Ruotsi ja Lissabonin sopimus

Tähän mennessä viisitoista EU-maata on hoitanut Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen kansallisen hyväksymisen pääkohdan eli parlamentin hyväksynnän. Presidentin allekirjoitus tai ratifioimiskirjan tallettaminen puuttuu edelleen usealta, mutta selkeä enemmistö jäsenmaista on asiallisesti ratifioinut EU:n uudistetut perussopimukset.

Ruotsin aikataulu on koko ajan ollut verkkainen. Kun ensimmäiset jäsenmaat käynnistivät kansallisen hyväksynnän, Ruotsi lähetti sinänsä ansiokkaan muistion Lissabonin sopimuksesta laajalle lausuntokierrokselle.

Seikkaperäinen selvitys Lissabonfördraget (Statsrådsberedningen, Departementsserien Ds 2007:48, 20 december 2007) on tähän asti ollut eurooppaoikeuden harrastajien parhaita lähteitä Lissabonin sopimuksesta.

Maaliskuussa 2008 päättyneen lausuntokierroksen jälkeen Ruotsin hallitus on nyt laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä. Hallitus on 29. toukokuuta jättänyt luonnoksen lakineuvoston tarkastettavaksi.

(Ruotsin lakineuvosto – Lagrådet – on Suomen taannoista laintarkastuskuntaa muistuttava asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden ja juridisen johdonmukaisuuden valvominen.)

Hallituksen esitysluonnos on tuorein kattava ruotsinkielinen selvitys Lissabonin sopimuksesta, joten luonnos syrjäyttänee yllä mainitun ’ministeriöselvityksen’ lähiaikojen lähteenä. Kattavuudeltaan samaa luokkaa on Suomen hallituksen Lissabonin sopimuksen ratifiointiesitys (suomeksi HE 23/2008 vp, ruotsiksi RP 23/2008 rd).


Ralf Grahn


Lähteet:

Regeringskansliet har beslutat överlämna Lissabonfördraget till Lagrådet (Regeringskansliet, Statsrådsberedningen, pressmeddelande 29 maj 2008)
http://www.regeringen.se/sb/d/10616/a/106295

Lissabonfördraget (Statsrådsberedningen, Lagrådsremiss, 29 maj 2008): Ladda ner Lissabonfördraget (pdf 1,5 MB)
http://www.regeringen.se/sb/d/5676/a/106277

Lagrådsremisser och propositioner (Regeringskansliet, uppdaterad 25 september 2006)
http://www.regeringen.se/sb/d/1522/a/13506

Lagrådet
http://www.lagradet.se

Histoire de la construction européenne

Marie-Thérèse Bitsch on kirjoittanut Euroopan yhdentymisen historian « Histoire de la construction européenne de 1945 à nos jours « joka on hiljattain ilmestynyt päivitettynä. Tuorein painos on taskukokoinen tehopakkaus, jonka 401 sivulle mahtuvat keskeiset käänteet toisen maailmansodan loppumisesta Euroopan unionin vuoden 2004 suureen laajentumiseen.

Kirja ei käsittele pelkästään Euroopan unionia ja sen edeltäjiä, vaan mukaan mahtuvat muun muassa OECE (OECD), Euroopan neuvosto, puolustusliitot ja ETYK (ETYJ).

Kirja sopii hyvin luettavaksi kannesta kanteen, mutta käytin mielelläni sen aiempaa, vuoden 2004 laitosta historiaa käsittelevien kirjoitusteni lähteenä ennen tuoreimman painoksen julkaisemista.

Marie-Thérèse Bitsch: Histoire de la construction européenne de 1945 à nos jours ; Nouvelle édition mise à jour (Editions Complexe, 2008 ; 11,90 €)


Ralf Grahn

Le traité de Lisbonne en 27 clés

Étienne de Poncins on jatkanut Euroopan union perussopimusuudistuksen seurantaa ja avaamista lukijoille. Valmistelukunnan työn pohjalta syntyi « Vers une Constitution Européenne » ja perustuslaillisen sopimuksen perusteella hän julkaisi kirjan « La Constitution européenne en 25 clefs ».

« Le traité de Lisbonne en 27 clés » jatkaa perinnettä selvittämällä Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen pääkohdat.

Viidenneksen kirjasta de Poncins omistaa EU:n toimielinuudistuksen monipolviselle historialle. Neljä viidennestä kirjan sisällöstä käsittelee Lissabonin sopimusta, ja de Poncins on jakanut aineiston 27 aihealueeseen (avaimeen).

Aiheittain kirjoittaja esittää uudistusajatukset ja niiden perusteet, valmistelukunnan sekä vuosien 2004 ja 2007 hallitustenvälisten konferenssien tulokset ynnä Lissabonin sopimuksen aiheuttamat muutokset.

Esitystapa on tiivis, selkeä ja luettava, joten teos sopii EU-politiikasta kiinnostuneelle kansalaiselle ja opiskelijalle. Faktojen lisäksi de Poncins, Ranskan EU-hallinnon pitkäaikainen virkamies ja maansa nykyinen Bulgarian suurlähettiläs, tarjoaa varsin suorasanaisia ranskalaisarvioita Lissabonin sopimuksen edistysaskeleista ja keskeneräisyyksistä.

Lissabonin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohtainen valmistelu ja Ranskan pian alkava EU- puheenjohtajuus korostavat Suomen ja muiden jäsenmaiden tarvetta ainakin tiedostaa Ranskan perustelut ohittamattomina tosiasioina. Jos on eri mieltä, pitää löytää paremmat perustelut, eivätkä sellaisiksi riitä kotikutoiset tuntemukset, vaan on vakuutettava laajempi piiri.

Étienne de Poncins: Le traité de Lisbonne en 27 clés (Éditions Lignes de Repères, 2008 ; 261 pages ; 18,50 €)


Ralf Grahn

Lissabonin sopimus: tuorein konsolidointi

Eurooppa-päivän kunniaksi Lissabonin sopimus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä:

http://eur-lex.europa.eu/JOHtml.do?uri=OJ%3AC%3A2008%3A115%3ASOM%3AFI%3AHTML

Numerosta 9.5.2008 C 115 löytyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot EU:n 23 virallisella kielellä.

Verkkoversion lisäksi konsolidoitu Lissabonin sopimus oli tarkoitus julkaista samana päivänä myös kirjana, mutta kuljettamista vaativien kirjojen saapuminen tänne Pohjolan perukoille voi kestää tovin.

Niille, jotka työskentelevät vakavissaan EU-perussopimusten parissa siinä muodossa minkä ne saavat Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, on luonnollista viitata Virallisessa lehdessä julkaistuun versioon, vaikka pilkuntarkasti ottaen konsolidoidut toisinnot eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Suomeksi Lissabonin sopimuksen ensimmäinen konsolidointi oli kaiketi neuvoston 16. huhtikuuta 2008 julkaisema verkkoversio, joka poikkeaa uudesta ainakin sivunumeroinnin osalta.

Eräistä muista jäsenmaista poiketen avoimuutta korostava Suomi ei saanut aikaan aiempaa koottua toisintoa, joka olisi ollut luettava. Onneksi puute on nyt korjaantunut.


Ralf Grahn

J.K. Englanniksi olen artikloittain käynyt läpi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja edennyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 89 artiklaan. Kirjoituksissa painottuvat uudistusprosessin vaiheet, ja ne löytyvät osoitteesta:

http://grahnlaw.blogspot.com

Eurooppa-päivä: Schumanin julistus

Ranskan ulkoministerin Robert Schuman teki 9. päivänä toukokuuta 1950 ehdotuksen, jonka pohjalta syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY). Lähes kuusi vuosikymmentä myöhemmin näköpiirissä on Lissabonin sopimuksen kautta yhtenäinen Euroopan unioni (EU), johon Euroopan yhteisö sulautuisi.

