Kilpailukyky: Voittajat ja haastajat

Kuten näimme, ITIF:in mukaan maailman kilpailukykyisimmät taloudet innovaatiokyvyn perusteella ovat Massachusetts, Kalifornia, Connecticut, New Jersey, Washington, Delaware, Maryland, Kolorado ja New Hampshire.

Katso:

Robert D. Atkinson and Scott M. Andes, the Information Technology and Innovation Foundation: The Atlantic Century II: Benchmarking EU & U.S. Innovation and Competitiveness (July 2011, 42 sivua)

Itsenäisten valtioiden joukossa mitalikolmikko oli:

1. Singapore
2. Suomi
3. Ruotsi

USA oli neljäs ja Etelä-Korea viides.

Nopeimmin ovat kehittyneet Kiina, Etelä-Korea, Kypros, Slovenia, Viro, Tshekin tasavalta, Latvia ja Singapore (1999-2011).


World Economic Forum

World Economic Forum mittaa vuosittain lähes kaikkien maiden (ja joidenkin alueiden) kilpailukyvyn monipuolisin mittarein. Tuoreimman selvityksen mukaan kärkisijoille ylsivät:

1. Sveitsi
2. Ruotsi
3. Singapore
4. USA
5. Saksa
6. Japani
7. Suomi
8. Alankomaat
9. Tanska
10. Kanada

Katso:

World Economic Forum, Klaus Schwab (editor): The Global Competitiveness Report 2010-2011 (501 sivua)


WEF:n IKT-kilpailukyky

World Economic Forum on erikseen laatinut laajan vertauksen maiden ja (talous)alueiden kilpailukyvystä tieto- ja viestintätekniikan osalta.

Kymmenes GITR, jonka takana ovat INSEAD ja World Economic Forum (WEF):

Soumitra Dutta, INSEAD, and Irene Mia, World Economic Forum (editors): The Global Information Technology Report 2010–2011 Transformations 2.0 (411 sivua)

Pohjoismaat ja Aasian ”tiikerit” esiintyvät kärkipäässä:

1. Ruotsi
2. Singapore
3. Suomi
4. Sveitsi
5. USA
6. Taiwan
7. Tanska
8. Kanada
9. Norja
10. Etelä-Korea


Suomi

Suomen kansallisen kilpailukypolitiikan sekä tieto- ja viestintäplitiikan kannalta edellä mainitut maat ja alueet vaativat erityistä seurantaa. Lisäksi tarvitaan nöyryyttä oppia maailman valioilta. Hallitusohjelma sisältää joukon kauniita fraaseja, mutta teot ratkaisevat.

Euroopan unionin jäsenenä Suomen on syytä toimia pontevasti sekä kestävien julkistalouksien että Eurooppa 2020 -strategian menestyksen eteen.


Euroopan unioni

Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävä EU2020-strategia on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa seitsemän lippulaivahanketta:

1. Euroopan digitaalistrategia
2. Innovaatiounioni
3. Nuoret liikkeellä
4. Resurssitehokas Eurooppa
5. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka
6. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma
7. Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

Euroopan kasvumahdollisuuksien avaamiseksi Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on keskeisessä asemassa. Muun muassa palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen, julkisten hankintojen sekä energian osalta löytyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia aitojen yhtenäismarkkinoiden luomiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Yleisesti ottaen Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä, ja kehityksen suunta on usein taantuva. Jäsenmaiden pienipiirteisesen pelin tilalle tarvitaan rohkeita reformeja.



Ralf Grahn

J.K. Euroblogien joukossa Financial Timesin Brussels blog on ohittamaton euroalueen kriisinhallinnan avaajana ja laajemmin EU:n elinkeinoelämää koskevien aiheiden käsittelijänä.

Euroopan digitaalistrategian tulostaulu 2011

Runsas vuosi sitten, 19. toukokuuta 2010, Euroopan komissio julkaisi Eurooppa 2020 (EU2020) -kasvustrategian ensimmäisen lippulaivahankkeen: Euroopan digitaalistrategian (Digital Agenda for Europe).

Linkitän kuitenkin korjattuun versioon, joka korvasi alkuperäisen. Tässä suomeksi:

Komission tiedonanto: Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2


Tulostaulu 2011 lyhyesti

Vuotta myöhemmin komissio selvitti sekä omien toimiensa että jäsenmaiden edistymistä osaamisyhteiskunnan kehittämiseksi.

