Lokakuussa 2009 Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kutsui Mario Montin selvittämään uuden sysäyksen antamista EU:n sisämarkkinoille uuden komission viisivuotiskaudeksi.
Mario Monti on Milanossa sijaitsevan Bocconi-yliopiston puheenjohtaja. Hän toimi sisämarkkinoista vastaavana komissaarina 1995-1999 ja kilpailukomissaarina 1999-2005. Hän on toiminut Bruegel-ajatuspajan puheenjohtajana, taloustieteen professorina ja eri EU-maiden hallitusten neuvonantajana.
Helsingissä Monti vierailee 24.-25. helmikuuta 2010 pääministeri Matti Vanhasen kutsusta. Tapaamislistalla ovat myös työministeri Anni Sinnemäki, eurooppaministeri Astrid Thors ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
Monti on viime aikoina käynyt esittämässä näkemyksiään ja keräämässä vaikutteita eri tahoilla. Hänen odotetaan raportoivan työnsä tuloksista huhtikuussa.
EKOFIN
EKOFIN-neuvostoon kokoontuvat valtiovarainministerit käsittelevät yleensä makrotason talous- ja raha-asioita, mutta vajaa viikko sitten he hyväksyivät päätelmät sisämarkkinoiden syventämisestä. Neuvoston mielestä sisämarkkinat ovat olennainen tekijä talouskasvun kannalta, ja niiden etuja on hyödynnettävä paremmin. Neuvosto toivoo komission puheenjohtaja Barrosolta ehdotuksia jatkotoimiksi, joissa Mario Montin tulevat esitykset heijastuvat.
Palvelujen markkinat ovat nykyisin keskeisiä, ja neuvosto moitti jäsenmaita palveludirektiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta. EKOFIN tervehti tyydytyksellä kilpailukykyneuvoston käynnistämää vertaisvertailua palvelusektorin mahdollisuuksien käyttämiseksi.
Valtiovarainministerit painottivat konkreettisten näyttöjen ja paremman sääntelyn merkitystä sisämarkkinoiden syventämiseksi osana tulevaa EU 2020 -strategiaa, joka tulee koskemaan kasvua ja työllisyyttä.
Neuvosto rohkaisi eri elinkeinoalojen tarkempaan tarkasteluun, ja mainitsi hyvänä esimerkkinä elintarvikeketjua koskevan analyysin.
EKOFIN huomautti siitä, että rahoitus- ja talouskriisin johdosta sallitut valtiontukien laajennukset päättyvät tämän vuoden lopussa.
EU 2020 -strategia
Maanantaina 22. helmikuuta 2010 yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan 25. ja 26. maaliskuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, jonka pääaiheita ovat EU 2020 -kilpailukykystrategia ja mahalaskuun päättyneen Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkihoito.
Kevään huippukokous ei saa uutta strategiaa valmiiksi, sillä vajaa kaksi viikkoa sitten virkaan astunut Barroson toinen komissio julkaisee virallisen ehdotuksensa 3. maaliskuuta. Sitä paitsi lässähtäneen Lissabonin strategian vuoksi tavoitteet ja keinot vaativat uudenlaista ajattelua.
Ralf Grahn
21. helmikuuta 2010
20. helmikuuta 2010
EU hakemassa talouskasvua ja työllisyyttä
Maanantaina 22. helmikuuta 2010 Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu valmistelemaan runsaan kuukauden päästä pidettävää Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee Euroopan talouden kaikkia näkökulmia.
Tänä vuonna kevätkokouksen valmistelut ovat myöhässä. Lissabonin sopimus tuli voimaan vasta 1. joulukuuta 2009 ja Euroopan parlamentti aloitti uuden komission jäsenten kuulemiset vasta tämän vuoden puolella. Barroson toinen komissio saatiin vihdoin virallisesti nimitetyksi 10. helmikuuta 2010 alkaen. Siihen asti vanha komissio hoiti juoksevia asioita.
Lisävaikeuksia tuottavat Lissabonin strategian epäonnistumisesta syntynyt uskottavuusvaje, vakavan rahoitus- ja talouskriisin seuraukset koko EU:n alueella sekä euroalueen yhtenäisyyttä koettelevat vaikeudet (mm. Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Irlanti).
Maaliskuun 25. ja 26. päivänä jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ainakin jonkinlaiset kehykset Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian seuraajalle, joka kulkee nimellä EU 2020 -strategia, mutta viimeistellyn ohjelman hyväksyminen siirtyy ilmeisesti kesäkuulle.
Suomen hallituksen tiedote antaa hieman vihjeitä painotuksista:
Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan komission tiedonanto eli ehdotus EU 2020 -strategiaksi annetaan 3. maaliskuuta 2010.
Ruotsin kommentoitu asialista muistuttaa päämiesten epävirallisesta kokouksesta, jossa tulevaa strategiaa puitiin 11. helmikuuta 2010. Komission silloin esittämästä ”ajatuspaperista” Ruotsin hallitus sanoo, että strategiaa pitäisi terävöittää kestävän talouskasvun ja työllisyyden saavuttamiseksi. Strategian hallinnointia tulee vahvistaa poliittisten sitoumusten ja vastuun avulla.
Yleisten asioiden neuvosto
Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet. Espanjan puheenjohtajuusohjelma yleisten asioiden neuvoston osalta tarjoaa yleiskuvan tämän tärkeän kokoonpanon työstä (4 sivua).
Tiedotus
Alkuvuoden aikana puuttui aloitteita tekevä ja poliittisesti vastuullinen komissio, joten konkreettisia esityksiä ei juuri ole tullut neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Näihin päiviin saakka ministerit ovat kokoontuneet pääasiassa epävirallisiin kokouksiin, joiden osalta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai puheenjohtajuusmaan tiedotus on rajoittunut lähinnä ympäripyöreisiin fraaseihin.
Lisäksi Espanjan puheenjohtajuus on mielestäni jäänyt kauas Ruotsin saavuttamasta tasosta esityslistojen ja asiakirjojen esittämisessä johdonmukaisina ja havainnollisina kokonaisuuksina sekä ennen kokouksia että niiden jälkeen.
Tämän vuoden ensimmäisten viikkojen perusteella olemme kaukana Lissabonin sopimuksen lupaamasta Euroopan unionista, ”jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”.
Parannuksiin on tarvetta, mutta löytyykö halua ja kykyä?
Ralf Grahn
Tänä vuonna kevätkokouksen valmistelut ovat myöhässä. Lissabonin sopimus tuli voimaan vasta 1. joulukuuta 2009 ja Euroopan parlamentti aloitti uuden komission jäsenten kuulemiset vasta tämän vuoden puolella. Barroson toinen komissio saatiin vihdoin virallisesti nimitetyksi 10. helmikuuta 2010 alkaen. Siihen asti vanha komissio hoiti juoksevia asioita.
Lisävaikeuksia tuottavat Lissabonin strategian epäonnistumisesta syntynyt uskottavuusvaje, vakavan rahoitus- ja talouskriisin seuraukset koko EU:n alueella sekä euroalueen yhtenäisyyttä koettelevat vaikeudet (mm. Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Irlanti).
Maaliskuun 25. ja 26. päivänä jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ainakin jonkinlaiset kehykset Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian seuraajalle, joka kulkee nimellä EU 2020 -strategia, mutta viimeistellyn ohjelman hyväksyminen siirtyy ilmeisesti kesäkuulle.
