Euroopan parlamentilla on muodollinen aloiteoikeus vain poikkeustapauksissa, mutta unionin kansalaisia edustava parlamentti voi tehdä esityksiä komissiolle lakiesitysten valmistelusta.
Merkittävä osa EU-lainsäädännöstä vaatii neuvoston ja parlamentin yhteisen hyväksynnän, mutta unionin ja eri politiikka-alojen kehittämisessä Euroopan parlamentti kerää asiantuntemusta ja vaikuttaa EU:n suuntaamiseen myös laatimalla mietintöjä ja hyväksymällä julkilausumia omasta aloitteestaan.
Mitä vakuuttavammin parlamentti kantansa perustelee, sitä auliimmin komission ja neuvoston pitäisi liittyä hyvien tavoitteiden edistämiseen.
EU-tason lisäarvo
Ennen uuden parlamentin ja komission toimikausien alkua Euroopan parlamentti käynnisti vuonna 2013 sarjan selvityksiä, joilla pyritään osoittamaan mahdollisuudet EU-tason lisäarvoon periaatteella: Missä EU, siellä lisäarvon mahdollisuus.
Vuonna 1998 julkaistusta Cecchinin raportista lainattiin hankkeen aiheeksi englanniksi “the Cost of Non-Europe”, siis EU-toiminnan puutteesta johtuvat hyvinvointitappiot ja menetetyt mahdollisuudet.
Sisämarkkinoiden lisäarvo
Sisämarkkinat ovat omalla tavallaan Euroopan unionin kulmakivi, mutta eteneminen kohti saumatonta yhtenäismarkkinaa on ollut pitkää ja vaivalloista.
Sisämarkkinoiden mahdollisuuksista Euroopan parlamentti tilasi viisi erillistä asiantuntijaselvitystä, jotka on julkaistu englanniksi.
Pyynnön sisämarkkinoita koskevien Cost of Non-Europe -raporttien tilaamiseen esitti sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunta (IMCO, sanoista Committee on Internal Market and Consumer Policy).
Tilaajana ja julkaisijana toimi parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö. Selvitykset julkaistiin syyskuussa 2014, sopivasti uuden parlamentin alkutaipaleelle ja valittavan komission työtä viitoittamaan.
(European Parliamentary Research Service EPRS, European Added Value Unit EAVA; September 2014; 76 sivua)
CEPS laati toisen selvityksen, jonka aiheena olivat palvelujen sisämarkkinat:
(EPRS European Parliamentary Research Service, EAVA European Value Added Unit; September 2014; 154 sivua)
Sähköiset sisämarkkinat olivat kolmannen selvityksen aiheena, laatijana GHK:
(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)
Europe Economics tuotti neljännen selvityksen, jonka kohteena olivat julkiset hankinnat ja käyttöoikeussopimukset:
The Cost of Non-Europe in the Single Market - IV - Public Procurement and Concessions (EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 111 sivua)
Viidennen, kuluttajansuojan täydentämistä koskevan selvityksen tuottamisesta vastasi GHK:
(EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 66 sivua)
Sisämarkkinoiden yhteenvetoraportti
Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun Euroopan tason lisäarvoyksikkö kirjoitti tiiviin yhteenvetoraportin eri sisämarkkina-aloja koskevista selvityksistä. Yhteenveto on julkaistu myös saksaksi ja ranskaksi:
The Cost of Non-Europe in the Single Market - ‘Cecchini Revisited’ An overview of the potential economic gains from further completion of the European Single Market (EPRS European Parliamentary Research Service; September 2014; 38 sivua)
Euroopan tason lisäarvo laajemmin
Euroopan tason lisäarvoa (Cost of Non-Europe) koskeva selvitys- ja agendahanke koskee muitakin politiikka-aloja kuin sisämarkkinoita. Projekti jatkuu edelleen, mutta kevääseen 2015 asti voi seurata edistymistä koonnoksen kolmannesta laitoksesta. Senkin toimitti tutkimuspalvelun lisäarvoyksikkö:
Mapping the Cost of Non-Europe, 2014-19 (EPRS European Parliamentary Research Service, European Added Value Unit; Third edition; April 2015; 86 sivua)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti