Seitsemän kauppasopimuksen urakka

Valkoisen kirjan ja viiden pohdinta-asiakirjan avulla Euroopan komissio kutsui unionin asukkaat keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestamme. Suurvaltasuhteiden muutokset, Pariisin ilmastosopimus ja Yhdistyneiden Kansakuntien Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteineen ilmentävät globaaleja muutosprosesseja, jotka vaikuttavat taustalla maailman verkottuessa. Usein tekniikan, talouden ja elämän integraatio ovat ihmisten mielessä, kun he ajattelevat globalisaatiota, jopa rajatummin niin että kauppa ja tuotanto ovat keskiössä.

Näin ollen Euroopan komission toukokuinen pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 lähtikin eurooppalaisten toiveista ja peloista työpaikkojen ja maailmankaupan suhteen.

Suuntaviivojen tasolta voimme siirtyä arjen askareisiin komission tulevan vuoden työohjelman avulla.   

Komission työohjelma 2018

Euroopan komission työohjelman 2018 COM(2017) 650 final/2 tavoitteena on yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni. Komissio etenee strategisesti puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin poliittisten suuntaviivojen ja painopisteiden perusteella, mutta valmistautuu myös EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun pohjalta esittämään unionin vahvistamista vuoden 2025 perspektiivissä.

Tässä kirjoituksessa tarkasteltava yhteisen kauppapolitiikan painopiste kuuluu nykyään: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla.

Työohjelman kolmannen liitteen vireillä oleviin ehdotuksiin sisältyivät syyskuun kauppapoliittisen paketin ja muut käsittelyn alla olevat aloitteet, joita olemme tarkastelleet aiemmissa kirjoituksissa.   

Työohjelman ensimmäinen liite COM(2017) 650 final ANNEX 1 esittelee sitten loput eli  uudet aloitteet kuin muistilistan, ohimennen:

15. ”Kaikkien kauppa” -strategian toteuttaminen   

Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa tehtävien sopimuksien viimeistely, neuvottelujen käyminen Mercosurin ja Meksikon kanssa ja Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytävien neuvottelujen edistäminen sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt komission suosittelemat neuvotteluohjeet

Kauppapolitiikan strategia

Komission työohjelman mukaan toteutetaan siis strategiaa, jonka nimi on Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa COM(2015) 497.

Toimikautensa puolivälin ohittanut Euroopan komissio on kuitenkin vastikään raportoinut kauppapoliittisen strategian käyttökokemuksista:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final  

Samalla komissio kertoi kansainvälisen kaupan strategian kehittämisestä tiedonannossa, joka sekin sai nimensä tulevaisuuskeskusteluun kuuluvan pohdinta-asiakirjan ja komission uuden painopisteen mukaan:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final  

Jos komissio edelleen noudattaa vuoden 2015 strategiaa, onko nyt kyseessä strategian mukauttaminen tai päivittäminen tahi puolivälin tarkistus?

Oli miten oli, komission kertomus ja tiedonanto johdattavat yhdessä vuoden 2018 työohjelman tehtäviin, seitsemään kauppasopimusprosessiin.

Ralf Grahn

Monenvälisen investointituomioistuimen perustaminen

Euroopan tulevaisuuskeskustelun osana komissio julkaisi pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 final, jonka jakson 3.3. otsikko kuuluu: EU:n on toimittava tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamiseksi.

Sopimusten ja sääntöjen noudattamisen ohella tarvittiin muitakin toimia (s. 20):

Unionin olisi myös jatkettava työtä kansainväliset investoinnit suojaavien oikeudenmukaisten sääntöjen laatimiseksi. Samaan aikaan hallitusten olisi voitava jatkaa toimiaan lainmukaisten poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Olisi lakattava käyttämästä vanhaa investoijien ja valtion välistä riitojenratkaisumenettelyä (ISDS). Komissio onkin ehdottanut monenvälistä investointituomioistuinta oikeudenmukaiseksi ja läpinäkyväksi riitojen ratkaisumekanismiksi. Siitä käydään parhaillaan keskustelua kumppaneiden kanssa.  

Komission työohjelma 2018

Komission työohjelmaa vuodeksi 2018 COM(2017) 650 final/2 täydentävä liite 3 COM(2017) 650 final ANNEX 3 kokoaa ensisijaiset vireillä olevat ehdotukset. Painopisteen ‘Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ esitellään neljä ehdotusta, joista yksi on syksyn kauppapoliittiseen pakettiin kuuluva:

51. Monenvälinen investointituomioistuin

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi; 13.9.2017 COM(2017) 493 final

Liite asiakirjaan; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 493 final ANNEX 1

Ehdotuksen seurana tulivat komission valmisteluasiakirjat, vaikutusten arviointi (vain englanniksi) ja sen tiivistelmä:

Impact assessment: Multilateral reform of investment dispute resolution; Brussels, 13.9.2017 SWD(2017) 302 final

Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 13.9.2017 SWD(2017) 303 final

Neuvoston päätöksen ehdotettu sisältö on:

1 artikla

Annetaan komissiolle lupa aloittaa unionin puolesta neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi.

2 artikla

Neuvottelut käydään tämän päätöksen liitteenä olevien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös ja sen liite julkaistaan välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Euroopan parlamentti  

Koska ehdotus tähtää neuvoston päätökseen, Euroopan parlamentti on omasta aloitteestaan perustanut menettelyn 2017/2924(RSP), joka tähtää täysistuntokeskusteluun 29. marraskuuta 2017 ja julkilausumaan ajankohtaisesta aiheesta. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) valmistelijana toimii sen puheenjohtaja, S&D-ryhmään kuuluva Bernd Lange.  

Euroopan parlamentin seurantaväline Legislative Train Schedule tarjoaa tiiviissä muodossa tietoa komission ehdotuksesta: Multilateral Investment Court (MIC).

Syventävää tietoa löytyy esimerkiksi tutkimuksesta In Pursuit of an International Investment Court: Recently negotiated investment chapters in EU comprehensive FTA in comparative perspective.

Monenvälinen investointituomioistuin oli neuvoston kauppapoliittisen komitean (palvelut ja investoinnit) eilisen kokouksen asialistalla.  

Ralf Grahn

Julkisten hankintojen markkinoille pääsy EU:n ulkopuolella

Euroopan tulevaisuuskeskustelua pohjustava pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 korosti tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamista kansainvälisen kaupan ja investointien osalta. Komission mielestä EU:lla on oltava käytettävissään välineitä, joiden avulla tasapuoliset toimintaedellytykset palautetaan ja toimitaan määrätietoisesti epäreiluja käytäntöjä noudattavia maita ja yrityksiä vastaan. Kaupan suojatoimia ja julkisia hankintoja koskeva kappale kiteytti (s. 20):

Lisäksi tarvitaan tehokkaita kaupan suojatoimia: ne olisi uudistettava perinpohjin, jotta niillä voitaisiin puuttua nopeammin, joustavammin ja tehokkaammin polkumyyntiin ja epäoikeudenmukaisiin tukiin. Vastaavasti EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat maailman avoimimmat, mutta EU:n yritykset eivät aina pääse vastavuoroisesti muiden maiden julkisten hankintojen markkinoille. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tehty ehdotus kansainvälisestä julkisia hankintoja koskevaksi säädökseksi. Molemmilla aloilla on toimittava nopeasti.

Komission työohjelma 2018

Euroopan komission työohjelmaa vuodeksi 2018 COM(2017) 650 final/2 täydentävä liite 3 COM(2017) 650 final Annex 3 yksilöi ensisijaiset vireillä olevat ehdotukset. Uudelleen nimetty ja kirjattu prioriteetti ‘Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ sisälsi neljä käsittelyn alla olevaa esitystä, joista yksi liittyy julkisten hankintojen taloudellisesti merkittäviin, mutta vaikeasti vallattaviin linnakkeisiin:

49. Kansainvälinen julkisten hankintojen väline  

Muutettu ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä; 29.1.2016 COM(2016) 34 final [menettely 2012/0060 (COD)]

Euroopan parlamentti

Tosiaan, lainsäädäntömenettely 2012/0060(COD) on käynnistynyt komission alkuperäisellä ehdotuksella COM(2012) 124 final vuoden 2012 alkupuolella ja komission muutettu ehdotus vuodelta 2016 on vielä vireillä. (Protektionismin ja avoimuuden kannattajien ristiriidat ja painotuserot värittävät kansainvälistä kauppaa koskevien esitysten käsittelyä, joka saattaa jumiutua neuvostossa. Yleisön kannalta neuvoston avoimuus on sitä paitsi alkeellisella tasolla.)

