Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansallinen uudistusohjelma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansallinen uudistusohjelma. Näytä kaikki tekstit

31. maaliskuuta 2011

EU-maiden talouspolitiikka: Seuraavat vaiheet

Euroopan unionin jäsenmaiden päämiesten kevätkokouksen pääaiheena oli perinteiseen tapaan talous, mutta uusin menettelyin, tavoittein ja strategioin.

Nykyään Eurooppa-neuvoston päätelmät julkaistaan heti kokouksen päätyttyä kaikilla virallisilla EU-kielillä, niin myös suomeksi:

Eurooppa-neuvosto 24. ja 25. maaliskuuta 2011: Päätelmät; Bryssel, 25. maaliskuuta 2011 (EUCO 10/11; 34 sivua)


Mihin päädyttiin?

Päätelmien ensimmäinen kappale johdattaa lyhyesti talouspolitiikasta annettuihin suuntaviivoihin:

Eurooppa-neuvosto hyväksyi tänään laajan toimenpidepaketin, jolla pyritään vastaamaan kriisiin, säilyttämään rahoitusvakaus ja luomaan perusta älykkäälle, kestävälle, sosiaalista osallisuutta edistävälle ja työpaikkoja luovalle kasvulle. Tämä parantaa euroalueen ja Euroopan unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä kilpailukykyä.

Toinen kappale tarkentaa kuvaa jossain määrin tulevien toimien osalta:

2. Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden EU-ohjausjakson yhteydessä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (1). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Kaikki jäsenvaltiot toteuttavat nämä painopisteet konkreettisina toimenpiteinä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Komissio esittää tältä pohjalta maakohtaisia lausuntoja ja suosituksia koskevat ehdotuksensa hyvissä ajoin, jotta ne voidaan hyväksyä ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa.
Alaviite 1:

Painopisteet ovat 15. helmikuuta ja 7. maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien mukaisia ja perustuvat komission vuotuiseen kasvuselvitykseen. Ks. myös puheenjohtajavaltion 16. maaliskuuta 2011 laatima yhteenveto.

Huhtikuun kuluessa jokainen euromaa toimittaa vakausohjelman ja euroalueen ulkopuolinen maa lähentymisohjelman vakaus- ja kasvusopimuksen (Stability and Growth Pact SPG) perusteella.

Kaikki maat toimittavat kansallisen uudistusohjelman (National Reform Programme NPR), jolla tähdätään Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) toteuttamiseen.

Komissio antaa ohjelmista lausuntoja ja suosituksia toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, jotta neuvosto ja Eurooppa-neuvosto voivat antaa tarvittavaa lisäohjausta.



Ralf Grahn

15. maaliskuuta 2011

EU:n yhteinen työllisyysraportti 2011 ja eduskuntavaaliehdokkaan muistilappu

Pakollisiin mutta samalla tärkeisiin kuvioihin kuuluu että Eurooppa-neuvosto valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla joka vuosi arvioi työllisyystilannetta Euroopan unionissa selvityksen perusteella ja antaa siitä päätelmät (SEUT 148 artiklan 1 kohta).

Selvitys ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan työllisyyspolitiikan tekemisen väline.


Yhteinen työllisyysraportti

Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat; Brysselissä tunnettu lyhenteellä EPSCO) hyväksyi työllisyysraportin istunnossaan 7. maaliskuuta 2011.

EU:n komission ja neuvoston tämän vuoden yhteinen selvitys työllisyystilanteesta löytyy lopullisessa, neuvoston hyväksymässä muodossa, jo yhdeksällä virallisella EU-kielellä, niiden joukossa suomi:

Yhteinen työllisyysraportti; Bryssel, 8. maaliskuuta 2011 (10.03)(neuvoston asiakirja 7396/11; 26 sivua)

Englanniksi asiakirja tunnetaan nimellä Joint Employment Report (JER).

Tänä vuonna taloudelle ja työllisyydelle omistettu kevään huippukokous pidetään 24. ja 25. maaliskuuta 2011.

Ohjauskehikko on tosin uusi tänä vuonna. Ensimmäistä kertaa noudatetaan eurooppalaista ohjausjaksoa (European Semester) ja keskustelun ydinsanomat komissio kokosi ensimmäiseen vuosittaiseen kasvuselvitykseen (Annual Growth Survey, AGS).

Strategiset puitteet tarjoaa Eurooppa 2020 -strategia (EU2020) kasvun ja työllisyyden puolesta.