Suomen hallituksen tiedote antaa hieman vihjeitä painotuksista:
Suomen näkemyksen mukaan strategian on keskityttävä tuottavuuden nostamiseen, jotta sillä pystyttäisiin aidosti edistämään kasvua ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU-tasolla tarvitaan enemmän työtä ja konkreettisia toimia yhtenäismarkkinoiden kehittämiseksi sekä talouspolitiikan koordinaation parantamiseksi. Jäsenmaiden alijäämiin ja rakenneongelmiin pitää puuttua entistä vahvemmin osoittamalla puutteita, eikä suoritusarviointejakaan pidä pelätä.
Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan komission tiedonanto eli ehdotus EU 2020 -strategiaksi annetaan 3. maaliskuuta 2010.
Ruotsin kommentoitu asialista muistuttaa päämiesten epävirallisesta kokouksesta, jossa tulevaa strategiaa puitiin 11. helmikuuta 2010. Komission silloin esittämästä ”ajatuspaperista” Ruotsin hallitus sanoo, että strategiaa pitäisi terävöittää kestävän talouskasvun ja työllisyyden saavuttamiseksi. Strategian hallinnointia tulee vahvistaa poliittisten sitoumusten ja vastuun avulla.
Yleisten asioiden neuvosto
Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet. Espanjan puheenjohtajuusohjelma yleisten asioiden neuvoston osalta tarjoaa yleiskuvan tämän tärkeän kokoonpanon työstä (4 sivua).
Tiedotus
Alkuvuoden aikana puuttui aloitteita tekevä ja poliittisesti vastuullinen komissio, joten konkreettisia esityksiä ei juuri ole tullut neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Näihin päiviin saakka ministerit ovat kokoontuneet pääasiassa epävirallisiin kokouksiin, joiden osalta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai puheenjohtajuusmaan tiedotus on rajoittunut lähinnä ympäripyöreisiin fraaseihin.
Lisäksi Espanjan puheenjohtajuus on mielestäni jäänyt kauas Ruotsin saavuttamasta tasosta esityslistojen ja asiakirjojen esittämisessä johdonmukaisina ja havainnollisina kokonaisuuksina sekä ennen kokouksia että niiden jälkeen.
Tämän vuoden ensimmäisten viikkojen perusteella olemme kaukana Lissabonin sopimuksen lupaamasta Euroopan unionista, ”jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”.
Parannuksiin on tarvetta, mutta löytyykö halua ja kykyä?
Ralf Grahn
17. helmikuuta 2010
EU:n valmistelussa: Rangaistukset immateriaalioikeuksien loukkauksista
Euroopan unioni tehosti immateriaalioikeuksien haltijoiden oikeuksien toteuttamista lähentämällä oikeuksien loukkauksista johtuvia siviilioikeudellisia seuraamuksia sisämarkkinoilla. Keinona oli lyhenteellä IPRED (Intellectual Property Rights Enforcement Directive) tunnettu direktiivi:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta; julkaistiin korjattuna Euroopan unionin virallisessa lehdessä 2.6.2004 L 195/16.
IPRED2
IPREDin ulkopuolelle jäivät rikosoikeudelliset seuraamukset, joista komissio esitti muutetun direktiiviehdotuksen, joka tunnetaan lyhenteellä IPRED2:
Komission muutettu ehdotus teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä; Bryssel, 26.4.2006 KOM(2006) 168 lopullinen (12 sivua).
Kuten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetussa IPREDissä 2004/48/EY, ilmaisulla ’teollis- ja tekijänoikeudet’ komissio tarkoittaa ehdotuksessa kaikkia immateriaalioikeuksia.
Sanktioiden osalta viitataan Maailman kauppajärjestön (WTO) piirissä solmittuun TRIPS-sopimukseen: Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights.
(Sopimussarjassa 5/1995 on julkaistu suomenkielinen käännös WTO-sopimuksesta ja sen liitteestä 1C Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista.)
Komission IPRED2-direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden keskeisenä velvollisuutena olisi huolehtia siitä, että jokainen teollis- tai tekijänoikeuden harkittu loukkaus, joka tehdään kaupallisessa laajuudessa, tällaisen loukkauksen yritys sekä osallisuus ja yllyttäminen tällaiseen loukkaukseen määritellään rikokseksi (ehdotuksen 3 artikla).
Ehdotetut rangaistukset ja muut rikosoikeudelliset seuraamukset ovat varsin kattavia (4-8 artiklat).
Euroopan parlamentti hyväksyi 25. huhtikuuta 2007 lainsäädäntöpäätöslauselman P6_TA(2007)0145, jolla muutettu direktiiviehdotus KOM(2006) 168 hyväksyttiin muutoksin.
Euroopan unionin neuvosto on käsitellyt ehdotusta, mutta ei ole vielä tehnyt päätöstä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rangaistusten säätämisestä olisi luovuttu.
Neuvoston piirissä on juuri valmisteltu ehdotus julkilausumaksi, jossa pyydetään komissiota harkitsemaan uuden ehdotuksen tekemistä rikosseuraamusten osalta (asiakirja 6164/10; kohta 30b).
Ralf Grahn
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta; julkaistiin korjattuna Euroopan unionin virallisessa lehdessä 2.6.2004 L 195/16.
IPRED2
IPREDin ulkopuolelle jäivät rikosoikeudelliset seuraamukset, joista komissio esitti muutetun direktiiviehdotuksen, joka tunnetaan lyhenteellä IPRED2:
Komission muutettu ehdotus teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä; Bryssel, 26.4.2006 KOM(2006) 168 lopullinen (12 sivua).
Kuten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetussa IPREDissä 2004/48/EY, ilmaisulla ’teollis- ja tekijänoikeudet’ komissio tarkoittaa ehdotuksessa kaikkia immateriaalioikeuksia.
Sanktioiden osalta viitataan Maailman kauppajärjestön (WTO) piirissä solmittuun TRIPS-sopimukseen: Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights.
(Sopimussarjassa 5/1995 on julkaistu suomenkielinen käännös WTO-sopimuksesta ja sen liitteestä 1C Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista.)
Komission IPRED2-direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden keskeisenä velvollisuutena olisi huolehtia siitä, että jokainen teollis- tai tekijänoikeuden harkittu loukkaus, joka tehdään kaupallisessa laajuudessa, tällaisen loukkauksen yritys sekä osallisuus ja yllyttäminen tällaiseen loukkaukseen määritellään rikokseksi (ehdotuksen 3 artikla).
Ehdotetut rangaistukset ja muut rikosoikeudelliset seuraamukset ovat varsin kattavia (4-8 artiklat).
Euroopan parlamentti hyväksyi 25. huhtikuuta 2007 lainsäädäntöpäätöslauselman P6_TA(2007)0145, jolla muutettu direktiiviehdotus KOM(2006) 168 hyväksyttiin muutoksin.
Euroopan unionin neuvosto on käsitellyt ehdotusta, mutta ei ole vielä tehnyt päätöstä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rangaistusten säätämisestä olisi luovuttu.
Neuvoston piirissä on juuri valmisteltu ehdotus julkilausumaksi, jossa pyydetään komissiota harkitsemaan uuden ehdotuksen tekemistä rikosseuraamusten osalta (asiakirja 6164/10; kohta 30b).
Ralf Grahn
15. helmikuuta 2010
Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen EU:ssa
Euroopan unioni on tiukentanut lainsäädäntöä immateriaalioikeuksien haltijoiden oikeuksien toteuttamiseksi. Keskeisellä sijalla on direktiivi, josta usein käytetään lyhennettä IPRED (enforcement of intellectual property rights) ja jolla tiukennettiin siviilioikeudellisia seuraamuksia oikeuksien loukkauksista:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta; julkaistu korjattuna Euroopan unionin virallisessa lehdessä 2.6.2004 L 195/16.
