Kilpailukyky: Voittajat ja haastajat

Kuten näimme, ITIF:in mukaan maailman kilpailukykyisimmät taloudet innovaatiokyvyn perusteella ovat Massachusetts, Kalifornia, Connecticut, New Jersey, Washington, Delaware, Maryland, Kolorado ja New Hampshire.

Katso:

Robert D. Atkinson and Scott M. Andes, the Information Technology and Innovation Foundation: The Atlantic Century II: Benchmarking EU & U.S. Innovation and Competitiveness (July 2011, 42 sivua)

Itsenäisten valtioiden joukossa mitalikolmikko oli:

1. Singapore
2. Suomi
3. Ruotsi

USA oli neljäs ja Etelä-Korea viides.

Nopeimmin ovat kehittyneet Kiina, Etelä-Korea, Kypros, Slovenia, Viro, Tshekin tasavalta, Latvia ja Singapore (1999-2011).


World Economic Forum

World Economic Forum mittaa vuosittain lähes kaikkien maiden (ja joidenkin alueiden) kilpailukyvyn monipuolisin mittarein. Tuoreimman selvityksen mukaan kärkisijoille ylsivät:

1. Sveitsi
2. Ruotsi
3. Singapore
4. USA
5. Saksa
6. Japani
7. Suomi
8. Alankomaat
9. Tanska
10. Kanada

Katso:

World Economic Forum, Klaus Schwab (editor): The Global Competitiveness Report 2010-2011 (501 sivua)


WEF:n IKT-kilpailukyky

World Economic Forum on erikseen laatinut laajan vertauksen maiden ja (talous)alueiden kilpailukyvystä tieto- ja viestintätekniikan osalta.

Kymmenes GITR, jonka takana ovat INSEAD ja World Economic Forum (WEF):

Soumitra Dutta, INSEAD, and Irene Mia, World Economic Forum (editors): The Global Information Technology Report 2010–2011 Transformations 2.0 (411 sivua)

Pohjoismaat ja Aasian ”tiikerit” esiintyvät kärkipäässä:

1. Ruotsi
2. Singapore
3. Suomi
4. Sveitsi
5. USA
6. Taiwan
7. Tanska
8. Kanada
9. Norja
10. Etelä-Korea


Suomi

Suomen kansallisen kilpailukypolitiikan sekä tieto- ja viestintäplitiikan kannalta edellä mainitut maat ja alueet vaativat erityistä seurantaa. Lisäksi tarvitaan nöyryyttä oppia maailman valioilta. Hallitusohjelma sisältää joukon kauniita fraaseja, mutta teot ratkaisevat.

Euroopan unionin jäsenenä Suomen on syytä toimia pontevasti sekä kestävien julkistalouksien että Eurooppa 2020 -strategian menestyksen eteen.


Euroopan unioni

Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävä EU2020-strategia on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa seitsemän lippulaivahanketta:

1. Euroopan digitaalistrategia
2. Innovaatiounioni
3. Nuoret liikkeellä
4. Resurssitehokas Eurooppa
5. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka
6. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma
7. Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

Euroopan kasvumahdollisuuksien avaamiseksi Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on keskeisessä asemassa. Muun muassa palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen, julkisten hankintojen sekä energian osalta löytyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia aitojen yhtenäismarkkinoiden luomiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Yleisesti ottaen Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä, ja kehityksen suunta on usein taantuva. Jäsenmaiden pienipiirteisesen pelin tilalle tarvitaan rohkeita reformeja.



Ralf Grahn

J.K. Euroblogien joukossa Financial Timesin Brussels blog on ohittamaton euroalueen kriisinhallinnan avaajana ja laajemmin EU:n elinkeinoelämää koskevien aiheiden käsittelijänä.