Työllisyyspolitiikan tarkoitus

Euroopan unionin työllisyyspolitiikka tavoittelee uudistumista. Tarkoituksena on kehittää työntekijöiden osaamista ja mukautumiskykyä sekä työmarkkinoiden toimivuutta. EU yhteensovittaa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja määrittelemällä suuntaviivoja. (Vrt. SEUT 145 ja 5 artiklat.)

Näin ollen 'raportti' tai 'selvitys' ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan tulevaisuuteen tähtäävä ohjelma-asiakirja.


Pääasialliset viestit

Lukemisen helpottamiseksi pääasialliset viestit esitetään suhteellisen tiiviisti sivuilla 2 – 5.

Ensisijaiset tavoitteet: Neuvosto haluaa lisätä naisten ja miesten osallistumista työmarkkinoille. Se haluaa vähentää sosiaalista syrjäytymistä.

Käsiteltäviä aiheita ovat työpaikkojen luominen, työnteon houkuttelevuus, työmarkkinoiden toimivuus, ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen laatu, työmarkkinauudistukset, työurien pidentäminen, sosiaalitukien kytkeminen aktivointiin ja työn tuottavuus palkkakehityksen perustaksi.


Joustoturva

Alun tiivistelmän jälkeen selvitys antaa kuvan Euroopan työllisyystilanteesta. Tämän jälkeen raportti hahmottaa kasvua edistäviä uudistuksia hieman yksityiskohtaisemmin. Eritysmaininnan saa joustoturva (flexicurity) työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi (sivulla 9):

Joustoturvapolitiikat ovat paras väline tähän tarkoitukseen. Joustoturvan neljää osatekijää (joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, elinikäinen oppiminen ja modernit sosiaaliturvajärjestelmät) on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan varmistaa, että maat keskittyvät kustannustehokkaimpiin uudistuksiin ja tarjoavat samalla paremman jouston ja turvan.

Työllisyyden lisääminen

Sivulta 20 alkava jakso 'Työllisyyden lisääminen' pyrkii antamaan EU:n jäsenmaille neuvoja kansallisten uudistusohjelmien lopullisten versioiden laadintaan. Luonnokset ovat jo olleet komission sekä neuvoston työryhmien käsittelyssä.

Työllisyysraportin ja kevään Eurooppa-neuvoston jälkeen kukin jäsenmaa jättää huhtikuun puoliväliin mennessä viimeistellyn kansallisen uuditusohjelman (National Reform Programme, NRP) komission tarkasteluun.

Erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat etualalla: työnantajamaksujen valikoitu alentaminen, aloituspalkkojen jousto, palkanmuodostuksen markkinalähtöisyys, työttömyys- ja kannustinloukkuja vähentävät verouudistukset, sisäisen jouston lisääminen työpaikoilla, joustavat työjärjestelyt ja lastenhoitopalvelut, iäkkäiden työntekijöiden työssäkäynnin lisääminen, tuloksellisemmat ja oikeudenmukaisemmat työttömyyskorvaukset, työttömyyskorvausten kannustavuus työhön, joustoturvan edistäminen sopimusjärjestelyillä ja muuttamalla työsuhdeturvaa koskevaa lainsäädäntöä, koulutusinvestointien tason ja tehokkuuden parantaminen ja osallistamisstrategiat heikoimmille ryhmille.

Jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja mahdollisuudet tunnustetaan (s. 24) ja nämä vaikuttavat uudistuspolitiikan tärkeysjärjestyksen asettamiseen.


Eduskuntaehdokkaan muistilappu

Jos työllisyysraportti yleisesti ottaen eniten kiinnostaa kolmikannan osapuolia (työnantajia, työntekijöitä sekä politiikan ja hallinnon kulmaa), sivulla 25 oleva taulukko esittää kenelle tahansa havainnollisen ja samalla karkean kuvan siitä, mitä työmarkkinauudistukset maksavat, mitä ne tuovat ja millä aikavälillä:

Katsaus poliittisiin painopisteisiin ja lähestymistapoihin niiden edellyttämien investointien ja odotettujen vaikutusten aikataulun mukaisesti.

Ei hassumpi muistilappu esimerkiksi vaalikeskusteluun suuntaavalle eduskuntaehdokkaalle tai haastattelua valmistelevalle lehtimiehelle.

Minun äänestäni kisaavat vain ehdokkaat jotka ymmärtävät nykypolitiikan eurooppalaisen viitekehyksen.



Ralf Grahn



J.K. Ulkoasiainministeriöön kuuluva Eurooppatiedotus toimii verkossa ja hajautetusti 19 paikkakunnalla kansalaisten EU-tiedon parantamiseksi uutisin, neuvontapalveluin, julkaisuin ja tilaisuuksin.