Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta

Komissio lupasi 1. maaliskuuta 2017 ilmestyneessä valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 osallistua tulevaisuuskeskusteluun esittämällä keskusteluasiakirjat viidestä aiheesta.

Julkistamisvaiheessa komissio siirtyi käyttämään käsitettä pohdinta-asiakirja (reflection paper); linkin takaa löytyvät pohdinta-asiakirjojen tarkat viitetiedot. Kirjoituksessa EU social market economy and social pillar on kooste aikaisemmista blogimerkinnöistä, jotka koskevat sosiaalista markkinataloutta ja kehitteillä olevaa sosiaalisten oikeuksien pilaria.

Pohdinta-asiakirja sosiaalisesta ulottuvuudesta

Pikakatsauksen tarjoaa komission 26. huhtikuuta 2017 julkaisema lehdistötiedote IP/17/1008 EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä vuoteen 2025 mennessä.

Valkoisen kirjan skenaarioajattelua 27 jäsenmaan unionista jatketaan työelämään ja liikkuvuuteen painottuvan sosiaalipolitiikan kannalta. (Suomalaisen mielikuva sosiaalipolitiikasta voi olla erilainen kuin SEUT-sopimuksen X osaston, siis artikloiden 151-161 hahmottama sosiaalipolitiikka.)

Viralliset pohdinta-asiakirjat löytyvät toki tässäkin komission politiikkasivujen kautta, mutta kieliversioiden, liiteasiakirjojen, luotettavuuden ja pysyvyyden kannalta haen ne mieluiten käsiini  oikeusportaali Eur-Lexin kautta:

Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final (34 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 1 (2 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 2 (2 sivua)

Rooman julistus

Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlien yhteydessä EU:n jäsenmaiden johtajien antama Rooman julistus, jonka tavoitteiden joukossa oli sosiaalisesti vastuuntuntoinen unioni, tarjosi pohdinta-asiakirjan alkupuolella (sivu 3) aiheen lainaukselle (proosallisemmin julistuksen kohdasta 3):

”Näinä muutoksen aikoina, tietoisina kansalaistemme huolenaiheista, sitoudumme Rooman agendaan ja lupaamme tehdä työtä [...] sosiaalisen Euroopan hyväksi: unioni, joka kestävän kasvun pohjalta edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä koheesiota ja lähentymistä huolehtien samalla sisämarkkinoidensa eheydestä; unioni, joka ottaa huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden ja työmarkkinaosapuolten avainaseman; unioni, joka edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sekä kaikille kuuluvia oikeuksia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia; unioni, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä; unioni, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta; unioni, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta.”  

Tästä pohdinta-asiakirja jatkoi luonnollisesti (sivu 7):

Kun 27 jäsenvaltion EU hahmottelee tulevaisuuttaan, on välttämätöntä käydä keskustelua myös sen sosiaalisesta ulottuvuudesta. Eurooppa on viime vuosina joutunut toimimaan palomiehenä ”sammuttaessaan” yhä uusia kriisejä. Nyt on aika summata kokemukset ja kääntää uusi sivu. Sitä varten on omaksuttava pidemmän aikavälin näkökulma ja tarkasteltava kriittisesti perustavanlaatuisimpia taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

Viisi skenaariota

Nykytilanteen ja muutosvoimien kuvaamisen jälkeen pohdinta-asiakirja siirtyy käsittelemään EU-maiden mahdollisia etenemistapoja (sivulta 22), jolloin ensimmäiseksi nousee eteen mitä valkoisen kirjan viisi skenaariota tarkoittavat sosiaalipolitiikan kannalta Euroopan unionin tasolla. Tällöin piirtyvät seuraavat hahmotelmat tulevaisuuden vaihtoehdoista:

Jatketaan entiseen tapaan

• Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia vaalitaan koko unionin alueella.

Sisämarkkinat etusijalle

• Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia saatetaan jossakin vaiheessa rajoittaa.
• Erot säilyvät kuluttaja-, sosiaali- ja ympäristöasioihin liittyvissä normeissa, verotuksessa ja julkisten tukien käytössä.
• Vaarana on kilpailu siitä, kenen sääntely on alhaisimmalla tasolla.
• Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ei taata.

Halukkaat tekevät enemmän yhdessä

• Kansalaisilla on erilaiset unionin oikeuteen perustuvat oikeudet sen mukaan asuvatko he jäsenvaltiossa, joka on päättänyt tehdä enemmän yhteistyötä, vai jäsenvaltiossa, joka on päättänyt toisin.
• Jokin jäsenvaltioiden ryhmä voi päättää yhdenmukaistaa verotusta tai sopia yhteisistä sosiaalisista normeista, mikä vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja veropetoksia ja auttaa työolojen parantamisessa.
• Kaikki 27 jäsenvaltiota vahvistavat edelleen sisämarkkinoita ja niiden neljää vapautta.

Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin

• Unionin oikeuteen perustuvat kansalaisten oikeudet vahvistuvat aloilla, joilla jäsenvaltiot tekevät enemmän yhdessä, ja heikkenevät muilla aloilla.
• Kuluttajansuojan, ympäristön ja työterveyden ja -turvallisuuden aloilla siirrytään normien yksityiskohtaisesta yhdenmukaistamisesta kohti vähimmäisvaatimuksia.
• Palkoissa, sosiaalilainsäädännössä ja veroasteissa on edelleen merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä.

Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

• Kansalaisilla on enemmän suoraan unionin oikeuteen perustuvia oikeuksia.
• Euroalueella koordinoidaan julkista taloutta, sosiaaliasioita ja verotusta aiempaa tiiviimmin.
• EU:n rahoitusta lisätään talouskehityksen vauhdittamiseen sekä alueellisten, kansallisten ja alakohtaisten häiriöiden lievittämiseen.

Kaikkien potentiaali käyttöön

Varsin yleisluonteisesti, mutta eräänlaisena ydinajatuksena pohdinta-asiakirja tuo sivulla 24 esille jokaisen yksilön ja koko yhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämisen:

EU:ssa vallitsee kasvava yhteisymmärrys siitä, että selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentaminen edellyttää tasavertaisia mahdollisuuksia, jotta jokainen saa hyvän alun elämälleen ja pystyy voittamaan vaikeudet ja hyödyntämään omaa potentiaaliaan.

Kuten hyvin tiedetään, tähän tarvitaan ainakin seuraavia toimia: panostetaan lapsiin, jotta he saavat parhaan alun elämälleen; panostetaan nuoriin, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen; helpotetaan muutosvaiheita työuran aikana ja siirrytään elinikäisen työpaikan ajattelumallista elinikäisen työllisyyden malliin, mukaan lukien itsenäinen ammatin harjoittaminen; edistetään pidempää ja terveempää elämää ehkäisemällä sairauksia ja parantamalla työoloja ja vanhustenhoitoa; edistetään sukupuolten tasa-arvoa jäljellä olevien erojen kuromiseksi umpeen ja vakiinnutetaan kahden elättäjän perheen käsite; huolehditaan aktiivisesta osallistamisesta ja torjutaan syrjintää, jotta jokainen voisi elää ihmisarvoista elämää; helpotetaan liikkuvuutta ja huolehditaan maahanmuuttajien onnistuneesta kotouttamisesta; edistetään kansalaisvaikuttamista, kulttuuria ja vuoropuhelua, joista on myös taloudellista hyötyä.

Sosiaalisen ulottuvuuden määränpää?

Euroopan unionin jäsenmaat voivat oppia toisiltaan, mutta myös käyttää EU:n rajallisia välineitä lainsäädännön, ohjauksen, rahoituksen ja yhteistyön osalta (sivu 26), josta pohdinta-asiakirja siirtyykin pikkuhiljaa kolmen etenemisvaihtoehdon tarkempaan pohdintaan:

• ”sosiaalinen ulottuvuus” rajoitetaan koskemaan ainoastaan vapaata liikkuvuutta
• halukkaat voivat tehdä enemmän sosiaaliasioissa
• EU27 syventää sosiaalista ulottuvuutta yhdessä.

Pohdinta-asiakirjassa pyrkii avaamaan keskustelua, jolla pitäisi ensi sijassa vastata kahteen avoimeen kysymykseen (sivu 34):

Mihin haasteisiin jäsenvaltioiden pitäisi puuttua yhdessä?

Mitä lisäarvoa EU:n tason välineillä saadaan näihin toimiin?

Sosiaalinen pilari

Mainittakoon selvyyden vuoksi että Euroopan komissio pohdinta-asiakirjan julkistamispäivänä antoi tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta COM(2017) 250 ja toi julkisuuteen kolme komission osastojen työasikirjaa.

Ralf Grahn