Opas EU:n kansalaisen oikeuksista

Perussopimusten nojalla jokainen EU-maan kansalainen on samalla Euroopan unionin kansalainen. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.

Komission oikeusasioiden pääosasto on julkaissut kirjasen joka yleistajuisesti kuvaa EU:n kansalaisen oikeuksia vapaaseen liikkumiseen unionin alueella:

Oikeus liikkua ja asua vapaasti Euroopassa - Opas EU:n kansalaisen oikeuksista (40 sivua)

Kolmeentoista lukuun jaettu sisällysluettelo antaa kuvan siitä mitä oppaasta löytää:

Luku 1 Mitä EU:n kansalaisuus on?
Luku 2 Kuka hyötyy EU:n kansalaisuudesta?
Luku 3 Missä tätä oikeutta voi käyttää?
Luku 4 Valmistelut
Schengenin säännöstö
Luku 5 Kolme ensimmäistä kuukautta
Oleskelusta ilmoittaminen
Luku 6 Kolmen kuukauden jälkeen
Luku 7 Hallinnolliset muodollisuudet
EU:n kansalaiset
Perheenjäsenet, jotka eivät ole EU:n kansalaisia
Seuraamukset
Luku 8 Oleskeluoikeuden säilyttäminen
Perheenjäsenet
Luku 9 Pysyvä oleskeluoikeus
Hallinnolliset vaatimukset
Luku 10 Tasavertainen kohtelu
Luku 11 Rajoitukset
Luku 12 Työntekijöihin sovellettavat siirtymäkauden järjestelyt
Luku 13 Näin turvaat oikeutesi

Keskeinen EU-tason laki on direktiivi 2004/38 Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Jäsenvaltioiden tulee toteuttaa direktiivin määräykset.

Komission tuoreimmat toimet kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi löytyvät englanniksi sivulta: EU citizenship – your rights in the EU.




Ralf Grahn



J.K. Kansalaisjärjestö Statewatch seuraa kriittisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimia perusoikeuksien osalta.

Suomen pienet ja keskisuuret yritykset tähyävät seuraavalle vaalikaudelle

Suomen yrityskannasta pienten ja keskisuurten yritysten osuus oli peräti 99,8 prosenttia. Alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä oli 93,3 prosenttia kaikista yrityksistä. Lähes kaksi kolmannesta on alle kahden työntekijän yrityksiä.

Keskisuuria yrityksiä, joilla on työntekijöitä 50 ja 249 välillä, oli prosentti kaikista yrityksistä (2416 kpl).

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus henkilöstöstä on 61,2 prosenttia. Kaikkien yritysten henkilöstön lisäyksestä 72 prosenttia syntyi pk-yrityksissä vuosina 1993-2008.

Vaalikentille jalkautuvat poliitikot tulevat muistamaan pk-yritysten tärkeyden, ainakin vaalihuoneistojen sulkemiseen asti.

Pelkän pienyrittäjyyden varassa Suomi ei eläisi, vaikka uusien työpaikkojen synty pk-yrityksiin osoittaa niiden välttämättömyyden työllisyyden parantamiselle.

Kun Suomessa oli kaikkiaan 263001 yritystä, suuria, vähintään 250 henkeä työllistäviä oli vain 254 eli 0,2 prosenttia, mutta niiden taloudellinen merkitys on suuri: 38,8 prosenttia henkilöstöstä ja 51,4 prosenttia liikevaihdosta.

Luvut kuvaavat vuoden 2008 lopun tilannetta. Alkutuotannon yritykset eivät ole mukana. Lähde:

Yrittäjyyskatsaus 2010 (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 60/2010; 202 sivua)


Yrittäjäjärjestöt

Elinkeinoelämän keskusliitto EK muistuttaa että sen 16000 jäsenyrityksestä 96 prosenttia on pk-yrityksiä. EK on pohjustanut seuraavaa eduskuntavaalikautta uudella pk-ohjelmalla Uutta luova Suomi – EK:n yrittäjyysohjelma vuoteen 2015, jonka aiheita ovat mm: toimintaympäristö yrittäjälähtöiseksi, kannustava verotus, tuottavuus joustavilla työmarkkinoilla, kasvua ja kilpailukykyä tukeva rahoitus, julkisten markkinoiden ja hankintojen avaaminen yrityksille, energiatehokkuus, vastuullisuus, harmaan talouden saaminen kuriin sekä tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen.

Suomen Yrittäjät, jolla on 110000 jäsenyritystä, sai viikonloppuna uuden puheenjohtajan. Mikko Simonlinna lähtee luotsaamaan järjestöä. Liittokokous hyväksyi kannanoton Harmaa talous kuriin.

Seuraavan vaalikauden tavoitteet löytyvät tuoreesta (19.10.2010) ohjelmasta Yrittäjyys kantaa Suomea – Tavoiteohjelma 2011-2015.

Yrityselämän järjestöt tähyävät jo seuraavalle eduskunta- ja hallituskaudelle, joten ainakin siinä mielessä pk-yritykset ovat lähtötelineissä työllistämistalkoisiin.



Ralf Grahn


J.K. Euroopan tasolla pienyritysten edunvalvonnan hoitaa European Association of Craft, Small and Medium-Sized Enterprises, jonka lyhenne on UEAPME. Suomen Yrittäjät SY, englanniksi the Federation of Finnish Enterprises FFE, on jäsen.

Työmarkkina-avain: Perustietoa työelämästä Suomessa

Työmarkkina-avain on keskeisten työmarkkinajärjestöjen tuottama portaali, joka tarjoaa tietoa työelämän säännöksistä ja sopimuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa. Verkkosivuston takana ovat: Akava, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Kirkon työmarkkinalaitos KiT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Valtion työmarkkinalaitos VTML.



Opas on tarjolla ruotsiksi nimellä Arbetsmarknadsnyckeln ja englanniksi nimellä Guide to working in Finland.

Suomenkielinen nettisivusto on jaettu seitsemään kokonaisuuteen, jotka ovat: työsuhde, työaika, palkka, sosiaaliedut, pelisäännöt, yhteistoiminta ja lisätietoa.

Kultakin pääsivulta on mahdollisuus hakea tietoa selkeiden linkkien kautta. Sivukartta, aakkosellinen haku ja vapaa haku tarjoavat lisämahdollisuuksia kaivatun tiedon löytämiseen.

Kokonaisuus on mielestäni selkeä ja asiallinen. Tekstit ovat lyhyitä, mikä helpottaa lukemista ja keskeisen tiedon saamista. Helppouden vastapainona tarjolla oleva tieto selvittää vain perusasiat.

Käyttökelpoinen sivusto voi olla muun muassa työelämään siirtyvälle nuorelle, peruskäsitteitä selvittävälle varttuneelle sekä Suomessa työskentelevälle ulkomaalaiselle ja maahanmuuttajalle. Yksityiskohtaisempaa tietoa joutuu hakemaan tai kysymään muualta, kuten myös yksilöllisempiä neuvoja.



Ralf Grahn



J.K. Työllisyys paranee jos työ ja tekijä kohtaavat entistä useammin. Liikkuvuus on avain tähän. Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali Eures tarjoaa väylän työpaikkoihin 31 Euroopan maassa sekä tietoa työskentelemisestä, asumisesta ja muusta. Äsken oli tarjolla 937 725 työpaikkaa.

Maahanmuuttajan kotoutuminen ja työllistyminen tavoitteena

Perjantaina hallitus antoi esityksen uudeksi kotoutumislaiksi. Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja varmistaa, että nykyistä useampi maahanmuuttaja saisi tukea kotoutumiseen heti maahantulonsa jälkeen. Toimenpiteillä pyritään maahanmuuttajan nopeampaan kotoutumiseen ja työllistymiseen.

Sisäasiainministeriön julkaisema tiedote kertoo uudistuksen pääkohdat:



Maahanmuuttajien kotoutumislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia (15.10.2010)



Yksityiskohtaisempaa tietoa kaipaavat voivat tutustua hallituksen esitykseen:




Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta HE 185/2010 (pdf, 153 sivua)




Ralf Grahn




J.K. Kotoutumiseen ja elämään kuuluu muuta kuin asioiden hoito viranomaisissa tai kielikoulutus. Ovi Magazine on Suomessa elävien ulkomaalaisten ympärille syntynyt englanninkielinen verkkolehti, joka päivittäin tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia maailman, Euroopan ja Suomen ilmiöihin. Suosittelen muillekin kuin maahanmuuttajille.

Sisämarkkinat uudistusten kynnyksellä

Blogikirjoituksessaan Sisämarkkinat Esko Passila arvaa että viralliset tahot ovat onnellisia yhteismarkkinoista ja niiden toimivuudesta.

Passila on runsaan parinkymmenen vuoden ajan johtanut puutuotealan tuotantotalouden ja kansainvälistymisen konsultointiin ja koulutukseen erikoistunutta yritystä, Fopco Ltd:tä. Yrittäjän kokemus sisämarkkinoiden toimivuudesta on paljon karumpi, kun Passila luettelee esimerkkejä EU:n uusista jäsenmaista. Tavara liikkuu helposti, mutta rahan pitäisi kulkea myyjälle.

Ehkä EU:n komissio ei ole täysin tietämätön sisämarkkinoiden ongelmista, sillä puheenjohtaja José Manuel Barroson toimeksiannosta entinen sisämarkkinakomissaari ja kilpailukomissaari Mario Monti selvitti sisämarkkinoiden uudistustarpeet:




Professori Mario Monti: A new strategy for the Single Market at the service of Europe’s economy and society (9. toukokuuta 2010; 107 sivua).



Tuoreeltaan raportin luovuttamisen jälkeen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Niina Harjunheimo tervehti Montin selvitystä tärkeänä puheenvuorona.



Kilpailukykyneuvosto


EU:n kilpailukykyneuvoston päätelmät eivät ole vielä ilmestyneet suomeksi, joten viittaan englanninkieliseen tekstiin:



Competitiveness (Internal Market, Industry, Research and Space) 11 – 12 October 2010; document 14426/10.


Montin raportin pohjalta työstetty toimenpidepaketti on tarkoitus julkaista lokakuun kuluessa:

… the Commission communication: "Single market delivering smart sustainable and inclusive economic growth", expected to be released before end of October.

The communication, also called the "Single Market Act" (SMA), will be a two year plan (2011- 2012) containing around fifty initiatives aimed at ensuring a continuous optimization of the internal market and intended to contribute to the successful implementation of the EU 2020 objectives for stimulating employment and economic growth.

Ralf Grahn




J.K. Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston toimintaa käsitteleviä euroblogeja löytyy jo 673 samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu.

Maahanmuutto: Työ, opiskelu tai perhe tuo Suomeen

Työ on varsin monen maahanmuuttajan syy oleskeluluvan hakemiseen. Vuoden 2010 tammikuun alun ja syyskuun lopun välillä tuli vireille 3262 työntekijän ja 94 elinkeinonharjoittajan hakemusta Maahanmuuttoviraston tuoreen tilaston mukaan (tilastosivu).

Opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia tehtiin 4089.

Perhesyyt ovat kuitenkin yhteensä suurin ryhmä, mm. avioliitto 1826, lapsi 3153, muu omainen 2219 ja Suomen kansalaisen perheenjäsen 627 hakemusta.

Syyskuun loppuun mennessä tehtiin yhteensä 17975 hakemusta oleskeluluvan saamiseksi.



Maahanmuuttoviraston verkkosivulta Tietopankki > Julkaisut ja esitteet löytyy pari hyödyllistä yleisluonteista esitettä hakijoille ja heitä avustaville henkilöille, suomen lisäksi ruotsin, englannin, ranskan ja venäjän kielellä:

• Oleskelulupa Suomeen, muut kuin EU/ETA-kansalaiset (3 sivua)
• Opiskelijan oleskelulupa, muut kuin EU/ETA-kansalaiset (3 sivua)




Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä 83 prosenttia oleskeluluvan hakijoista sai myönteisen päätöksen ja 17 prosenttia kielteisen.




Ralf Grahn


P.S. Politiikka ja politiikat Euroopan unionin tasolla koskettavat yrityksiä, yhteisöjä, viranomaisia ja kansalaisia. Sosiaalinen media tarjoaa sekä tosiasioita että mielipiteitä näistä asioista.




Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 673 euroblogin kirjoitukset. Voit päästä perille EU-asioista ja mukavalla tavalla kehittää kielitaitoasi seuraamalla joko uusia kirjoituksia tai toimittajien valintoja.

EU-oikeus: 6140 asetuksen ja 1820 direktiivin soveltamisongelmat selvitetty

Vuoden 2009 lopulla Euroopan unionin oikeuteen sisältyi perussopimusten lisäksi noin 6 140 asetusta ja hieman alle 1 820 direktiiviä, jotka ovat voimassa kaikissa 27 jäsenvaltiossa, sanotaan komission kertomuksessa EU-oikeuden soveltamisesta. Virallisesti:



Komission kertomus: 27. vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009); Bryssel 1.10.2010 KOM(2010) 538 lopullinen (12 sivua)


Lyhyessä kertomuksessa käydään yleisellä tasolla läpi direktiivien voimaansaattamiseen ja soveltamiseen liittyvät ongelmat sekä komission ja jäsenmaiden toimet ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittyvä ratkaisukeskeinen yhteistyö voisi olla mielenkiintoinen tutkimuskohde hallintotieteen harrastajalle (ottaen huomioon Euroopan parlamentin näkökohdat, joihin viitataan jäljempänä).

Jos komission yleinen kertomus on lyhyt, asiaan liittyy huomattavasti yksityiskohtaisempi asiakirja, jossa käydään läpi lainsäädäntöön liittyvät ongelmat aloittain. Tämä vaikuttaa hyödylliseltä elinkeinojärjestöjen, yritysjuristien ja oikeudenhoidosta kiinnostuneiden kannalta:



Commission staff working document: Situation in the different sectors; Brussels, 1.10.2010 SEC(2010) 1143 final (512 sivua)


Samaan yhteyteen kuuluu vielä tilastoliite, joka eurooppaoikeuden harrastajien iloksi tarjoaa faktapohjaa aina yksittäisten menettelyjen tasolle:



Commission staff working document: Statistical annex - Annexes I to III (Volume 1); Brussels, 1.10.2010 SEC(2010) 1144 final (118 sivua)



Europarlamentti



Euroopan parlamentin (EP) oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) on saamassa loppusuoralle viime vuonna annetun kertomuksen käsittelyn. Valiokunnan raporttiluonnos on tarkoitus hyväksyä 18. lokakuuta 2010.



