Ruotsi on asettamassa itselleen viralliseksi tavoitteeksi maailman kärkisijan sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Suomen hallitusohjelman kirjaukset tietoyhteiskunnasta ovat pyöreämpiä. Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta, joka useimmissa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevissa kansainvälisissä vertailuissa on aivan huipulla?
Hallitusohjelman toimeenpano
Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusohjelman toteutus on käynnistynyt. Vastikään hallitus teki päätöksen strategisista hankkeista:
Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011: Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut
Alkuun on koottu kolme laajaa päämäärää, joiden mukaan poikkihallinnolliset hankkeet on ryhmitelty:
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kolme painopistealuetta ovat:
I Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen
II Julkisen talouden vakauttaminen
III Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen
Tarkastelen seuraavassa julkistalouden ja hallinnon kehittämistyötä pääasiassa tietoyhteiskunnan näkökulmasta, vaikka tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen liittyy lähes kaikkiin uudistushankkeisiin.
Julkisen talouden vakaus ja hallinnon kehittäminen
Nuorten tietoyhteiskuntaosallisuuden kohdalla voidaan todeta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vetovastuulla toimiva kehittämishanke (sivu 9).
Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on valmis sekä menojen lisävähennyksiin että tulojen kasvattamiseen, mutta lisäksi tarvitaan onnistumisia talouskasvun nopeuttamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Eräänä painopisteenä on tuottavuuden parantaminen sekä yksityissektorilla että julkishallinnossa (sivu 11).
Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetovastuulla ovat niin sanotut älystrategiat. Niillä edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa poikkihallinnollisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen (sivu 13).
Valtiovarainministeriö (VM) luotsaa julkishallinnon sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti mm. SADe-ohjelman ja Kantahankkeen kautta (sivu 13).
VM:n vastuulla on myös valtion uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka korvaa nykyisen valtionhallinnon tuottavuusohjelman (sivu 13).
Harmaan talouden torjunta sisältää useita toimenpiteitä, joista yksi on viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden (ml. kansainvälisten) purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Päävastuuministeriönä toimii VM (sivu 15).
Tietohallintolaki täytäntöön
Tietohallintolaki eli laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 tuli voimaan 1. syyskuuta 2011. Valtiovarainministeriön ohjauksessa valtion, tuomioistuinten ja kuntien tietohallintoa pyritään kehittämään entistä määrätietoisemmin ja huolehtimaan järjestelmien yhteensopivuudesta:
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta.
Valtiovarainministeriö on julkaissut esitteen tietohallintolain pääkohdista ja JulkICT-toiminnosta.
Valtiovarainministeriö käynnisti tietohallintolakiin perustuvan strategiatyön 25. lokakuuta pidetyssä seminaarissa (tiedote ja linkki seminaarin alustuksiin). Tilaisuudessa avattiin yhteentoimivuusportaali.
Ruotsin sähköinen hallinto
Ruotsin talousarvioesityksessä vuodelle 2012 (Prop. 2011/12:1 Utgiftsområde 22 Kommunikationer) käsitellään sähköistä hallintoa mm. otsikon 4.4.3 Elektronisk förvaltning alla (sivut 90-91).
Perustaksi otetaan jälleen kansainvälinen vertailu, tällä kertaa EU-maiden ja muutamien läheisten maiden välillä tehty monipuolinen selvitys, joka valmistui unionin edellisen tietoyhteiskuntastrategian aikana:
Smarter, Faster, Better eGovernment: 8th eGovernment Benchmark Measurement; November 2009
Kunkin maan osalta esitetään huomioita, mm. hyvin edistynyt Suomi (sivut 94-95) ja vahva Ruotsi (sivut 132-133).
Ruotsin kansallisesta kehittämistyöstä vastaa E-delegationen.
Ralf Grahn
J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.