Euroopan parlamentissa pyritään kahden valiokunnan yhteiseen mietintöön. Syyskuussa 2017 on saatu rakennuspalikat tontille:

kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) mietintöluonnos PE609.474 (esittelijä Daniel Caspary kuuluu Euroopan kansanpuolueen ryhmään)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) lausunto PE605.925 (valmistelija Ivan Štefanec, Euroopan kansanpuolueen ryhmä)

Euroopan parlamentin mainio seurantaväline Legislative train schedule taustoittaa lakiehdotuksia tiiviisti ja tarkentaa niiden käsittelyvaihetta. Otsikon A new EU international procurement instrument (IPI) alla ongelmat ja aiemman käsittelyn solmut tulevat selkeästi esiin, mutta näinkin kiistanalaisesta aiheesta olisi odottanut enemmän selvityksiä ja muuta tausta-aineistoa (vuoden 2012 jälkeen).  

Tässä yhteydessä olisi voitu mainita Euroopan parlamentin tuore selvitys Openness of public procurement markets in key third countries, jossa tarkastellaan pääsyä Yhdysvaltojen, Brasilian, Intian, Kiinan ja Japanin julkisten hankintojen markkinoille.

Hieman erilainen, mutta syntymässä oleva ongelma voidaan mainita ohimennen. Britannian sisällöltään edelleen varsin selkiytymätön lähtö Euroopan unionista aiheuttaa potentiaalisia pulmia, joihin EU:n on varauduttava. Tästä kimpoaa parlamentin tutkimus Consequences of Brexit in the Area of Public Procurement huhtikuulta 2017.

Kansainvälisen kauppapolitiikan kuuleminen      

Lisävalaistusta julkisten hankintojen markkinoille pääsyyn kolmansissa maissa saattaa tuoda tänään, siis 22. marraskuuta 2017 iltapäivällä järjestettävä parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan kuuleminen Trade Policy Day, jonka aiheina ovat EU:n kauppapoliittisen strategian päivitys ja kaupan rooli globalisaation muovaamisessa.

Ralf Grahn

Kiinan investoinnit pelästyttivät EU:n

Kiinan voimakkaasti kasvaneet suorat investoinnit Euroopan unionissa toimiviin strategisiin yrityksiin pelästyttivät suuret jäsenmaat ja Euroopan parlamentin suurimman poliittisen ryhmän sekä johtivat komission lainsäädäntöehdotukseen.

Etenemme kuitenkin rauhallisesti virallisten asiakirjojen perusteella, kuten aiemmissa kirjoituksissa, jotka ovat koskeneet globalisaation hallintaa ja Euroopan unionin kauppapolitiikkaa.

Komission työohjelma 2018   

Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni COM(2017) 650 final/2 käsitteli uuden painopisteen, Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla, alla myös priorisoituja lakiehdotuksia, jotka vielä olivat auki:

Emme kuitenkaan ole sinisilmäisiä vapaakauppiaita. Tänä vuonna jatkamme työtä Euroopan tiukkojen normien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi kolmansien maiden kanssa sekä tasapuolisten globaalien toimintaedellytysten varmistamiseksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Tätä varten on olennaisen tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vireillä olevat ehdotukset kaupan suojakeinojen nykyaikaistamisesta ja EU:hun tehtävien ulkomaisten suorien investointien seurannasta nopeasti.

Alaviite (16) viittasi työohjelman liitteeseen 3: Ensisijaiset vireillä olevat ehdotukset COM(2017) 650 final ANNEX 3. Kaupan suojakeinojen osalta yksilöity priorisoitu esitys (mutta ei ainoa asiaa koskeva) COM(2013) 192 käsiteltiin blogikirjoituksessa EU:n kauppapolitiikan suojatoimet: polkumyynti ja tuettu tuonti.

Nyt käsiteltävä toinen esitys oli syyskuun kauppapoliittiseen pakettiin kuuluva ehdotus ulkomaisten suorien investointien seurannasta:

50. EU:hun tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta; 13.9.2017 COM(2017) 487 final [menettely 2017/0224 (COD)]   

Liite asiakirjaan; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 487 final ANNEX 1 (Luettelo 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista hankkeista ja ohjelmista, jotka koskevat unionin etua)

Esityksen tukena oli komission valmisteluasiakirja, joka on julkaistu vain englanniksi:

Commission Staff Working Document Accompanying the document Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council establishing a framework for screening of foreign direct investments into the European Union; Brussels, 13.9.2017 SWD(2017) 297 final  

Johdatuksena aiheeseen voi toimia komission tiedonanto:

Suorat ulkomaiset sijoitukset tervetulleita EU:hun - keskeiset edut on kuitenkin suojattava; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 494 final.   

Euroopan parlamentti

Asia on Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan (International Trade Committee INTA) huomenna, 22. marraskuuta 2017 pidettävän kokouksen esityslistalla. Valmisteltavan mietinnön esittelijäksi on nimetty Euroopan kansanpuolueen parlamenttiryhmän ranskalaisjäsen Franck Proust, joka vastikään vakuutti sinnikästä valppauttaan kaupan suojakeinojen osalta.

Euroopan parlamentin seurantaväline Legislative Train Schedule valaisee tilannetta otsikon Screening of foreign investment in strategic sectors alla 20. lokakuuta 2017 asti.

Kiinalaisten investoinnit pelästyttivät

Suorien investointien (foreign direct investment = FDI) seurantavälinettä on parlamentissa ehdottanut Euroopan kansanpuolueen ryhmä sekä jäsenmaista yhdessä Ranska, Saksa ja Italia.  

Euroopan parlamentin tietopalvelu EPRS julkaisi toukokuussa 2017 muistion (briefing) Foreign direct investment screening: A debate in light of China-EU FDI flows, joka kertoo kiinalaisten suorien investointien dramaattisesta kasvusta korkean teknologian aloilla. Osa investointihankkeista herätti kysymyksiä kansallisesta turvallisuudesta EU:n jäsenmaissa, mutta osaltaan olivat kuvassa huolet huipputeknologian valumisesta Kiinaan valtion tuella.

Samalla EU-alueen yritysten pääsyä Kiinan markkinoille rajoitetaan monin tavoin.

EU:lla ei ole keskitettyä järjestelmää strategisten investointien seuraamiseen ja karsimiseen. Vaikka investointeja puolustusalan yrityksiin rajoitetaan pääsääntöisesti, Euroopan unionin jäsenmaiden lait ja käytännöt eroavat paljon muiden alojen investointien osalta.

Muistion mukaan Australia, Japani, Kanada, Kiina ja Yhdysvallat seulovat ulkomailta tulevia investointeja laajan turvallisuuskäsitteen tai jopa ‘kansallisen edun’ pohjalta. Kriteerit eivät aina ole erityisen läpinäkyviä, eikä päätöksistä aina voi valittaa.

Vuoden 2016 Euroopan komission strategiayksikkö EPSC oli nostanut esiin tarpeen vastata Kiinan strategisiin investointeihin muistiossa (strategic note) Engaging China at a Time of Transition.

Komission toukokuinen pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 oli ennakoinut toimia (s. 20):

EU:n tärkeimpiin periaatteisiin kuuluu avoimuus ulkomaisille sijoituksille. Ne ovat myös merkittävä kasvun lähde. Viime aikoina on kuitenkin huolestuttu siitä, että ulkomaiset sijoittajat, varsinkin valtion omistamat yritykset, kaappaavat strategisista syistä eurooppalaisia yrityksiä, joiden hallussa on keskeisiä teknologioita. EU:n sijoittajilla ei useinkaan ole samoja oikeuksia sijoittaa maihin, joista tällaiset sijoitukset tehdään. Tätä kysymystä analysoitava huolellisesti, ja on toteutettava asianmukaisia toimia.   

Syyskuun 2017 kauppapoliittisessa paketissa tulivat sitten yleinen tiedonanto ulkomaisista investoinneista COM(2017) 494 ja konkreettinen asetusehdotus EU:hun suuntautuvien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta COM(2017) 487.  

Ralf Grahn

EU:n kauppapolitiikan suojatoimet: polkumyynti ja tuettu tuonti

EU:n kauppapolitiikan uusi painopiste konkretisoituu toiminnan suuntaamisen ja strategiaa täydentävien aloitteiden kautta, joissa kaupalliset suojatoimet ovat olleet sekä ajankohtaisia että kiistanalaisia viime vuosina.

Komission työohjelma 2018

Komission työohjelman kolmas liite (ja asiakirja neljä Eur-Lexissä) kertoi prioriteettiehdotusten tilan julkistamishetkellä:

Liite asiakirjaan Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni; Strasbourg 24.10.2017 COM(2017) 650 final ANNEX 3    

Vuoden 2018 työohjelman uudelleen kirjoitetussa painopisteessä Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla komissio vetosi  tasapuolisten toimintaedellytysten nimissä neuvostoon ja Euroopan parlamenttiin, jotta ne hyväksyisivät vireillä olevat ehdotukset kaupan suojakeinojen nykyaikaistamisesta ja EU:hun tehtävien ulkomaisten suorien investointien seurannasta nopeasti.

Hieman tarkemmin yksilöiden siirrymme ehdotuksen piiriin, joka osaltaan koskee kaupan suojatoimia polkumyyntiä ja tuettua tuontia vastaan.

Kaupan suojatoimien uudistaminen  

Komission vuoden 2018 työohjelman liitteessä kolme mainittu ensisijaisiin lainsäädäntöhankkeisiin kuluva ehdotus on peräti vuodelta 2013 laahaava:

48. Kaupan suojavälineiden uudistaminen (joka  mainittiin Euroopan parlamentin puhemiehen ja neuvoston ja komission puheenjohtajien allekirjoittamassa EU:n lainsäädäntöprioriteetteja vuodelle 2017 koskevassa yhteisessä julistuksessa)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 ja muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 muuttamisesta; 10.4.2013 COM(2013) 192 final [menettely 2013/0103 (COD)]  

Ehdotuksen tukena oli kaksi oheisasiakirjaa, vaikutusten arviointi englanniksi ja tiivistelmä unionin virallisilla kielillä, mukaan lukien suomi:

Commission Staff Working Document: Impact Assessment; Brussels, 10.4.2013 SWD(2013) 105 final

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 10.4.2013 SWD(2013) 106 final

Johdatuksena aiheeseen toimi Euroopan komission tiedonanto samalta päivältä, jossa komissio tarkastelee EU:n kaupan suojatoimien toimivuutta ja pohtii niiden saattamista ajan tasalle :

Kaupan suojatoimien uudistaminen: Kaupan suojatoimien mukauttaminen Euroopan talouden nykyisiin tarpeisiin; Bryssel 10.4.2013 COM(2013) 191 final   

Kaupallisten suojavälineiden paketti sisälsi mainitut kaksi asetusehdotusta ja suuntaviivaluonnokset neljästä perustekijästä (vahinkomarginaalin laskeminen, vertailumaan valinta muista kuin markkinatalousmaista tulevaa tuontia koskevissa tutkimuksissa, unionin edun tarkastelu sekä toimenpiteiden kesto ja niiden voimassaolon päättymistä koskevat tarkastelut).

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti hoiti tehtävänsä. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (International Trade Committee INTA) mietinnön A7-0053/2014 esittelijänä toimi  Euroopan kansanpuolueen ryhmän Christofer Fjellner.

Euroopan parlamentin täysistunto määritteli kantansa kahdessa julkilausumassa, tosin lukuisin muutoksin:

Euroopan parlamentin tarkistukset P7_TA(2014)0082 5. helmikuuta 2014 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 ja muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 muuttamisesta (COM(2013)0192 – C7-0097/2013 – 2013/0103(COD)) [palautus INTA-valiokuntaan]

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma P7_TA(2014)0420 16. huhtikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 ja muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 muuttamisesta (COM(2013)0192 – C7-0097/2013 – 2013/0103(COD))  

Neuvosto

Menettelyssä 2013/0103(COD) neuvosto oli jumissa yli kolme vuotta, mutta vuoden 2017 puolella on päästy parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin (trilogi) sovun löytämiseksi.

Tuoretta tietoa tarjoavat Euroopan parlamentin seurantaväline Legislative Train Schedule (päivitetty 20.10.2017), sekä polkumyyntiä ja tuettua tuontia, mutta toista menettelyä 2016/0351(COD) koskevat parlamentin tutkimuspalvelun muistio EPRS briefing: Protection from dumped and subsidised imports (päivätty 10.11.2017) ja marraskuun täysistuntoa silmällä pitäen laadittu täydentävä aanelonen At a glance: Protection from dumped and subsidised imports (marraskuu 2017), jotka kuitenkin sisältävät oheistietoa.

