin julistaa julkisen talouden menokuria onnettomille tunareille.

Aivan helppoa ei paluu kestävään julkistalouteen näytä olevan Suomellekaan, sillä valtioneuvoston tiedotteen mukaan:

Vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 45,3 mrd. euroa, joten alijäämä on 7,1 mrd. euroa.

Vaikka valtion alijäämä supistuu runsaan miljardin euron verran tämän vuoden tasosta, valtion tulojen ja menojen väliin jäävä aukko on vielä noin 13,6 prosenttia budjetin loppusummasta vuonna 2012.

Muiden jäsenmaiden tavoin Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimukseen, jonka mukaan koko julkisen talouden alijäämän (keskushallinto, alue- ja paikallisviranomaiset ja sosiaaliturvajärjestelmä) tulee olla alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.



Ralf Grahn

31. maaliskuuta 2011

EU-maiden talouspolitiikka: Seuraavat vaiheet

Euroopan unionin jäsenmaiden päämiesten kevätkokouksen pääaiheena oli perinteiseen tapaan talous, mutta uusin menettelyin, tavoittein ja strategioin.

Nykyään Eurooppa-neuvoston päätelmät julkaistaan heti kokouksen päätyttyä kaikilla virallisilla EU-kielillä, niin myös suomeksi:

Eurooppa-neuvosto 24. ja 25. maaliskuuta 2011: Päätelmät; Bryssel, 25. maaliskuuta 2011 (EUCO 10/11; 34 sivua)


Mihin päädyttiin?

Päätelmien ensimmäinen kappale johdattaa lyhyesti talouspolitiikasta annettuihin suuntaviivoihin:

Eurooppa-neuvosto hyväksyi tänään laajan toimenpidepaketin, jolla pyritään vastaamaan kriisiin, säilyttämään rahoitusvakaus ja luomaan perusta älykkäälle, kestävälle, sosiaalista osallisuutta edistävälle ja työpaikkoja luovalle kasvulle. Tämä parantaa euroalueen ja Euroopan unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä kilpailukykyä.

Toinen kappale tarkentaa kuvaa jossain määrin tulevien toimien osalta:

2. Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden EU-ohjausjakson yhteydessä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (1). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Kaikki jäsenvaltiot toteuttavat nämä painopisteet konkreettisina toimenpiteinä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Komissio esittää tältä pohjalta maakohtaisia lausuntoja ja suosituksia koskevat ehdotuksensa hyvissä ajoin, jotta ne voidaan hyväksyä ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa.
Alaviite 1:

Painopisteet ovat 15. helmikuuta ja 7. maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien mukaisia ja perustuvat komission vuotuiseen kasvuselvitykseen. Ks. myös puheenjohtajavaltion 16. maaliskuuta 2011 laatima yhteenveto.

Huhtikuun kuluessa jokainen euromaa toimittaa vakausohjelman ja euroalueen ulkopuolinen maa lähentymisohjelman vakaus- ja kasvusopimuksen (Stability and Growth Pact SPG) perusteella.

Kaikki maat toimittavat kansallisen uudistusohjelman (National Reform Programme NPR), jolla tähdätään Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) toteuttamiseen.

Komissio antaa ohjelmista lausuntoja ja suosituksia toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, jotta neuvosto ja Eurooppa-neuvosto voivat antaa tarvittavaa lisäohjausta.



Ralf Grahn