EU:n perusarvot ja perusoikeusstrategia

Euroopan neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vahvistamiseen. Euroopan unionin perusarvot ja perusoikeuskirja ohjaavat unionin toimintaa.

Jäsenmaiden sitoumukset ihmisten oikeuksien turvaamiseksi ovat koetteella kun Eurooppaan on saapunut aiempaa suurempia määriä turvapaikanhakijoita Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta.

Esittelen siksi lyhyesti Euroopan unionin perusarvoja ja komission perusoikeusstrategiaa.

EU:n perusarvot

Euroopan unionin toimintaa ohjaavat SEU-sopimuksen 2 artiklassa mainitut perusarvot:

Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Unionin perusarvojen loukkaamisen vaara voi johtaa selvitysprosessiin; vakava ja jatkuva loukkaus voi periaatteessa johtaa seuraamuksiin, kuten jäsenmaan äänioikeuden pidättämiseen neuvostossa (SEU-sopimuksen 7 artikla).

Perusoikeudet

Kaikkia EU:n jäsenmaita koskee – eräänlaisena pääsykokeena ja myöhemmin – Euroopan neuvoston piirissä neuvoteltu Euroopanihmisoikeussopimus, jonka soveltamisen turvana on viime kädessä Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. SEU-sopimuksen 6.3 artiklan nojalla:

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.

Lisäksi vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin perusoikeuskirja liitettiin 2007 (hieman mukautettuna) Lissabonin sopimukseen, joten sillä on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla (SEU-sopimuksen 6 artikla).

Perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaan sen määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia, mutta myös jäsenvaltioita kun ne soveltavat unionin oikeutta.

EU:n perusoikeusstrategia

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan komissio valmisteli perusoikeusstrategian (tiedote), joka julkaistiin komission tiedonantona:

Euroopanunionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaastitäytäntöön; Bryssel 19.10.2010 KOM(2010) 573 lopullinen (14 sivua)

Pääkohtia

Merkittävä vastuu lankeaa komissiolle unionin lainsäädännön valmistelijana. Ehdotusten vaikutusten arvioinnin osaksi on otettu perusoikeuksien tarkastelu, joka koskee myös prosessin aikana tehtäviä muutoksia.

Komission tehtävänä on valvoa unionin perussopimusten ja niiden nojalla annetun lainsäädännön noudattamista (SEU-sopimuksen 17.1 artikla). Siksi komissio vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jäsenmaiden kanssa kansallisten määräysten valmistelussa.

Komissio voi myös käynnistää rikkomismenettelyn, jos jäsenmaa ei toteuta EU-lainsäädäntöä oikein. Ellei tilanne korjaannu, komissio voi viedä rikkomuksen unionin tuomioistuimeen.

Komissio tiedottaa EU:n kansalaisille perusoikeuskirjan olemassaolosta, sisällöstä ja soveltamisalan rajoituksista. Eräänä välineenä on sähköinen Euroopan oikeusportaali, joka pyrkii ohjaamaan oikeaan valituskanavaan.

Komissio julkaisee vuosittain kertomuksen, jonka tuorein laitos on vuoden 2015 toukokuussa julkaistu:

EU:nperusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2014; Bryssel 8.5.2015 COM(2015) 191 final sekä liite SWD(2015) 99 final

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät vuosikertomusta, joka siten palvelee toimielinten vuoropuhelua perusoikeuksista.

Ralf Grahn