EU:n komissio ja neuvosto (jäsenmaat) eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä, vaan uusia toimia on toteutettu ja valmisteilla.
European Observatory
Viime keväänä komission sisämarkkinaosaston yhteyteen perustettiin väärentämisen ja piratismin eurooppalainen seurantakeskus (European Observatory on Counterfeiting and Piracy).
Muut keinot
Syyskuussa komissio julkaisi tiedonannon muista kuin lainsäädännön alaan kuuluvista keinoista immateriaalioikeuksien haltijoiden oikeuksien vahvistamiseksi:
Komission tiedonanto Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla; Bryssel 11.9.2009 KOM(2009) 467 lopullinen.
IPRED2
Komission kannan mukaan neuvostossa on edelleen käsiteltävänä ehdotus teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä; Bryssel, 26.4.2006 KOM(2006) 168 lopullinen.
IPREDin ulkopuolelle jätettyjen rikosoikeudellisten seuraamusten käsittely voi hyvinkin käynnistyä uudelleen.
Vertaisverkot
Vertaisverkoissa (P2P) tapahtuva tekijänoikeuden suojaaman aineiston levittäminen on selkeästi komission tähtäimessä siinä missä tuoteväärennökset ja vastaavat teot.
Muuten komissio olisi tuskin tilannut kartoitusta, jonka se julkisti 3. helmikuuta 2010:
Study on Online Copyright Enforcement and Data Protection in Selected Member States (November 2009; 51 sivua).
Selvityksessä tarkastellaan tekijänoikeuden toteuttamisen ja tietosuojan suhdetta ja vertaisverkkojen osalta Euroopan unionissa sekä kuudessa jäsenmaassa: Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Ruotsissa.
Ralf Grahn
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta; julkaistu korjattuna Euroopan unionin virallisessa lehdessä 2.6.2004 L 195/16.
EU:n komissio ja neuvosto (jäsenmaat) eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä, vaan uusia toimia on toteutettu ja valmisteilla.
European Observatory
Viime keväänä komission sisämarkkinaosaston yhteyteen perustettiin väärentämisen ja piratismin eurooppalainen seurantakeskus (European Observatory on Counterfeiting and Piracy).
Muut keinot
Syyskuussa komissio julkaisi tiedonannon muista kuin lainsäädännön alaan kuuluvista keinoista immateriaalioikeuksien haltijoiden oikeuksien vahvistamiseksi:
Komission tiedonanto Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla; Bryssel 11.9.2009 KOM(2009) 467 lopullinen.
IPRED2
Komission kannan mukaan neuvostossa on edelleen käsiteltävänä ehdotus teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä; Bryssel, 26.4.2006 KOM(2006) 168 lopullinen.
IPREDin ulkopuolelle jätettyjen rikosoikeudellisten seuraamusten käsittely voi hyvinkin käynnistyä uudelleen.
Vertaisverkot
Vertaisverkoissa (P2P) tapahtuva tekijänoikeuden suojaaman aineiston levittäminen on selkeästi komission tähtäimessä siinä missä tuoteväärennökset ja vastaavat teot.
Muuten komissio olisi tuskin tilannut kartoitusta, jonka se julkisti 3. helmikuuta 2010:
Study on Online Copyright Enforcement and Data Protection in Selected Member States (November 2009; 51 sivua).
Selvityksessä tarkastellaan tekijänoikeuden toteuttamisen ja tietosuojan suhdetta ja vertaisverkkojen osalta Euroopan unionissa sekä kuudessa jäsenmaassa: Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Ruotsissa.
Ralf Grahn
12. helmikuuta 2010
Tietosuoja: Henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle
Euroopan unionin tietosuojadirektiivi eli henkilötietodirektiivi 95/46 kieltää periaatteessa henkilötietojen siirron EU:n (ja Euroopan talousalueen, ETA:n) ulkopuolelle, jollei tietosuojan taso kyseisessä kolmannessa maassa ole riittävä (25 artikla):
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (konsolidoitu eli päivitetty toisinto 20.11.2003)
Tietosuojadirektiivin 26 artikla tarjoaa kuitenkin eräitä poikkeusmahdollisuuksia, vaikka kolmannen maan lainsäädäntö ei ole EU:n edellyttämällä tasolla. Rekisterinpitäjä voi antaa riittävät takeet sopimusteitse, ja tätä silmällä pitäen komissiolle on annettu mahdollisuus vahvistaa mallisopimuslausekkeet, joiden katsotaan antavan riittävät takeet.
Komission päätös
Komissio on nyt antanut uuden päätöksen kelvollisista mallisopimuslausekkeista:
KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 5 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukaisista mallisopimuslausekkeista henkilötietojen siirtoa varten kolmansiin maihin sijoittautuneille henkilötietojen käsittelijöille; julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 12.2.2010 L 39/5
Tarkoitus käy ilmi päätöksen 2010/87/EU 1 artiklasta:
Uutta päätöstä 2010/87/EU sovelletaan 15. toukokuuta 2010 alkaen, ja se kumoaa komission aiemman päätöksen 2002/16/EY.
Perusteet
Komission esittämät perustelut uudelle päätökselle on esitetty varsin epämääräisesti, joten asian valmistelussa annetut lausunnot voivat olla avuksi lukijalle.
Tietosuojadirektiivin 95/46 nojalla perustettu tietosuojatyöryhmä (tunnettu nimellä Article 29 Data Protection Working Party) antoi 5. maaliskuuta 2009 varsin yksityiskohtaisen lausunnon, joka kuvaa liiketoimintamallien muutoksia ja tarvetta nykyaikaistaa päätöstä. Lausunto on julkaistu myös suomeksi (7 sivua):
Lausunto 3/2009 komission päätösehdotuksesta, joka koskee direktiivin 95/46/EY mukaisia mallisopimuslausekkeita henkilötietojen siirtoa varten kolmansiin maihin sijoittautuneille henkilötietojen käsittelijöille (rekisterinpitäjältä henkilötietojen käsittelijälle)
Myöhemmässä vaiheessa Euroopan tietosuojavaltuutettu Peter Hustinx antoi lausunnon, jossa puututtiin lähinnä joihinkin yksityiskohtiin:
Note concerning the Draft Commission Decision on standard contractual clauses for the transfer of personal data to processors established in third countries (kirjessä 15. heinäkuuta 2009)
Tietosuoja EU:ssa ja Suomessa
Kokonaiskuvan tietosuojasta Euroopan unionissa tarjoaa lainsäädännön tiivistelmä Henkilötietojen suojelu (viimeksi päivitetty 31.8.2007).
Komissio on käynnistänyt henkilötietodirektiivin uudistamisen valmistelun.
Direktiivit toteutetaan jäsenmaissa kansallisella lainsäädännöllä ja jokaisessa maassa on valvova viranomainen. Suomen osalta tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta saa tietoa henkilötietolaista 523/1999 ja muusta tietosuojalainsäädännöstä sekä ohjeita, ratkaisuja ja uutisia.
Ralf Grahn
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (konsolidoitu eli päivitetty toisinto 20.11.2003)
Tietosuojadirektiivin 26 artikla tarjoaa kuitenkin eräitä poikkeusmahdollisuuksia, vaikka kolmannen maan lainsäädäntö ei ole EU:n edellyttämällä tasolla. Rekisterinpitäjä voi antaa riittävät takeet sopimusteitse, ja tätä silmällä pitäen komissiolle on annettu mahdollisuus vahvistaa mallisopimuslausekkeet, joiden katsotaan antavan riittävät takeet.