Keskeneräisyydestään huolimatta Euroopan unioni tarjoaa 500 miljoonalle kansalaiselle ja 27 jäsenmaalle parhaan mahdollisuuden turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseen maapalloistumisen oloissa.

Eurooppa-päivänä 2008 on syytä miettiä mistä maanosamme rauhanomainen ja vapaaehtoinen yhdentyminen alkoi. Seuraavassa Schumanin julistus:

”Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin.

Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään. Ranska on yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhunut yhdistyneen Euroopan puolesta ensisijaisena tavoitteenaan palvella rauhaa. Euroopan yhdistyminen epäonnistui, ja sota syttyi.

Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus. Euroopan kansakuntien yhdistäminen edellyttää, että Ranskan ja Saksan vuosisatoja kestänyt vastakkainasettelu saadaan poistetuksi. Aloitteen on ensisijaisesti koskettava Ranskaa ja Saksaa.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi Ranskan hallitus ehdottaa välittömiä toimia, jotka koskevat rajoitettua mutta ratkaisevan tärkeää asiaa:

Ranskan hallitus ehdottaa Ranskan ja Saksan koko hiili- ja terästuotannon asettamista yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen. Tämän järjestön toimintaan voivat halutessaan osallistua muutkin Euroopan maat.

Yhdistämällä hiilen ja teräksen tuotannon valvonta varmistetaan välittömästi yhteinen perusta taloudelliselle kehitykselle. Tämä merkitsee ensimmäistä askelta kohti Euroopan liittovaltiota ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa näillä alueilla, jotka ovat kauan keskittyneet takomaan aseita sotiin, joiden uhreiksi ne ovat ennen muita päätyneet itse.

Tuotannosta otetaan näin yhteinen vastuu, ja siitä seuraa, että sota Ranskan ja Saksan välillä ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen. Kun perustetaan tällainen vahva tuotantoyksikkö, jonka toimintaan kaikki halukkaat maat voivat osallistua, nämä maat saavat yhdenvertaiset perusedellytykset teolliselle tuotannolleen, ja niiden taloudelliselle yhdentymiselle muodostetaan todellinen perusta.

Tämän tuotannon tulokset koituvat koko maailman hyväksi ketään hylkimättä tai syrjimättä, jotta yhdessä voidaan nostaa elintasoa ja edistää rauhantyötä. Lisääntyneine voimavaroineen Eurooppa voi ryhtyä toteuttamaan yhtä keskeisistä tehtävistään: Afrikan mantereen kehittämistä.

Näin voidaan yksinkertaisin toimin ja nopeasti sovittaa eri näkökohdat toisiinsa, mikä on talousyhteisön perustamisen edellytys, ja antaa kipinä laajenevalle ja syvenevälle yhteisölle, jonka muodostavat veristen ristiriitojen pitkään toisistaan erottamat kansakunnat.

Tämä ehdotus johtaa perustuotannon asettamiseen yhteiseen valvontaan sekä sellaisen uuden korkean viranomaisen perustamiseen, jonka päätökset sitovat Ranskaa, Saksaa ja muita mukaan liittyviä maita. Ehdotus merkitsee siis perustan luomista Euroopan liittovaltiolle, joka on pysyvän rauhan edellytys.

Saavuttaakseen edellä määritellyt tavoitteet Ranskan hallitus on valmis aloittamaan neuvottelut seuraavalta pohjalta.

Yhteisen korkean viranomaisen tehtävänä on taata mahdollisimman nopeasti tuotannon uudenaikaistaminen ja sen laadun parantaminen, hiilen ja teräksen toimittaminen samoin ehdoin Ranskan ja Saksan sekä muiden mukaan liittyvien maiden markkinoille, muualle suuntautuvan yhteisen viennin kehittäminen ja näiden teollisuudenalojen työntekijöiden olojen yhtenäistäminen.