Tämä ja keskeiset havainnot kerrottiin 22 EU-kielellä julkaistussa tiedotteessa; suomeksi:

Digitaalistrategia: Tulostaulu kertoo edistymisestä (31.5.2011 IP/11/663)

Laaja-alaisen digitaalistrategian tavoitteet ja tulokset lyhyesti:

EU sitoutui digitaalistrategiassa 101 yksittäiseen toimeen, joista 23 kuuluu jäsenvaltioiden ja 78 komission vastuulle (jälkimmäisiin sisältyy muun muassa 31 säädösehdotusta). Näillä toimilla edistetään digitaaliteknologioiden käyttöä ja niihin tehtäviä investointeja. Euroopan digitaalistrategian toimista yksitoista on saatettu päätökseen, kuusi vuodeksi 2010 kaavailtua toimea on viivästynyt ja loput etenevät pitkälti suunnitelmien mukaan.

Tiedote tarjoaa tiiviin tilannekatsauksen kehittämishankkeesta, joka on tärkeä eurooppalaisten elintasolle ja elämänlaadulle.


Täydentävää tietoa

Samaan aikaan komissio julkaisi täydentävän muistion (vain englanniksi):

Digital Agenda: building a flourishing digital economy - Scoreboard outlines progress so far; 31.5.2011 MEMO/11/361




Ralf Grahn


J.K. Euroopan tieto- ja viestintätekniikka-alan (TVT) etujärjestö on DigitalEurope, jonka puheenjohtajana toimii suomalainen Erkki Ormala (Nokia).

EU kohti digitaalistrategiaa: neuvosto 2009

Kirjoituksesta Digital Agenda for Europe roundup löytyvät linkit blogimerkintöihini Euroopan digitaalistrategian taustasta.

Joukossa oli myös juttu A Green Knowledge Society (Digital Agenda) joka mainitsee tärkeimmät palikat.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta ajatellen Ruotsin hallitus tilasi raportin, joka myötävaikutti i2010-strategiaa seuranneen digitaalistrategian muotoutumiseen:

A Green Knowledge Society – An ICT policy agenda to 2015 for Europe's future knowledge society (syyskuu 2009; 63 sivua)

Vihreää osaamisyhteiskuntaa hahmottava selvitys on mielestäni edelleen lukemisen ja pohtimisen arvoinen.


Yleispäätelmät

Neuvoston kokous Rutosin puheenjohtajuuskauden loppupäivinä oli tärkeä virallinen virstanpylväs matkalla kohti uutta tietoyhteiskuntastrategiaa. Suomea edustivat liikenneministeri Anu Vehviläinen ja viestintäministeri Suvi Lindén:

Neuvoston 2987. istunto Liikenne, televiestintä ja energia; Bryssel, 17.–18. joulukuuta 2009 (neuvoston asiakirja 17456/09)

Televiestintä-otsikon alta löydämme kohdan 'i2010:n jälkeinen strategia – Neuvoston päätelmät' sivulta 21:

Neuvosto kävi periaatekeskustelun i20106strategian tulevaisuudesta valmistellakseen komissiolle annettavia ohjeita uuden digitaaliohjelman laatimiseksi.

Ministerit toivat erityisesti esiin näkemyksiään i2010:n jälkeisen strategian painopisteistä, joilla pyritään varmistamaan kasvu, työpaikkojen luominen ja kestävä EU, sekä keinoista saada kansalaiset osallistumaan aktiivisemmin päätöksentekoon internetin ja muiden yhteiskunnallisten viestintävälineiden kautta. Komission on tarkoitus esittää tämä uusi ohjelma vuoden 2010 kevään aikana, ja asiaa on tarkoitus käsitellä Espanjan puheenjohtajuuskaudella.

Neuvosto antoi päätelmät, joissa luetellaan asioita, jotka olisi otettava huomioon Euroopan uudessa digitaaliohjelmassa (17107/09).

Päätelmissä korostetaan muun muassa, että:

on tärkeää tukea internetin avointa, hajautettua ja dynaamista luonnetta, mikä edistää sen laajentumista,

on tärkeää kehittää sähköiseen tunnistamiseen järjestelyjä, joilla taataan tietosuoja ja kansalaisten yksityisyyden suoja,

kaikkien esteetön pääsy internetiin on osallistavan ja mahdollisuuksia luovan tietoyhteiskunnan keskeinen edellytys.

Yksityiskohtaiset päätelmät

Kuten näimme, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston yleispäätelmät olivat varsin ylimalkaiset.