Komission päätös
Komissio on nyt antanut uuden päätöksen kelvollisista mallisopimuslausekkeista:
KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 5 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukaisista mallisopimuslausekkeista henkilötietojen siirtoa varten kolmansiin maihin sijoittautuneille henkilötietojen käsittelijöille; julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 12.2.2010 L 39/5
Tarkoitus käy ilmi päätöksen 2010/87/EU 1 artiklasta:
1 artikla
Liitteessä olevien mallisopimuslausekkeiden katsotaan antavan riittävät takeet yksityisyyden ja yksilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojaamiseksi ja vastaavien oikeuksien toteutumiseksi direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla.
Uutta päätöstä 2010/87/EU sovelletaan 15. toukokuuta 2010 alkaen, ja se kumoaa komission aiemman päätöksen 2002/16/EY.
Perusteet
Komission esittämät perustelut uudelle päätökselle on esitetty varsin epämääräisesti, joten asian valmistelussa annetut lausunnot voivat olla avuksi lukijalle.
Tietosuojadirektiivin 95/46 nojalla perustettu tietosuojatyöryhmä (tunnettu nimellä Article 29 Data Protection Working Party) antoi 5. maaliskuuta 2009 varsin yksityiskohtaisen lausunnon, joka kuvaa liiketoimintamallien muutoksia ja tarvetta nykyaikaistaa päätöstä. Lausunto on julkaistu myös suomeksi (7 sivua):
Lausunto 3/2009 komission päätösehdotuksesta, joka koskee direktiivin 95/46/EY mukaisia mallisopimuslausekkeita henkilötietojen siirtoa varten kolmansiin maihin sijoittautuneille henkilötietojen käsittelijöille (rekisterinpitäjältä henkilötietojen käsittelijälle)
Myöhemmässä vaiheessa Euroopan tietosuojavaltuutettu Peter Hustinx antoi lausunnon, jossa puututtiin lähinnä joihinkin yksityiskohtiin:
Note concerning the Draft Commission Decision on standard contractual clauses for the transfer of personal data to processors established in third countries (kirjessä 15. heinäkuuta 2009)
Tietosuoja EU:ssa ja Suomessa
Kokonaiskuvan tietosuojasta Euroopan unionissa tarjoaa lainsäädännön tiivistelmä Henkilötietojen suojelu (viimeksi päivitetty 31.8.2007).
Komissio on käynnistänyt henkilötietodirektiivin uudistamisen valmistelun.
Direktiivit toteutetaan jäsenmaissa kansallisella lainsäädännöllä ja jokaisessa maassa on valvova viranomainen. Suomen osalta tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta saa tietoa henkilötietolaista 523/1999 ja muusta tietosuojalainsäädännöstä sekä ohjeita, ratkaisuja ja uutisia.
Ralf Grahn
8. helmikuuta 2010
EU veronkiertoa vastaan: Säästödirektiivin uudistaminen
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana Espanja pyrkii edistämään jäsenmaiden yhteistyötä myös verotuksen alalla. Espanjan työohjelma Ecofin-neuvoston tavoitteiden kohdalta sisältää osuuden Taxation: The fight against fraud (sivut 5-7).
Toiminta suuntautuu veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan. Tavoitteena on ”hyvä hallinto” veroasioissa. Työ tapahtuu kahdella rintamalla. Toisaalta pyritään kehittämään EU-maiden keskinäistä yhteistoimintaa, toisaalta lisäämään verotuksen avoimuutta suhteessa ulkomaailmaan.
Välittömän verotuksen osalta käsittelyn alla on kolme direktiiviehdotusta, joista niin sanottu säästödirektiivi on yksi.
Säästödirektiivi
Nykyinen säästödirektiivi 2003/48:
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (konsolidoitu eli päivitetty toisinto)
Vuonna 2008 komissio ehdotti direktiivin soveltamisalan laajentamista: KOM(2008) 727. Menettelyä voi seurata 2008/0215/CNS.
Komissio on kuvannut esitettyjä pääasiallisia muutoksia seuraavasti:
Huhtikuussa 2009 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin 2003/48/EY muuttamisesta.
Direktiivi mainittiin neuvoston (talous- ja rahoitusasiat) 19. tammikuuta 2010 kokouksen päätelmissä (asiakirja 5400/10) osana toimenpidepakettia, jonka tavoitteena on parantaa verohallintoa ja kiristää veronkierron valvontaa Euroopassa, mutta vielä ei raportoitu direktiivin hyväksymisestä.
Ralf Grahn
J.K. Piraattipuolue on lähtenyt taisteluun tekijänoikeuden ja muuta henkistä omaisuutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi sekä tietoverkon käyttäjien oikeuksien varjelemiseksi kaikenlaista valvontaa vastaan.
Ruotsin piraattipuolue sai kesäkuun 2009 vaaleissa kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin, joista tosin toinen pääsee aloittamaan vasta kun Lissabonin sopimuksen mukaiset 18 niin sanottua haamuedustajaa saadaan virallisesti asetettua tehtäviinsä. Ruotsin poliittisten blogien maailmassa piraattipuolue on tällä näkyvin puolue.
Euroopan unioni on tärkeä toimija tietoyhteiskuntaa koskevan politiikan ja lainsäädännön muovaajana. Henrik Alexandersson työskentelee piraattipuolueen puolesta vihreiden EP-ryhmän toimistossa ja päivittää tiheään blogiaan, joka on piraattipuolueen näkyvimpiä.
Henrik Alexandersson.se kuuluu nyt jo 532 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui ja kasvu on jatkunut.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska). Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan ajankohtaisina aiheina ovat esillä mm. EU:n tietoyhteiskuntahankkeet, tietosuoja ja henkinen omaisuus, sisämarkkinat ja ihmisten liikkuvuus sekä Euroopan unionin ja Sveitsin suhteet, joissa pankkisalaisuudella ja verotuksella on näkyvä sija.
Toiminta suuntautuu veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan. Tavoitteena on ”hyvä hallinto” veroasioissa. Työ tapahtuu kahdella rintamalla. Toisaalta pyritään kehittämään EU-maiden keskinäistä yhteistoimintaa, toisaalta lisäämään verotuksen avoimuutta suhteessa ulkomaailmaan.
Välittömän verotuksen osalta käsittelyn alla on kolme direktiiviehdotusta, joista niin sanottu säästödirektiivi on yksi.
Säästödirektiivi
Nykyinen säästödirektiivi 2003/48:
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (konsolidoitu eli päivitetty toisinto)
Vuonna 2008 komissio ehdotti direktiivin soveltamisalan laajentamista: KOM(2008) 727. Menettelyä voi seurata 2008/0215/CNS.
Komissio on kuvannut esitettyjä pääasiallisia muutoksia seuraavasti:
Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on korjata voimassa olevan direktiivin puutteet ja varmistaa tehokkaasti säästöjen tuottamien korkotulojen verotus sekä poistaa kilpailua vääristävät ei-toivotut tekijät.