26. vuosikertomus (vuodelta 2008) KOM(2009) 675, Eva Lichtenbergerin laatima mietintöluonnos ja muut dokumentit löytyvät valiokunnan kokousasiakirjojen joukosta.



Mietintöluonnos käsittelee komission ja jäsenmaiden hallitusten EU Pilot -hanketta varsin kriittisesti. Luonnos vaatii myös menettelysäännöstöä, jolla vahvistetaan EU:n kansalaisten oikeuksia ja lisätään Euroopan unionin toiminnan avoimuutta.



EP:n menettelyä voi seurata numerolla 2010/2076(INI).





Ralf Grahn

EU:n sisämarkkinat Montin raportista uuteen nousuun?

Unionin tila oli José Manuel Barroson puheen virallinen otsikko, mutta käytännössä komission puheenjohtaja esitteli europarlamentaarikoille komission vuoden 2011 työohjelmaluonnoksen pääkohdat.

Viiden suuren haasteen joukossa Barroso asetti kärkeen kaksi talouteen liittyvää, julkistalouksien vakauttamisen ja taloudelliset uudistukset:

• talouskriisiin hoitaminen ja hallintotavan käsittely
• työllisyyttä edistävän kasvun palauttaminen nopeuttamalla Eurooppa 2020 uudistusohjelman täytäntöönpanoa
• vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen luominen
• neuvottelujen aloittaminen nykyaikaisesta EU:n talousarviosta ja
• globaalin painoarvomme vahvistaminen.

Terveiden julkistalouksien pohjalta komissio tähtää parempaan työllisyyteen:

Terveen julkisen talouden avulla voidaan päästä päämäärään: työllisyyttä edistävään kasvuun. Tavoitteenamme on kasvu, kestävä kasvu, osallistava kasvu. Tämä on ensisijainen yleistavoitteemme. Meidän täytyy investoida tähän tavoitteeseen.

Eurooppa 2020 alkaa nyt. Meidän on aikaistettava ja nopeutettava ohjelmamme kasvua eniten edistäviä uudistuksia. Tämä voisi nostaa kasvua yli kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä.

Se merkitsee keskittymistä kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen, jotka ovat työpaikkojen lisääminen, yritystemme kilpailukyvyn parantaminen ja yhtenäismarkkinoiden syventäminen.

Yhtenäismarkkinasäädös (Single Market Act)



Professori Mario Monti kävi Suomessa tapaamassa hallituksen edustajia selvittäessään Euroopan unionin sisämarkkinoiden toimivuutta. Eurooppapäivänä 9. toukokuuta 2010 Monti luovutti raporttinsa: A new strategy for the Single Market – At the service of Europe’s economy and society (107 sivua).



Kirjeessään Euroopan parlamentin jäsenille Barroso (MEMO/10/393) hahmotti Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa (EU2020) lippulaivahankkeineen komission viimeisteltävänä olevan työohjelman 2011 kannalta. Tärkeällä sijalla ovat Jatkotoimet sisämarkkinoiden kehittämiseksi Montin raportin perusteella.

Nyt jo alkaneen lokakuun loppuun mennessä komission tarkoituksena on julkaista toimenpidenippu, joka kulkee nimellä yhtenäismarkkinasäädös (Single Market Act). Lisäksi vuoden 2011 työohjelmaan kuuluu muita sisämarkkinoita koskevia toimia:

• yhtenäismarkkinasäädöksessä vahvistettavat toimenpiteet,
• eurooppalainen sopimusoikeuden viitekehys ja toimet niiden esteiden poistamiseksi, joita yritykset ja kansalaiset kohtaavat periessään velkasaatavia muista jäsenvaltioista; kun pääoman saaminen on rajoitettua, vaateiden nopea täytäntöönpano on yritysten toimintaedellytysten kannalta elintärkeää,
• verkkovierailupalvelujen kehittämisen arviointi,
• julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytön tarkistetut säännöt,
• kollektiivista oikeussuojaa koskevan työn loppuun saattaminen;
• sen määrittäminen, miten EU voi edistää eläkeuudistuksen muodostaman valtavan haasteen ratkaisemista.

Barroso lupaa myös uusia ehdotuksia, joilla vähennetään talouden toimijoille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.




Ralf Grahn