Mitä EU:n alue- ja rakennepolitiikasta puuttuu Suomessa?

Ruotsiksi ja englanniksi tarkastelin Euroopan unionin yleisten asioiden nevoston kokouksen ennakkoinformaatiota neuvoston puolelta ja Pohjoismaiden hallitusten taholta sekä kokouksen päätelmien tasoa, ensin talousuudistusten valmistelun kannalta ja sitten alue- ja rakennepolitiikan osalta. Kirjoituksissa on ajankohtaista tietoa, jota valtiovalta ei ole (ainakaan vielä) levittänyt kovinkaan tehokkaasti Suomessa.

Grahnblawg: EU-rådet för allmänna frågor 21 februari 2011: Bedrövlig förhandsinformation (21. helmikuuta 20119

Grahnlaw Suomi Finland: EU-rådet för allmänna frågor: Vad gör Norden? (21. helmikuuta 2011)

Grahnlaw (in English): EU General Affairs Council (GAC) communication: Wrong, stupid and a missed opportunity (22. helmikuuta 2011)

Grahnlaw Suomi Finland: EU cohesion policy conclusions reveal lack of transparency (23. helmikuuta 2011)

Tässä kirjoituksessa alan hahmottaa mitä löydämme suomeksi tai mitä aineistoa suomalainen lukija löytää muilla kielillä, mutta ensin tulee eteen virallinen tiedotus Suomessa sekä muutamat havainnot ajatustavoista ja kielivalinnoista suomeksi.


Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinekinoministeriö (TEM) tarjoaa verkkosivuston, joka alkaa sivulta EU:n alue- ja rakennepolitiikka. Sivujen avulla voi saada yleiskuvan EU:n rakennerahastojen toiminnasta Suomessa ohjelmakaudella 2007-2013, mutta päivitettyä tietoa ei juuri ole tarjolla.


Rakennerahastot.fi

Rakennerahastot.fi ilmoittaa olevansa palveluportaali Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen hakijoille, viranomaisille ja kaikille EU-rahoituksesta kiinnostuneille.

Tuoreimmat ilmoitukset kertovat että rakennerahastojen verkkopalvelu on uudistunut ja että uutiskirje käsittelee rakennerahastojen arvioinnin kehittämistä.

Tänä vuonna on ilmestynyt jo kaksi rakennerahastojen uutiskirjettä Vipuvoimaa EU:lta, tammikuussa ja helmikuussa. Jutuissa korostuvat rakennerahastojen toimeenpanoon liittyvät asiat, jotka koskettavat tuhansia suomalaisia, mutta ei niinkään Euroopan unionin koheesiopolitiikan tulevaisuus.


Yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu

Kuten huomasimme, ministeriön (TEM) ja Rakennerahastot-portaalin käsittelyssä korostuvat yleiskäsitteinä EU:n alue- ja rakennepoltiikka sekä erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden konkreettinen toimeenpano.

Euroopan union tasolla yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu on kuitenkin nostettu ydinpäämäärien joukkoon, joilla EU:n olemassaoloa perustellaan ja unionin hyvyyttä puolustellaan. Liikumme siis arvopäämäärien tasolla kun EU-sopimuksen 3 artiklassa vahvistetaan:

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Yhteenkuuluvuus on ihanne ja päämäärä. Yhteisvastuu on ihanne ja päämäärä.

Aluepolitiikka on väline. Rakennepolitiikka on väline.

Rakennerahasto on budjetti- ja säännöstötyökalu hyviä hankkeita varten (toivomme).

Suomessa omaksutusta välineellisestä ja arkisesta hyötyajattelusta jäävät siis tietyt kerrokset uupumaan. Jos niiden kanssa joudutaan joskus kasvokkain, ne kuitataan nopeasti tokaisulla eteläisiin kulttuureihin kuuluvasta kaunopuheisuudesta ja tyhjien korulauseiden takaa paljastuvasta raadollisuudesta.

Voidaan kuitenkin kysyä: Onko totuus aivan näin yksinkertainen? Jääkö ajattelusta ja toiminnasta sittenkin jotain uupumaan, jos ylempiä ja ylevämpiä ulottuvuuksia ei edes tiedosteta?



Ralf Grahn



J.K. Ovatko blogit vain muotihullujen shoppailijoiden ja neurootikkojen vuodatusta, vai voivatko ne palvella muitakin tarkoituksia? Sivistäytymistä ja saksan kielen taidon parantamista edistää blogiyhteisö Carta, jota suosittelen seurattavaksi.

J.K. 2: Blogini pyrkivät avartamaan näköaloja ja opastamaan lähemmäksi alkuperäisiä läheitä EU-asioissa.

Minua blogien kirjoittaminen palvelee luentotoiminnan ja oikeudellisen neuvonnan peruskuntoharjoitteluna, sillä joudun seuraamaan asioita varsin tiiviisti.

Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) ja Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland.

Jos talous, yritystoiminta, politiikka tai oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Twitterissä @RalfGrahn tai Facebookissa.

Euroryhmä 14. helmikuuta 2011 ja Ecofin

Eilisestä laajemmasta ministerikokouksesta ei löydy tiedotetta neuvoston Ecofin-verkkosivulla, eikä euroryhmää (Eurogroup) koskevilla sivuilla ole minkäänlaista uutta kirjallista tietoa. Tiedotusvälineet tarjoavat kuitenkin jotain uutta.

Vaikka euroryhmän valtiovarainministerit periaatteessa sopivat eilen uuden vakausvälineen koosta, monet muut kysymykset ovat edelleen auki, kirjoittaa Charles Forelle, The Wall Street Journal: EU Signals Size of Bailout Fund (15. helmikuuta 2011).

Euroryhmän puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker on kertonut, että laajennetun euroryhmän ministerikokous (17+10) on periaatteessa sopinut vakausvälineen (EFSF) todellisten lainoitusmahdollisuuksien kaksinkertaistamisesta, kun uusi vakausväline (European Stability Mechanism) perustetaan vuoden 2013 alusta.

Junckerin mukaan euroryhmä ei keskustellut Ranskan ja Saksan ehdottamasta ”kilpailukykypaketista” (competitiveness pact), sillä näistä asioista Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy keskustelee maiden johtajien kanssa.

Näin Simon Taylor, EuropeanVoice.com: Finance ministers back €500bn crisis fund (14. helmikuuta 2011) ja EUbusiness: Future eurozone rescue fund to hold EUR500bn (14. helmikuuta 2011).

Suomeksi löytyy nyt Taloussanomien juuri julkaisema yhteenveto: Euroalueen vakausrahasto kasvaa 500 miljardiin euroon (15. helmikuuta 2011).

Annamari Sipilän Helsingin Sanomiin kirjoittamassa jutussa valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli jo aiemmin tuskaillut yhteisen päätöksenteon hitautta: Katainen: EU-uudistukset matelevat kuin ”savolainen projekti” (14. helmikuuta 2011).


EKP

Euromaiden valtiovarainministerien yksimielinen suositus Euroopan keskuspankin johtokunnan uudeksi jäseneksi on Peter Praet, joka nykyään on Belgian keskuspanin johtaja.


Ecofin

Tänään alkavasta virallisesta talous- ja rahoitusasioiden neuvostosta (Ecofin) valtiovarainministeriö on julkaissut yleispiirteisen ennakkotiedotteen.



Ralf Grahn

Eurooppa-neuvosto 4. helmikuuta 2011 (EU-tiedon löytäminen)

Vaikka Suomessa on varsin laadukkaat tiedotusvälineet, opiskelijoiden ja tutkijoiden on hyvä käyttää mahdollisimman alkuperäisiä lähteitä, myös Euroopan unionia keskevissa kirjallisissa töissä.


Eurooppa-neuvoston päätelmät

Eurooppa-neuvoston päätelmät julkaistiin kokouksen päätteeksi 23 virallisella kielellä. Näin ollen ensisijainen lähde löytyy myös suomeksi:

4.helmikuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät; asiakirja EUCO 2/11, 15 sivua

Johdantokappaleen jälkeen päätelmien rakenne on suraava:

I Energia (s. 1-6)
II Innovointi (s. 6-9)
III Talouden tilanne (s. 10-11)
IV Ulkosuhteet (s. 11)

Liite I Euroalueen valtion- tai hallistusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma (s. 12-13)
Liite II Julkilausuma Egyptistä ja lähialueesta (s. 14-15)

Verkkosivuilta löytyvät myös Eurooppa-neuvoston aiempien kokousten päätelmät, mutta näyttää siltä ettei niihin pääse suoraan valitsemalla suomen kielen navigointikieleksi, vaan eteen tulevat päätelmät englanniksi. Halutun kokouksen kohdalla voi klikata linkkiä Other languages, jonka jälkeen kaikki kieliversiot löytyvät tämän kokouksen osalta (esimerkki 16. ja 17. joulukuuta 2010).


European Council in 2010

Englanniksi löytyisivät Eurooppa-neuvoston vuoden 2010 kaikkien kokousten päätelmät samoista kansista. Ilmaisjulkaisun alussa puheenjohtaja Herman Van Rompuy kuvaa toimielimen toimintaa:

The European Council in 2010 (46 sivua)

Tähän mennessä kirjanen Eurooppa-neuvostosta on julkaistu myös hollannin, ranskan ja saksan kielellä. (Jos olisin liikkunut vain neuvoston suomenkielisillä sivuilla, julkaisu olisi jäänyt huomaamatta. Verkkosivujen ylläpitäjän kannattaisi laittaa esille kaikki julkaisut ja niiden tarjolla olevat kieliversiot, vaikka ”oikea” versio puuttuu. Odottaessamme tätä parannusta käytämme mielellämme englanninkielistä sivua Free Council publications. )



Ralf Grahn



J.K. Suomessa valtioneuvosto on keskeinen EU-toimija ja EU-asioiden tiedottaja. Tarkemman tiedon pariin pääsee valtioneuvoston verkkosivun Euroopan unioni kautta. Sieltä löytyvät mm. EU-ministerivaliokunnan aineistot.

J.K. 2: Kansallisella lainsäädännöllä ja poliittista ohjausta koskevalla keskustelulla on usein EU-tausta kun puhumme liikkuvista, maiden rajojen yli toimivista yrityksistä, kuluttajista ja kansalaisista. Näiden näkökulmien avaamiseksi sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) ja Eurooppa 2020 -kasvustrategia tulevat kuulumaan euroblogieni keskeisiin aiheisiin. Blogit pyrkivät avartamaan näköaloja opastamaan lähteille. Minua kirjoittaminen palvelee opetustoiminnan ja oikeudellisen neuvonnan peruskuntoharjoitteluna. Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) ja Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Jos yritystoiminta, politiikka ja oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Twitterissä @RalfGrahn tai Facebookissa.

Eurooppa 2030 -hanke: Haasteet ja mahdollisuudet

Ilahduin huomatessani että Euroopan unionin ”viisaiden” pitkän aikavälin strategia on nyt julkaistu myös suomeksi. Mietintäryhmää johti Espanjan entinen pääministeri Felipe González ja toisena varapuheenjohtajan toimi Jorma Ollila.

Suomen kielellä yhteisiä haasteitamme hahmottava julkaisu löytyy täältä:

Eurooppa 2030 -hanke: Haasteet ja mahdollisuudet - Mietintäryhmän raportti Eurooppa-neuvostolle EU:n tulevaisuudesta vuoteen 2030 saakka (54 sivua)

EU:n neuvoston julkaisu Eurooppa 2030 -hanke on nyt saatavissa unionin 23 virallisella kielellä.



Ralf Grahn



J.K. Euroopan komission Suomen edustusto tarjoaa virallista tietoa Euroopan unionista suomeksi ja osin myös ruotsiksi. Voit tilata viikkotiedotteen joka pitää sinut ajan tasalla.

J.K. 2: Lähiaikoina tulen ensi sijassa käsittelemään aiheita jotka koskevat (varsinkin liikkuvia) yrityksiä, työpaikkoja, kuluttajia ja kansalaisia Euroopassa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -kasvustrategia kuuluvat keskeisiin aiheisiin. Olen iloinen jos haluat seurata euroblogejani, jotka pyrkivät valistamaan ja opastamaan lähteille. Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) och Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Jos yritystoiminta, politiikka ja oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.