Asetusten kodifiointi

Jos joku ihmettelee polkumyyntiä koskevan perusasetuksen ja tukien vastaisen perusasetuksen tunnistetietojen muutosta, siihen löytyy selitys. Vuodelta 2009 olevat asetukset polkumyynnistä ja tuetusta tuonnista on kodifioitu ja korvattu uusilla:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (kodifikaatio); julkaistu EYVL 30.6.2016 L 176/21

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (kodifikaatio); julkaistu EYVL 30.6.2016 L 176/55

Ralf Grahn

EU:n kauppapolitiikan uusi painopiste

Euroopan parlamentin ajatuspaja EPRS julkaisi heinäkuussa 2017 puolivälin arvion Jean-Claude Junckerin johtaman komission etenemisestä kymmenen prioriteetin osalta: The European Commission at mid-term: State of play of President Juncker’s ten priorities.

Komission painopistettä 6, Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, käsittelevä osuus (sivut 19-22) alkaa toteamalla transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) laskennalliset hyödyt, jotka perustuvat kauppasopimuksen vaikutusten arviointiin (Trade Sustainability Impact Assessment = Trade SIA).

Maaliskuussa 2017 valmistuneen mittavan tutkimuksen SIA in support of the negotiations on a Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi 0,5 prosenttia ja USA:n 0,4 prosenttia. Euroopan unionin vienti karttuisi 8,2 prosenttia ja Yhdysvaltojen 11,3 prosenttia. Kummankin tuonti kasvaisi myös: EU:n 7,4% ja USA:n 4,6% (EPRS s. 19).  

Parlamentin väliarviointi käy varsin hienosyistä keskustelua siitä, millaisessa koomassa TTIP on viidentoista neuvottelukierroksen jälkeen (viimeinen vuoden 2016 lokakuussa), mutta tarjoaa myös tietoa TTIP-neuvottelujen sisältökysymyksistä, osapuolten kannoista sekä Euroopan parlamentin ehdoista ja toivomuksista.

Johtopäätösten tekeminen jäi kuitenkin Euroopan komission harteille.    

Kauppapolitiikan uusi prioriteetti

Kuten näimme, Yhdysvallat järkytti EU:n kauppapolitiikkaa. Euroopan komissio joutui siis vetämään johtopäätökset transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) joutumisesta pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä. Virallisesti tämä tapahtui asiakirjassa:

Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni; Bryssel 24.10.2017 COM(2017) 650 final/2

Väistyä sai prioriteetti 6. Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Vuoden 2018 työohjelmassa ovat muuttununeet sekä prioriteetin otsikko että sisältö pohdinta-asiakirjaa ja kauppapolitiikan pakettia myötäilevään muotoon:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla

Maailman suurimpana kauppamahtina EU on riippuvainen avoimesta ja oikeudenmukaisesta kaupasta kumppaneidensa kanssa kaikkialla maailmassa. Tavoitteenamme on toteuttaa kehittyvää ja kunnianhimoista kauppaohjelmaa, jossa otetaan tasapuolisesti huomioon avoimuus ja vastavuoroisuus sekä sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen. EU:n kauppasopimukset luovat työpaikkoja ja kasvua. Sopimusneuvotteluja Mercosurin ja Meksikon kanssa jatketaan, ja yhteistyössä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa varmistetaan, että sopimukset muun muassa Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa tehdään ja pannaan asianmukaisesti täytäntöön niin, että nämä hyödyt toteutuvat. Lisäksi komissio haluaa edistää kauppaneuvotteluja Australian ja Uuden-Seelannin kanssa sen jälkeen kun neuvosto on hyväksynyt komission suosittamat neuvotteluvaltuudet. Emme kuitenkaan ole sinisilmäisiä vapaakauppiaita. Tänä vuonna jatkamme työtä Euroopan tiukkojen normien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi kolmansien maiden kanssa sekä tasapuolisten globaalien toimintaedellytysten varmistamiseksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Tätä varten on olennaisen tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vireillä olevat ehdotukset kaupan suojakeinojen nykyaikaistamisesta ja EU:hun tehtävien ulkomaisten suorien investointien seurannasta nopeasti.

Kuinka komission uusi painopiste toteutuu? Seuraavaksi luomme silmäyksen vireillä oleviin konkreettisiin lainsäädäntöehdotuksiin ja uusiin kauppapolitiikan aloitteisiin.