Vaikka mukaan liittyvien maiden tuotannolliset lähtökohdat poikkeavatkin nykyisin toisistaan melkoisesti, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on pantava täytäntöön joitakin väliaikaisia määräyksiä, jotka koskevat tuotanto- ja investointisuunnitelman toteuttamista, hintojen tasausjärjestelyn aloittamista ja sopeutusrahaston perustamista tuotannon järkiperäistämisen helpottamiseksi. Hiilen ja teräksen liikkuminen mukaan liittyvien maiden välillä on välittömästi vapautettava kaikista tullimaksuista, eikä siihen saa soveltaa erisuuruisia kuljetustariffeja. Vähitellen muodostuvat olosuhteet, joissa ikään kuin itsestään varmistuu, että tuotanto jakautuu mahdollisimman järkevästi ja mahdollisimman korkealla tuottavuuden tasolla.

Päinvastoin kuin kansainvälinen kartelli, joka pyrkii kansallisten markkinoiden jakamiseen ja hyödyntämiseen kilpailua rajoittavien toimien ja suurten voittojen avulla, ehdotuksessa hahmoteltu korkea viranomainen takaa samalla sekä markkinoiden yhdistämisen että tuotannon kasvun.

Edellä määritellyt keskeiset periaatteet ja sitoumukset sisällytetään osallistuvien valtioiden allekirjoittamaan sopimukseen. Täytäntöönpanossa käytettävän menettelyn täsmentäminen edellyttää neuvotteluja, jotka käydään yhteisellä sopimuksella nimetyn välittäjän avustuksella. Välittäjän tehtävänä on valvoa, että sopimukset ovat periaatteiden mukaisia, ja ratkaisemattoman erimielisyyden ilmetessä välittäjä vahvistaa hyväksyttävän ratkaisun. Yhteinen korkea viranomainen, jonka tehtävänä on vastata koko hallintajärjestelmän toiminnasta, muodostuu riippumattomista henkilöistä, jotka hallitukset ovat nimenneet tasa-arvoiselta pohjalta. Puheenjohtaja valitaan hallitusten yhteisellä sopimuksella. Korkean viranomaisen päätökset ovat lainvoimaisia Ranskassa, Saksassa ja muissa mukaan liittyvissä maissa. Tarvittavat mahdollisuudet valittaa korkean viranomaisen päätöksistä taataan asianmukaisin määräyksin. Yhdistyneiden Kansakuntien edustaja seuraa korkean viranomaisen toimintaa ja antaa siitä YK:lle kahdesti vuodessa julkisen kertomuksen, jossa selostetaan tämän uuden elimen toimintaa ja erityisesti sitä, kuinka hyvin korkea viranomainen toteuttaa rauhanomaisia päämääriään.

Korkean viranomaisen perustamisella ei puututa yrityksiä koskevaan omistusoikeusjärjestelmään. Tehtäväänsä toteuttaessaan yhteinen korkea viranomainen ottaa huomioon kansainväliselle Ruhrin viranomaiselle annetut valtuudet ja kaikenlaiset Saksalle määrätyt velvoitteet, niin kauan kuin ne ovat voimassa.”

Lähde:

Euroopan komission verkkosivu: 9. päivänä toukokuuta 1950 annettu julistus

http://europa.eu/abc/symbols/9-may/decl_fi.htm

***

Lissabonin sopimus ei ole lopullinen vastaus Euroopan haasteisiin, vaan väliasema matkalla kansanvaltaan, turvallisuuteen ja hyvinvointiin.


Ralf Grahn


J.K. Englanniksi olen artikloittain käynyt läpi Lissabonin sopimuksen syntyhistoriaa ja sopimuksen aiheuttamia muutoksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen. Sopimuksesta Euroopan unionin toiminnasta olen tähän mennessä käsitellyt 84 artiklaa:

http://grahnlaw.blogspot.com/