Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi

Kirjoituksessa Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen näimme muun muassa viiden puheenjohtajan raportin, virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, jonka piti toimia pohjana tulevalle keskusteluasiakirjalle, jonka puoleen nyt käännymme:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Tuumasta toimeen?

Talous- ja rahaliiton (economic and monetary union, EMU) kehittämistä palvelevana virikkeenä jäsenmaiden johtajille pohdinta-asiakirja lainaa jo sivulla 2 hieman lyhennellen heidän Rooman julistuksensa toista kohtaa, jossa he lupasivat tehdä työtä seuraavan puolesta:

Vauras ja kestävästi kehittyvä Eurooppa: unioni, joka luo kasvua ja työpaikkoja, jonka vahvat, verkottuneet ja teknologisen muutoksen sisäistäneet kehittyvät sisämarkkinat sekä vakaa ja entistä vahvempi yhteinen raha avaavat mahdollisuuksia kasvuun, koheesioon, kilpailukykyyn, innovointiin ja vaihtoon erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille; unioni, joka edistää jatkuvaa ja kestävää kasvua investoinnein, rakenneuudistuksin ja talous- ja rahaliiton viimeistelyyn tähtäävin toimin; unioni, jonka taloudet lähentyvät toisiaan; unioni, jossa energian saanti on turvattu ja energian hinnat kohtuulliset ja jossa on puhdas ja turvallinen ympäristö.

Keskeneräinen EMU

Mukavan alun jälkeen pohdinta-asiakirja lähestyy varsinaista pohdittavaa, yhteisen rahan ja perimmältään kansallisen talouspolitiikan ristiriitaa  (sivut 5-6):

Talous- ja rahaliitto on nyt vahva, mutta se on edelleen epätäydellinen. Talous- ja rahaliiton rahapoliittinen pilari on hyvin kehittynyt, kuten Euroopan keskuspankin (EKP) asema osoittaa. Talouspoliittisen pilarin kehitys on sitä vastoin jäänyt jälkeen. Koska talouspolitiikka on EU:n tasolla vähemmän yhdentynyt, sen avulla ei ole mahdollista täysillä tukea rahapolitiikkaa ja kansallisia talouspolitiikkoja. Tämä osoittaa, että tarvitaan lisää poliittista tahtoa talous- ja rahaLIITON vahvistamiseen. Luottamusta on lujitettava kaikkialla: sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä ja myös suhteessa suureen yleisöön.

Tämä on osoitus siitä, että euron matka on vasta alussa. Tarve lujittaa sen rakennetta on otettava vakavasti. Tähänastisista saavutuksista ei pidä peräytyä. Kesäkuussa 2015 hyväksytyssä viiden puheenjohtajan kertomuksessa muistutettiin tarpeesta viimeistellä Euroopan talous- ja rahaliitto ja kaavailtiin toimia, joita tätä varten olisi toteutettava vuoteen 2025 mennessä. Kertomuksella käynnistettiin näiden toimien ensimmäinen vaihe, ”tiivistetään tekemällä”, joka jatkuu kesäkuuhun 2017 asti. Toisen vaiheen jatkotoimista kohti vuotta 2025 on kuitenkin vielä keskusteltava ja sovittava jäsenvaltioiden kesken.

Tiivistetysti talousliiton puutteiden korjaaminen vaatii (s. 21):

Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät toimia kolmella keskeisellä osa-alueella: 1) aidon rahoitusunionin viimeistely; 2) yhdentyneemmän talous- ja finanssivakausunionin luominen; 3) demokraattisen vastuuvelvollisuuden ankkurointi ja euroalueen instituutioiden vahvistaminen.  

Valuvian paikkailua?

Pohdinta-asiakirja esittelee euron historiaa, talous- ja rahaliiton viimeistely-yrityksiä, pohdintoja tulevaisuudesta ja viimein päätelmiä. Karkeat puitteet savijaloin seisovan jättiläisen sitkeille korjailuyrityksille esitetään sivulla 35 (ja havainnollistetaan edelleen liitteessä 1 yhdellä aanelosella):

Ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2019 loppuun. Tänä aikana pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni olisi saatava valmiiksi niiden elementtien osalta, jotka on jo esitetty. Näitä ovat yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely, toimenpiteet, joilla edelleen vähennetään rahoitusalan riskejä, ja eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Voitaisiin testata myös uusia välineitä, kuten parempia taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen standardeja. Demokraattista vastuuvelvollisuutta ja talous- ja rahaliiton rakenteen toimivuutta parannettaisiin vähitellen.

Toisessa vaiheessa, vuosina 2020–25, talous- ja rahaliiton rakenne viimeisteltäisiin. Siihen sisältyisi pidemmälle meneviä toimenpiteitä, joilla täydennetään rahoitusunionia, mahdollisesti euroalueen turvallisella sijoitusvälineellä ja muuttamalla valtion joukkovelkakirjalainojen sääntelykohtelua. Lisäksi voitaisiin harkita julkistalouden vakautusjärjestelyä. Tämän seurauksena institutionaalista rakennetta voitaisiin muuttaa merkittävämmin.

Selkeästi ja aiheeseen nähden ymmärrettävästi kirjoitettu pohdinta-asiakirja kutsuu talousliiton puutteiden ymmärtämiseen ja paikkailumahdollisuuksien miettimiseen. Tältä osin asiakirja voi avartaa näköaloja ja keskustelua kansallisten siilojen ohi nykymuotoisen Euroopan unionin ja euroalueen piirissä.

Pohtimatta jää kuitenkin millainen olisi kansalaisten omistukseen ja etuun perustuva euroalue (EU) rahoineen demokratian, talouskasvun ja vakauden kannalta.

Ralf Grahn