Ralf Grahn

Yhdysvallat järkytti EU:n kauppapolitiikkaa

Jean-Claude Junckerin johtaman komission ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli 2015, jolloin valmistui EU:n kansainvälisen kaupan strategia “Kaikkien kauppa”. Samalla komission poliittisten painopisteiden konkreettisena prioriteettina oli kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteinen osuus maailman bruttokansantuotteesta on lähes puolet, maailman tuonnista ja viennistä noin neljännes. Viennin, tuonnin ja sijoitusten osalta EU ja USA ovat toistensa merkittävimmät kumppanit.

Kaupan esteiden karsinnalla on siten huikea potentiaali, jota osapuolet tavoittelivat neuvottelemalla tiiviisti transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP).

TTIP prioriteettina 2015

Euroopan unionin yleiskertomus vuodelta 2015 palauttaa mieliin kuinka TTIP hallitsi EU:n kauppapolitiikkaa, luvun otsikko etunenässä ja tekstistä suurin piirtein kaikki luvun viimeistä sivua lukuun ottamatta:   

EU vuonna 2015: yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta

6 luku Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (sivut 53-58)

TTIP prioriteetista epäilyksi 2016  

Prioriteetti ja otsikko säilyivät kutakuinkin samoina EU:n vuoden 2016 yleiskertomuksessa:

EU vuonna 2016: yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta  

6 luku Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (sivut 51-56)

Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavalle transatlanttiselle kauppa- ja investointikumppanuudelle uhrattiin kyllä huomattava osa kauppaluvun tekstistä, mutta helmikuussa 2017 hyväksyttyyn vuosikertomukseen oli hiipinyt epäily TTIP:n edellytysten hupenemisesta.

Donald Trumpin valintaan  presidentinvaaleissa EU:n komissio reagoi vakuuttamalla haluaan tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa sen jälkeen, kun neuvotteluissa oli tauko marraskuussa 2016 pidettyjen vaalien jälkeen.

Maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän voimassa pitämisen jälkeen luvun tekstissä nostettiin kuitenkin jo esille lokakuussa 2016 allekirjoitettu EU:n ja Kanadan välinen laaja- alainen talous- ja kauppasopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement CETA), jota kehuttiin uraauurtavaksi malliksi tuleville kauppasopimuksille kestävän kehityksen, työvoiman ja ympäristön kannalta.

Kanada on kehittynyt ja monin tavoin yhteensopiva kumppani Euroopan unionille, mutta Yhdysvaltojen väestömäärä on lähes yhdeksän kertaa suurempi.

Yhdysvaltojen ulkomaankauppaviranomainen (Office of the United States Trade Representative USTR) ei ole tiedottanut tapahtumista TTIP-rintamalla vuoden 2017 tammikuun yhteisen edistymisraportin jälkeen.

TTIP jäihin ja uudet prioriteetit

TTIP joutui siis USA:n uuden hallinnon myötä jäihin, eikä vain toista osapuolta hyödyttävät kauppasopimukset houkuta sen koommin maailman muita maita kuin Euroopan unionia.

Niillä mennään, mitä on.

Euroopan komissio joutui siis muuttamaan kansainvälistä kauppaa koskevan painopisteen ja tavoitteet, kuten puheenjohtaja Juncker ilmoitti unionin tilaa koskevassa puheessaan ja komission työohjelmaa luonnostelevassa aiekirjeessä syyskuussa. Virallinen vahvistus tuli asiakirjassa:

Komission työohjelma 2018: Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni; Bryssel 24.10.2017 COM(2017) 650 final/2  

Prioriteetin uusi otsikko on nyt: “Globalisaation hallinta tasapainoisen ja kehittyvän kauppapolitiikan avulla”.

Otsikon globalisaation hallinta viittaa Euroopan tulevaisuuskeskusteluun ja komission pohdinta-asiakirjaan. Ei auta itku markkinoilla. Jos Yhdysvaltojen kanssa yhdessä metsästetty suuri valkoinen valas karkasi tietymättömiin, voimavarat on suunnattava monenvälisen kauppajärjestelmän (WTO) puolustamiseen, uusien vapaakauppasopimusten neuvottelemiseen sekä tasapuolisten kauppa- ja sijoitusedellytysten turvaamiseen kestävien periaatteiden pohjalta.

Ralf Grahn