Tarkemman kuvan saamme asiakirjasta 17107/09, johon yleispäätelmät avuliaasti linkittivät.

Neuvoston hakutoiminnon kautta voimme löytää yksityiskohtaiset päätelmät eri EU-kielillä. Näyttää siltä että kieliasua ei ole muutettu kokouksen käsittelyn perusteella, vaan ennakkoon työstetyt muotoilut on hyväksytty sellaisinaan:

i2010:n jälkeinen strategia – kohti avointa, vihreää ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 7. joulukuuta 2009 (14.12) (17107/09; 16 sivua)

Saatekirje selostaa asiayhteyden ja tarjoaa viitteitä kiinnostuneille (sivut 1-2).

Varsinaiset päätelmät alkavat sivulta 3 (liite), nekin viitetietoja luetteloimalla. Jaloja pyrkimyksiä oli moneen suuntaan – pk-yrityksiä unohtamatta – mutta poimin tähän kolme.

Olennaista, joskaan ei yllätyksellistä oli neuvoston tuki tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevalle strategialle osana uutta kasvustrategiaa Lissabonin vuosikymmenen jälkeen.

Kattava ja vaativa oli vaatimus saada aikaan kilpailukykyiset (eurooppalaiset) markkinat TVT-verkoille, -tuotteille ja palveluille sekä tehokkaat tietoyhteiskuntapalvelujen sisämarkkinat sekä kuluttajille että yrityksille.

Merkittävä oli myös tavoite että kaikille on saatava nopeat, suurikapasiteettisesti toimivat ja vakaasti toimivat ja kaikkien käytössä olevat avoimeen internetiin yhdistetyt digitaaliset viestintäverkot.

Neuvoston kannanotto näytti komissiolle vihreää valoa uuden digitaalistrategian valmistelun jatkamiseksi.



Ralf Grahn



J.K. Brittany Griffin Smith on kirjoittanut Citizen Media Law Project -blogiin paikallisen tutkivan kansalaisjournalismin tulevaisuudesta. Löytyykö yhtymäkohtia USA:n ja Euroopan välillä?

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2

Kirjoituksessa EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta) viittasin EU2020-lippulaivahankkeen ydinsisältöön ja aikaisempiin blogimerkintöihin.

Komission alkuperäinen tiedonanto Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245 julkaistiin 19. toukokuuta 2010.

Alkuperäisen tiedonannon on kuitenkin kumonnut korjattu versio joka on saatavissa 22 kielellä. Suomalaisen kieliversion viitetiedot:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)



Ralf Grahn



J.K. Euroopan komission digitaalistrategiaa koskeva sivusto (Digital Agenda for Europe) on tärkeä tietoyhteiskunnan ajankohtaislähde.

EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta)

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 laaja-alaisen digitaalistrategian, joka kuuluu Eurooppa 2020 -kasvustrategian lippulaivahankkeisiin. Tiedote tiivisti olennaiset asiat tietoyhteiskunnan kehittämisestä yhteen kappaleeseen:

Euroopan komission tänään julkistaman digitaalistrategian toteuttaminen edesauttaisi merkittävästi EU:n talouskasvua ja levittäisi digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Puolet tuottavuuden kasvusta Euroopasta viimeisten 15 vuoden aikana on ollut lähtöisin tieto- ja viestintäteknologian käytöstä (ks. IP/10/571) ja tämän kehityksen uskotaan nopeutuvan entisestään. Strategiassa hahmotellaan seitsemän tärkeintä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Hyödyt näkyisivät esimerkiksi sähköisen maksamisen ja laskutuksen helpottumisena, etälääketieteen käyttöönoton nopeutumisena ja energiatehokkaina valaistusratkaisuina. Näillä seitsemällä alalla strategiassa kaavaillaan noin sataa toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Digitaalistrategia on ensimmäinen Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (ks. IP/10/225).

Digitaalistrategian vaiheiden seuraamisen aloitin tällä kertaa kokoamalla aiempia kirjoituksia ja jonkin verran uusia lähteitä englanniksi, joskin ne löytyvät kätevimmin ruotsinkielisen jutun 'Den digitala EU-agendan' kautta.



Ralf Grahn



J.K. EU:n mallin mukaisesti Ruotsi valmistelee kansallista digistrategiaa. Kansalaiskeskustelua voi seurata elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) ylläpitämällä sivustolla Digital Agenda Forum.