Tässä valossa tärkeimmät muutosehdotukset koskevat seuraavia asioita:
• tosiasiallisen edunsaajan määritteleminen: ehdotus avoimesta lähestymistavasta yhteisöille tai oikeudellisille muodoille maksettujen korkojen osalta maksunsaajan ollessa yksityishenkilö (nykyinen direktiivi koskee vain yksityishenkilöille maksettuja suoria korkoja)
• tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen: ehdotetaan tosiasiallisen edunsaajan syntymäajan ja paikan kirjaamista kaikissa tapauksissa sekä tietojen täydentämistä edunsaajan sosiaaliturvatunnuksella, kun tämä tunnus sisältyy tunnistustarkoituksessa esitettyihin asiakirjoihin
• käsitteen "maksuasiamies" määritteleminen: "vastaanottava maksuasiamies" -käsitteen selkiyttäminen sekä välityselinten "myönteisen" määritelmän hyväksyminen ja käyttöönotto kussakin jäsenvaltiossa, kun näitä pidetään "vastaanottavina maksuasiamiehinä"
• koronmaksun määritelmä, jotta rahoitusvälineet vastaisivat lainsäädännön jo kattamia välineitä: strukturoidut tuotteet, jotka vastaavat olennaiselta osaltaan luottotuotteita ja tietyt vakuutustuotteet, joita voidaan suoraan verrata sijoitusrahastoihin siksi, että niiden tuotto riippuu luottojen tai vastaavien tuotosta
• soveltamisalan laajentaminen kaikkiin sijoitusrahastoihin, joilla on kiinteä arvo
• maksuasiamiesten toimittamat tiedot
• komiteamenettelyn käyttöönotto, jotta direktiiviin liittyvät täytäntöönpanotoimet pystyttäisiin keskeyttämään nopeasti.
Huhtikuussa 2009 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin 2003/48/EY muuttamisesta.
Direktiivi mainittiin neuvoston (talous- ja rahoitusasiat) 19. tammikuuta 2010 kokouksen päätelmissä (asiakirja 5400/10) osana toimenpidepakettia, jonka tavoitteena on parantaa verohallintoa ja kiristää veronkierron valvontaa Euroopassa, mutta vielä ei raportoitu direktiivin hyväksymisestä.
Ralf Grahn
J.K. Piraattipuolue on lähtenyt taisteluun tekijänoikeuden ja muuta henkistä omaisuutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi sekä tietoverkon käyttäjien oikeuksien varjelemiseksi kaikenlaista valvontaa vastaan.
Ruotsin piraattipuolue sai kesäkuun 2009 vaaleissa kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin, joista tosin toinen pääsee aloittamaan vasta kun Lissabonin sopimuksen mukaiset 18 niin sanottua haamuedustajaa saadaan virallisesti asetettua tehtäviinsä. Ruotsin poliittisten blogien maailmassa piraattipuolue on tällä näkyvin puolue.
Euroopan unioni on tärkeä toimija tietoyhteiskuntaa koskevan politiikan ja lainsäädännön muovaajana. Henrik Alexandersson työskentelee piraattipuolueen puolesta vihreiden EP-ryhmän toimistossa ja päivittää tiheään blogiaan, joka on piraattipuolueen näkyvimpiä.
Henrik Alexandersson.se kuuluu nyt jo 532 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui ja kasvu on jatkunut.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska). Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan ajankohtaisina aiheina ovat esillä mm. EU:n tietoyhteiskuntahankkeet, tietosuoja ja henkinen omaisuus, sisämarkkinat ja ihmisten liikkuvuus sekä Euroopan unionin ja Sveitsin suhteet, joissa pankkisalaisuudella ja verotuksella on näkyvä sija.
7. helmikuuta 2010
EU ja Sveitsi: Kahdenvälisten sopimusten varassa
Sveitsin perinteinen halu pysyä puolueettomana ja pitkään jopa kansainvälisten järjestöjen ulkopuolella näkyy myös valaliiton suhteessa Euroopan yhdentymiseen ja EU:n sisämarkkinoihin. Noin 7,6 miljoonan asukkaan varakas liittovaltio kuuluu yhdessä Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa Euroopan vapaakauppajärjestöön eli EFTAan (European Free Trade Association). Näistä maista poiketen Sveitsi ei ole liittynyt Euroopan talousalueeseen (ETA), joka takaa niille pääsyn Euroopan unionin sisämarkkinoille.
Sveitsi jäädytti hakemuksensa Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1992, kun tätä vähemmän sitova ETA-jäsenyys oli hylätty kansanäänestyksessä.
Maantieteellisesti Sveitsi on kuitenkin Euroopan ja Euroopan unionin sydämessä. Valaliitolla on neljää EU-naapuria: Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa (sekä lisäksi Liechtenstein). Euroopan liikennevirtojen kannalta Sveitsi on ohittamaton. Sveitsille EU on viennin pääkohde ja tuonnin tärkein lähde. Euroopan unionin tuontitilastoissa Sveitsi on viidenneksi suurin ja viennin kohteena kolmas. Lähes miljoona EU-kansalaista elää Sveitsissä ja varsinkin raja-alueilla työssäkäynti Sveitsin puolella on vilkasta.
Näin ollen yhteistyö on välttämätöntä sekä yritysten että ihmisten kannalta. Jäljelle on jäänyt kahdenvälisten sopimusten tie.
Sveitsin liittovaltion yhdentymistoimiston (Swiss Integration Office) tältä sivulta löytyy linkki lyhyeen katsaukseen englanniksi Switzerland’s policy towards Europe (huhtikuu 2009; 2 sivua), joka kuvaa tapauskohtaisesti ja kahdenvälisesti solmittavien sopimusten järjestelmää. Räätälöidyillä sopimuksilla Sveitsi varjelee suvereeniuttaan.
(Sveitsin liittovaltio tarjoaa kiitettävän paljon tietoa englanniksi, mutta luonnollisesti tarkempaa tietoa etsivälle on hyödyksi osata maan omia kieliä: saksaa, ranskaa tai italiaa.)
Sopimuksilla Sveitsi on turvannut pääsyn Euroopan unionin markkinoille sekä osallistumisen tärkeisiin EU-ohjelmiin. Toisaalta Sveitsillä ei ole sananvaltaa EU-lainsäädännön kehittymiseen.
Tärkeä virstanpylväs oli vuoden 1972 vapaakauppasopimus. Vuonna 2002 tuli voimaan seitsemän kahdenvälisen sopimuksen paketti (Bilateral Agreements I) ja myöhemmin on tullut voimaan vuonna 2004 neuvoteltu yhdeksän sopimuksen kokonaisuus (Bilateral Agreements II), jotka viimeksi on laajennettu koskemaan EU:n tulokasmaita Bulgariaa ja Romaniaa.
Sveitsin liittohallituksen tavoitteena on jatkaa bilateraalisopimusten soveltamista. Tarvittaessa niitä täydennetään tai solmitaan uusia aloja koskevia yhteistyösopimuksia. Sveitsi osallistuu EU:n koheesiopolitiikan rahoitukseen, jolla pyritään tasoittamaan kehityseroja Euroopan unionissa.
Edellä mainitun verkkosivun kautta voi ladata myös seikkaperäisemmän kuvauksen Sveitsin EU-politiikasta ja sopimuksista: Switzerland’s policy on the European Union: the bilateral way (lokakuu 2009; 10 sivua).
***
EU:n ja Sveitsin välillä on voimassa parikymmentä keskeistä sopimusta ja lisäksi satakunta teknistä sopimusta. Kehitys on kulkenut kaupan kysymyksistä kohti ihmisten liikkumista.
Bilateraalisopimukset eivät kata kaikkia kysymyksiä, eivätkä ne muutu dynaamisesti EU-lainsäädännön tahdissa. Aukkojen paikkaaminen on työlästä. Sopimusten hallinnointi ja soveltamiskäytäntöjen seuraaminen sitovat melko paljon voimavaroja.
Euroopan parlamentti teetti hiljattain selvityksen Sveitsin suhteesta EU:n sisämarkkinoihin ja Sveitsissä liittohallitus on vastikään raportoinut sidosryhmien käsityksistä.
