Yhdysvallat kasvattaa etumatkaansa ja Kiina on jo siirtynyt ohituskaistalle. Japanissa ja Etelä-Koreassa yritykset investoivat kaksi kertaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Euroopassa. Siinä lyhykäisyydessään Euroopan asema innovaatioiden maailmassa.
EU-maiden lähtökohdat ja saavutukset eroavat tosin suuresti. Muutamat jäsenmaat ovat maailman huipulla, mutta huolestuttavan suuri joukko on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen alkutaipaleella.
Innovaatiounionin kilpailukykyraportti
Innovaatiounioni on yksi Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) seitsemästä lippulaivahankkeesta.
Euroopan komission tuore innovaatiounionin kilpailukykyraportti tuo esille EU:n jäsenmaiden ja kuuden assosiaatiomaan heikkoudet ja vahvuudet talouskilpailussa.
Pikanäkymän tarjoaa 22 EU-kielellä julkaistu tiedote:
Komission raportissa pohditaan Euroopan innovaatiokriisiä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden edistystä (9. kesäkuuta 2001 IP/11/692)
Täydentävää tietoa löytyy englanniksi julkaistusta muistiosta:
Innovation Union Competitiveness report 2011 – frequently asked questions (9 June 2011 MEMO/11/392)
Teemasivusto
Tiedotteita täydentää komission englanninkielinen teemasivusto linkkeineen:
Innovation Union Cempetitiveness Report 2011
IUC 2011
Sivun kautta löytyvä kilpailukykyraportti (IUC 2011, englanniksi) on 42,8 MB:n järkäle (pdf):
Innovation Union Competitiveness report – 2011 edition
Tiivistelmät löytyvät kuitenkin 22 kielellä, muun muassa suomeksi. Kunkin maan kuva löytyy myös erikseen (country profile), esim Suomi:
Country profile FI - Finland
Nyt julkaistu innovaatiounionin kilpailukykyraportti on ensimmäinen laatuaan. Komissio aikoo julkaista vastaavan analyysin kahden vuoden välein.
Ralf Grahn
14. kesäkuuta 2011
Eurooppa 2020: Innovaatiounionin haasteet
Tunnisteet:
EU,
EU2020,
Euroopan unioni,
Eurooppa 2020,
innovaatio,
innovaatiounioni,
kehitys,
kilpailukyky,
lippulaivahanke,
Suomi,
tutkimus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti