15. joulukuuta 2010

Onko EU:ssa yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?

Eurooppa-päivänä Mario Monti luovutti perusteellisen raportin EU:n sisämarkkinoiden herättämiseksi: A new strategy for the Single Market: At the service of Europe's economy and society (9. toukokuuta 2010).

Euroopan parlamentti ajoitti oman kannanottonsa niin, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö valmistui 3. toukokuuta ja täysistunto hyväksyi 20. toukokuuta 2010 päätöslauselman:

Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetut yhtenäismarkkinat

Prosessia Europarlamentissa voi seurata menettelynumerolla INI/2010/2011.


Yhtenäismarkkinat?

Kirjoitin aiemmin käsitteistä 'yhteismarkkinat', 'sisämarkkinat' ja 'yhtenäismarkkinat':

Eurooppaoikeus: EU:n 'Single Market Act' on käännösongelma (13. joulukuuta 2010)

Nyt asiasta hieman laajemman kieliaineiston perusteella.

Kielistä ja kääntämisestä kiinnostuneet huomaavat Euroopan parlamentin päätöslauselmassa käsitteen 'yhtenäismarkkinat', jolla tavoitellaan samaa kuin englanniksi termillä 'single market' ja ranskaksi 'marché unique'. Samalla linjalla ovat esimerkiksi espanja 'mercado único', italia 'mercato unico' ja portugali 'mercado único'

Sitävastoin saksaksi oli käytössä sisämarkkinoita vastaava 'Binnenmarkt' ja ruotsiksi 'inre marknad'. Samoin esimerkiksi tanska 'indre marked' ja hollanti 'interne markt'.


Tiedonanto KOM(2010) 608

Kun komissio julkaisi tiedonantonsa KOM(2010) 608, sen nimenä oli englanniksi edelleen 'Towards a Single Market Act', ranskaksi 'Vers un Acte pour le Marché unique', espanjaksi 'Hacia un Acta del Mercado Único', italiaksi 'Verso un atto per il mercato unico' ja portugaliksi 'Um Acto para o Mercado Único'.

Sisämarkkinaleiriin kuuluivat edelleen saksa 'Auf dem Weg zu einer Binnenmarktakte', ruotsi 'På väg mot en inre marknadsakt' ja tanska 'På vej mod en akt for det indre marked'.


Hollanti ja suomi

Kahden esimerkkikielen osalta komission käsitteet poikkesivat Euroopan parlamentin kielenkäytöstä.

Hollanniksi ei luovuttu vain sisämarkkinoista, vaan siirryttiin suoraan englantiin: 'Naar een Single Market Act'.

Suomeksi putosi pois yhtenäismarkkinat-kokeilu, ja käsite 'Act' ilmaistiin vain summittain: 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti'.

”Mää ihmettelen kauhiast tämmöst.” Osaisikohan joku mukana ollut tai muuten vain kieli-ihminen selventää valintoja?

Kyseessä on sentään Euroopan unionin kulmakivi.



Ralf Grahn



J.K. Ei puolueeton, mutta mielenkiintoinen ja ammattitaitoinen on ruotsalainen lehtimies Mats Engström poliittisessa blogissaan. Ruotsin EU-puheenjohtajakauden jälkeen hän kirjoittaa pääasiassa maansa politiikasta (ulko- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien) : 'Om politik, medier, och lobbyism. Samt lite annat.' Suosittelen laadun ystäville.

13. joulukuuta 2010

EU:n 'Single Market Act' on käännösongelma

Euroopan unionilla on 23 virallista kieltä, joten käännöstoiminta on erittäin tärkeä unionin hallinnossa. Jäsenmaiden hallitusten, parlamenttien ja viranomaisten täytyy voida käsitellä lakeja ja lakiehdotuksia maan virallisella (tai virallisilla) kielillä. Vastaavasti järjestöillä, yrityksillä ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus tutustua EU:n lainsäädäntöön oman maansa kielellä.

Ilman keskitettyä käännöstoimintaa tai ainakin laadunvalvontaa järjestelmä hajoaisi, mutta edes näissä oloissa ei tarkan merkityssisällön siirtäminen kielestä toiseen ole välttämättä helppoa.

Otamme esimerkiksi aloitteen, joka englanniksi tunnetaan nimellä 'Single Market Act'.


Yhteismarkkinat

Vuoden 1957 Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (Ety, englanniksi European Economic Community, EEC), jonka tavoitteena oli tulliliitto sekä yhteismarkkinat, joilla tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat.

'Marché commun' ranskaksi, joka kaiketi on sopimuksen alkuperäiskieli, sekä myöhempinä käännöksinä 'common market', 'yhteismarkkinat' ja 'den gemensamma marknaden'.


Sisämarkkinat

Vuoden 1986 uudistussopimus, Euroopan yhtenäisasiakirja (Single European Act) toi perussopimukseen uuden käsitteen 'internal market', 'marché interieur', myöhemmin suomeksi 'sisämarkkinat' ja ruotsiksi 'den inre marknaden'.

'Yhteismarkkinat' jäi kuitenkin muuttamattomiin sopimuskohtiin, joten se eli rinnan 'sisämarkkinoiden' kanssa.

Viime vuoden joulukuussa Lissabonin sopimus yhtenäisti kielenkäyttöä poistamalla 'yheismarkkinat'. Virallisesti on nykyään enää olemassa 'sisämarkkinat', englanniksi 'internal market'.


Yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?

Komissio käyttää kuitenkin mielellään tavoitteellisesti käsitettä 'Single Market' ja niin teki myös uudistuksia pohtinut Mario Monti. Ehdotusnippua tehdään tunnetuksi nimellä 'Single Market Act' ja tiedonannon pääotsikko kuuluukin englanniksi: Towards a Single Market Act.

Ranskaksi vastaavasti 'marché intérieur' on virallinen käsite, esimerkiksi SEUT 26 artiklan 2 kohtaa vastaava teksti, mutta tiedonannon pääotsikko ohjelmallisesti: Vers un Acte pour le Marché unique.

Aiemmin syksyllä jotkin puheiden tai vastaavien suomennokset myötäilivät erottelua käyttämällä vastineena sanaa 'yhtenäismarkkinat', mutta kuten huomaamme, virallinen ehdotus kulkee nimellä 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti', mikä kuulostaa vanhahtavalta ja varsin epämääräiseltä.

Ruotsin kielellä taidettiin myös jossain yhteydessä kokeilla käsitettä 'enhetsmarknad', mutta virallinen ehdotus on palannut sisämarkkinapohjalle. Tosin siinä saadan esille 'Act', joka sekin puuttuu suomenkielisestä versiosta: På väg mot en inre marknadsakt.

Kuinka valita?

Voimme siis todeta että ruotsiksi jää puuttumaan yksi nyanssi ja suomeksi kaksi vivahdetta käsitteestä 'Single Market Act'. Suomeksi lisähankaluutena olisi erottaa uudet 'yhtenäismarkkinat' vanhasta käsitteestä 'yhteismarkkinat', kun eroa on vain kahden kirjaimen verran.

Toisaalta 'Single Market Act' (Act pour le Marché unique) luo suurellisen kuvan tarkkarajaisesta laista, vaikka kyseessä on (epämääräinen) keskustelualoite joka sisältää 50 kaavailtua tointa.

Vivahteiden puuttumisesta huolimatta suomenkielinen vastine 'sisämarkkinoiden toimenpidepaketti' taitaa olla asiallisesti ottaen kuvaavin tarkastamastamme neljästä kieliversiosta.

Ei ole nostetta, muttei sorru mahtailuun.

Kuinka eri kieliversioista vastaavien olisi pitänyt toimia?



Ralf Grahn



J.K. Vaikka Mathew Lowry's Tagsmanian Devil ei ole julkaissut blogikirjoitusta kuukauteen, on syytä nostaa esille tämä blogi, joka varsin ajattomasti käsittelee Euroopan tason verkkoviestintää ja julkista keskustelua. Suosittelen lämpimästi.

7. joulukuuta 2010

Uudistuvatko Euroopan parlamenttivaalit?

Komission kertomus Euroopan parlamentin vaaleista KOM(2010) 605 käsitteli oireita eikä kansalaisten äänioikeuden perusongelmia. Näin päättelin eilisessä kirjoituksessa (englanniksi): Tunnel vision? EU Commission and EP elections 2009 (6. joulukuuta 2010). Cédric toi kommenteissaan esille puutteet vieläkin voimakkaammin ja lisäsi tärkeitä viittauksia.


Uudistus 2014 mennessä?

SEUT 223 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti laatii esityksen vaalimenettelystä, mutta uudistuksen toteuttaminen on kiven takana. Jäsenmaita edustavan neuvoston täytyy hyväksyä säännökset yksimielisesti ja lisäksi jäsenvaltioiden (parlamenttien) on hyväksyttävä muutokset.

Siksi ei ole aikaista puhua muutoksista, jos ne halutaan voimaan vuoden 2014 EP-vaaleihin.

Tilanne ei näytä selvältä edes Euroopan parlamentissa. Syyskuun lopussa parlamentin lehdistöpalvelu julkaisi haastattelun, jossa puhutaan asiaan liittyvästä mietintöluonnoksesta: Andrew Duff haluaa Eurooppa-vaaleihin ylikansallisia listoja (30. syyskuuta 2010).

Kesällä Duffin mietintöluonnos oli kuitenkin juuttunut perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaan (AFCO; tiedote englanniksi): MEPs question major EP electoral reform plans (13. heinäkuuta 2010).

Ehdotusten vastaanotto oli epäileväinen myös AFCO-valiokunnan ja kansallisten parlamentaarikkojen seminaarissa (englanniksi): Hopes and doubts over EP electoral reform and citizens' initiative (30. syyskuuta 2010).


Duffin ehdotus

Vastustuksen vuoksi esittelijä Duff on marraskuussa julkaissut uuden mietintöluonnoksen perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle:

Mietintöluonnos ehdotuksesta Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen muuttamiseksi (5. marraskuuta 2010; menettely 2009/2134(INI) )

Tärkeimmät ehdotukset, kuten ylikansalliset listat, joista on ollut puhetta, näyttävät sisältyvän tuoreimpaan versioon, mutta en ole verrannut eri luonnoksia keskenään.

Valiokunnan odotetaan kypsyttelevän päätöstä ensi vuoden maaliskuulle.



Ralf Grahn



J.K. One of the visible proponents of the Euroblogosphere, Joe Litobarski alias Eurogoblin, is starting as director of BlogActiv.eu in a few days. Naturally we can now find Eurogoblin hosted there and hopefully he will soon be joined by many fine new Euroblogs contributing to the European online public space.