On myös olemassa kiistakysymyksiä, joissa osapuolten käsitykset eroavat jyrkästi. Sveitsi harjoittaa tietoisesti verokilpailua. Pankkisalaisuus ja sen mahdollistama veronkierto on Euroopan unionin hampaissa ja uudet toimet veroparatiiseja vastaan ovat valmisteilla.
Nämä asiat hiertävät myös EU:n jäsenmaiden ja Sveitsin välillä. Viimeksi on ollut esillä Saksan hallituksen valmius ostaa varastettuja tilitietoja mahdollisista veropakolaisista. Sveitsissä pankkisalaisuuden rikkominen on vakava rikos – Saksassa veronkierto.
(Lisää EU:n ja Sveitsin suhteista myös englannin- ja ruotsinkielisissä blogeissani.)
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Euroopan unioni joko löytää yhteisen sävelen tai keskenään kukkoilevat kansallisvaltiot katselevat laidoilta kun USA ja BRIC-maat ottavat ohjakset maailmanpolitiikassa.
Ulrich Speck on lehtimies, jonka ylläpitämä Global Europe -blogi toimittaa arkisin päiväkatsauksen EU:n ulkopolitiikkaa koskevista kirjoituksista. Gobal Europe -verkkosivusto tarjoaa lisäksi muuta alan aineistoa. Suosittelen lämpimästi.
Global Europe blog (englanniksi) kuuluu nyt jo 532 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui ja kasvu näyttää jatkuvan.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska). Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan ajankohtaisina aiheina ovat esillä mm. EU:n tietoyhteiskuntahankkeet, tietosuoja ja henkinen omaisuus, sisämarkkinat ja ihmisten liikkuvuus sekä Euroopan unionin ja Sveitsin suhteet.
Sveitsi jäädytti hakemuksensa Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1992, kun tätä vähemmän sitova ETA-jäsenyys oli hylätty kansanäänestyksessä.
Maantieteellisesti Sveitsi on kuitenkin Euroopan ja Euroopan unionin sydämessä. Valaliitolla on neljää EU-naapuria: Italia, Itävalta, Ranska ja Saksa (sekä lisäksi Liechtenstein). Euroopan liikennevirtojen kannalta Sveitsi on ohittamaton. Sveitsille EU on viennin pääkohde ja tuonnin tärkein lähde. Euroopan unionin tuontitilastoissa Sveitsi on viidenneksi suurin ja viennin kohteena kolmas. Lähes miljoona EU-kansalaista elää Sveitsissä ja varsinkin raja-alueilla työssäkäynti Sveitsin puolella on vilkasta.
Näin ollen yhteistyö on välttämätöntä sekä yritysten että ihmisten kannalta. Jäljelle on jäänyt kahdenvälisten sopimusten tie.
Sveitsin liittovaltion yhdentymistoimiston (Swiss Integration Office) tältä sivulta löytyy linkki lyhyeen katsaukseen englanniksi Switzerland’s policy towards Europe (huhtikuu 2009; 2 sivua), joka kuvaa tapauskohtaisesti ja kahdenvälisesti solmittavien sopimusten järjestelmää. Räätälöidyillä sopimuksilla Sveitsi varjelee suvereeniuttaan.
(Sveitsin liittovaltio tarjoaa kiitettävän paljon tietoa englanniksi, mutta luonnollisesti tarkempaa tietoa etsivälle on hyödyksi osata maan omia kieliä: saksaa, ranskaa tai italiaa.)
Sopimuksilla Sveitsi on turvannut pääsyn Euroopan unionin markkinoille sekä osallistumisen tärkeisiin EU-ohjelmiin. Toisaalta Sveitsillä ei ole sananvaltaa EU-lainsäädännön kehittymiseen.
Tärkeä virstanpylväs oli vuoden 1972 vapaakauppasopimus. Vuonna 2002 tuli voimaan seitsemän kahdenvälisen sopimuksen paketti (Bilateral Agreements I) ja myöhemmin on tullut voimaan vuonna 2004 neuvoteltu yhdeksän sopimuksen kokonaisuus (Bilateral Agreements II), jotka viimeksi on laajennettu koskemaan EU:n tulokasmaita Bulgariaa ja Romaniaa.
Sveitsin liittohallituksen tavoitteena on jatkaa bilateraalisopimusten soveltamista. Tarvittaessa niitä täydennetään tai solmitaan uusia aloja koskevia yhteistyösopimuksia. Sveitsi osallistuu EU:n koheesiopolitiikan rahoitukseen, jolla pyritään tasoittamaan kehityseroja Euroopan unionissa.
Edellä mainitun verkkosivun kautta voi ladata myös seikkaperäisemmän kuvauksen Sveitsin EU-politiikasta ja sopimuksista: Switzerland’s policy on the European Union: the bilateral way (lokakuu 2009; 10 sivua).
***
EU:n ja Sveitsin välillä on voimassa parikymmentä keskeistä sopimusta ja lisäksi satakunta teknistä sopimusta. Kehitys on kulkenut kaupan kysymyksistä kohti ihmisten liikkumista.
Bilateraalisopimukset eivät kata kaikkia kysymyksiä, eivätkä ne muutu dynaamisesti EU-lainsäädännön tahdissa. Aukkojen paikkaaminen on työlästä. Sopimusten hallinnointi ja soveltamiskäytäntöjen seuraaminen sitovat melko paljon voimavaroja.
Euroopan parlamentti teetti hiljattain selvityksen Sveitsin suhteesta EU:n sisämarkkinoihin ja Sveitsissä liittohallitus on vastikään raportoinut sidosryhmien käsityksistä.
On myös olemassa kiistakysymyksiä, joissa osapuolten käsitykset eroavat jyrkästi. Sveitsi harjoittaa tietoisesti verokilpailua. Pankkisalaisuus ja sen mahdollistama veronkierto on Euroopan unionin hampaissa ja uudet toimet veroparatiiseja vastaan ovat valmisteilla.
Nämä asiat hiertävät myös EU:n jäsenmaiden ja Sveitsin välillä. Viimeksi on ollut esillä Saksan hallituksen valmius ostaa varastettuja tilitietoja mahdollisista veropakolaisista. Sveitsissä pankkisalaisuuden rikkominen on vakava rikos – Saksassa veronkierto.
(Lisää EU:n ja Sveitsin suhteista myös englannin- ja ruotsinkielisissä blogeissani.)
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Euroopan unioni joko löytää yhteisen sävelen tai keskenään kukkoilevat kansallisvaltiot katselevat laidoilta kun USA ja BRIC-maat ottavat ohjakset maailmanpolitiikassa.
Ulrich Speck on lehtimies, jonka ylläpitämä Global Europe -blogi toimittaa arkisin päiväkatsauksen EU:n ulkopolitiikkaa koskevista kirjoituksista. Gobal Europe -verkkosivusto tarjoaa lisäksi muuta alan aineistoa. Suosittelen lämpimästi.
Global Europe blog (englanniksi) kuuluu nyt jo 532 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui ja kasvu näyttää jatkuvan.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska). Eurooppaoikeuden ja EU-politiikan ajankohtaisina aiheina ovat esillä mm. EU:n tietoyhteiskuntahankkeet, tietosuoja ja henkinen omaisuus, sisämarkkinat ja ihmisten liikkuvuus sekä Euroopan unionin ja Sveitsin suhteet.
4. helmikuuta 2010
WIPOn tekijänoikeussopimus sekä esitys- ja äänitesopimus voimaan (Päivitetty)
Kuivan ja lyhyen tiedonannon taakse voi kätkeytyä pitkä prosessi, joka osaltaan muovaa rahan liikkeitä ja käyttäjien oikeuksia tietoyhteiskunnassa.
Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.2.2010 L 32/1 on lyhyt tiedonanto WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen voimaantulopäivästä EU:n osalta:
WIPO
WIPO on Maailman henkisen omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organisation). Suomen valtionhallinnossa tekijänoikeusasioista ja alan kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa opetusministeriö. Näin ollen opetusministeriö on mukana myös tekijänoikeusasioiden EU-yhteistyössä, josta on tarjolla jonkin verran ajankohtaista tietoa.
WIPOn piirissä solmittiin 20. joulukuuta 1996 kaksi niin sanottua internet-kauden sopimusta, jotka Euroopan unioni sekä Suomi ja useat muut jäsenmaaton ratifioivat 14. joulukuuta 2009:
WIPOn tekijänoikeussopimus: WIPO Copyright Treaty (WCT)
WIPOn esitys- ja äänitesopimus: WIPO Performances and Phonograms Treaty (WPPT)
Joulukuun alussa Lissabonin sopimus oli tullut voimaan, joten käsite Euroopan yhteisö oli siirtynyt historian. Tilalle on virallisestikin tullut Euroopan unioni. EU:n komissio tervehti ratifiointia tyydytyksellä: European Commission welcomes ratification of the WIPO Copyright Treaties (14. joulukuuta 2009; IP/09/1916).
Euroopan yhteisö / Euroopan unioni
WIPOn sopimusten solmimisen jälkeen seurasi Euroopan yhteisön oman tietoyhteiskuntadirektiivin valmistelu, jonka tuloksena oli:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa; Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.6.2001 L 167/10
Suomessa annettiin hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 29/2004 vp.
Esityksen pohjalta eduskunta sääti seuraavat lait: Laki WIPOn tekijänoikeussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 823/2005 ja laki WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 824/2005.
Samaan aikaan WIPO-esityksen kanssa annettu hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta HE 28/2004 vp tähtäsi EY:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 toteuttamiseen.
Seurauksena olivat laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 ja laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005.
WIPOn sopimukset tulevat siis voimaan Euroopan unionin ja Suomen osalta 14. maaliskuuta 2010 (vaikka näyttää siltä että tasavallan presidentin asetus sopimusten voimaantulosta on vielä antamatta).
Tällä tavalla ovat yhteydessä kansainvälisten sopimusten taso, eurooppaoikeus (EU-oikeus) ja kansallinen lainsäädäntö.
Päivitys 5.2.2010: Valtioneuvoston/opetusministeriön tiedotteen mukaan Tasavallan presidentti on tänään antanut asetukset WIPO-sopimusten voimaantulosta Suomessa 14.3.2010.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
Barcelonassa asuva Eva Peña kirjoittaa blogissa Eva en Europa (espanjaksi) asiantuntevasti ja kriittisesti Euroopan unionin haasteista ja Espanjan EU-politiikasta.
Eva en Europa kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.2.2010 L 32/1 on lyhyt tiedonanto WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen voimaantulopäivästä EU:n osalta:
WIPOn tekijänoikeussopimus ja WIPOn esitys- ja äänitesopimus, jotka hyväksyttiin Genevessä 20. joulukuuta 1996, tulevat Euroopan unionin osalta voimaan 14. maaliskuuta 2010.
WIPO
WIPO on Maailman henkisen omaisuuden järjestö (World Intellectual Property Organisation). Suomen valtionhallinnossa tekijänoikeusasioista ja alan kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa opetusministeriö. Näin ollen opetusministeriö on mukana myös tekijänoikeusasioiden EU-yhteistyössä, josta on tarjolla jonkin verran ajankohtaista tietoa.
WIPOn piirissä solmittiin 20. joulukuuta 1996 kaksi niin sanottua internet-kauden sopimusta, jotka Euroopan unioni sekä Suomi ja useat muut jäsenmaaton ratifioivat 14. joulukuuta 2009:
WIPOn tekijänoikeussopimus: WIPO Copyright Treaty (WCT)
WIPOn esitys- ja äänitesopimus: WIPO Performances and Phonograms Treaty (WPPT)
Joulukuun alussa Lissabonin sopimus oli tullut voimaan, joten käsite Euroopan yhteisö oli siirtynyt historian. Tilalle on virallisestikin tullut Euroopan unioni. EU:n komissio tervehti ratifiointia tyydytyksellä: European Commission welcomes ratification of the WIPO Copyright Treaties (14. joulukuuta 2009; IP/09/1916).
Euroopan yhteisö / Euroopan unioni
WIPOn sopimusten solmimisen jälkeen seurasi Euroopan yhteisön oman tietoyhteiskuntadirektiivin valmistelu, jonka tuloksena oli:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa; Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.6.2001 L 167/10
Suomessa annettiin hallituksen esitys Eduskunnalle WIPOn tekijänoikeussopimuksen ja WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta HE 29/2004 vp.
Esityksen pohjalta eduskunta sääti seuraavat lait: Laki WIPOn tekijänoikeussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 823/2005 ja laki WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 824/2005.
Samaan aikaan WIPO-esityksen kanssa annettu hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta HE 28/2004 vp tähtäsi EY:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 toteuttamiseen.
Seurauksena olivat laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 ja laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005.
WIPOn sopimukset tulevat siis voimaan Euroopan unionin ja Suomen osalta 14. maaliskuuta 2010 (vaikka näyttää siltä että tasavallan presidentin asetus sopimusten voimaantulosta on vielä antamatta).
Tällä tavalla ovat yhteydessä kansainvälisten sopimusten taso, eurooppaoikeus (EU-oikeus) ja kansallinen lainsäädäntö.
Päivitys 5.2.2010: Valtioneuvoston/opetusministeriön tiedotteen mukaan Tasavallan presidentti on tänään antanut asetukset WIPO-sopimusten voimaantulosta Suomessa 14.3.2010.
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
Barcelonassa asuva Eva Peña kirjoittaa blogissa Eva en Europa (espanjaksi) asiantuntevasti ja kriittisesti Euroopan unionin haasteista ja Espanjan EU-politiikasta.
Eva en Europa kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
1. helmikuuta 2010
EU:n Lissabonin sopimus ja julkiset hankinnat
Euroopan parlamentti julkaisee ajoittain eurooppaoikeuden harrastajalle hyödyllisiä taustaselvityksiä Euroopan unionin lainsäädännön toteuttamisesta ja kehittämistarpeista.
EU:n sisäisissä politiikoissa ja toimissa sisämarkkinat ovat edelleen keskeisessä asemassa. Tavoitteena on alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 26 artikla).
Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on suuri: arviolta 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Yleensä harmonisoitua lainsäädäntöä käsitellään EU:n hankintadirektiivien 2004/18 ja 2004/17 tai kansallisen hankintalainsäädännön tasolla, mutta Euroopan parlamentti on nyt teettänyt selvityksen, jossa tarkastelu tapahtuu perussopimustasolla.
Selvityksessä tarkastellaan 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen mahdollisia vaikutuksia julkisiin hankintoihin.
Uudistetun EU-sopimuksen 3.3 artiklan määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” voi johtaa laajempien yhteisöllisten tavoitteiden huomioon ottamiseen myös julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä, vaikka EUT-sopimuksen 119.1 artikla pysyttääkin vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden ja pöytäkirja N:o 27 määrittelee että sisämarkkinat käsittää järjestelmän, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan mukaan ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Vaikka vastaavia määräyksiä oli aiemmin, ympäristönsuojelunäkökohdat saattavat vaikuttaa voimakkaammin tulevaan hankintalainsäädäntöön ja yksittäisiin hankintapäätöksiin. Euroopan unionin tuomioistuin on jo aiemmin laajentanut hyväksyttävien hankintakriteerien alaa, joten Lissabonin sopimus ei välttämättä mene viime aikojen tulkintojen yli.
Perusoikeuskirjan ohella EUT-sopimuksen yleisesti sovellettava (horisontaalinen) 11 artikla tarjoaa keinot ympäristönäkökohtien huomioon ottamiselle, myös Puolan, Tšekin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta, jotka jättäytyivät EU:n arvoyhteisöä symboloivan perusoikeuskirjan ulkopuolelle.
EU-sopimuksen 4.2 artikla tunnustaa nyt alueellisen ja paikallisen itsehallinnon, joten tämä voi vaikuttaa myös hankintalainsäädännön kehittämiseen ja hankintapäätöksiin.
Yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen kannalta EU-sopimuksen 14 artikla, EUT-sopimuksen 106 artikla ja Pöytäkirja (N:o 26) tunnustavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeisen aseman ja laajan toimivallan taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen osalta. Muuta kuin taloudellista etua koskevia palveluja perussopimukset eivät koske, mutta rajanveto taloudellisten ja ei-taloudellisen yleishyödyllisten palvelujen välillä on edelleen epäselvä. Ainakin tietyt hankintaviranomaiset ovat toivoneet selkeyttävää lainsäädäntöä.
Sopimussäännökset ja pöytäkirja yleistä etua koskevista palveluista vahvistavat alueellisten ja paikallisten viranomaisten itsehallintoa ja siten myös niiden mahdollisuuksia järjestää yhteistyötä hankintojen suorittamiseksi. Alueiden ja kuntien väliselle yhteistyölle löytyy nyt peruste perussopimuksista. EU-tuomioistuin on viime aikoina ottanut huomioon itsehallinnon vahvistumisen tulkinnoissaan, joissa julkisen tehtävän täyttäminen painaa enemmän kuin hankintaorganisaation muodollinen organisointi.
Englanninkielisessä selvityksessä käsitellään myös läheisyysperiaatetta (subsidiariteettiperiaatetta) ja esitetään johtopäätöksiä.
Annette Rösenkotter & Thorsten Wuersig: The impact of the Lisbon Treaty in the field of Public Procurement (PE 429.988; tammikuu 2010; 20 sivua)
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
European Tribune on oiva esimerkki yhteisöstä, joka kokoaa uutisia ja kirjoituksia Euroopan unionista, taloudesta sekä muista kysymyksistä. Samalla voi seurata yhteisön jäsenten keskustelua aiheista. (Halukkaat voivat myös liittyä.)
European Tribune kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
EU:n sisäisissä politiikoissa ja toimissa sisämarkkinat ovat edelleen keskeisessä asemassa. Tavoitteena on alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 26 artikla).
Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on suuri: arviolta 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Yleensä harmonisoitua lainsäädäntöä käsitellään EU:n hankintadirektiivien 2004/18 ja 2004/17 tai kansallisen hankintalainsäädännön tasolla, mutta Euroopan parlamentti on nyt teettänyt selvityksen, jossa tarkastelu tapahtuu perussopimustasolla.
Selvityksessä tarkastellaan 1. joulukuuta 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen mahdollisia vaikutuksia julkisiin hankintoihin.
Uudistetun EU-sopimuksen 3.3 artiklan määrittelemä ”erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous” voi johtaa laajempien yhteisöllisten tavoitteiden huomioon ottamiseen myös julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä, vaikka EUT-sopimuksen 119.1 artikla pysyttääkin vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden ja pöytäkirja N:o 27 määrittelee että sisämarkkinat käsittää järjestelmän, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan mukaan ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Vaikka vastaavia määräyksiä oli aiemmin, ympäristönsuojelunäkökohdat saattavat vaikuttaa voimakkaammin tulevaan hankintalainsäädäntöön ja yksittäisiin hankintapäätöksiin. Euroopan unionin tuomioistuin on jo aiemmin laajentanut hyväksyttävien hankintakriteerien alaa, joten Lissabonin sopimus ei välttämättä mene viime aikojen tulkintojen yli.
Perusoikeuskirjan ohella EUT-sopimuksen yleisesti sovellettava (horisontaalinen) 11 artikla tarjoaa keinot ympäristönäkökohtien huomioon ottamiselle, myös Puolan, Tšekin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta, jotka jättäytyivät EU:n arvoyhteisöä symboloivan perusoikeuskirjan ulkopuolelle.
EU-sopimuksen 4.2 artikla tunnustaa nyt alueellisen ja paikallisen itsehallinnon, joten tämä voi vaikuttaa myös hankintalainsäädännön kehittämiseen ja hankintapäätöksiin.
Yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen kannalta EU-sopimuksen 14 artikla, EUT-sopimuksen 106 artikla ja Pöytäkirja (N:o 26) tunnustavat kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeisen aseman ja laajan toimivallan taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen osalta. Muuta kuin taloudellista etua koskevia palveluja perussopimukset eivät koske, mutta rajanveto taloudellisten ja ei-taloudellisen yleishyödyllisten palvelujen välillä on edelleen epäselvä. Ainakin tietyt hankintaviranomaiset ovat toivoneet selkeyttävää lainsäädäntöä.
Sopimussäännökset ja pöytäkirja yleistä etua koskevista palveluista vahvistavat alueellisten ja paikallisten viranomaisten itsehallintoa ja siten myös niiden mahdollisuuksia järjestää yhteistyötä hankintojen suorittamiseksi. Alueiden ja kuntien väliselle yhteistyölle löytyy nyt peruste perussopimuksista. EU-tuomioistuin on viime aikoina ottanut huomioon itsehallinnon vahvistumisen tulkinnoissaan, joissa julkisen tehtävän täyttäminen painaa enemmän kuin hankintaorganisaation muodollinen organisointi.
Englanninkielisessä selvityksessä käsitellään myös läheisyysperiaatetta (subsidiariteettiperiaatetta) ja esitetään johtopäätöksiä.
Annette Rösenkotter & Thorsten Wuersig: The impact of the Lisbon Treaty in the field of Public Procurement (PE 429.988; tammikuu 2010; 20 sivua)
Ralf Grahn
J.K. Euroopan unionin politiikat ovat tärkeitä suomalaisille kuten muillekin eurooppalaisille, joten EU-keskustelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen on syytä myös Euroopan tasolla, maiden rajojen yli. Samalla voi mukavalla tavalla parantaa kielitaitoaan.
European Tribune on oiva esimerkki yhteisöstä, joka kokoaa uutisia ja kirjoituksia Euroopan unionista, taloudesta sekä muista kysymyksistä. Samalla voi seurata yhteisön jäsenten keskustelua aiheista. (Halukkaat voivat myös liittyä.)
European Tribune kuuluu nyt jo 522 hienon eurooppablogin joukkoon, jotka löydät kätevästi samasta osoitteesta: Bloggingportal.eu. Voit myös tilata RSS-syötteen uusista otsikoista.
Monikielinen Bloggingportal.eu täytti äsken vuoden. Tässä ajassa euroblogien määrä lähes kaksinkertaistui.
Myös suomalaiset eurooppablogit voivat parantaa näkyvyyttään ja sanomansa leviämistä ilmoittautumalla mukaan monikieliseen Blogginportal.eu:hun.
Sieltä löydät myös englannin- ja ruotsinkielisen euroblogini: Grahnlaw (in English) ja Grahnblawg (på svenska).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)