Eurooppaoikeus

ACTA ja fakta

2012-01-28T11:30:00.000+02:00

Twitterin tunnisteen #ACTA alla käy melkoinen kuhina, mutta vanhentunutta ja väärää tietoa väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista kannattaisi välttää.

ACTA suomeksi

Euroopan komission ehdotus on julkaistu 22 EU:n virallisella kielellä. Liitteenä on kussakin tapauksessa sopimuksen teksti. Suomenkielinen versio liiteteksteineen:

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen

EU ja Suomi allekirjoittivat

EU:n komission ja neuvoston surkeasta tiedotuksesta huolimatta tiedämme ACTA:n tähän mennessä allekirjoittaneet tahot, joukossa Euroopan unioni ja 22 EU-maata, joista Suomi yhtenä. Hallituksen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri on Alexander Stubb.

Suomessa ulkoasiainministeriö sentään tiedotti väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen eli ACTA:n allekirjoittamisesta. Tiedote korosti vain myönteisiä vaikutuksia. Sopimuksen rikosoikeudellisille määräyksille tarvitaan eduskunnan suostumus, mutta hallituksen esitys on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2012.

Euroopan parlamentin hyväksyntä

Kansallisten ratifiointien tapaan Euroopan parlamentti voi hyväksyä tai hylätä tämän kansainvälisen sopimuksen. Asia on tällä hetkellä valiokuntavaiheessa ja menettelyä voi seurata tunnuksella 2011/0167(NLE).

Vastuullinen on kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA), jonka esittelijä Kader Arif ilmoitti juuri EU:n allekirjoituspäivänä julkisesti luopuvansa mietinnön valmistelusta. Vastalauseen (ranskaksi) kautta ACTA-mietinnön valmisteluun tuli lisää dramatiikkaa.

Wikipedia ja ACTA

Verkkotietosanakirja Wikipedia tarjoaa otsikolla Anti-Counterfeiting Trade Agreement lyhyen suomenkielisen johdatuksen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen syntyyn ja sisältöön.

Englanninkielinen Wikipedia tarjoaa huomattavasti perusteellisemman johdatuksen aiheeseen: Anti-Counterfeiting Trade Agreement. Tosin Wikipedian artikkeleiden vaiheittainen synty ja yhteisöllinen tekotapa johtavat toistoihin sekä siihen että jää usein epäselväksi käsitelläänkö varhaisempaa luonnosta tai lopullista tekstiä. Vaikka aivan viime päivien tapahtumia on otettu mukaan, käsittely painottuu aiempiin vaiheisiin. Suosittelen varovaisuutta.

Kannattaa tarkistaa

ACTA-sopimusta vastaan protestoivat ovat yleisemminkin esittäneet vanhentuneita tietoja, joten väitteitä ja mielipiteitä kannattaa verrata lopulliseen sopimustekstiin ja tuoreisiin asiantuntija-arvioihin.

Luonnollisesti myös virallisten tahojen viestintää on syytä tarkastella kriittisesti - faktapohjalta.

Ralf Grahn

J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa yli 900 euroblogin tuoreet kirjoitukset kuin hopeavadilta, myös tietoyhteiskuntaa, Internetiä ja digimediaa koskevissa asioissa.

Tekijänoikeustoimikunta verkkopiratismia vastaan

2012-01-25T06:09:00.000+02:00

Eilen professori Niklas Bruunin johdolla toiminut tekijänoikeustoimikunta luovutti mietintönsä kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteen mukaan verkkopiratismi on toimikunnan hampaissa:

Toimikunta ehdottaa myös säännöksiä teleoperaattoriin kohdistettavasta estomääräyksestä. Tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorin (verkkoyhteyden tarjoajan) estämään asiakkailtaan pääsyn tekijänoikeutta loukkaavalle verkkosivulle, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän tai tekijän oikeudet. Tällaisen säännöksen tarvetta on lisännyt se, että yhä useampi Suomen markkinoillesuunnattu verkkopalvelu toimii ulkomailta käsin. Ehdotuksen tavoitteena on osaltaan vähentää luvattoman verkkojakelun kielteisiä vaikutuksia oikeudenhaltijoille ja kuluttajille sekä ohjata laillisten palveluiden käyttämiseen.

OKM:n verkkosivuilla on tarjolla julkaisun tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Julkaisu on saatavissa suomenkielisenä:

Tekijänoikeustoimikunnan mietintö: Ratkaisuja digiajan haasteisiin; Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:2

Media

Teleoperaattoreiden eriävä mielipide verkkopalvelujen sulkemista vastaan nousi odotetusti esille viestinten alku-uutisissa. Muutama poiminta:

Talous-sanomat, Digitoday: Teleyhtiöt vastustavat Suomen piraattilakia. Juttu sisältää linkin tiedotteeseen, jossa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom perustelee eriävää mielipidettään.

Tietoviikko: FiCom tyrmää nettiestot: ”väärä keino puuttua piratismiin”

Helsingin Sanomat: Toimikunta: Tuomioistuimille oikeus estää pääsy piraattisivustoille

Ralf Grahn

Hallituksen kirjeet EU:n talousunionin vahvistamisesta

2012-01-22T10:19:00.000+02:00

Ennen eduskunnan valiokuntakäsittelyn etenemistä ja sivujen päivitystä hallituksen vakausunionia koskevat kirjeet eivät oikein löytyneet parlamentin sivujen kautta. Tilanteen korjauduttua laitan täydennykseksi linkit selvityksiin:

E-kirje (122/2011 vp): Sopimus talousunionin vahvistamisesta (liitteenä sopimusluonnos 16.12.2011 englanniksi)

E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 12.1.2012; sisältönä sopimusluonnoksen kolmas versio englanniksi)

E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta (VNK 19.1.2012; EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn perustuva jatkoselvitys)

Tähän mennessä neljän sopimusluonnoksen kohdalla hallitus ja eduskunta ovat olleet yleisölle hieman hitaita ja valikoivia.

Ralf Grahn

Suomi ja EU:n vakausunioni: Eduskunnalta lisävalaistusta

2012-01-21T17:02:00.000+02:00

Kirjoituksessa Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni mainittiin jo ulkoasiainvaliokunnan 19. tammikuuta 2012 päivätty lausunto 3/2011 vp, joka koskee valtioneuvoston selvitystä sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta (E-kirje 122/2011 vp sekä VNK:n kaksi jatkokirjelmää, ensimmäinen 12.1.2012 ja toinen 19.1.2012).

Kovin kauaa ei mennyt blogikirjoitukseni julkaisemisesta niin eduskunnan sivuille ilmestyi 20.1.2012 kuluessa useampi päivitys talousunionin vahvistamisesta vakausunionin suuntaan:

Valtiovarainvaliokunnan lausunto 8/2011 vp

Talousvaliokunnan lausunto 28/2011 vp

Perustusvaliokunnan lausunto 24/2011 vp

Suuri valiokunta

Erityisvaliokunnat osoittivat lausuntonsa suurelle valiokunnalle, jonka lausunnon liitteiksi ne otettiin. Myös suuren valiokunnan lausunto on päivätty 20.1.2012:

Suuren valiokunnan lausunto 10/2011 vp

Valtioneuvoston selvitys sopimuksesta talousunionin vahvistamisesta käsitellään yksityiskohtaisimmin suuren valiokunnan kokoavassa lausunnossa, jossa toisaalta viitataan muiden valiokuntien näkemyksiin, toisaalta tuodaan esille omia näkökohtia.

Näillä näkymin Suomi on liittymässä muiden euromaiden rintamaan matkalla kohti vakausunionia.

Kansallisesta konsensuksesta irtaantuvat perussuomalaiset, joiden edustajat ovat väsänneet sopimusta vastustavan eriävän mielipiteen jokaiseen valiokunnan lausuntoon.

Ralf Grahn

EU:n talousunionin vahvistaminen => vakausunioni

2012-01-21T10:01:00.000+02:00

Talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljäs luonnos löytyy onneksi epävirallisista lähteistä. EU:n neuvoston haut tarjoavat edelleen 'ei oota', samoin neuvoston ja euroryhmän tiedotteet, vaikka EU vääntää lausuntoja monista etäisemmistä aiheista hyvinkin halukkaasti.

Eilisen kirjoitukseni jälkeen on julkaistu joitakin artikkeleita pyrkimyksistä EU:n vakausunioniin (Stabilitätsunion).

Talousapua vain ratifioineille

Neljännestä sopimusluonnoksesta tarjoaa kuvan Europaportalen.se, Fredrik Haglund: Finanspakt lockar med krislån (20.1.2012). Kriisilainoja ei heru muille kuin sopimuksen osapuolille. Tarjolla on samalla neljännen luonnoksen pääkohtien esittely.

EUobserver, Valentina Pop: Future EU bail-outs only for treaty signatories, new draft says (20.1.2012). Juttu selittää neljänteen sopimusluonnokseen sisältyviä muutoksia.

Nyt myös EurActiv julkaisi talousunionin vahvistamiseen tähtäävän sopimuksen neljännen version (19.1.2012). Lyhyt kommentti keskittyy siihen että vain sopimuksen ratifioineet maat voisivat saada talousapua Euroopan vakausmekanismilta (EVM): New draft compact handcuffs Ireland (20.1.2012).

Ratifiointivaatimukseen kiinnitti huomiota myös EuropeanVoice.com, Simon Taylor: Eurozone bail-outs only if fiscal pact signed (20.1.2012).

”Reunavaltiot”

Irlanti lähes pakollisine kansanäänestyksineen on taas kerran valokeilassa, kuten The Parliament toteaa: Dublin under pressure to hold referendum on fiscal treaty (20.1.2012).

Vakausunionia pidetään muuten euromaiden 'pakollisiin kuvioihin' kuuluvana yhteisvastuun osoituksena (jossa sopimuksen järkevyyttä ei kyseenalaisteta), mutta kelkasta hypänneen Britannian lisäksi on myös epävarmoja maita.

Demokratian ja perusoikeuksien polkemisesta kuuluisuuteen ponnahtanut Unkari hoippuu lisäksi vararikon partaalla kaukana vakausunionin tavoitteista ja vaateista. Vihdoin näemme että Alankomaat, Belgia ja Luxemburg vievät Unkarin käytöksen EU:n neuvostoon keskusteltavaksi, kuten raportoi FT Brussels blog, Peter Spiegel: The Daily Hungarian: Orban faces more heat (20.1.2012)

Tšekin tasavallan pääministeri on väläytellyt kansanäänestystä ei vain vakausunionista vaan myös euroon siirtymisestä (johon maa sitoutui jo liittymissopimuksessaan). Vakausunionin sopimusluonnos löytyy tämänkin jutun kautta. Vakausunionia koskevat puolueiden kannat ovat levällään kuin Jokisen eväät: Czech Republic mulls referendum on fiscal pact (20.1.2012).

Yleisesti Eurooppamyönteinen ja EU:n ytimiin pyrkivä Puolan hallitus haluaa päästä mukaan heti, eikä vasta euron käyttöönoton jälkeen. EUobserver, Andrew Rettman: Poland renews attack on eurozone-only summits (19.1.2012). Aivan tuorein sopimusversio tulee tosin jonkin verran Puolaa (ja muita euroalueen ulkopuolisia maita) vastaan, mutta Puolan hallitus ehti äänekkäästi vaatia oikeutta osallistua euromaiden huippukokouksiin.

Rutosin vähemmistöhallituksen pääministeri Fredrik Reinfeldt olisi halunnut välttää maansa luisumisen kohti EU:n ulkoreunaa, mutta kaikki oppositiopuolueet ovat torjuneet vakausunioniin osallistumisen, kertoo Europaportalen.se, Anders Selnes: Reinfeldt avvisar undantag från euron (20.1.2012).

Jo edellisenä päivänä Open Europe oli blogissaan tarjonnut eräänlaisen maantieteellisen ja poliittisen periferian kiertoajelun: Fresh Trouble For The Fiscal Pact (19.1.2012).

***

Kuinkakohan lähelle euro plus -sopimuksen jäsenmäärää (23) vakausunioni asettuu ratifiointikierroksen jälkeen?

Ralf Grahn

Avoimuus: Suomi ja EU:n vakausunioni

2012-01-20T08:59:00.002+02:00

Hallitusten välisen yhteistyön varjopuolet kuten hämäräksi jäävä päätöksenteko ja avoimuuden puute tulivat jälleen esille edellisessä blogikirjoituksessa: EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos.

Jos siirrymme julkisen tiedotuksen kansalliselle tasolle, asiat näyttävät hieman paremmilta Suomessa vakausunionin osalta, mutta kuinka paljon?

Hallitus julkaisi EU-ministervaliokunnan sivuilla 22.12.2011 päivätyn kirjelmän, joka sisältää varsin perusteellisen selostuksen neuvoteltavasta sopimuksesta (muttei luonnoksen tekstiä):

Sopimus talousunionin vahvistamisesta (E-kirje)

Eilen hallitus julkais jatkokirjelmän VNK 19.1.2012 E-jatkokirje: Sopimus talousunionin vahvistamisesta. (Käsittelee kolmatta sopimusluonnosta 10.1.2012, mutta ei sisällä tekstiä.)

Arvailujen varaan jää valtioneuvoston jatkokirjelmä VNK 12.1.2012, johon viitataan ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa 3/2011 vp, joka on päivätty 19. tammikuuta 2012.

Jostain syystä hallituksen alkukirjelmä E 122/2011 vp ja mainitut kaksi jatkokirjelmää eivät löydy eduskunnan verkkosivuilta tarjolla olevien linkkien tai tavanomaisten hakujen avulla.

Täysiä avoimuuspisteitä ei siis voi antaa Suomen hallitukselle tai eduskunnalle asiassa joka sekä periaatteiden että talouden tasolla on merkittävä kansalaisten kannalta.

Ralf Grahn

EU:n vakausunioni – neljäs sopimusluonnos julki

2012-01-20T06:31:00.001+02:00

Vaikka Euroopan unionissa perussopimuksen mukaan 'päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia', jäsenvaltioiden hallitusten välinen yhteenkuuluvuus painaa todellisuudessa enemmän kuin kansalaisten tiedonsaanti. Tärkeissä asioissa EU:n kansalaiset pidetään pimennossa, vaikka asiallisesti ei ole syytä toimia 'pimeämmin' puhtaasti hallitusten välisissä neuvotteluissa.

Vaikka avoimuus ja kansalaisten yhdenvertaisuus johtaisivat EU:n neuvoston julkaisemaan tekstit virallisesti, olkaamme paremman puutteessa kiitollisia niille jotka ovat vuotaneet ja julkaisseet EU:n vakausunionia koskevat aiemmat sopimusluonnokset ja viimeksi eilen päivätyn tuoreimman version (virallisesti: sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa).

Tämä 26 jäsenmaan kesken neuvoteltu teksti on ehkä jo se, josta euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat maanantaina 23. tammikuuta ja josta unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin jatkaa tiistaina 24. tammikuuta 2012.

Straneuropa

Marco Zatterin, blogissa Straneuropa artikkeli: Insidia eurodebito per Monti

La Stampa, Straneuropa (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)

The Telegraph

Eilen The Telegraph seurasi euroalueen kriisiä aamusta iltaan.

The Telegraph (sopimusluonnoksen teksti): The EU fiscal draft treaty: in full

Open Europe

Open Europe blog, blogikirjoitus: The Draft Euro Fiscal Pact – Episode IV

Open Europe (sopimusluonnos): Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union (19.01.2012- 16:00)

***

Kyllä yksityistetty avoimuus kelpaa kun jäsenmaiden hallitusten poppoo ja Euroopan unionin neuvosto pihtaavat.

Ralf Grahn

Euroalueen kriisi: Vallan linnakkeesta (Borgen) Tuomiojaan

2012-01-17T06:49:00.002+02:00

Palkittu televisiosarja Vallan linnake (Borgen) esitettiin Suomessa sopivasti ennen kuin oikea Tanska ja maan uusi naispääministeri ryhtyivät hoitamaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta vuoden 2012 alusta.

Ainakin englantilaiset lehtimiehet ovat hyvinkin tietoisia sarjasta, jota BBC Four alkoi esittää vuodenvaihteen jälkeen alkuperäisnimellä Borgen (The Telegraph).

Tanskan puheenjohtajuus alkuun

Blogimerkintä EU Council presidency of Denmark in the media 1/2 sisälsi muun muassa linkit kahdeksaan Tanskan puheenjohtajuudesta kirjoittamaani juttuun. Osa kaksi tarkasteli median reaktioita laajemmin.

Kirjoitus Danmark ordförandeland: Konfliktfrågor i EU käsitteli vakausunionia ja muita ajankohtaisia poliittisia pulmia EU:n ja Tanskan puheenjohtajuuden kannalta.

Edellinen Tanskan ohjelman ja aloituksen tarkastelu blogeissani oli EU Council: Evaluating the Danish presidency programme. Ohjelma tarjoaa luettavaa yleistietoa EU:n ajankohtaisia hankkeita, mutta ei mielestäni palvele syventävän tiedon hakijoita kovinkaan hyvin.

Huomenna, keskiviikkona 18. tammikuuta 2012, Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt esittelee puheenjohtajamaan ohjelman ja painotukset Euroopan parlamentille, joka kokoontuu Strasbourgissa. Kiinnostuneet voivat seurata parlamentin keskustelua suoraan.

Tosielämän draamaa

Draamaa esiintyy myös tosielämässä.

Suomen virallisen toisinajattelijan maineelleen uskollinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen esiintynyt euroskeptikkona ja lähettänyt terveisiä puoluetovereilleen myös Ruotsissa. "Sopimus vakaudesta, koordinaatiosta ja hallinnosta", jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun vakausunionia koskevaksi sopimukseksi, saa huutia Tuomiojan blogissa:

Tosiasiassa koko sopimus on parhaimmassakin tapauksessa tarpeeton ja pahimmassa tapauksessa vahingollinen, ja Suomen olisi perusteltua vastustaa koko sopimusta ja ainakin itse jäädä sen ulkopuolelle.

Odotamme tosin vielä vakausunionia koskevan neljännen version vuotamista julkisuuteen, mutta ei Tuomioja täysin väärässä ole. Asiallisesti sopimus ei ratkaise euroalueen poliittista kriisiä eikä sen talouskriisiä.

Tuomioja ei kuitenkaan esitä minkäänlaista vaihtoehtoista ratkaisua euroalueen kriisien ratkaisemiseen, joten kirjoitus jää protestin asteelle.

Vastalauseen hinta?

Suomi on 17 maan euroalueen ja 23 maan Euro Plus -sopimuksen jäsen, joka 26 EU-maan joukossa neuvottelee vakausunionista.

Vakausunionin hylkääminen euromaan puolelta nähtäisiin vakavana epäsolidaarisuuden osoituksena EU-maiden piirissä.

Britanniaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat halunneet osallistua neuvotteluihin vakausunionin muovaamiseksi. Viime kädessä muutama maa jää todennäköisesti brittien seuraksi EU:n ulkorinkiin. Veikkaukseni viime kädessä hyväsyvistä maista on edelleen 23 maan kieppeillä.

Todennäköisä pudokkaita ovat oikeusvaltion ja EU:n perusarvot syrjäyttävä Unkari ja ennenkin äksyillyt Tšekin tasavalta.

Ruotsi hylkäsi euron käyttöön ottamisen kansanäänestyksessä ja jättäytyi myös Euro Plus -sopimuksen ulkopuolelle. Tuomiojan iloksi maan liittyminen vakausunioniin on epävarmaa. On mahdollista että hän paljolti suuntasi terveisensä sikäläisille puoluetovereilleen.

Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus ei kykene itse osallistumaan vakausunioniin. Sosiaalidemokraatit harkitsevat kuitenkin tuen antamista, jos euroalueen ulkopuolisten maiden velvoitteet jäävät lähinnä vertauskuvallisiksi, kertoo Europaportalen.se.

Ruotsissa nähdään siis vakausunioni linjaratkaisuna klassiseen kysymykseen: Kenen joukoissa seisot?

Ruotsin pysyminen loitolla olisi kuitenkin paljon pienempi poliittinen viesti kuin Suomen tietoinen lähteminen änkyröiden joukkoon. Vakussopimuksen ympärille on rakentumassa uusi EU-maiden ydin, jonka piirissä virallisesti tai epävirallisesti tullaan muovaamaan unionin politiikkaa laajalla rintamalla. Eriseuraisuus olisi kauaskantoinen linjaratkaisu Suomelle.

Päivitys 19. tammikuuta 2012: Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat sittenkin kääntyneet vakausunionia vastaan, kertoo Europaportalen.se, joten maa jää ilmeisesti Unkarin,Tšekin ja Britannian kaltaisten maiden seuraan.

Ralf Grahn

Tanska: neljän prioriteetin ja poikkeuksen paradoksi EU:ssa

2012-01-13T07:40:00.000+02:00

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Tanska profiloituu vihreän, kestävän kehityksen edistäjänä.

Mutta Pohjoismaa Tanska on myös neljän prioriteetin ja neljän poikkeuksen paradoksi EU:n piirissä. Tätä tarkastelemme tarkemmin.

Neljä prioriteettia

Vihreä Eurooppa on yksi puheenjohtujuusohjelman neljästä prioriteetista, mutta kestävän kasvun ajatus läpäisee koko ohjelman:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa

Neljä poikkeusta

Tanska on ainakin paperilla lähes yhtä kaukana EU:n valtavirrasta ja ytimistä kuin Britannia, sillä maalla on neljä poikkeusta EU:n perussopimuksista, vaikka käytännön toiminta on vähemmän repivää.

Tanska on yhteisen puolustuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden, euron ja unionin kansalaisuuden ulkopuolella.

Tanskan ulkopoliittinen instituutti DIIS on tosin selvityksessään todennut etteivät poikkeukset palvele maan etua, mutta yksikään hallitus ei ole vielä rohjennut viedä yhden tai useamman poikkeuksen poistamista tai lieventämistä kansanäänestykseen.

Helle Thorning-Schmidtin johtaman uuden hallituksen taholta kuuluu taas ääneen ajattelua ulkopuolisuuden vähentämisestä. (Britanniassa poliittisen keskustelun suunta on päinvastainen.)

Paradoksi

Neuvoston puheenjohtajuus johtaa paradoksiin kun pysyvähköt poikkeukset ja ajankohtaiset haasteet kohtaavat.

Karkeasti ottaen ensimmäinen prioriteetti Vastuullinen Eurooppa koskee euroalueen rahoitus- ja talouskriisin torjumista ja neljännen painopisteen Turvallinen Eurooppa alle kuuluisi puolustuspolitiikka. Siihen sisältyvät oikeus- ja sisäasiat sekä EU:n kansalaisuus, käytännössä laajat, periaatteellisesti tärkeät ja lisäksi nopeasti kehittyvät politiikka-alat.

Euro Plus ja vakausunioni

Ristiriitaa vähentää Tanskan pääosin rakentava asenne EU-yhteistyöhön. Maa osallistuu myös Euro Plus -sopimukseen yhdessä 17 euromaan ja viiden muun euroalueeseen kuulumattoman EU-maan kanssa. Tanska neuvottelee 26 EU-maan lailla talousunionin vahvistamiseen tähtäävästä sopimuksesta, vaikka euromaat tässäkin muodostavat ytimen. (Vain Britannia torjuu jo tässä vaiheessa, joskin saanee viime kädessä seurakseen muutaman pudokkaan.)

Muun muassa Open Europe -blogin kautta on saatavissa hallitusten väliseen vakausunioniin tähtäävän sopimuksen kolmas, 10. tammikuuta 2012 päivätty luonnos, jossa sekä nimi että sisältö ovat taas muuttuneet (nyt: Draft treaty on stability, coordination and governance in the economic and monetary union).

(Avoimuuden ja reilun pelin nimissä, ja kun luonnokset joka tapauksessa vuodetaan julkisuuteen, eikö EU:n neuvosto voisi julkaista vakausunionin nykyiset ja tulevat sopimusversiot virallisesti? Käytäntöä voisi sitten laajentaa muihinkin asioihin jotka kiinnostavat kansalaisia ja yrityksiä Euroopassa. Voisikohan Tanska lisätä läpinäkyvyyttä?)

Joustavalla asenteella ja mahdollisilla erityisjärjestelyillä Tanska kykenee hoitamaan vetovastuunsa tosimaailmaan perustuvien prioriteettien ja sisäpolitiikkaan pohjautuvien poikkeusten ristiriidasta huolimatta.

Ralf Grahn

Tanska vesijohtovedellä maineeseen: Painotukset EU:n neuvoston puheenjohtajana

2012-01-10T08:51:00.000+02:00

Vuoden 2012 alusta Pohjoismaa ryhtyi luotsaamaan Euroopan unionin neuvoston toimintaa. Perjantaina Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt ja hänen hallituksensa esittelivät puheenjohtajamaan kuuden kuukauden työohjelman:

Europa i arbejde: Program for det danske formandskab for Rådet for den Europæiske Union 2012, 1. januar – 30. juni 2012 (60 sivua)

Tanskan puheenjohtjuussivuston kautta ohjelma löytyy myös englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Twitterissä viestintää voi seurata ja keskusteluun osallistua tunnisteella #eu2012dk.

Tanska otti vastaan viestikapulan Puolalta ja heinäkuun alusta vetovastuu siirtyy Kyprokselle.

Prioriteetit

Neljän laajan otsikon alle Tanskan hallitus on koonnot puheenjohtajuuden neljä prioriteettia jäsenmaiden EU-politiikan kannalta:

* Vastuullinen Eurooppa
* Dynaaminen Eurooppa
* Vihreä Eurooppa
* Turvallinen Eurooppa

Johdannossa (sivut 4-6) painotukset kuvataan lyhyesti. Tämän jälkeen ohjelman yleinen osa siirtyy yksityiskohtaisempaan käsittelyyn aiheittain (sivut 7-22), joten jo tällä saa käsityksen EU:n lähiajan toiminnasta.

Vastuullinen Eurooppa

Vastuullinen Eurooppa koskee EU:n ja euroalueen talouskriisin torjuntaa ja sitä käsittelin ruotsiksi blogissani Grahnblawg. Asiaan liityviä aihepiirejä blogeissani ovat euroaluuen kriisi sekä eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n vuoden 2012 kasvuselvitys liitteineen.

Kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy eilen tapasi Thorning-Schmidtin Kööpenhaminassa hän esitti virallisten oppien mukaisen tiivistelmän talouskriisin torjuntatyöstä.

Dynaaminen Eurooppa

Dynaamisen Euroopan alta löytyvät toimet talouskasvuun palaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi julkistalouksien rajoitteista huolimatta. Esittelin ja kommentoin tätä ohjelman osuutta englanniksi blogissani Grahnlaw. Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen lippulaivahankkeita, kuten digitaalistrategiaa (ml televiestintä), sekä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia (ml sähköiset sisämarkkinat ja tekijänoikeudet) koskevat blogikirjoitukseni täydentävät kuvaa.

Huomenna ja ylihuomenna Euroopan komissio puheenjohtaja José Manuel Barroso vierailee perinteiseen tapaan uudessa puheenjohtajamaassa. Tällöin keskustellaan varmasti enemmän kasvu- ja työllisyysuudistuksista, joissa komissiolla on keskeinen rooli ehdotusten laatijana. Yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään 12. tammikuuta 2012 kello 11.15 paikallista aikaa.

Vesijohtovedellä maineeseen

Tanskan hallitus haluaa profiloitua tiukan taloudenpidon ja ekologisen ajattelun edistäjänä. EU-kriittinen Open Europe ja euroblogin kirjoittaja Jon Worth vertailivat blogeissaan eri puheenjohtajuusbudjetteja, joista Tanskan 35 miljoonan euron panostus on ”pihi”.

Varsinaiseksi talous- ja ekoajattelun vertauskuvauksi on kuitenkin noussut Tanskan hallituksen ilmoitus siitä, että sen järjestämissä kokouksissa ei enää tarjota pullotettua vettä. Worthin mainitsema vesijohtovesi ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen, esimerkkinä AFP (Google News).

***

Vihreä Eurooppa (josta saimme esimakua) ja Turvallinen Eurooppa tulevat käsittelyyn lähiaikoina.

Ralf Grahn

Eurooppa 2020 -strategian uudistukset hitaasti alkuun EU-maissa

2012-01-08T16:54:00.000+02:00

Edellisessä kirjoituksessa Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä vedin yhteen vuoden 2012 kasvuselvityksen käsittelyn suomeksi tähän mennessä. Mukavuussyistä tarjoan seuraavaksi uudelleen linkit EU:n kasvuselvityksen dokumentteihin. Tämän jälkeen tarkastelen Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumista.

Kasvuselvitys liitteineen

Koska komissio ei vieläkään halua tiedottaa yhtä laajasti kaikille kieliryhmille, lähdemme ”verkkovierailulle” neuvoston puolelle liitteiden löytämiseksi. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis varsinaisen kasvuselvityksen ja sen neljä liitettä, yhteensä viisi asiakirjaa, jotka löytyvät myös suomeksi:

Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)

Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)

Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)

Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)

Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)

EU2020-strategian tarkoitus

Tilannekatsaus, kasvuselvityksen ensimmäinen liite, kertoo kuinka älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouskasvuun tähtäävä uudistusohjelma Eurooppa 2020 on edistynyt jäsenmaissa ja EU:n tasolla.

Johdannossa komissio muistuttaa EU2020-strategian tarpeesta ja tarkoituksesta (sivu 2):

EU:n on historiansa syvimmässä talouskriisissä. Sen on siksi tehtävä kaksin verroin enemmän kasvun vauhdittamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Enää ei ole tarpeen erottaa toisistaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, koska pitkän aikavälin talousnäkymillä on lyhyellä aikavälillä välitön vaikutus maiden valtionlainojen kustannuksiin. Pitkän aikavälin uudistuksia on toteutettava samaan aikaan lyhyen aikavälin toimenpiteiden kanssa.

Eurooppa 2020 -strategiassa korostetaan perustellusti tarvetta uuteen kasvu-uraan, jonka avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava talous, korjata Euroopan taloudessa olevat rakenteelliset puutteet, parantaa sen kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä luoda perusta kestävälle sosiaaliselle markkinataloudelle.

EU2020-strategian tavoitteet

Tilannekatsaus muistuttaa tiiviisti EU2020-strategian tavoitteista (jotka jäsenmaiden päämiehet ovat asettaneet)(sivu 2):

Strategiassa määritellään yleistavoitteet, jotka EU:n olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on tilanne, jossa työllisten osuus EU:n 20–64-vuotiaasta väestöstä on 75 prosenttia, jossa EU:n BKT:stä 3 prosenttia investoidaan T&K:hon, jossa 20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutettu ja jossa koulunkäynnin keskeyttävien osuus on alle 10 prosenttia ja vähintään 40 prosenttia nuoremmasta sukupolvesta suorittaa korkea-asteen (alempi korkea-aste) tai vastaavan tutkinnon. Lisäksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhan alla olevien määrää on tarkoitus vähentää 20 miljoonalla. Nämä tavoitteet ovat yhteydessä toisiinsa, ja ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten EU yleisesti ottaen onnistuu pyrkimyksissään. Ne vaativat kaikilta jäsenvaltioilta yhteisiä toimia, joita tuetaan EU:n tason toimilla.

Luvussa 2 (sivut 3-4) käydään läpi tärkeimmät tulokset jäsenmaissa tavoite kerrallaan:

* Koulutustavoite
* Työllisyystavoite
* Tutkimusta ja kehittämistä koskeva tavoite
* Köyhyyden vähentämistä koskeva tavoite
* 20/20/20-tavoite

EU2020-uudistusten alkutaival

Alkuvauhti ei vielä riitä tavoitteiden saavuttamiseen ”tasaisen vauhdin taulukolla”, joten EU-maissa on lisättävä kaasua, toteaa tilannekatsaus.

Lähes kaikki EU-maat ponnistelevat julkisen talouden tasapainottamiseksi. Useiden kohdalla valtion lainanotto, mukaan lukien vanhan velan kierrätys, on muodostunut karmaisevan kalliiksi. Siksi Euroopan maissa on vain vähän mahdollisuuksia velkaelvytykseen tai kalliisiin uudistuksiin.

Mahdollisuuden tarjoavat laadulliset uudistukset, jotka eivät rasita budjettitaloutta. Niillä kevennetään yritysten sääntelyä, edistetään kilpailua tai avataan mahdollisuuksia tuote-, palvelu ja työmarkkinoilla.

Lissabonin strategian menetetyn vuosikymmenen jälkeen vuonna 2010 hyväksytyn EU2020-strategian hidas käynnistyminen jäsenmaissa uhkaa jättää Euroopan kilpailukyvyn entistä kauemmaksi nopeasti kehittyvien maiden vauhdista.

Ralf Grahn

J.K. Onko hyväksyttävää tai edes mahdollista että Euroopan unionin jäsenmaassa lähdetään purkamaan EU:n perusarvoja kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia. Näin on kuitenkin tapahtunut Unkarissa. Bloggingportal.eu:n viikkokatsaus Week in Blogginportal kuvaa huolestuttavaa kehitystä. Vielä monipuolisemmin euroblogien näkemykset tunnisteen #Hungary alla.

Suomeksi EU:n kasvuselvityksestä

2012-01-08T09:52:00.000+02:00

Kootaan välillä langat käsiin. Kirjoituksesta EU:n talousopit vuodelle 2012 löytyvät linkit aiempiin blogimerkintöihin (FI SV EN) komission käynnistämän eurooppalaisen ohjausjakson asiakirjoista. Nämä dokumentit ovat vuotuinen kasvuselvitys 2012 ja sen neljä liitettä.

Komission suomenkielinen Eurooppa 2020 -sivusto on nyt kohentunut niin, että tarjolla on linkki kasvuselvitykseen suomeksi. Tärkeät liitteet komissio tarjoaa täällä edelleen vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Vaihtoehtoisen reitin tarjoaa Eur-Lex, joka päällisin puolin näyttää tarjoavan kasvuselvityksen 22 virallisella EU-kielellä. Todellisuudessa myöhemmin lisätyt linkit englannin-, ranskan- ja saksankielisiin versioihin eivät edelleenkään johda varsinaiseen kasvuselvitykseen vaan johonkin sen liitteistä. Puutelistalla on edelleen että 'tähän asiakirjaan viittaavat asiakirjat' ei avaa tietä liitteisiin.

Varsinainen kasvuselvitys löytyy silti suomeksi hyvässä järjestyksessä myös Eur-Lexin kautta:

KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012 VOL. 1/5; Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen

Kasvuselvityksen esittely suomeksi

Suomeksi esittelin vuoden 2012 kasvuselvityksen pääkohdat täällä, asiakirjahaun tulokset täällä ja komission viestinnän siihen mennessä olemattomat kohennukset täällä.

Näin ollen tilannekatsaus Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) toteutumisesta on vuorossa seuraava.

Ralf Grahn

EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012 ja kielisyrjintä: Valpas ja reagoiva komissio?

2012-01-04T08:02:00.000+02:00

Vuoden 2012 kasvuselvitys on komission keskeinen talouspoliittinen linjaus, joka käynnisti talouspolitiikan kehittämiseen ja koordinointiin tähtäävän eurooppalaisen ohjausjakson, jonka on määrä tuottaa tulosta kaikissa EU:n jäsenmaissa ja unionissa kokonaisuutena kansalaisten hyväksi.

Komission kyvyt

On mielenkiintoista nähdä kuinka tarkasti Euroopan komissio seuraa diplomityötään talouspolitiikan alalla, Vuotuista kasvuselvitystä 2012 tärkeine liitteineen, sosiaalisen median kautta: blogit, Twitter ja Facebook.

Toiseksi odotan kiinnostuneena kuinka nopeasti komissio korjaa tiedotuksensa tarjoamalla asiakirjat näkyvästi kaikilla EU:n virallisilla kielillä (iiriä lukuun ottamatta).

Valppaus ja reaktionopeus ovat siis tarkastelun kohteina.

Toistaiseksi on kulunut vain muutama työpäivä kirjoitussarjan alkamisesta 1. tammikuuta 2012:

Eurooppaoikeus (FI): EU:n vuotuinen kasvuselvitys

Grahnblawg (SV): EU: Årlig tillväxtöversikt 2012

Grahnblawg (SV): Lägesrapport för Europa 2020-strategin

Grahnlaw (EN): EU2020 stands for 20 missing languages

Nollatulos

Komission kolme verkkosivua ovat edelleen muuttamatta (EU2020, Ecfin, Barroso). Asiakirjat ovat tarjolla vain englannin, ranskan ja saksan kielellä.

Englanniksi Eur-Lex tarjoaa luettavaksi liitteen yhteisen työllisyysraportin luonnos (Draft Joint Employment Report) kun etsinnän kohteena on varsinainen kasvuselvitys (Annual Growth Survey 2012) 23.11.2011 COM(2011) 815. Oikeusportaalista löydämme varsinaisen kasvuselvityksen 19 kielellä, mutta emme liitteitä emmekä kasvuselvityksen tekstiä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi (taikka iirin kielellä).

Nollatulos tähän mennessä.

Neuvoston asiakirjahaulla - asiakirja 17229/11 - voimme kuitenkin löytää vuoden 2012 kasvuselvityksen liitteineen (ADD 1, 2, 3 ja 4) suomeksi tai jollain muulla kielellä, joten komissio voisi helposti lopettaa kielisyrjinnän.

Alkaako tapahtua?

Ralf Grahn

J.K. Joulukuun puolessavälissä kirjoitin New Europe -lehden pyynnöstä jutun Any hope for Europe?, joka sisältää tiivistelmän Euroopan unionin ja euroalueen heikkouksista sekä demokraattisesti hyväksyttävästä tulevaisuudesta. Lehden vuodenvaihteen numero on nyt luettavissa.

EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012 liitteineen suomeksi

2012-01-02T07:36:00.000+02:00

Outoa vaatimattomuutta komission taholta. Kynttilän pitäminen vakan alla ei kuulu EU:n toimielinten tunnusomaisiin piirteisiin.

Jostain syystä komission EU2020-teemasivu tarjosi vuotuisen kasvuselvityksen vuodelle 2012 ja sen liitteet vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Myöhemmin totesin että sama kolmikielisyys vallitsi myös komission talous- ja rahoitusasioiden pääosaston verkkosivulla EU economic governance ja puheenjohtaja José Manuel Barroson sivulla New action for growth,governance and stability.

Kaikki eivät arvaa navigoida sinne, mutta EU:n oikeusportaali Eur-Lex tarjosi viimein vuotuisen kasvuselvityksen 19 muulla EU-kielellä, mutta mitään yhteyttä liitteisiin ei ollut. Kasvuselvitys suomeksi:

KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen

Kasvuselvitys liitteineen on komission talouspoliittisen uudistusajattelun, aloitteellisuuden ja osaamisen kruununjalokivi. Kuinka innoitetaan jäsenmaiden poliitikot ja hallinnot alue- ja kuntatasoa myöten sekä rakennerahastojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, jos valtaosa sisällöstä ja kielistä jätetään pimentoon?

Neuvosto

Koko uudistusnivaska löytyy eri EU-kielillä, mutta naapurin tontilta. Neuvoston asiakirjahaun avulla voimme kaivaa esille koko paketin, siis viisi asiakirjaa myös suomeksi:

Vuotuinen kasvuselvitys; 2012 KOM(2011) 815 lopullinen (neuvoston asiakirja 17229/11)

Tilannekatsaus Eurooppa 2020 -Strategian toteuttamiseen; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 2/5 – LIITE I (asiakirja 17229/11 ADD 1)

Makrotaloudellinen kertomus; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 3/5 - LIITE II (asiakirja 17229/11 ADD 2)

Luonnos: yhteinen työllisyysraportti; KOM(2011) 815 lopullinen Vol. 4/5 Liite 3 (johdonmukaisemmin III; asiakirja 17229/11 ADD 3)

Kasvua edistävät veropolitiikat jäsenvaltioissa ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa; KOM(2011) 815 lopullinen VOL. 5/5 - LIITE IV (asiakirja 17229/11 ADD 4)

Vaatimattomuus kaunistaa – ainako?

Ralf Grahn

EU:n vuotuinen kasvuselvitys 2012

2012-01-01T09:40:00.000+02:00

Vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä on syytä suunnata katse tulevaan myös Euroopan unionin tasolla.

Viime vuonna julkaistu ensimmäinen kasvuselvitys (2011) oli tiivis ja havainnollinen kuvaus Euroopan unionin ja jäsenmaiden talouspolitiikan haasteista. Koottiin yhteen julkisen talouden vakauttaminen, kasvuun tähtäävät rakenneuudistukset ja työllisyys johdonmukaisen hallinnan aikaansaamiseksi.

Vuoden 2012 kasvuselvitys

Toinen suunnittelu- ja seurantakierros – eurooppalainen ohjausjakso - voitiin käynnistää huomattavasti aikaisemmalla aikataululla. Komission monikielinen Eurooppa 2020 -sivusto näyttää linkittävän vuoden 2012 kasvuselvitykseen liitteineen myös suomeksi. Todellisuudessa linkki tarjoaa asiakirjalle kolme kielivaihtoehtoa, jotka ovat komission työkielet: englanti, ranska ja saksa.

Sama toistuu kasvuselvityksen liitteiden osalta, jotka ovat:

* Kertomus Eurooppa 2020 -ohjelman edistymisestä
* Makrotaloudellinen kertomus
* Yhteinen työllisyysraportti
* Kasvua edistävät jäsenvaltioiden veropolitiikat ja verotuksen parempi koordinointi EU:ssa

Eur-Lexin kautta ovat kuitenkin löydettävissä varsinaisen kasvuselvityksen muut kieliversiot, mukaan lukien suomi (pdf):

KOMISSION TIEDONANTO Vuotuinen kasvuselvitys 2012; VOL. 1/5 Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 815 lopullinen (20 sivua)

Lähtökohdat ja haasteet

Ensimmäinen ohjausjakso ei toteutunut aivan nappiin (sivu 3):

Vaikka tilanne vaatii kiireellisiä toimia, jäsenvaltiot ovat edistyneet vuotta 2011 koskevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä esitettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanossa odotettua heikommin. Jäsenvaltiot eivät vielä ole ottaneet täyttä vastuuta talouden uuden ohjaus- ja hallintajärjestelmän puitteissa sovituista radikaaleista muutoksista.

Komission mielestä vuoden 2012 tärkeimmät haasteet ovat (sivu 3):

▪ Eriytetyt, kasvua edistävät strategiat julkisen talouden vakauttamiseksi
▪ Talouden normaalin luotottamisen palauttaminen
▪ Nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen
▪ Työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen
▪ Julkishallinnon nykyaikaistaminen

Luvuittain (1-5) käsitellään tavoitteita tarkemmin. Jos yksinkertaistamme lukujen ydinsanomat vielä tiiviimpään muotoon, avainsanoiksi voivat tulla esimerkiksi julkinen talous, pankit, kasvu-uudistukset, työllisyys ja hyvä hallinto.

Vaikka jäsenmaiden talouksien tila on hyvin erilainen, komission esittämät yleistajuiset linjaukset ovat arvokkaita myös kansallisen tason talouspolitiikasta kiinnostuneille.

Etenemistä koskevien päätelmien (luku 6) jälkeen tulee liite, johon on koottu kasvupotentiaalin kohentamiseen liittyviä toimia (sivulta 16). Ne on jaettu kolmeen ryhmään:

I. Otetaan enemmän irti siitä, mistä EU:n tasolla on jo sovittu
II. Nopeutetaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käsiteltävänä olevien ehdotusten hyväksymistä
III. Käsitellään nopeasti ehdotukset, joita komissio aikoo tehdä lähikuukausina

Ralf Grahn

EU:n komissio 2012: Kasvua edistävät sisämarkkinat

2011-12-31T06:42:00.002+02:00

EU-maat ja niiden johtajat ovat olleet tiedotusvälineiden otsikoissa rimpuillessaan euroalueen kriisiä vastaan. Jos mietimme Euroopan tason rakenteita, toimivaltaa ja demokratiaa, näky ja tulokset muistuttavat menneiden vuosisatojen ratsuväkijoukkuetta, joka on joutunut (ja itsensä laittanut) nykypäivän ohjussodan keskelle.

Vuoden 2012 kynnyksellä ajattelin siksi luoda silmäyksen Euroopan komissioon, joka jatkaa toimintaansa sisämarkkinoiden kehittämiseksi sekä pyrkii innoittamaan jäsenmaita talousuudistuksiin Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden avulla.

Työohjelma 2012

Johdatuksena toimii komission työohjelma, joka on julkaistu 22 kielellä; suomeksi:

Komission työohjelma vuodeksi 2012: Eurooppaa uudistamassa; VOL. 1/2 Bryssel 15.11.2011 KOM(2011) 777 lopullinen (12 sivua)

Olkoonkin että johdanto kuvaa haasteita asiallisesti ottaen oikein, silti inspiroimaan pyrkivä tyyli tuo mieleen yleis(neuvosto)liittolaisen kielenkäytön (langue de bois, sanovat ranskalaiset).

Toisesta luvusta lähtien virkakieli muuttuu hieman arkisemmaksi ja asiapitoisemmaksi. Sisältö tarjoaa katsauksen käynnissä oleviin uudistuksiin ja luvattuihin ehdotuksiin.

Keskityn seuraavassa sisämarkkinoihin, jotka vuoden 1957 Rooman sopimuksesta lähtien muodostavat Euroopan yhdentymisen ja komission toiminnan selkärangan.

Kasvua edistävät sisämarkkinat

Jakso 3.1. Kasvua edistävät sisämarkkinat (sivulta 5) mainitsee sisämarkkinoiden toimenpidepaketin (Single Market Act) ja sen 12 keskeistä ehdotusta, jotka on ristitty viputekijöiksi. Komissio toivoo aloitteiden nopeaa käsittelyä, mihin myös maiden päämiesten Eurooppa-neuvosto on kannustanut.

Keskeiseen asemaan komissio nostaa seuraavat uudistusalat, joista tarjotaan tiivis luonnehdinta:

* Eurooppalainen tutkimusalue
* Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila
* Palveludirektiivin täytäntöönpano
* Energian sisämarkkinoiden luominen
* Digitaalistrategian toteuttaminen, ml. immateriaalioikeuksien hallinnointi
* Kuluttaja-asioiden toimintaohjelma

Yritysten kannalta tärkeä, vaikka harvemmin tiedotusvälineissä näkyvä, on jakson 5.2 Järkevä sääntely (sivulla 11). Komission mukaan hallinnollisten rasitusten vähentämisohjelma tulee saavuttamaan vähennys- ja säästötavoitteensa päättyessään vuonna 2012. Pienyritysten taakkaa sovitetaan erityisesti ja mikroyrityksille harkitaan joko vapautuksia velvoitteista tai huomattavia helpotuksia.

Ralf Grahn

Euroopan parlamentti: avoin internet ja verkon neutraliteetti EU:ssa

2011-12-28T08:38:00.000+02:00

Europarlamentti hyväksyi marraskuussa päätöslauselman, jossa se otti kantaa komission Euroopan digitaalistrategiaan ja sähköisten sisämarkkinoiden kehittämiseen liittyvään tiedonantoon:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. marraskuuta 2011 avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa P7_TA(2011)0511. Menettelyn vaiheita voi seurata tunnuksella 2011/2866(RSP).

Euroopan parlamentin kannanotossa korostuvat yleiseurooppalainen näkökulma myös yritystoiminnan kannalta sekä kansalaisten ja kuluttajien edut.

Parlamentti pitää internetin neutraliteettia tärkeänä periaatteena ja tukee komission pyrkimystä säilyttää internet avoimena ja neutraalina.

EP näkee että liikenteenhallinta voi johtaa kilpailunrajoituksiin ja syrjintään, joten se kannattaa komission lupausta julkaista BERECin käynnissä olevat selvitykset mahdollisista haitallisista menettelyistä.

EP raottaa uuden EU-lainsäädännön mahdollisuutta BERECin selvitysten valmistuttua, useiden etujen kannalta: sananvapaus, tiedonsaannin vapaus, kuluttajien valinnanvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistaminen sekä tehokkaan kilpailun ja innovoinnin aikaansaaminen ja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon internetin käyttöön liittyvien moninaisten etujen edistäminen.

Parlamentti toivoo kansallisilta kilpailu- ja sääntelyviranomisilta toimia kilpailunrajoitusten ja syrjinnän estämiseksi sekä ”best effort” -palveluiden ylläpitämiseksi.

EP toivoo erityisesti avoimen ja ymmärrettävän kuluttajatiedon lisäämistä, muun muassa liittymien todellisten siirtonopeuksien suhteen.

Taustaksi

Komissio

Euroopan parlamentin kannanotto oli siis tiedossa kun EU:n (tele)viestintäministerit ottivat kantaa internetin avoimuuteen ja verkkopalveluiden puolueettomaan hallinnointiin joulukuussa.

Kirjoituksessa EU-komission raportti: Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa oli linkkien lisäksi puhetta Euroopan komission keväällä julkaisemasta tiedonannosta (22 kieliversiota):

Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa; Bryssel 19.4.2011 KOM(2011) 222 lopullinen (10 sivua)

Neuvosto

Mainitsin myös neuvoston vastauspuheenvuoron yleispäätelmissä (toistaiseksi julkaistu vain englanniksi, ranskaksi ja puolaksi):

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11)

Neuvoston (yleis)päätelmät viittasivat yksityiskohtaisempiin päätelmiin, jotka löytyvät myös suomeksi pysyvien edustajien (Coreper) hyväksymässä muodossa ennen neuvoston istuntoa:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – "Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa" – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 1. joulukuuta 2011 (07.12) (asiakirja 17904/11)

Neuvoston kokouksen päätteeksi julkaistut päätelmät löytyvät englanninkielisenä tiedotteena:

Council conclusions on the open internet and net neutrality in Europe 3134th TRANSPORT, TELECOMMUNICATIONS and ENERGY Council meeting; Brussels, 13 December 2011

BEREC

Jo useaan otteeseen mainittu BEREC on Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin, joka perustettiin EU:n asetuksella 1211/2009.

Myös Euroopan parlamentin mainitsemasta BERECista löytyy kirjoituksia, viimeksi englanniksi: koonnos Electronic communications in EU: BEREC blog posts, työohjelmaa koskeva eCommunicatons: BEREC Work Programme 2012 ja avoimuusnäkökulmaa lähestyvä BEREC consultation on draft Guidelines on Net Neutrality and Transparency.

Avoimuusnäkökulman käsittely on nyt edennyt suuntaviivojen antamiseen:

BEREC Guidelines on Transparency in the scope of Net Neutrality: Best practices and recommended approaches BoR (11) 67 (December 2011; 69 pages)

Ralf Grahn

Sähköisen viestinnän sääntely EU:ssa: taustalla BEREC

2011-12-26T10:17:00.000+02:00

Pari vuotta sitten perustettiin EU:n asetuksella 1211/2009 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC). Jäsenmaiden hallitukset sopivat myöhemmin BERECin viraston kotipaikasta, joksi tuli Latvian Riika. Viraston avajaiset pidettiin 14. lokakuuta 2011, joten niistä ei ole kulunut edes kolmea kuukautta.

Euroopan digitaalistrategiasta vastaava varapuheenjohtaja Neelie Kroes korosti avaustilaisuudessa kolmea haastetta: verkkovierailuja, verkon neutraliteettia sekä digitalisointia huippunopean laajakaistan ja taitojen levittämisen kautta.

BERECin toiminta

Olen viime päivinä käsitellyt BERECin toimintaa blogeissani johdattamalla lukijoita kohti vuoden 2012 työohjelmaa:

Grahnblawg (SV): Berec om nätneutralitet och öppenhet

Eurooppaoikeus (FI): Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)

Grahnlaw (EN): Body of European Regulators for Electronic Communications (BEREC)

Grahnlaw (EN): EU electronic communications: BEREC medium term strategy consultation

Grahnlaw (EN): EU electronic communications: BEREC Work Programme 2012

Grahnlaw (EN): BEREC draft Work Programme 2012 consultation procedure

Grahnlaw (EN): Report on the consultation of the BEREC draft Work Programme 2012

Grahnblawg (SV): Elektronisk kommunikation i EU: Bakgrund till Berec 2012

***

Tämän koonnoksen jälkeen siirryn käsittelemään BERECin työohjelmaa vuodeksi 2012.

Ralf Grahn

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC)

2011-12-22T06:33:00.000+02:00

Euroopan unionin telelainsäädännön vuoden 2009 uudistuksen osana perustettiin uusi yhteistyöelin, englanniksi Body of European Regulators for Electronic Communications (BEREC), jonka lyhyesti esittelin (Grahnlaw EN). Sääntelyviranomaisten edustajat kokoontuivat ensimmäisen kerran BERECin puitteissa vuoden 2010 tammikuussa (GrahnlawSF FI).

BEREC-asetus 1211/2009

Muun EU-lainsäädännön tapaan asetus yhteistyöelimen perustamisesta löytyy 23 virallisella kielellä; suomeksi:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta; EUVL 18.12.2009 L 337/1

Kotipaikka Riika

Seuraavana keväänä jäsenmaiden hallitukset sopivat siitä että BERECin kotipaikaksi tuli Riika:

JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN YHTEISELLÄ SOPIMUKSELLA HYVÄKSYMÄ PÄÄTÖS, annettu 31 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) viraston kotipaikan sijainnista (2010/349/EU); EUVL 23.6.2010 L 156/12

BERECin virasto on toiminut Latvian Riiassa vasta hieman kolmatta kuukautta. Avajaiset olivat 14. lokakuuta 2011 (tiedote).

Sääntelyneuvosto

Yhteistyöelimen muodostaa sääntelyneuvosto (Board of Regulators), johon kuuluu kunkin jäsenmaan kansallisen sääntelyelimen (National Regulatory Authority NRA) johtaja tai muu korkean tason edustaja. Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden kansallisilla sääntelyviranomaisilla on tarkkailijan asema.

Kansalliset sääntelyelimet – FICORA

Kansalliset sääntelyelinten nimet linkkeineen löytyvät täältä. Suomen kansallinen sääntelyelin on Viestintävirasto (Kommunikationsverket, Finnish Communications Regulatory Authority FICORA) Helsingin Ruoholahdessa.

BERECin toiminta

Sääntelyneuvosto kokoontui viimeksi Bukarestissa 8.-9. joulukuuta 2011 (tiedote). Päätöspöytäkirja löytyy täältä.

Yleiskuvan tulevasta toiminnasta saa ensi vuoden toimintasuunnitelmasta:

Work Programme 2012 BEREC Board of Regulators BoR (11) 62 (18 sivua)

BERECiin ja sen toimintaan voi tutustua ainakin vielä varsin pelkistettyjen verkkosivujen kautta. Esimerkiksi RSS-syötteestä ei näy jälkeäkään, mikä ala huomioon ottaen ihmetyttää. Ajankohtaiset ja vanhemmat asiakirjat löytvät täältä.

Ralf Grahn

EU-komission raportti: Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa

2011-12-19T08:44:00.000+02:00

Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia; Grahnblawg SV) kokoontui siis 12. ja 13. joulukuuta 2011 (yleispäätelmät EN). Viestintäasioiden joukosta löytyi kohta avoin internet ja verkon neutraliteetti, josta neuvosto antoi yksityiskohtaiset päätelmät.

Esittelin yleispäätelmät (Grahnblawg SV ja Grahnlaw EN). Tämän jälkeen katsoin mitä Euroopan digitaalistrategia lupasi (Grahnlaw EN) ja seuraavaksi mitä julkinen kuuleminen verkon neutraliteetista toi tullessaan (Grahnlaw EN).

KOM(2011) 222

Valmisteluvaiheen päätteeksi komissio julkaisi keväällä tiedonannon, joka on saatavissa 22 EU-kielellä; suomenkielinen versio (pdf):

Avoin internet ja verkon neutraliteetti Euroopassa; Bryssel 19.4.2011 KOM(2011) 222 lopullinen (10 sivua)

Tiedonanto tarjoaa tietoa sekä valmisteluprosessista että internetin neutraliteettiin liittyvistä asioista. Keskeisellä sijalla on teleoperaattoreiden harjoittama liikenteen hallinta. EU:n televiestintää koskevat kilpailusäännöt ja viestinnän uudet puitteet (2009) esitellään pääkohdittain, myös kuluttajien kannalta.

Julkisessa kuulemisessa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin BEREC (Body of European Regulators for Electronic Communications) oli lausunnossaan tuonut esille joitakin ongelmia, jotka vaativat lisäselvittelyä (tiedonannon sivu 6):

Vastineessaan julkiseen kuulemiseen BEREC totesi, että tiettyjen operaattorien taholla on esiintynyt datan epätasa-arvoista kohtelua. BEREC nosti esiin muutamia sekä käyttäjien että sisällöntarjoajien huolenaiheita:

– tiedostojen jakamiseen tai videon suoratoistoon käytettyjen vertaisverkkojen (P2P) nopeusrajoitukset (”kuristaminen”) tiettyjen operaattorien toimesta Ranskassa, Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa,

– internet-välitteisten puhelujen estäminen tai lisämaksut matkaviestintäverkoissa tiettyjen matkaviestintäoperaattorien toimesta Itävallassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Portugalissa ja Romaniassa.

Liikenteen hallintaa kaikki osapuolet pitivät tarpeellisena, mutta kysymys on hyväksyttävistä periaatteista ja käytännöistä. Komissio lupasi (sivu 7):

Komissio jatkaa yhdessä BERECin kanssa tilanteen seuraamista, jotta mahdollistettaisiin kohtuullinen ja läpinäkyvä liikenteenhallinta, joka tukee EU:n televiestinnän sääntelyjärjestelmän tavoitteita.

Komission johtopäätökset

Johtopäätöksissä komissio veti yhteen sovellettavat periaatteet (sivulla 9) ja jatkoi hahmottamalla seuraavia askeleita. Vaikka toimet esitetään hyvin yleispiirteisesti, ne antavat kuitenkin osviittaa tehtävistä selvityksistä, mahdollisesta lisäohjeistuksesta, kilpailun toimivuuden tarkkailusta, kuluttajatiedon läpinäkyvyydestä, perusoikeuksien toteutumisen seurannasta, uusien liiketoimintamallien ja -mahdollisuuksien suosimisesta sekä laajakaistakehityksen merkityksestä paineiden helpottajana (sivu 10):

Miten asiassa edetään?

Komissio julkistaa vuoden loppuun mennessä BERECin selvityksissä saadut tiedot muun muassa mahdollisista tietyn tyyppisen liikenteen estämisestä tai kuristamisesta.

Hankitun tiedon ja telealan sääntelyjärjestelmän säännösten täytäntöönpanon tulosten pohjalta komissio päättää mahdollisimman pikaisesti tarvitaanko verkon neutraliteettikysymyksistä lisäohjeistusta.

Jos todetaan, että markkinoilla esiintyy vakavia ja pysyviä ongelmia ja – useasta operaattorista muodostuva – järjestelmä ei kokonaisuudessaan kykene varmistamaan, että kuluttajat voivat helposti käyttää ja jakaa haluamiaan sisältöjä, palveluja ja sovelluksia yksittäisen internet-liittymäsopimuksen avulla, komissio arvioi, edellyttääkö kilpailun ja kuluttajille turvattavan valinnanvaran aikaansaaminen tiukempia toimenpiteitä. Tarjonnan läpinäkyvyys ja palveluntarjoajan vaihtamisen helppous ovat kuluttajille keskeisiä asioita heidän valitessaan tai vaihtaessaan palveluntarjoajaa, mutta ne eivät välttämättä ole riittäviä keinoja puuttua laillisten palvelujen tai sovellusten rajoittamiseen.

Lisätoimenpiteet voisivat olla ohjeistusta tai yleisiä lainsäädäntötoimenpiteitä kilpailun ja kuluttajien valinnanvaran lisäämiseksi esimerkiksi helpottamalla edelleen palveluntarjoajan vaihtamista, tai jos tämä osoittautuisi riittämättömäksi, esimerkiksi asettamalla kaikille internet-palveluntarjoajille markkinavoimasta riippumatta perusteetonta internet-liikenteen eriyttämistä koskevia erityisvelvoitteita. Tähän voisi sisältyä laillisten palvelujen estämiskielto.

Verkon neutraliteetti sivuaa useita EU:n perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja periaatteita, erityisesti oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, henkilötietojen suojaa sekä sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta. Tästä syystä kaikki tämän alan mahdolliset lainsäädäntöehdotukset on arvioitava perusteellisesti sen suhteen, millaisia vaikutuksia niillä on perusoikeuksiin ja ovatko ne EU:n perusoikeuskirjan mukaisia. [Alaviite 9: Noudattaen Euroopan unionin strategiaa perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön, KOM(2010) 573, 19.10.2010]

Mahdollisessa lisäsääntelyssä olisi vältettävä investointien ja innovatiivisten liiketoimintamallien haittaamista, ja sen olisi johdettava verkkojen tehokkaampaan käyttöön, luotava uusia liiketoimintamahdollisuuksia internetin arvoketjun eri tasoilla ja säilytettävä samalla kuluttajien mahdollisuus valita laajasta valikoimasta tarpeisiinsa sopiva internetliittymätuote.

Komissio jatkaa vuoropuheluaan jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa varmistaakseen laajakaistan nopean kehityksen, joka keventäisi dataliikenteeseen kohdistuvaa painetta.

Viestintäministereiden (tai Coreperin asiallisesti) hyväksymät päätelmät internetin avoimuudesta ja verkon neutraliteetista muodostavat EU-maiden hallitusten yhteisen vastauspuheenvuoron komission raporttiin.

BEREC

BERECin selvityksiin viitattiin yllä. Marraskuun alkupäivinä päättyi julkinen kuuleminen, joka koski BERECin luonnosta uusiksi suuntaviivoiksi: Draft BEREC Guidelines on Net Neutrality and Transparency: Best practices and recommended approaches (October 2011).

Ralf Grahn

Viestintä EU:n neuvostossa 13.12.2011

2011-12-17T08:29:00.000+02:00

Euron kohtalo ja talouden näkymät sekä EU-maiden johtajien tavallaan radikaalit mutta nähtävästi riittämättömät toimet tilanteen korjaamiseksi muodostivat pitkän makrotaloudellisen mutkan kirjoittamiseeni. Englanninkielisen Grahnlaw-blogini kirjoitukset marraskuun alusta marraskuun alusta näihin päiviin asti käsittelevät näitä taloutemme perustaan vaikuttavia kysymyksiä eurooppalaisen kannalta.

Draama tosin jatkuu, mutta Euroopan unionin toiminta etenee tärkeillä politiikka-aloilla jotka helposti jäävät varjoon tiedotusvälineissä.

Digitaalistrategia

On aika palata blogieni ydinaiheisiin:

* Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu

* EU2020-strategian seitsemän lippulaivahanketta

* Lippulaivahankkeiden joukossa erityisesti Euroopan digitaalistrategia (Digital Agenda for Europe)

* Digitaalistrategian osana digitaaliset sisämarkkinat (yhtenäismarkkinat), joiden osalta sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) on tärkeässä asemassa

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto

Euroopan unionin neuvosto (liikenne, televiestintä ja energia) kokoontui viimeksi niin että liikenneministerit tapasivat 12. joulukuuta ja viestintäministerit 13. joulukuuta 2011.

Niin sanotun TTE-neuvoston (Transport, Telecommunications and Energy Council) päätelmät tarjoavat mainion johdatuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Tässä vaiheessa päätelmät ovat tarjolla englanniksi, ranskaksi ja puolaksi; linkki englanninkieliseen versioon:

3134th Council meeting Transport, Telecommunications and Energy; Brussels, 12 and 13 December 2011 (asiakirja 18416/11; 27 sivua)

Viestintä

Viestintäasoista voidaan mainita:

* päätelmät radiotaajuuspolitiikasta
* verkkovierailut (roaming)
* Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA (European Network and Information Security Agency)
* päätelmät avoimesta internetistä ja verkon neutraliteetista Euroopassa

Lisäksi komissio ja puheenjohtajamaa Puola tiedottivat eräistä ajankohtaisista aiheista, kuten digitaalistrategian etenemisestä.

Ralf Grahn

EU, Suomi ja Ruotsi: tietohallinnon kehittäminen

2011-11-01T03:58:00.000+02:00

EU:n, Suomen ja Ruotsin digitaalisen agendan sisällön ja jatkotoimien käsittely jatkuu.

Ruotsi on asettamassa itselleen viralliseksi tavoitteeksi maailman kärkisijan sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Suomen hallitusohjelman kirjaukset tietoyhteiskunnasta ovat pyöreämpiä. Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta, joka useimmissa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevissa kansainvälisissä vertailuissa on aivan huipulla?

Hallitusohjelman toimeenpano

Pääministeri Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusohjelman toteutus on käynnistynyt. Vastikään hallitus teki päätöksen strategisista hankkeista:

Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011: Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut

Alkuun on koottu kolme laajaa päämäärää, joiden mukaan poikkihallinnolliset hankkeet on ryhmitelty:

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kolme painopistealuetta ovat:

I Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen

II Julkisen talouden vakauttaminen

III Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen

Tarkastelen seuraavassa julkistalouden ja hallinnon kehittämistyötä pääasiassa tietoyhteiskunnan näkökulmasta, vaikka tieto- ja viestintätekniikan parempi hyödyntäminen liittyy lähes kaikkiin uudistushankkeisiin.

Julkisen talouden vakaus ja hallinnon kehittäminen

Nuorten tietoyhteiskuntaosallisuuden kohdalla voidaan todeta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vetovastuulla toimiva kehittämishanke (sivu 9).

Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on valmis sekä menojen lisävähennyksiin että tulojen kasvattamiseen, mutta lisäksi tarvitaan onnistumisia talouskasvun nopeuttamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Eräänä painopisteenä on tuottavuuden parantaminen sekä yksityissektorilla että julkishallinnossa (sivu 11).

Erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetovastuulla ovat niin sanotut älystrategiat. Niillä edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien älyratkaisujen käyttöönottoa poikkihallinnollisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Jokainen ministeriö laatii hallituskauden alussa älystrategian tavoitteineen ja ohjauskeinoineen (sivu 13).

Valtiovarainministeriö (VM) luotsaa julkishallinnon sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämistä asiakaslähtöisesti mm. SADe-ohjelman ja Kantahankkeen kautta (sivu 13).

VM:n vastuulla on myös valtion uusi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka korvaa nykyisen valtionhallinnon tuottavuusohjelman (sivu 13).

Harmaan talouden torjunta sisältää useita toimenpiteitä, joista yksi on viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden (ml. kansainvälisten) purkaminen ja tarvittavien viranomaisrekistereiden saattaminen joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Päävastuuministeriönä toimii VM (sivu 15).

Tietohallintolaki täytäntöön

Tietohallintolaki eli laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011 tuli voimaan 1. syyskuuta 2011. Valtiovarainministeriön ohjauksessa valtion, tuomioistuinten ja kuntien tietohallintoa pyritään kehittämään entistä määrätietoisemmin ja huolehtimaan järjestelmien yhteensopivuudesta:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta.

Valtiovarainministeriö on julkaissut esitteen tietohallintolain pääkohdista ja JulkICT-toiminnosta.

Valtiovarainministeriö käynnisti tietohallintolakiin perustuvan strategiatyön 25. lokakuuta pidetyssä seminaarissa (tiedote ja linkki seminaarin alustuksiin). Tilaisuudessa avattiin yhteentoimivuusportaali.

Ruotsin sähköinen hallinto

Ruotsin talousarvioesityksessä vuodelle 2012 (Prop. 2011/12:1 Utgiftsområde 22 Kommunikationer) käsitellään sähköistä hallintoa mm. otsikon 4.4.3 Elektronisk förvaltning alla (sivut 90-91).

Perustaksi otetaan jälleen kansainvälinen vertailu, tällä kertaa EU-maiden ja muutamien läheisten maiden välillä tehty monipuolinen selvitys, joka valmistui unionin edellisen tietoyhteiskuntastrategian aikana:

Smarter, Faster, Better eGovernment: 8th eGovernment Benchmark Measurement; November 2009

Kunkin maan osalta esitetään huomioita, mm. hyvin edistynyt Suomi (sivut 94-95) ja vahva Ruotsi (sivut 132-133).

Ruotsin kansallisesta kehittämistyöstä vastaa E-delegationen.

Ralf Grahn

J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta: Voivatko EU ja Suomi oppia Ruotsilta?

2011-10-31T07:25:00.000+02:00

Ruotsi on vahvistamassa viralliseksi tavoitteeksi maailman ykkössijan digitalisoinnin hyödyntämisessä. Suomen hallitusohjelma on tavoitteiden osalta pyöreämpi.

On siis syytä jatkaa Ruotsin talousarvioehdotuksen ja digitaalisen agendan lukemista ja oppimismahdollisuuksien miettimistä:

PROP. 2011/12:1 UTGIFTSOMRÅDE 22 Förslag till statens budget för 2012 Kommunikationer

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)

Kääntäjille ja lukijoille

Joku on ehkä kiinnittänyt huomiota siihen että käsitteet eroavat hieman toisistaan suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi löytyy hallinnollisia eroja maiden välillä.

Suomeksi erotellaan liikenne ja viestintä. Näin ollen meillä on liikenne- ja viestintäministeriö LVM. Ruotsiksi puhutaan ikään kuin yhteyksistä, joten Suomessa kommunikationsministeriet kattaa molemmat.

Toki myös ruotsiksi tehdään tarvittaessa eroa (fyysisen) liikenteen ja (tele)viestinnän välillä, jolloin Ruotsin budjettiehdotus tarjoaa meille muutaman luontevan (lisä)termin (myös Suomessa toimiville kääntäjille; sivulla 13):

Utgiftsområde 22 Kommunikationer omfattar transportpolitik samt politiken för informationssamhället.

Liikenne voisi ainakin vaihtelun vuoksi olla 'transport' (eikä aina 'trafik').

Viestintä voisi olla myös 'politik för informationssamhället' ja 'it-politik' jos 'kommunikation' tuntuu liian laajalta asiayhteydessä. Vaihteleva ja sujuva kielenkäyttö ei muutenkaan olisi pahitteeksi.

Talousarvio 2012

Ruotsin vuoden 2012 talousarviossa eduskunta vahvistaa hallituksen ja hallinnon keskeiset tavoitteet. Esityksen mukaan (s. 9-10):

Regeringen föreslår att tiksdagen

19. godkänner målet för it-politiken och att det tidigare målet samt två av tre tidigare delmål upphör att gälla (avsnitt 4.3),

Viestintää (tietoyhteiskuntaa) koskeva politiikka jatkuu sitten jaksossa 4 Politiken för informationssamhället sivulta 83. Sekä käsitteiden että sisällön kannalta on ehkä syytä toistaa politiikka-alan kuvaus:

Politiken för informationssamhället omfattar områdena informationsteknik (it), elektronisk förvaltning, elektronisk kommunikation, post och grundläggande betaltjänster. Åtgärder och resultat följs även upp och redovisas inom andra utgifts- och politikområden.

TVT-politiikan uusi tavoite

Jaksossa 4.3 Mål, tietoyhteiskuntapolitiikan (tai aavistuksen suppeammin tieto- ja viestintätekniikan TVT:n hyödyntämisen) osalta Ruotsin hallitus esittää siis maan virallisen päätavoitteen muuttamista ja nostamista:

It-politik

Regeringens förslag: Det tidigare målet för it-politiken, Sverige ska vara ett hållbart informationssamhälle för alla, ersätts med målet Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

De två tidigare delmålen it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt it ska användas för att främja hållbar tillväxt upphävs.

Ruotsin hallitus perustelee kunnianhimoista tavoitetta seuraavasti:

Skälen för regeringens förslag: Målet för it-politiken bör vara att Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter. Det nya målet innebär att Sverige bättre ska tillvarata digitaliseringens möjligheter ur ett brett perspektiv. Målet ska i första hand nås genom marknadens försorg.

I samband med att ett nytt mål föreslås, finns inte längre behov av de två delmålen att it ska bidra till att förbättra livskvalitet och till att förbättra och förenkla vardagen för människor och företag samt att it ska användas för att främja hållbar tillväxt. Innebörden av dessa delmål inkluderas i det övergripande målet och i de områden som föreslås ingå i en digital agenda (se avsnitt 4.5 Politikens inriktning.)

Utvecklingen inom it-området har de senaste åren varit snabb och förändrat förutsättningarna för både den offentliga och privata sektorn samt för enskilda. Det krävs en ny sammanhållen strategi och nya mål för området som i större utsträckning möter denna utveckling. Regeringen arbetar därför i dialog med berörda aktörer med att ta fram en digital agenda under 2011.

Viimeksi viitattiin siis kansalliseen digitaaliseen agendaan, joka julkaistiin 6. lokakuuta 2011.

Connectivity Scorecard 2011

Ruotsin hallituksen talousarvioesitys (s. 86) viittaa maan kilpailukyvyn osalta selvitykseen Connectivity Scorecard 2011, jossa viestintäyhteydet ymmäretään laajasti (s. 4):

In summary, we use the term “connectivity” to refer to the totality of interaction between a nation’s telecommunications infrastructure, hardware, software, networks, and users of these networks, hardware and software. Thus broadband lines, PCs, advanced corporate data networks and advanced use of wireless data services are certainly measures of connectivity, but so are human skills relevant to the usage of these infrastructures, technologies and networks.

Vuoden 2011 vertailussa Ruotsi rankattiin maailman ykköseksi, mutta Suomi enää yhdeksänneksi oltuaan kuudennella sijalla vuonna 2010. (Tosin mittaustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet vuosi vuodelta.)

Ympäristöanalyysi sivuilla 86-87 sisältää viittauksia muihinkin kansainvälisiin IT-kilpailukyvyn vertailuihin sekä varsin hienojakoiset indikaattorit nykyisten tavoitteiden seuraamiseksi. Seuraavilla sivuilla kuvataan edistymistä kohti tavoitteita eri osa-alueilla.

Kuvaukset, analyysit ja johtopäätökset tarjoavat mielenkiintoisia näkökulmia tulevaisuuteen suuntautuneille poliitikoille ja virkamiehille muissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien.

Ralf Grahn

J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista eri maissa. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Tietoyhteiskunta Suomi: Viestinnän kärkimaa?

2011-10-30T10:24:00.000+02:00

Olen lueskellut pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa (22.6.2011) Suomen tieto- ja viestintätekniikan (TVT) kehityksen ja maamme kilpailukyvyn kannalta.

Hallituksen syntyaikoihin Petteri Järvinen ei blogissaan ollut kovinkaan vakuuttunut ohjelmasta:

...on ilmeistä, ettei viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioita pidetty kovin tärkeinä.

Viestintä ja tietotekniikka mainitaan uudessa hallitusohjelmassa useita kertoja ja niitä pidetään muka tärkeinä. Salkut osoittavat, ettei niin ole.

Viestintäministeri Krista Kiuru ja muu hallitus saivat siinä haastetta.

Jyrki Kasvi taas valitteli sitä, että koulutuksen osalta kaikki ylioppilaskirjoituksia lukuun ottamatta puristettiin kuuteen sanaan.

Suomen hallitusohjelmassa kerrotaan (tele)viestinnästä paljolti samoja asioita kuin EU:n digitaalistrategiassa ja Ruotsin digitaalisessa agendassa, mutta riittääkö kunnianhimo Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi?

Ralf Grahn

J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista sekä näiden digitaalisten agendojen kieliversioista. Samoin konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: tavoitteena maailmanmestaruus

2011-10-29T06:32:00.001+03:00

Heti IT-strategian julkistamisen jälkeen mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan ja äsken tarjoilin alkupaloja.

Nyt jatkan Ruotsin elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) 6. lokakuuta 2011 julkaiseman kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman tarkastelua:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (pdf; 57 sivua)

Mitä voimme oppia Ruotsilta, joka jo nykyisellään kuuluu maailman valioihin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä?

Silläkin voi olla merkitystä että Euroopan digitaalistrategian julkaisemisesta on lähes puolitoista vuotta ja Suomen digitaalisen agendan valmistumisesta lähes vuosi, joten tietoyhteiskuntaa koskevat näkemykset ovat voineet kehittyä tällä välin.

”Maailman paras”

Ruotsin digitaalinen agenda toistaa TVT-politiikan uuden ja kunnianhimoisen tavoitteen joka tuotiin julki vuoden 2012 talousarvioesityksessä (s. 15):

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ensi vuoden budjettiesitys antaa muutenkin monipuolisen mutta tiukan asiallisen kuvan Ruotsin tietoyhteiskuntapolitiikasta osa-alueineen:

Budgetpropositionen för 2012 (prop. 2011/12:01) Kommunikationer (utgiftsområde 22), jakso 4 Politiken för informationssamhället, sivulta 83 aina sivulle 113

Kaikenkarvaiset visiot ja suunnitelmat tuppaavat olemaan täynnä näitä 'paras'-hokemia, joten tässä on ehkä syytä korostaa että Ruotsin hallitus esittää harkiten vanhan tavoitteen korvaamista uudella ja eduskunnalta odotetaan hyväksymisleimaa.

Digitalisointitoimikunta

Ylevä tavoite ei kuitenkaan jää leijumaan ilmaan. Digitaalisen agendan päällepäsmäriksi Ruotsin hallitus aikoo asettaa uuden toimielimen, digitalisointitoimikunnan (s. 18-19):

Regeringen avser därför att inrätta en Digitaliseringskommission som får i uppdrag att verka för att målet i den digital agendan uppnås.

Digitaliseringskommissionen ska beskriva och analysera den faktiska utvecklingen mot det it-politiska målet och rapportera detta till regeringen. På motsvarande sätt som E-delegationen gör, bör Digitaliseringskommissionen uppmärksamma och analysera problem samt identiﬁera möjligheter inom området.

Kommissionen ska också lämna förslag på lämpliga åtgärder som bidrar till att förverkliga det it-politiska målet. En viktig del av Digitaliseringskommissionens arbete blir att samverka bl.a. med myndigheter, privata aktörer och organisationer inom området.

Kommissionens första uppgift är att utforma ett förslag till handlingsplan för arbetet med att verka för att målet i agendan uppfylls. Utgångspunkten är att detta ska ske med beﬁntliga medel. Kommissionen ska dessutom, efter samråd med relevanta myndigheter, privata aktörer och organisationer utforma ett förslag på hur utvecklingen mot målet i agendan kan följas upp. Utgångspunkten är de strategiska områden som regeringen har formulerat i agendan. Kommissionen ska därför i förslaget till uppföljning deﬁniera nödvändiga nyckelindikatorer, som löpande kan följas upp och som är av betydelse för måluppfyllelsen.

Kuvauksen perusteella asetettava digitalisointitoimikunta, -komissio tai -neuvottelukunta vaikuttaa lähinnä neuvoa-antavalta elimeltä, joka analysoi ja tekee aloitteita vailla toimeenpanovaltaa. Emme tosin vielä ole nähneet kokoonpanoa ja asettamispäätöstä, mutta tavoitteet ovat silti kunnianhimoiset.

Alkuun komissio saa laatia itselleen toimintasuunnitelman avainlukuineen, mielessä maailmanmestaruus.

Ralf Grahn

J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa koskevista strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai lähettää sähköpostin.

Ruotsin digitaalinen agenda: alkupalat

2011-10-28T07:16:00.000+03:00

Tuoreeltaan mainitsin Ruotsin uuden digitaalisen agendan, mutta mitä voimme oppia maasta joka tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytössä kuuluu maailman valioihin?

Sikäläinen elinkeinoministeriö (Näringsdepartementet) julkisti 6. lokakuuta 2011 kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman EU:n digitaalistrategian vanavedessä:

It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (57 sivua)

IT- ja energiaministeri Anna-Karin Hatt tuo jo esipuheessa selvästi esille hallituksen tavoitteen. Ruotsista on tehtävä maailman ykkösmaa digitalisioinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä (s. 5). Tavoite toistetaan yhteenvedon ensimmäisessä kappaleessa (s. 6), joten salamyhkäisestä etenemisestä ei Ruotsin hallitusta voi syyttää ainakaan kunnianhimoisen päämäärän osalta.

Pohjoismaissa voimme jo nyt tutustua Ruotsin kaavailemiin tavoitteisiin ja toimiin, mutta muualla joudutaan vielä odottamaan englanninkielisen version valmistumista. Ministeriön mukaan siihen menee vielä viikko tai pari.

Elinkeinoministeriön mukaan valmisteilla ovat edelleen myös digitaalistrategian edellyttämät jatkopäätökset.

Käyttäjän näkökulma

Yhteenvedossa kerrotaan että tietoyhteiskuntastrategia perustuu käyttäjän näkökulmaan, jota käsitellään neljän strategisen kokonaisuuden kannalta (s. 6):

* käytön helppous ja turvallisuus
* palvelujen hyödyllisyys
* infrastruktuurin tarve
* TVT:n merkitys yhteiskunnan kehitykselle

Yhteenveto on sen verran tiiviisti kirjoitettu että muutamalla sivulla (s. 6-11) saa käsityksen useista tavoitteista, vastuuviranomaisista ja summittaisista toimista.

Vaikka useimmat haasteet ja aiheet ovat samankaltaisia, Ruotsin IT-agenda nostaa Suomen digitaalista agendaa laajemmin esille yhteiskunnallisia näkökohtia, sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti.

Ralf Grahn

J.K. Hyvä lukija, toivon tietoa EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Jos sinulla on tietoa, voit kirjoittaa kommentin tai kirjoittaa sähköpostin.

EU:n ratkaisevat vaiheet

2011-10-27T11:31:00.000+03:00

Euroopan tai tarkemmin Euroopan unionin ja euroalueen ratkaisevat hetket ovat käsillä. Eilen oli tosin jälleen yksi huippukokous, mutta harva on kyennyt selvittämään mitä 'päätökset' lopulta tarkoittavat.

Hieman etäisyyttä antaa jälleen amerikkalainen EU-asiantuntija Charles A. Kupchan, jota arvovaltainen Council on Foreign Relations haastatteli toissapäivänä.

Suosittelen.

***

Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 871 euroblogin kirjoitukset.

Ralf Grahn

J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.

Suomen digitaalinen agenda eduskunnasta

2011-10-26T06:34:00.000+03:00

Olemme seuranneet Suomen digitaalista agendaa eduskuntaan ja eduskunnassa. Sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan lausuntojen jälkeen liikenne- ja viestintävaliokunta viimeisteli mietinnön joka matkasi täysistuntokäsittelyyn.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot. Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)

Digitaalinen agenda eduskunnasta

Eduskunnan täysistunto keskusteli hallituksen selonteosta 17. helmikuuta 2011 liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön pohjalta, josta puheenjohtaja Martti Korhonen esitteli tärkeimmät näkökohdat.

Viestintäministeri Suvi Lindén korosti vastauspuheenvuorossaan julkisen sektorin tuottavuuden nostamista tieto- ja viestintätekniikan avulla lähiaikojen haasteena.

Keskustelu toi monipuolisesti esille Suomen tietoyhteiskuntakehityksen haasteita, joten puheenvuorot on mielestäni syytä lukea.

Seuraavana päivänä eduskunta hyväksyi mietinnön digitaalista agendaa koskevasta selonteosta.

Eduskunnasta lähti kirjelmä EK 46/2010 vp (seuraavan) hallituksen mietittäväksi. Kirjelmä sisältää mietinnön ja kaksi lausumaa, jotka koskevat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen arviointia ja tietoyhteiskunta-asioita koskevan toimivallan keskittämistä valtioneuvoston tasolla.

Ralf Grahn

J.K. Hyvät lukijat, toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista.

Suomen digitaalinen agenda eduskunnassa

2011-10-25T11:28:00.000+03:00

Eilen saatiin Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan ja lähetekeskustelun loppuun. Sen jälkeen selonteko matkasi valiokuntakäsittelyyn.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.

Eduskunnassa

Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen virallinen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)

Lähetekeskustelun lopuksi selonteko lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tuli antaa lausunto.

Opetus, tutkimus ja tekijänoikeus

Sivistysvaliokunta pohti tietotekniikan asemaa opettamisessa ja oppimisessa sekä sähköisten oppimateriaalien tuottamista. Valiokunta toivoi laadukkaiden kotimaisten sisältöjen ja palvelujen syntymistä. Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -hanke lämmitti valiokunnan mieltä ja Yleisradion talouden turvaaminen oli tärkeää.

Sivistysvaliokunta halusi edistää tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta ja lisätoimia nettipiratismin estämiseksi.

Nuorten osallistumismahdollisuuksien ja medialukutatiojen lisäämisen ohella sivistysvaliokunta korost ICT-alan eli tieto- ja viesintätekniikan (TVT) tutkimuksen ja alan riittävän koulutuksen merkitystä tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Ks. SiVL 22/2010 vp - VNS 10/2010 vp

Tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttaminen

Tulevaisuusvaliokunta piti hallituksen selontekoa tärkeänä ja oikeansuuntaisena, mutta halusi nopeuttaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Eesti mainittiin digitalisoinnin kannustavana esimerkkinä.

Jatkossa tietoyhteiskunnan rakentamisen painopisteen on noustava monta tasoa ylöspäin tietoverkkojen rakentamisesta digitaalisiin sisältöihin ja palveluihin, uuden toimintakulttuurin rakentamiseen.

Tulevaisuusvaliokunta katsoi, että tietoyhteiskuntapolitiikan ohjausta tulee selkeyttää ja tietohallinnon merkitykseen valtionhallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tarvitaan riittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen tahtotila tietoyhteiskunnan rakentamiseksi sekä valtion selkeä ohjausvastuu.

Valiokunta korosti verkkolaskutusta tuottavuutta nostavana uudistuksena. Ks. TuVL 5/2010 vp - VNS 10/2010 vp

Haja-asutusalueet ja hallinnon keskittäminen

Varsinaisen mietinnön valmistellut liikenne- ja viestintävaliokunta piti valtioneuvoston selontekoa tärkeänä ja selonteossa esitettyjä toimenpiteitä pääosin oikeansuuntaisina ja kannatettavina, mutta osa toimenpide-ehdotuksista jäi kuitenkin valiokunnan mielestä selonteossa varsin yleiselle tasolle.

Selonteon tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä enemmän resursointia, nykyistä vahvempaa ja yhtenäisempää ohjaus- ja johtamismallia ja mm. julkishallinnon tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Kehittämishankkeita tulisi johtaa keskitetysti siten, että nykyisin varsin itsenäisessä asemassa olevat eri toimijat saataisiin etenemään toivottuun yhtenäiseen suuntaan.

Tietoyhteiskuntakehitys vaatii valiokunnan mielestä yritysten, ihmisten ja ennen kaikkea julkisen vallan selkeää sitoutumista Suomen nostamiseen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.

Painopisteeksi valiokunta halusi kotimaisten sisältöjen ja palvelujen kehittämisen.

Haja-asutusalueiden kannalta, viimeisen kahden kilometrin osalta valiokunta korosti, että tilaajayhteys tulee olla jatkossa mahdollista saada kohtuullisin kustannuksin ja yhtäläisin periaattein koko Suomessa.

Valiokunta esitti näkemyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta, julkisen tiedon avoimuudesta, koulutuksen merkityksestä ja tietoturvaa koskevan lainsäädännön kokoamisesta sekä tietoyhteiskuntahallinnon uudelleenorganisoinnista.

Varsinainen ”pihvi” oli kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus eduskunnan kannanotoksi:

1. Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamistapoja ja hankkeen tavoitteita tulee arvioida selonteossa esitetyllä tavalla uudelleen ensi vaalikauden alussa. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden kilpailutusten myötä täsmentyneet kustannusarviot sekä runkoverkon että tilaajayhteyden osalta, teknologian kehittymisestä aiheutuneet mahdolliset muutostarpeet sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittava lisärahoitus ja uudet rahoitusmallit.

2. Tietoyhteiskunnan kehittämistä koskeva toimivalta ja resursseista päättäminen tulee nykyisistä hallinnon alan rajoista poiketen keskittää selkeästi yhdelle taholle valtioneuvoston tasolla.

Ks. muiden valiokuntien lausuntojen huomioon ottamisesta, mielipiteistä sekä kannanottoehdotuksista LiVM 25/2010 vp - VNS 10/2010 vp

Ralf Grahn

J.K. Toivon tietoa Suomen, Tanskan ja Ruotsin sekä muiden EU-maiden TVT-strategioista kieliversioineen sekä konkreettisista tietoyhteiskuntahankkeista ja uusista TVT-alan suunnitelmista. Kerro jos tiedät.

Suomen digitaalinen agenda eduskuntaan

2011-10-24T11:03:00.001+03:00

Suomen tietoyhteiskuntastrategia on saatavissa suomeksi ja englanniksi värijulkaisuna sekä ruotsiksi perusmuodossa: Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot.

Eduskuntaan

Perustuslain 44 §:n mukaan valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Digitaalisen agendan kohdalla hallitus antoi 26. marraskuuta 2010 selonteon, jonka käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.

Digistrategian etenemistä eduskunnassa voit seurata sivulta käsittelytiedot.

Eduskunnan verkkosivuilta hallituksen selonteko löytyy myös pdf-muotoisena tunnistetiedoin ja sivunumeroin:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 10/2010 vp (39 sivua)

Lähetekeskustelu

Lähetekeskustelussa viestintäministeri Suvi Lindén korosti digitalisoitumisen merkitystä koko kansantalouden kannalta, kansalalaisten elämässä ja julkisten palvelujen kehittämisessä.

Hallinnon siilojen tilalle Lindén toi puheenvuorossaan esityksen uudeksi laiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta eli niin sanotun tietohallintolain. Siinä ehdotetaan koko julkisen hallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin laatimista ja sen osittaista sitovaa sääntelyä. Valtiovarainministeriö vastaisi koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja kukin ministeriö oman toimialansa ohjauksesta.

Lindénin mukaan istuvan hallituksen tietoyhteiskuntatalkoiden pääpainopiste on ollut tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä, alueellisesti tasa-arvoiselta pohjalta. Seuraavalta hallitukselta Lindén toivoi määrätietoista otetta Sadan megan Suomi -hankkeen loppuun saattamiseksi.

Jos oppositioryhmien puheenvuoroissa moitittiin hallitusta, tämä perustui – eri painotuksin - Suomen kilpailikyvyn heikentymiseen, hallinnon tietojärjestelmien sekamelskaan, kokonaisvastuun puuttumiseen, kehityshankkeiden viivästymiseen, köyhien unohtamiseen, vanhusten ja sairaiden tarpeisiin, opastuksen ja koulutuksen riittämättömyyteen, harvaan asuttujen seutujen yhteyksien tasoon tms.

Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalla olivat kaikki eduskuntaryhmät. Siis eespäin tieto- ja viestintätekniikan viitoittamalla tiellä, mutta mieluusti nopeammin, korkeammalle ja väkevämmin.

Muutamissa myöhemmissä puheenvuoroissa kaivattiin kannanottoja myös selonteon ulkopuolelle jätettyihin asioihin, kuten tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksiin (yksityisyys, sananvapaus, identiteetin suoja).

Ralf Grahn

J.K. Suomen, Tanskan ja Ruotsin TVT-strategioiden lisäksi toivon tietoa muiden EU-maiden digitaalisista agendoista kieliversioineen. Myös konkreettiset hankkeet kiinnostavat.

Suomen digitaalinen agenda 2011-2020 – kieliversiot

2011-10-23T08:26:00.002+03:00

Vajaa vuosi sitten hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010). Verkkosivu tarjoaa linkin valtioneuvoston alkuperäiseen ja karun asialliseen selontekotekstiin.

Liikenne- ja viestintäministeirön tiedote tarjoaa pikakatsauksen merkittäviin painopisteisiin, kuten valtioneuvoston tavoitteeseen, että nopeat, sadan megan laajakaistayhteydet saataisiin vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville.

Suomen digitaalinen agenda värijulkaisuna

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM julkaisivat myöhemmin kansallisen TVT-strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna värikuvin höystettynä:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)

Vastaavanlainen julkaisu löytyy myös englanniksi:

Productive and inventive Finland – Digital Agenda for 2011-2020 (49 sivua)

Ruotsiksi en ole löytänyt vastaavaa luksusversiota, joten käytettäväksi jää alkuperäinen selonteko:

Ett produktivt och nyskapande Finland – Digital agenda för åren 2011–2020 (ei sivunumerointia, mutta 386 numeroitua kappaletta)

Euroopan digitaalistrategiaa koskevat tuoreet kirjoitukset kokosin eilen yhteen ja siirryin seuraavassa blogimerkinnässä EU-tasolta kansallisiin maisemiin.

Tänään aloitin Suomen digitaalisen agendan esittelyn ruotsiksi.

***

Jatkossa viittaan mahdollisuuksien mukaan myöhempiin julkaisuihin, siltä varalta että teksteihin on tehty täsmennyksiä selonteon käsittelyn aikana.

Ralf Grahn

J.K. Kansalliset digitaalistrategiat EU-maissa?

Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?

Suomella, Tanskalla ja Ruotsilla on kansalliset digistrategiat. Minun on tosin vielä selvitettävä mahdolliset kieliversiot Tanskan ja Ruotsin kohdalta sekä ajankohtaiset toimet ja suunnitelmat kaikkien osalta hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.

Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi. Jakaminen ja keskinäinen oppiminen vahvistavat Euroopan kilpailukykyä, joten uudistan pyyntöni tässäkin:

Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.

The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.

If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.

I will try to disseminate the information received.

Euroopan digitaalistrategia Suomessa ja Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

2011-10-22T12:21:00.000+03:00

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245. Noin kolme kuukautta myöhemmin ilmestyi kuitenkin korjattu ja korvaava tiedonanto, joka koskee kaikkia kieliversioita. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)

Euroopan digitaalistrategia

Euroopan digitaalistrategian sisällysluettelo tarjoaa pikakatsauksen Eurooppa 2020 -kasvustrategian tämän lippulaivahankkeen keskeisiin aiheisiin:

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

EU:n digitaalinen agenda Suomessa

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö LVM tarjoaa verkkosivun EU:n Digitaalinen agenda, joka tiiviisti valottaa tämän EU2020-lippulaivahankkeen taustaa ja rakentaa siltaa kansallisen tason valmisteluun.

Kuten näimme yllä, hankkeen viralliseksi nimeksi EU:n piirissä on vakiintunut Euroopan digitaalistrategia, joskin LVM käytti vapaampaa käännöstä EU:n digitaalinen agenda.

Asiallisesti verkkosivu tarjoaa valaistusta digitaalistrategian julkaisuvaiheeseen linkittämällä lausuntopyyntöön joka osoitettiin 216 vastaanottajalle sekä seitsemän sivun lausuntoyhteenvetoon johon oli tiivistetty 50 toimijan kannat.

Monissa vastauksissa digitaaliset sisämarkkinat olivat keskeisellä sijalla. Yleistoteamuksena yhteenveto esitti touko-kesäkuun vaihteessa 2010:

Lausuntojen sisältö painottuu suurimmaksi osaksi agendan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan lukuun. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden kehittämistä pidetään tärkeänä ja tavoiteltavana asiana kestävän kasvun ja tuottavuuden edistämiseksi. Eniten sisämarkkina-asiassa otetaan kantaa tekijänoikeuksiin ja sisältöihin liittyviin kysymyksiin. Tekijänoikeuksien sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja korvausmenettelyjen ratkaisemiseksi toivotaan pikaista kansallista sekä EU:n laajuista selvitystyötä. Pohdittavaksi esitetään myös sopimusmenettelyjen ja riitatilanteiden ratkaisemisen käytäntöjä.

Sivut 3-5 tarjoavat mielenkiintoisella tavalla tiivistetysti tietoa eri etutahojen kannoista sisämarkkinakysymyksiin aiheittain:

1. Digitaaliset sisämarkkinat

1.1. Sisällöt, tekijänoikeudet ja lisensointi
1.2. Sähköinen asiointi ja tunnistautumispalvelut
1.3. Luotettavuustekijät ja kuluttajansuoja
1.4. Telepalveluiden yhtenäismarkkinat

Vastaavasti valaistiin muutkin digitaalistrategian aiheet. Halukkaat voivat tutustua yksittäisiin lausuntoihin verkossa.

Suomen digitaalinen agenda 2010-2020

Loppusyksystä hallitus antoi selonteon ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020” eduskunnalle (tiedote 26. marraskuuta 2010).

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta ja LVM ovat myöhemmin julkaissut kansallisen strategian painettuna ja painetun kaltaisena verkkojulkaisuna:

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020 (49 sivua)

Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategia – kirjoitussarja FI SV EN

2011-10-22T10:27:00.000+03:00

Kolmikielisen (FI SV EN) kirjoitussarjani aiheena on Euroopan digitaalistrategia. Tässä välitilinpäätös. Kirjoitusten koonnos ajalta 14.-20.10.2011 löytyy blogimerkinnästä EU2020 and Digital Agenda roundup: innovative and competitive Europe? Sen jälkeen olen julkaissut muutaman artikkelin:

EU-lagstiftning om snabb och ultrasnabb Internettillgång

EU electronic communications market(s) at Digital Agenda start

Twitter and Digital Agenda in your country?

EU media freedom, policy and law

Kansalliset digitaalistrategiat?

Onko EU-tason digitaalistrategia saanut tai saamassa seuraajia kansallisella tasolla?

Suomen osalta näin on, joskin minun on vielä selvitettävä kieliversiot ja ajankohtaiset suunnitelmat hieman tarkemmin. Lisävalaistus on tervetullutta.

Euroopan maiden osalta olen Twitterin ja englanninkielisen blogini kautta esittänyt pyynnön tietojen saamiseksi:

Through Twitter @RalfGrahn and my blog I asked for information if there is a national Digital Agenda in your EU country in the footsteps of the Digital Agenda for Europe.

The invitation remains open. It would be great if you could send me one tweet per language version. Please use the hashtag #DigitalAgenda to spread the word instantly.

If you want to write more, you could use the comments section of this blog or send me an email.

I will try to disseminate the information received.

Ralf Grahn

Tekijänoikeus EU:ssa: Äänitteiden ja esitysten suoja-aika 70 vuoteen

2011-10-19T07:19:00.002+03:00

Euroopan unionin virallisessa lehdessä on julkaistu EU:n tekijänoikeusdirektiivin muutos, joka pidentää äänitteiden ja esitysten suoja-aikaa 50 vuodesta 70 vuoteen:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/77/EU, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta; EUVL 11.10.2011 L 265/1

Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2013.

Lainsäädäntöprosessi oli varsin pitkä ja vaivalloinen. Komission alkuperäinen ehdotus julkaistiin 22 kielellä heinäkuussa 2008; suomeksi:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/116/EY muuttamisesta (komission esittämä); Bryssel 16.7.2008 KOM(2008) 464 lopullinen (20 sivua)

Ehdotus olisi pidentänyt suoja-aikaa 95 vuoteen, mutta lopputulos poikkesi komission alkuperäisestä ehdotuksesta.

Direktiiviehdotus käsitteli säveltäjien, sanoittajien, pääesiintyjien ja taustamuusikoiden taloudellista ja sosiaalista asemaa varsin perusteellisesti, myös piratismin osalta.

Suomessa

Direktiiviehdotuksen monipolvisesta käsittelystä eduskunnan suuressa valiokunnassa ja sivistysvaliokunnassa saa käsityksen käsittelytietojen kautta: U 63/2008 vp. Tarjolla on myös linkkejä hallituksen ja eduskunnan asiakirjoihin.

Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategian sisällys

2011-10-17T07:16:00.000+03:00

1. Johdanto
2. Digitaalistrategian toiminta-alueet
2.1. Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat
2.2. Yhteentoimivuus ja standardit
2.3. Luottamus ja turvallisuus
2.4. Nopeat ja ultranopeat internetyhteydet
2.5. Tutkimus ja innovointi
2.6. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen
2.7. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa
2.8. Digitaalistrategian kansainväliset näkökohdat
3. Toteutus ja hallinnointi

Ainakin vireiden eurooppalaisten on syytä seurata EU2020-strategian ja siihen kuuluvan digitaalistrategian etenemistä.

Ralf Grahn

Euroopan digitaalistrategia puutteiden kimppuun

2011-10-16T06:24:00.000+03:00

Eurooppa 2020 -strategian käynnisti komission tiedonanto, joka on julkaistu 22 EU-kielellä. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun maailmaan pääsemme suomeksi (pdf):

EUROOPPA 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia; Bryssel 3.3.2010 KOM(2010) 2020 lopullinen

Eurooppalainen digitaalistrategia

EU2020-kasvustrategian seitsemän lippulaivahankkeen joukosta löytyy (s. 6):

”Eurooppalainen digitaalistrategia”, jolla vauhditetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista.

Euroopan digitaalistrategia

Jatkoa seurasi kun komissio 19. toukokuuta 2010 julkaisi tiedonannon Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245, jonka kaikki kieliversiot kuitenkin myöhemmin korvasi korjattu versio. Myös suomenkielinen tiedonanto tulee varoitustekstein:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)

Heti johdannossa korostuvat hyvin nopeat verkkoyhteydet ja digitaaliset yhtenäismarkkinat (s. 3):

Digitaalistrategian yleisenä tavoitteena on saada kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvista digitaalisista yhtenäismarkkinoista.

Englannin 'digital single market' on siis suomeksi 'digitaaliset yhtenäismarkkinat'.

Puutelista

Komission mukaan Eurooppa oli jäänyt ja jäämässä jälkeen teollisuuskumppaneistaan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisessä. Pahimmista puutteista komissio kokosi seitsemän kohdan luettelon (s. 5-7):

• Hajanaiset digitaaliset markkinat

• Puutteellinen yhteentoimivuus

• Yleistyvä verkkorikollisuus ja riski alhaisesta luottamuksesta verkkoihin

• Puutteelliset investoinnit verkkoihin

• Riittämätön tutkimus- ja innovointitoiminta

• Digitaalisen lukutaidon ja osaamisen puute

• Menetetyt mahdollisuudet vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin

Euroopan digitaalistrategia yrittää paneutua syvällisemmin ongelmiin sekä kääntämään ne ensin haasteiksi ja sitten voitoksi.

Ralf Grahn

EU-kuuleminen televisiosta ja elokuvasta digimaailmassa

2011-10-15T05:41:00.001+03:00

Kesällä Euroopan komissio käynnisti kuulemisen parhaista tavoista hyödyntää television ja elokuvan mahdollisuudet internet-aikakaudella (13.7.2011, tiedote IP/11/868 julkaistu 22 kielellä). Kannanottoja voi esittää 18. marraskuuta 2011 asti.

Kuten usein, komissio tarjosi samalla hieman täydentävää tietoa tiedotusvälineiden edustajille ja muille kiinnostuneille muistiossa joka on julkaistu vain englanniksi: Commission consultation on the online distribution of audiovisual works in the EU - Frequently Asked Questions (Brussels, 13 July 2011; MEMO/11/502). Komissio kertoi audiovisuaalisista teoksista ja palveluista sekä elokuva- ja televisiomarkkinoiden taloudellisesta merkityksestä Euroopassa.

Sitten komission muistio kuvaa EU-tason sääntöjä, uusien levitystapojen aiheuttamia haasteita, pirstoutuneita elokuvamarkkinoita sekä kirjoittajien ja esiintyjien palkkioita. Seuraavaksi hahmotetaan vihreän kirjan suhdetta sisämarkkinoiden uudistamiseen, komission tekijänoikeuden ja teollisoikeuksien strategiaan sekä EU:n digitaalistrategiaan. Lopuksi kerrotaan komission lähiajan toimet. Alaviitteet tarjoavat määritelmiä ja lisälähteitä kiinnostuneille.

Vihreä kirja KOM(2011) 427

Kuulemisen pohjana on siis suomalaisittain hieman outo 'vihreä kirja', jota komission sanasto kuvaa seuraavasti:

Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia (organisaatioita ja yksityishenkilöitä) kannustetaan osallistumaan neuvotteluihin ja keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista.

Lausuntoa valmistelevat kansalaiset, järjestöt, yritykset, hallitukset ja viranomaiset joutuvat tutustumaan vihreään kirjaan, joka on saatavissa 22 EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

VIHREÄ KIRJA audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa: mahdollisuuksia ja haasteita siirryttäessä digitaalisiin sisämarkkinoihin; Bryssel 13.7.2011 KOM(2011) 427 lopullinen (20 sivua)

Aikaa on siis vielä reilu kuukausi.

Ralf Grahn

Digitaalinen agenda vie Ruotsin maailman ykkösmaaksi?

2011-10-07T10:53:00.001+03:00

Eurooppa 2020 on Euroopan unionin ja jäsenmaiden strategia joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Digitaalinen agenda on yksi EU2020-strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä ICT-kilpailukyvyn osalta Ruotsi sijoittuu jo nykyisellään tärkeimpien kansainvälisten vertailujen kärkisijoille.

Eilen Ruotsin hallitus julkisti EU:n esimerkin innoittamana laaja-alaisen kansallisen digitaalisen agendan:

Regeringskansliet: It i människans tjänst – en digital agenda för Sverige (lokakuu 2011; 57 sivua)

Ohjelman tavoite on selvä. Ruotsi halua maailman ykköseksi:

Sverige ska vara bäst i världen på att använda digitaliseringens möjligheter.

Ralf Grahn

ACTA – väärentämisenvastainen kauppasopimus etenee

2011-10-04T07:18:00.001+03:00

Lauantaina suurten kauppamaiden ajama, mutta maailmalla ristiriitaisia tunteita herättävä väärentämisenvastainen kauppasopimus nytkähti eteenpäin kun kahdeksan maata allekirjoitti sopimuksen Tokiossa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kauppasopimus tunnetaan yleisemmin lyhenteellä ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreement).

ACTA:n allekirjoittivat Australia, Kanada, Etelä-Korea, Japani, Marokko, Singapore, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat 1. lokakuuta 2011.

Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata sekä Meksiko ja Sveitsi eivät vielä allekirjoittaneet kauppasopimusta.

ACTA suomeksi

Euroopan komission ehdotus löytyy 22 virallisella EU-kielellä, siis myös suomeksi (pdf):

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Japanin, Kanadan, Korean tasavallan, Marokon kuningaskunnan, Meksikon yhdysvaltojen, Singaporen tasavallan, Sveitsin valaliiton sekä Uuden-Seelannin välisen väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen tekemisestä; Bryssel 24.6.2011 KOM(2011) 380 lopullinen

Komission ehdotus sisältää 27 sivulla lyhyet perustelut, varsinaisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja sopimustekstin käännöksen suomen kielelle.

Vaikka sopimus otsikkonsa mukaan on väärentämisenvastainen (anti-counterfeiting), mikä johtaa ajatukset tuoteväärennöksiin, se kattaa kaikki WTO:n TRIPS-sopimuksessa (Teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskeva sopimus) mainitut teollis- ja tekijänoikeudet.

ACTA:n soveltamisalaan kuuluu myös digitaalisessa ympäristössä ja internetissä tapahtuva teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano (piratismi).

ACTA Suomessa

Ulkoasiainministeriö on informoinut eduskuntaa eri vaiheissa, viimeksi 7. heinäkuuta 2011 päivätyllä jatkokirjeellä. Kirje tarjoaa hyödyllistä perustietoa ACTA:n peruspiirteistä. Muistio kuvaa sopimustilannetta komission ehdotuksen jälkeen.

Myös Suomen hallituksen myönteinen kanta ACTA-sopimukseen tulee selvästi ilmi:

Valtioneuvosto pitää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunnan tehostamista tärkeänä ja kannattaa väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä.

Valtioneuvosto hyväksyy komission ehdotuksen, jonka mukaan neuvosto tekee päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä EU:n puolesta SEUT 207 (4) artiklan nojalla siltä osin, kun kyse on muista kuin sopimuksen rikosoikeudellisista määräyksistä.

ACTA-kirjoitukset

Olen käsitellyt värentämisenvastaista kauppasopimusta eli ACTA-sopimusta muutamassa blogikirjoituksessa.

ACTA signed – EU deaf-mute

IPR protection in world trade: ACTA signed

IPR protection: ACTA opinions USA and EU

ACTA undertecknat men inte av EU

EU and ACTA

Ralf Grahn

Euroopan parlamentti: EU:n uusi kauppapolitiikka

2011-10-01T06:58:00.000+03:00

Euroopan komission arvion mukaan maailmankauppa on 36 miljoonan työpaikan kysymys (18 prosenttia EU:n työvoimasta).

Euroopan parlamentti

Tällä viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi suurella äänten enemmistöllä kriittisen päätöslauselman EU:n yhteisestä kauppapolitiikasta:

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. syyskuuta 2011 Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta P7_TA(2011)0412

Parlamentin mielestä komissio ei ollut esittänyt riittävän syvällistä analyysia maailmankaupan kehityssuunnista, joten edustajat pyysivät komissiota antamaan sekä perusteellisen ennusteen että esittämään tarkistetun keskipitkän ja pitkän aikavälin kauppastrategian kesään 2013 mennessä (jossa yksi armovuosi lisää kansainvälisen kaupan valiokunnan mietintöön verrattuna).

Markkinoille pääsy

Monien muiden toimijoiden tavoin Euroopan parlamentti vuodatti kyyneleitä Maailman kauppajärjestö WTO:n umpikujan johdosta, mutta tunnusti että Dohan neuvottelukierroksen saattaminen hyvään päätökseen on erittäin epätodennäköistä. - Jopa tuntuvan edistyksen saavuttaminen joulukuun ministerikonferenssissa Genevessä vaikuttaa toivottomalta.

Parlamentti suuntasi siksi katseensa eteenpäin, kohti kahdenvälisiä sopimuksia tärkeiden kauppakumppaneiden kanssa. Ensin nousivat esille markkinoille pääsyn esteet, mutta myös parlamentin halu päästä vaikuttamaan neuvottelujen kaikissa vaiheissa:

Parlamentin mielestä vapaakauppasopimus on tärkeä markkinoille pääsyn keino

13. toistaa, että kaikkien EU:n tekemien uusien vapaakauppasopimusten olisi sovittava yhteen WTO:n sääntöjen kanssa ja että niiden olisi oltava myös kestävän kehityksen kannalta kattavia ja kunnianhimoisia, niillä olisi saatava aikaan vastavuoroinen markkinoille pääsy ja niiden olisi oltava laajempia kuin sekä olemassa olevat monenväliset sitoumukset että Dohan kehitysohjelman onnistuneen päättämisen jälkeen odotettavissa olevat sitoumukset; suhtautuu myönteisesti joissakin neuvotteluissa saavutettuun edistykseen; pitää kuitenkin valitettavana, että useimpia neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen; pyytää komissiota analysoimaan, mitä voitaisiin tehdä tai muuttaa, jotta keskeneräiset vapaakauppasopimusneuvottelut voitaisiin saada päätökseen paremmin ja nopeammin kuitenkin Euroopan etuja vaarantamatta, sillä sisällön tulisi aina olla ajoitusta tärkeämpi; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisia seurauksia työllisyydelle erityisesti, jotta se voi mukauttaa toimivaltuuksiaan tehdäkseen vapaakauppasopimuksia, jotka hyödyttävät EU:n kasvua pitkäjänteisesti; pyytää komissiota analysoimaan mahdollisuutta sisällyttää WTO:n riidanratkaisumekanismit kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin; pyytää komissiota vähentämään niin sanottua spagettikulhovaikutusta esimerkiksi neuvottelemalla monenvälisistä alkuperäsäännöistä; pyytää sisällyttämään mukaan turvalausekkeisiin liittyvän, kestävyyttä koskevan kappaleen, joka koskee vapaakauppasopimusten esimerkiksi kauppaan, ympäristöön, tuotantoon ja prosessointiin liittyviä asioita;

14. vaatii komissiota tekemään sellaisen kehyksen avulla, jossa määritetään aikatauluun ja strategisiin maantieteellisiin alueisiin liittyvät kaupalliset painopistealat, perusteellisen, puolueettoman ja ennakkoluulottoman ennakkoarvion EU:n eduista ennen kuin tulevista vapaakauppasopimuskumppaneista ja neuvotteluvaltuuksista päätetään; korostaa, että vapaakauppasopimuksista olisi neuvoteltava vain taloudellisesti kiinnostavien maiden kanssa ja ottaen huomioon täydellisen vastavuoroisuuden, nolla-tullien purkamisen, muihin kuin tulleihin perustuvien kaupan esteiden poistamisen, tullien palautusta koskevien järjestelmien kieltämisen ja korkean alkuperäsääntökynnyksen yhtenäisen soveltamisen kaltaiset pääperiaatteet; muistuttaa komissiota ja neuvostoa, että parlamentin näkemykset on otettava asianmukaisesti huomioon valtuuksista päätettäessä; kehottaa komissiota toteuttamaan kattavia vaikutusten arviointeja ja arvioimaan erityisesti EU:n eri toimialoihin kohdistuvia vaikutuksia kuulemalla perusteellisesti kaikkia asianomaisia osapuolia ennen neuvottelujen päättämistä ja säännöllisesti sopimuksen kestoaikana; huomauttaa komissiolle ja neuvostolle, että jos parlamentin halutaan käyttävän hyväksyntävaltaansa vastuullisesti, parlamentti on otettava mukaan kaikkiin vaiheisiin neuvotteluvaltuuksista päättämisestä alkaen ja jokaisella neuvottelukierroksella;

Euroopan komissio

Euroopan parlamentin kannanoton lähtökohtana oli komission viime syksynä julkaistu tiedonanto KOM(2010) 612, joka liittyy Eurooppa 2020 -strategiaan (EU2020), joka tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Maailmankauppa edustaa kasvustrategian ulkoista ulottuvuutta.

Kauppapolitiikkaa koskeva tiedonanto on saatavissa 22 EU-kielellä; suomeksi:

Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka: Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä; Bryssel 9.11.2010 KOM(2010) 612 lopullinen (25 sivua)

Tiedonantoon liittyi kaksi täydentävää asiakirjaa:

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Report on progress achieved on the Global Europe strategy, 2006-2010; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1268 final

COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT: Trade as a driver of prosperity; Brussels, 9.11.2010 SEC(2010) 1269 final

Kolmen asiakirjan pakettiin sisältyi siis menneen arviointia, kehityksen tarkastelua ja tulevaisuuden linjauksia, vaikka Euroopan parlamentti ei ollut erityisen armollinen omassa kannanotossaan.

Yhteinen kauppapolitiikka

Euroopan unionin yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan kolmikielisen ajankohtaissarjani (EN SV FI) ensimmäiset kymmenen kirjoitusta löytyvät artikkelista Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt. Sen jälkeen olen julkaissut kirjoitukset EU common commercial policy: Business or charity? ja EU:s nya handelspolitik enligt Europaparlamentet.

Ralf Grahn

Kahina EU:n kauppapolitiikasta sekä Stubb ja Bildt

2011-09-29T15:07:00.000+03:00

Yhteinen kauppapolitiikka on se osa ulkoisesta toiminnasta jossa Euroopan unionin 502 miljoonan asukkaan etua pystytään ajamaan melkoisella painolla, jos yhteinen sävel löytyy.

BRIC-maat tarjoavat kuitenkin ulkoisia haasteita ja EU:n jäsenmaiden erisuuntaiset näkemykset tuottavat sisäisiä paineita riittämiin.

Blogikirjoitusten sarja alkoi (ulkomaan)kauppaministereiden kokouksella ja jatkui Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kahinaan unionin suunnasta maailmankaupassa.

Tähän mennessä olen julkaissut seuraavat kirjoitukset:

EU:n kauppapolitiikka valokeilassa maanantaina 26.9.2011

EU trade ministers ponder comatose WTO Doha Development Round

Vill EU bryta dödläget i WTO:s Doharunda?

EU:s nya handelspolitik i Europa 2020-strategin

EU trade policy review

Europa 2020-strategin: EU:s gemensamma handelspolitik i Europaparlamentet

Europaparlamentet antog kritisk resolution om handelspolitiken

EP wants new trade strategy for Europe under EU2020

European Parliament: Caspary and De Gucht debated new trade policy for Europe (EU2020)

EP resolution on a new trade policy for Europe

***

Kauppapoliittinen sarja jatkuu vielä.

Suomen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on blogeineen myös maamme eturivin EU-tiedottaja. Kauppaministereiden kokousta hän valotti kirjoituksessa Brysselissä.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja Suomen Stubb ovat esimerkillisiä sosiaalisen median käyttäjiä myös Euroopan huippupoliitikkojen sarjassa.

Ralf Grahn

EU:n puolustusministerit koolla Puolassa

2011-09-23T07:12:00.000+03:00

EU-maiden puolustusministerit ovat kokoontuneet epäviralliseen kokoukseen 22.-23. syyskuuta 2011 Puolan Wroclawissa. Puheenjohtajamaa on tiedottanut ensimmäisen päivän keskusteluista, vaikka tiedotteen alkuosa on vielä ennakkoinformaatiota.

Puhetta johti Puolan puolustusministeri Tomasz Siemoniak, sillä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen New Yorkissa.

Euroblogien joukossa ranskalainen Bruxelles2 seuraa kokousta Wroclawissa ja on tähän mennessä raportoinut eri kysymyksistä täällä, täällä, täällä, täällä ja täällä.

Suomen puolustusministeriö on lyhyesti tiedottanut puolustusministeri Stefan Wallinin osallistumisesta valaisematta hallituksen näkemyksiä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksistä.

Ralf Grahn

Suomi: siipirikko budjettihaukka

2011-09-16T04:34:00.000+03:00

Muualla Euroopassa Suomi tunnetaan Saksan leiriin kuuluvana budjettihaukkana, joka Alankomaiden ja Itävallan tavoin julistaa julkisen talouden menokuria onnettomille tunareille.

Aivan helppoa ei paluu kestävään julkistalouteen näytä olevan Suomellekaan, sillä valtioneuvoston tiedotteen mukaan:

Vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Tuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 45,3 mrd. euroa, joten alijäämä on 7,1 mrd. euroa.

Vaikka valtion alijäämä supistuu runsaan miljardin euron verran tämän vuoden tasosta, valtion tulojen ja menojen väliin jäävä aukko on vielä noin 13,6 prosenttia budjetin loppusummasta vuonna 2012.

Muiden jäsenmaiden tavoin Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimukseen, jonka mukaan koko julkisen talouden alijäämän (keskushallinto, alue- ja paikallisviranomaiset ja sosiaaliturvajärjestelmä) tulee olla alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Ralf Grahn

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM): neuvoston asetus 407/2010

2011-09-09T12:02:00.000+03:00

Euroopan vakautusmekanismista siiryimme yleistietoon järjestelyistä ja siitä edelleen Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM).

Vuorossa ovat asetus 407/2010 ja komission tiedonanto KOM(2010) 713.

EU:n neuvoston asetus 407/2010

SEUT 122 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin neuvoston asetuksella, ilman Euroopan parlamentin myötävaikutusta:

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta; EUVL 12.5.2010 L 118/1

Komissio ehdottaa ja neuvosto päättää määräenemmistöllä taloudellisen avun antamisesta ja siten myös edellytysten täyttymisestä:

1 artikla
Tavoite ja soveltamisala

Koko euroalueen vakauden, yhtenäisyyden ja eheyden säilyttämiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, joilla unionin taloudellista apua voidaan myöntää euroalueen jäsenvaltiolle, jolle poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille tällaisia häiriöitä, ottaen huomioon, että mahdollisesti sovelletaan asetuksella (EY) N:o 332/2002 perustettua olemassa olevaa järjestelyä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksutaseille.

Perussopimuksen ja asetuksen asettamien tiukkojen edellytysten kirjaimellinen täyttyminen ei liene kovin todennäköistä.

KOM(2010) 713

Asetuksen 407/2010 9 artiklan mukaan komission tuli raportoida neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa voimaantulosta. Näin komissio teki tiedonannossaan KOM(2010) 713:

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista; Bryssel 30.11.2010 KOM(2010) 713 lopullinen

Tiedonanto antaa kuvan alkukauden toimista. Asiallisesti komissio teki kaksi linjausta:

Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että poikkeukselliset tapahtumat ja olosuhteet, joiden perusteella Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamista koskeva asetus (EU) N:o 407/2010 hyväksyttiin, ovat edelleen olemassa, minkä vuoksi mekanismi olisi säilytettävä (sivu 10).

Asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa korostetaan, että tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotus asetukseen tehtävistä muutoksista, jotta mahdollisuutta myöntää taloudellista apua voitaisiin muuttaa siten, ettei muuttaminen vaikuta jo tehtyjen päätösten pätevyyteen. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, ettei asetusta ole nykyisessä talouden tilanteessa ja viimeaikaisen kehityksen perusteella tarpeen muuttaa (sivu 2).

Ralf Grahn

Euroopan vakautusmekanismi: yleistietoa järjestelyistä

2011-09-08T09:43:00.000+03:00

Kaksiosaisen Euroopan vakautusmekanismin muodostavat Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) ja Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV).

Euroopan vakautusmekanismi

* Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)
* Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV)

Ruotsiksi

Europeiska stabiliseringsmekanismen

* Europeiska finansiella stabiliseringsmekanismen (EFSM)
* Europeiska finansiella stabiliseringsfaciliteten (EFSF)

Englanniksi

European Stabilisation Mechanism

* European Financial Stabilisation Mechanism (EFSM)
* European Financial Stability Facility (EFSF)

Yleistietoa vakautusjärjestelyistä

Jenni Hellström on käsitellyt järjestelyjen luonnetta ja ensimmäisiä niiden kautta suoritettuja vakautustoimia kirjoituksessa Euroopan rahoitusmarkkinoita vakautetaan uusilla välineillä (Suomen Pankin Euro & talous 1/2011, s. 65-73). Artikkeli esittelee myös uuden, pysyväksi tarkoitetun Euroopan vakausmekanismin (EVM).

Juha Raitio on esitellyt eri järjestelyjen pääkohdat verkkokirjoituksessa ERVM, ERVV, EVM ja pankkien vastuu Portugalin tukipaketissa (Suomen Laki.com).

Englanniksi löytyy johdatus Euroopan vakautusmekanismiin komission Ecfin-pääosaston verkkosivulta European Stabilisation Actions – the EU's response to the crisis (viimeksi päivitetty 27. kesäkuuta 2011).

Ralf Grahn

Eurooppatiedotus ajetaan alas – Tanska ja Ruotsi EU-valistuksen kärjessä

2011-09-07T08:17:00.000+03:00

Kansalaiset ovat harvoin olleet yhtä ymmällään Euroopan unionin (euroalueen) toimista ja Suomen EU-linjauksista kuin nyt. Samaan aikaan ulkoasiainministeriö ”uudistaa” Eurooppatiedotuksen toimintaa lakkauttamalla maakunnalliset tiedotuspisteet. Lapin aluetiedotus säilyy osittain, mutta muuten toiminta keskitetään ministeriöön, joka aikoo suosia verkkoviestintää ja sosiaalista mediaa. Voimavarat vähenevät, sillä: Uudistuksen yhteydessä turvataan Eurooppatiedotuksen vakinaisen henkilöstön mahdollisuus siirtyä uusiin tehtäviin ulkoasiainministeriössä.

UM:n tiedote puhuu virallisen optimismin hengessä EU-kansalaisviestinnän laadun ja nopeuden parantamisesta keskittämällä voimavarat yhteen paikkaan sekä suuntaamalla päivittäistiedotus internettiin.

Ehkä kasvokkain annettava neuvonta maakunnissa on aikansa elänyt malli. Silti jää nähtäväksi toteutuvatko uumoillut parannukset.

Pohjoismaat

Jos ulkoasiainministeriö todella haluaa parantaa EU-asioiden kansalaisviestintää Suomessa, parhaat mallit löytyvät nyt, kuten aiemmin, muista Pohjoismaista.

Arvoasteikkoni on subjektiivinen, mutta perustuu kokemuksiini käyttäjänä.

Ykkönen on Tanskan integroitu malli, joka tarjoaa sekä yleistietoa kansalaisille että Euroopan laajuisesti parhaan väylän EU-asioiden käsittelyyn kansallisella tasolla: Kansankäräjien (Folketinget) EU-Oplysningen.

Hyvänä kakkosena tulee Ruotsi, jossa eduskunnan yhteydessä toimiva EU-valistus ahkerasti ja kansantajuisesti päivittää tietoja lähes kaikista Euroopan unionin politiikka-aloista: EU-upplysningen.

Vaikka Ruotsin eloisa verkkolehti Europaportalen ei ole viranomainen, verkkosivusto kelpaisi esimerkiksi EU-maissa laajemminkin. Portaali tarjoaa uutisia, keskustelua ja linkkejä muualla käytävään keskusteluun. Sivuston takana ovat sekä ammattiyhdistysliike että elinkeinoelämän keskusjärjestö.

Kolmannen sijan ovat jakaneet Norja (joka ei kuulu EU:hun) ja Suomi.

Norjan Brysselin lähetystö tiedottaa aktiivisesti Euroopan talousalueeseen kuuluvan ja Schengenin sopimukseen liittyneen maan suhteista. Kansalaisen kannalta keskeinen on kaiketi sikäläisen ulkoministeriön ylläpitämä Europaportalen, josta löytyy runsaasti jatkoyhteyksiä.

Suomen EU-tiedotus on kutistumassa, mutta haaste pysyy samana: Tanskan ja Ruotsin tavoittaminen.

Mahtaakohan onnistua?

Ralf Grahn

Suomi euroalueen häirikkönä

2011-08-31T11:39:00.001+03:00

Joidenkin suosiota kotikamaralla nostaa ikkunat kiinni Eurooppaan -elämöinti. Tämä herättää kysymyksiä suhteellisuudentajusta ja vastuuntunnosta.

Kansainvälinen ja eurooppalainen media sekä vastuulliset tahot eivät välttämättä heijasta Suomen arvostuksen kasvua 332 miljoonan asukkaan ja 17 maan yritysten yhteisen rahan puolustustyössä.

New York Times

Ranska ja Saksa saattavat ohjata Euroopan unionia, mutta Suomi on osoittanut kuinka pienikin maa voi haitata suuria suunnitelmia. Suomen vakuusvaatimus voi kaataa heinäkuun sovun, ja markkinoiden epävarmuus jatkuu. New York Times mainitsee Suomen elävimpänä esimerkkinä siitä, kuinka nurkkakuntainen sisäpolitiikka muuttuu koko mannerta vaarantavaksi ongelmaksi, joka uhkaa koko 17 euromaan ryhmää keskellä pahinta kriisiä: Finland Could Upend Fragile Consensus on Greece (28. elokuuta 2011).

Wall Street Journal

Wall Street Journal Europe käsittelee euroalueen heinäkuisen huippukokouksen päätösten kahta kompastuskiveä. Saksan liittopäivillä esiintyy paineita päättää jokaisesta pelastusoperaatiosta erikseen. Kallista aikaa kuluisi. Kerrataan menettely seitsemällätoista, niin vakausvälineiden uskottavuudesta ei jää paljoakaan jäljelle.

Toinen kompastuskivi on Suomi. Muut euromaat eivät hyväksyneet Suomen kahdenvälistä sopimusta Kreikan kanssa toisen pelastuspaketin vakuuksista. Suomi vaati siis neuvotteluja uudesta vakuusmallista. Ratkaisu viivästyy. WSJ:n mukaan Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekter on todennut virkamiestason neuvottelujen kariutuneen. Kiistaan tarvitaan poliittisen tason ratkaisu, joten asia siirtyy valtiovarainministereiden kokoukseen: Rescue Fund Hits Snags in Germany and Finland (31. elokuuta 2011).

The Curious Capitalist

Time-lehden blogi The Curious Capitalist kysyy Is the Greek bailout falling apart? (31. elokuuta 2011). Euroalue tuskin pääsee irti hengenvaarallisista koettelemuksistaan ennen kuin se löytää tehokkaamman tavan päätösten tekemiseen ja toteuttamiseen. Suomen tapaus osoittaa selkeimmin kuinka viallinen euroalueen ohjaus oikein on. Yhdenkin maan kansallinen politiikka voi vaarantaa euron olemassaolon. Euroalueen rakenteet eivät mahdollista kriisien hallintaa eivätkä perusteellisia uudistuksia.

Bloomberg

Suo siellä, vetelä täällä, kuvaa uutistoimisto Bloombergin juttu Finland’s Collateral Demand Leaves EU Faced With Rewarding Bailout Fatigue (30. elokuuta 2011):

Finland’s demand for collateral on new Greek loans leaves European leaders with two choices: accept the AAA rated nation’s terms and risk the rescue plan, or reject collateral and help bring Finnish euro-skeptics to power.

Valtiovarainministerit (Ecofin)

Euroalueen huippukokous 21. heinäkuuta 2011 kehotti kaikkia maita hyväksymään sovitut toimet syyskuun loppuun mennessä. Monet EU:n ja jäsenmaiden johtajat ovat toistaneet kehotusta markkinoiden epävarmuuden hälventämiseksi. Epävirallinen talous- ja raha-asioiden neuvosto (Ecofin) kokoontuu kuitenkin vasta 16. syysykuuta, joten epätietoisuuden jatkumisen lisäksi aika käy vähiin.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kokoontui maanantaina 29. elokuuta erityisistuntoon euroalueen kriisin tiimoilta.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet korosti että maiden johtajien heinäkuisen sopimuksen toteuttaminen täydelleen ja ajallaan (full and timely) on olennaista.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn kertoi että komissio on kehottanut maita kiirehtimään 21. heinäkuuta tehtyjen päätösten toteuttamista, jotta ne saadaan voimaan mahdollisimman pian.

Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei ollut onnellinen Suomen vakuusvaatimuksista, mutta ei uskonut huippukokouksen päätösten toimeenpanon kaatuvan niihin. Ks. Honor Mahony, EUobserver: Rehn questions political appetite for eurobonds (30. elokuuta 2011).

Puheenjohtajamaa Puolan edustajana talousvaliokunnan kokoukseen osallistui valtiovarainministeri Jacek Rostowski, jonka mielestä valintatilanne on selkeä: yhteisvastuu tai Euroopan luhistuminen. Suomen vakuusvaatimukset ovat itsekkäitä. Rostowskin näkee kahdenlaista vaarallista populismia: etelässä vastuuttomuutta raha-asioissa ja pohjoisessa solidaarisuuden puutetta. EUobserverin Andrew Rettman lainasi Gazeta Wyborcza -lehden haastattelua: Polish finance minister says Europe at risk of ”collapse”.

EU:n komissio ja Puola

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso muistutti eilen EU-maiden ja euromaiden keskinäisestä riippuvuudesta ja toisti kehotuksensa maiden hallituksille ja parlamenteille, jotta 21. heinäkuuta tehdyt euromaiden huippukokouksen päätökset saadaan voimaan (30. elokuuta 2011, SPEECH/11/544).

Neuvoston puheenjohtajana toimiva Puola ei ole euromaa, mutta pääministeri Donald Tusk korosti yhteen hiottujen ratkaisujen tarvetta rahoituskriisin voittamiseksi: Prime Minister Donald Tusk in Brussels.

Vaikea paikka

Onko perussuomalaisten toreilla ärhentely isänmaallista, jos vaatimusten toteutuessa talouskasvu ja työpaikat menevät alta?

Entä populistien myötäjuoksijat? SDP ja Suomen hallitus ovat maalanneet itsensä nurkkaan lupaamalla vakuudet, jotka vaarantavat sekä Kreikan tukipaketin että euron tulevaisuuden.

EU:n perussopimusten ja yksittäisten euromaiden poliittisten reunaehtojen puitteissa valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat pala palalta yrittäneet löytää ratkaisuja finanssi- ja talouskriisiin, viimeksi yhteisessä huippukokouksessa 21. heinäkuuta 2011. Suhteessa nihilistisiin populisteihin hallitukset sentään koettivat toimia rakentavasti.

Blogikirjoitukset Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo ja Suomen Kreikka-vakuudet vastatuulessa: Mistä tämä kertoo?, kuten muutamat yllä siteeratut lähteet osoittavat kuitenkin sovittujen toimien pienipiirteisyyden ja tilapäisyyden.

Euroalueen valuvikojen jättäminen paikoilleen merkitsee jatkuvaa epävarmuutta ja kriisien toistumista.

Vain riittävä toimivalta ja oikea demokratia EU:n (euroalueen) tasolla tarjoavat tehokkaan ja hyväksyttävän perustan vakaudelle, talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Näitä tarvitsevat EU-kansalaiset ja yritykset. Muutamista lupaavista pilkahduksista huolimatta, jäsenmaiden hallitusket eivät vielä suostu edes keskustelemaan kestävistä uudistuksista.

Bloggingportal

Monikielinen Bloggingportal.eu on tärkeä osa yhteistä keskustelua, joka koskee Euroopan nykytilaa ja tulevaisuutta. Löydät 841 euroblogin kirjoitukset samasta paikasta.

Käsittelen EU:n politiikkaa ja oikeutta neljässä blogissani: Grahnlaw (EN), Grahnblawg (SV), Eurooppaoikeus (FI) ja Grahnlaw Suomi Finland (EN SV FI). Tervetuloa tutustumaan!

Toimin myös Twitterissä (joskin voin seurata takaisin vain paikkojen vapautumisen myötä) ja Facebookissa.

Ralf Grahn

Suomi näyttää: Euroalue on korttitalo

2011-08-23T12:05:00.000+03:00

Euroalueella demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla. Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.

Vakuusjärjestelyt

Suomen valtiovarainministeriön mukaan euromaiden päämieskokous heinäkuussa sopi, että perustetaan vakuusjärjestely Kreikan toisen apupaketin yhteydessä.

Euromaiden johtajat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n tehokkuuden parantamisesta, heijastusvaikutusten välttämisestä ja joustavuuden lisäämisestä.

Vakuuksia koskeva lausuma:

9. Tarvittaessa perustetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden ERVV:lle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa.

Lähde: Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011

Euromaiden hyväksyntä

VM:n tiedotteen mukaan Suomi ja Kreikka ovat päässeet yhteisymmärrykseen vakuusjärjestelystä. Vakuusjärjestely vaatii vielä muiden euromaiden hyväksynnän.

Siinäpä se. Nordean aamuinen markkinakommentti tiivistää tilanteen seuraavasti:

Euroalueen velkaongelmia hämmentää nyt entistä enemmän Suomen ja Kreikan välinen "vakuussopimus". Luottoluokittaja Moody's ilmaisi eilen huolensa sopimuksesta, jonka yhtiö pelkää vaikeuttavan tai jopa kaatavan Kreikan pelastuspaketin. Moody'sin mukaan sopimus korostaa entisestään euroalueen päättäjien erimielisyyksiä. Tästä saatiin taas eilen lisää merkkejä, kun Hollanti ja Itävalta nahistelivat vastaavien sopimisten tekemisestä tukea vastaanottavien maiden kanssa.

Taloussanomien mukaan pääministeri Katainen myöntää että vakuussopimukseen voi tulla muutoksia, jos muut euromaat eivät hyväksy sitä. Vakuudet ovat Suomelle kynnyskysymys, eikä Katainen halua uskoa että vakuudet vaarantavat Kreikan tukipaketin.

Kataisen rauhoittelusta huolimatta Reutersin raportti Moody's:in kommenteista kertoo että markkinat ovat huolissaan euromaiden rintaman hajoamisesta ja tukipaketin mahdollisesta myöhästymisestä, jopa hajoamisesta.

Arvostelu, torjunta tai matkiminen of levinnyt ainakin Alankomaihin, Itävaltaan, Saksaan, Slovakiaan ja Sloveniaan, kertoo AFP. Kreikka luonnollisesti toivoo riidan ratkaisua ennen lisävahinkojen syntyä.

Korttitalo

Rahapolitiikkaa euroalueella toteuttaa Eeuroopan keskuspankki keskuspankkijärjestelmineen, mutta talouspolitiikka on kansallisten politiikkojen yhteensovittamisen asteella.

Epävirallisiin kokouksiin kokoontuvassa euroryhmässä alueen valtiovarainministerit keskustelevat yhteisistä aiheista. Kriisioloissa ohi ovat kirineet euromaiden vielä epävirallisemmat huippukokoukset, jotka Ranska ja Saksa nyt haluavat vakinaistaa euroalueen ”taloushallituksena”.

Komealta kalskahtavista pyrkimyksistä huolimatta hallitusten välinen yhteistyö pysyy yksimielisyysvaatimukseen perustuvana korttitalona.

Vähiten haluava hallitus tai totaalikieltäytyjä määrää toimien tason, vaikka sisäisen heikkouden seurauksena olisi 332 miljoonan ihmisen valuutta-alueen hajoaminen.

Demokratia ja toimivalta eivät kohtaa oikealla tasolla.

Markkinat elävät siis jatkuvassa epävarmuudessa, mikä heijastuu ihmisten elinoloihin.

***

Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa 840 euroblogin kirjoitukset, jotka heijastavat Euroopan haasteita ja valaisevat valintoja valo- ja varjopuolineen.

Ralf Grahn

Eurokriisi: Uudistukseen vai loppuluisuun?

2011-08-19T08:17:00.000+03:00

Euro on 332 miljoonan eurooppalaisen jokapäiväinen raha, myös suomalaisten. Euroalueen talouskriisin edetessä käsillä ovat Kreikan vakuuksia tärkeämmät kysymykset.

Sekä Euroopan unionin että talous- ja rahaliiton osalta toivoisin suomalaisten kiinnostuksen kasvavan kokonaisuuksista keskusteluun, ei vain likinäköisen kansallisen edunvalvonnan kannalta.

Ei näytä kovin lupaavalta muuallakaan. Politiikan perusrajoitteet (kuten EU-sopimukset) ja lukkiutuneet poliitikot pahentavat talousvaikeuksia sekä Yhdysvalloissa että euroalueella, joten maailman osakepörssit ovat lähteneet lamaa enteilevään luisuun.

Olen viime aikoina kirjoittanut euroalueen haasteista englanniksi. Edellinen koonnos oli Eurozone issues (15. elokuuta 2011). Uusimmat kirjoitukset ovat tässä:

Grahnlaw: Blogs call for eurozone reform (15. elokuuta 2011)

Grahnlaw: Eurozone RIP? (16. elokuuta 2011)

Grahnlaw: Eurozone: Our new ”economic government” (17. elokuuta 2011)

Grahnlaw Suomi Finland: Eurozone Twin Peaks ”economic government” in media (17. elokuuta 2011)

Grahnlaw: Eurobonds and eurozone reform rebound despite Merkel-Sarkozy summit (17. elokuuta 2011)

Grahnlaw: Merkel and Sarkozy: Eurozone letter to Van Rompuy (18. elokuuta 2011)

Grahnlaw Suomi Finland: Eurozone reform: Waiting for Godot (18. elokuuta 2011)

Grahnlaw: Eurozone leaders talk and shares fall (18. elokuuta 2011)

Vieläkö vanha Eurooppa kykenee uudistumaan, vai olemmeko jo loppuluisussa?

Ralf Grahn

Olli Rehn ja euroalueen kriisi

2011-08-07T09:13:00.000+03:00

Euroalueen valtioiden ja hallitusten päämiehet julistivat – jälleen – 21. heinäkuuta 2011 yhteisen vastauksen kriisitilanteeseen. Virallinen kannanotto löytyy täältä:

Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma; Bryssel, 21. heinäkuuta 2011 (4 sivua)

Uusi kriisi

Ei kauaakaan, niin markkinat syöksyivät Kyproksen, Italian ja Espanjan velkapapereiden kimppuun. Uusi kriisi oli syntynyt.

Rupesin miettimään ristiriitaiselta näyttävää tilannetta. Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja tuleva Euroopan vakausmekanismi EVM ovat tosin yksimielisyysvaatimusten varaan rakennettuja korttitaloja, mutta euroalueen huippukokous oli kuitenkin tarjoamassa niille parempia toimintavalmiuksia.

Kolmen Välimeren maan taloudet olivat ymmärtääkseni ohittanut taantuman ja siirtyneet varovaisen kasvun vaiheeseen. Julkiset velat painoivat raskaasti, mutta velkaantumisvauhti oli asettumassa siedettävämmälle tasolle tänä vuonna (2011) ja erityisesti ensi vuonna (2012). Maiden kilpailukyvyn puutteella on syvät juuret, mutta tietoisuus tuote-, palvelu- ja työmarkkinoiden uudistustarpeista oli kasvussa ja jotain oli sentään tekeillä.

Kun talouden perusasiat näyttivät kulkevan parempaan suuntaan, mutta ”kaikkitietävät” markkinavoimat syöksyivät kimppuun kuin Stukat, ryhdyin selkeyttämään ajatuksiani kirjoitussarjalla (ruotsiksi ja englanniksi). Linkit yksittäisiin kirjoituksiin löytvät täältä: Eurozone – Surreal Time Brussels.

Olli Rehn ja talouskasvu

Lomansa keskeyttänyt talouskomissaari Olli Rehn järjesti tiedotustilaisuuden, jossa hän väitti markkinoiden reaktiota epäoikeutetuksi (tiedote englanniksi):

Ongoing developments in the eurozone; 5 August 2011 SPEECH/11/540

Rehn tukeutui talouskasvun käynnistymiseen ja velkaantumisvauhdin hidastumiseen euroalueella yleensä ja erityisesti markkinapaineiden kohteiksi joutuneissa maissa:

The spread of bond-market tensions across the euro area is, however, not justified by economic and budgetary fundamentals. Economic recovery is proceeding in most parts of the euro area, while important steps in budgetary consolidation and structural reform are underway across Europe and in particular in those Member States most exposed to market tensions.

Halusin tarkistaa Rehnin väitteet, joten katsoin mitä EU:n komission (Ecfin) tuorein kasvuennuste lupasi unionin talouskasvun sekä Kyproksen, Italian ja Espanjan elpymisen osalta: Rehn asserts eurozone recovery.

Jokainen voi todeta että Rehn puhui asiaa talouskasvusta toukokuisen ennusteen valossa. (Tosin, jos markkinat joutuvat pakokauhun valtaan, mitä tahansa voi tapahtua.)

Ralf Grahn

J.K. Euroalueen ja USA:n talousnäkymät ovat myös blogien kuumia aiheita. Monikelinen Bloggingportal.eu kokoaa jo 834 euroblogin kirjoitukset, mutta joukkoon mahtuisi enemmän myös suomalaisia nettipäiväkirjoja Euroopan asioista.

Kilpailukyky: Voittajat ja haastajat

2011-07-31T12:45:00.000+03:00

Kuten näimme, ITIF:in mukaan maailman kilpailukykyisimmät taloudet innovaatiokyvyn perusteella ovat Massachusetts, Kalifornia, Connecticut, New Jersey, Washington, Delaware, Maryland, Kolorado ja New Hampshire.

Katso:

Robert D. Atkinson and Scott M. Andes, the Information Technology and Innovation Foundation: The Atlantic Century II: Benchmarking EU & U.S. Innovation and Competitiveness (July 2011, 42 sivua)

Itsenäisten valtioiden joukossa mitalikolmikko oli:

1. Singapore
2. Suomi
3. Ruotsi

USA oli neljäs ja Etelä-Korea viides.

Nopeimmin ovat kehittyneet Kiina, Etelä-Korea, Kypros, Slovenia, Viro, Tshekin tasavalta, Latvia ja Singapore (1999-2011).

World Economic Forum

World Economic Forum mittaa vuosittain lähes kaikkien maiden (ja joidenkin alueiden) kilpailukyvyn monipuolisin mittarein. Tuoreimman selvityksen mukaan kärkisijoille ylsivät:

1. Sveitsi
2. Ruotsi
3. Singapore
4. USA
5. Saksa
6. Japani
7. Suomi
8. Alankomaat
9. Tanska
10. Kanada

Katso:

World Economic Forum, Klaus Schwab (editor): The Global Competitiveness Report 2010-2011 (501 sivua)

WEF:n IKT-kilpailukyky

World Economic Forum on erikseen laatinut laajan vertauksen maiden ja (talous)alueiden kilpailukyvystä tieto- ja viestintätekniikan osalta.

Kymmenes GITR, jonka takana ovat INSEAD ja World Economic Forum (WEF):

Soumitra Dutta, INSEAD, and Irene Mia, World Economic Forum (editors): The Global Information Technology Report 2010–2011 Transformations 2.0 (411 sivua)

Pohjoismaat ja Aasian ”tiikerit” esiintyvät kärkipäässä:

1. Ruotsi
2. Singapore
3. Suomi
4. Sveitsi
5. USA
6. Taiwan
7. Tanska
8. Kanada
9. Norja
10. Etelä-Korea

Suomi

Suomen kansallisen kilpailukypolitiikan sekä tieto- ja viestintäplitiikan kannalta edellä mainitut maat ja alueet vaativat erityistä seurantaa. Lisäksi tarvitaan nöyryyttä oppia maailman valioilta. Hallitusohjelma sisältää joukon kauniita fraaseja, mutta teot ratkaisevat.

Euroopan unionin jäsenenä Suomen on syytä toimia pontevasti sekä kestävien julkistalouksien että Eurooppa 2020 -strategian menestyksen eteen.

Euroopan unioni

Älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävä EU2020-strategia on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa seitsemän lippulaivahanketta:

1. Euroopan digitaalistrategia
2. Innovaatiounioni
3. Nuoret liikkeellä
4. Resurssitehokas Eurooppa
5. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka
6. Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma
7. Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi

Euroopan kasvumahdollisuuksien avaamiseksi Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on keskeisessä asemassa. Muun muassa palvelujen, tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen, julkisten hankintojen sekä energian osalta löytyy paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia aitojen yhtenäismarkkinoiden luomiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Yleisesti ottaen Euroopan unionin jäsenmaat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä, ja kehityksen suunta on usein taantuva. Jäsenmaiden pienipiirteisesen pelin tilalle tarvitaan rohkeita reformeja.

Ralf Grahn

J.K. Euroblogien joukossa Financial Timesin Brussels blog on ohittamaton euroalueen kriisinhallinnan avaajana ja laajemmin EU:n elinkeinoelämää koskevien aiheiden käsittelijänä.

Euroopan digitaalistrategian tulostaulu 2011

2011-07-24T08:02:00.000+03:00

Runsas vuosi sitten, 19. toukokuuta 2010, Euroopan komissio julkaisi Eurooppa 2020 (EU2020) -kasvustrategian ensimmäisen lippulaivahankkeen: Euroopan digitaalistrategian (Digital Agenda for Europe).

Linkitän kuitenkin korjattuun versioon, joka korvasi alkuperäisen. Tässä suomeksi:

Komission tiedonanto: Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2

Tulostaulu 2011 lyhyesti

Vuotta myöhemmin komissio selvitti sekä omien toimiensa että jäsenmaiden edistymistä osaamisyhteiskunnan kehittämiseksi.

Tämä ja keskeiset havainnot kerrottiin 22 EU-kielellä julkaistussa tiedotteessa; suomeksi:

Digitaalistrategia: Tulostaulu kertoo edistymisestä (31.5.2011 IP/11/663)

Laaja-alaisen digitaalistrategian tavoitteet ja tulokset lyhyesti:

EU sitoutui digitaalistrategiassa 101 yksittäiseen toimeen, joista 23 kuuluu jäsenvaltioiden ja 78 komission vastuulle (jälkimmäisiin sisältyy muun muassa 31 säädösehdotusta). Näillä toimilla edistetään digitaaliteknologioiden käyttöä ja niihin tehtäviä investointeja. Euroopan digitaalistrategian toimista yksitoista on saatettu päätökseen, kuusi vuodeksi 2010 kaavailtua toimea on viivästynyt ja loput etenevät pitkälti suunnitelmien mukaan.

Tiedote tarjoaa tiiviin tilannekatsauksen kehittämishankkeesta, joka on tärkeä eurooppalaisten elintasolle ja elämänlaadulle.

Täydentävää tietoa

Samaan aikaan komissio julkaisi täydentävän muistion (vain englanniksi):

Digital Agenda: building a flourishing digital economy - Scoreboard outlines progress so far; 31.5.2011 MEMO/11/361

Ralf Grahn

J.K. Euroopan tieto- ja viestintätekniikka-alan (TVT) etujärjestö on DigitalEurope, jonka puheenjohtajana toimii suomalainen Erkki Ormala (Nokia).

EU kohti digitaalistrategiaa: neuvosto 2009

2011-07-18T08:32:00.000+03:00

Kirjoituksesta Digital Agenda for Europe roundup löytyvät linkit blogimerkintöihini Euroopan digitaalistrategian taustasta.

Joukossa oli myös juttu A Green Knowledge Society (Digital Agenda) joka mainitsee tärkeimmät palikat.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuutta ajatellen Ruotsin hallitus tilasi raportin, joka myötävaikutti i2010-strategiaa seuranneen digitaalistrategian muotoutumiseen:

A Green Knowledge Society – An ICT policy agenda to 2015 for Europe's future knowledge society (syyskuu 2009; 63 sivua)

Vihreää osaamisyhteiskuntaa hahmottava selvitys on mielestäni edelleen lukemisen ja pohtimisen arvoinen.

Yleispäätelmät

Neuvoston kokous Rutosin puheenjohtajuuskauden loppupäivinä oli tärkeä virallinen virstanpylväs matkalla kohti uutta tietoyhteiskuntastrategiaa. Suomea edustivat liikenneministeri Anu Vehviläinen ja viestintäministeri Suvi Lindén:

Neuvoston 2987. istunto Liikenne, televiestintä ja energia; Bryssel, 17.–18. joulukuuta 2009 (neuvoston asiakirja 17456/09)

Televiestintä-otsikon alta löydämme kohdan 'i2010:n jälkeinen strategia – Neuvoston päätelmät' sivulta 21:

Neuvosto kävi periaatekeskustelun i20106strategian tulevaisuudesta valmistellakseen komissiolle annettavia ohjeita uuden digitaaliohjelman laatimiseksi.

Ministerit toivat erityisesti esiin näkemyksiään i2010:n jälkeisen strategian painopisteistä, joilla pyritään varmistamaan kasvu, työpaikkojen luominen ja kestävä EU, sekä keinoista saada kansalaiset osallistumaan aktiivisemmin päätöksentekoon internetin ja muiden yhteiskunnallisten viestintävälineiden kautta. Komission on tarkoitus esittää tämä uusi ohjelma vuoden 2010 kevään aikana, ja asiaa on tarkoitus käsitellä Espanjan puheenjohtajuuskaudella.

Neuvosto antoi päätelmät, joissa luetellaan asioita, jotka olisi otettava huomioon Euroopan uudessa digitaaliohjelmassa (17107/09).

Päätelmissä korostetaan muun muassa, että:

on tärkeää tukea internetin avointa, hajautettua ja dynaamista luonnetta, mikä edistää sen laajentumista,

on tärkeää kehittää sähköiseen tunnistamiseen järjestelyjä, joilla taataan tietosuoja ja kansalaisten yksityisyyden suoja,

kaikkien esteetön pääsy internetiin on osallistavan ja mahdollisuuksia luovan tietoyhteiskunnan keskeinen edellytys.

Yksityiskohtaiset päätelmät

Kuten näimme, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston yleispäätelmät olivat varsin ylimalkaiset.

Tarkemman kuvan saamme asiakirjasta 17107/09, johon yleispäätelmät avuliaasti linkittivät.

Neuvoston hakutoiminnon kautta voimme löytää yksityiskohtaiset päätelmät eri EU-kielillä. Näyttää siltä että kieliasua ei ole muutettu kokouksen käsittelyn perusteella, vaan ennakkoon työstetyt muotoilut on hyväksytty sellaisinaan:

i2010:n jälkeinen strategia – kohti avointa, vihreää ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa – Neuvoston päätelmien antaminen; Bryssel, 7. joulukuuta 2009 (14.12) (17107/09; 16 sivua)

Saatekirje selostaa asiayhteyden ja tarjoaa viitteitä kiinnostuneille (sivut 1-2).

Varsinaiset päätelmät alkavat sivulta 3 (liite), nekin viitetietoja luetteloimalla. Jaloja pyrkimyksiä oli moneen suuntaan – pk-yrityksiä unohtamatta – mutta poimin tähän kolme.

Olennaista, joskaan ei yllätyksellistä oli neuvoston tuki tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) koskevalle strategialle osana uutta kasvustrategiaa Lissabonin vuosikymmenen jälkeen.

Kattava ja vaativa oli vaatimus saada aikaan kilpailukykyiset (eurooppalaiset) markkinat TVT-verkoille, -tuotteille ja palveluille sekä tehokkaat tietoyhteiskuntapalvelujen sisämarkkinat sekä kuluttajille että yrityksille.

Merkittävä oli myös tavoite että kaikille on saatava nopeat, suurikapasiteettisesti toimivat ja vakaasti toimivat ja kaikkien käytössä olevat avoimeen internetiin yhdistetyt digitaaliset viestintäverkot.

Neuvoston kannanotto näytti komissiolle vihreää valoa uuden digitaalistrategian valmistelun jatkamiseksi.

Ralf Grahn

J.K. Brittany Griffin Smith on kirjoittanut Citizen Media Law Project -blogiin paikallisen tutkivan kansalaisjournalismin tulevaisuudesta. Löytyykö yhtymäkohtia USA:n ja Euroopan välillä?

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2

2011-07-14T11:55:00.000+03:00

Kirjoituksessa EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta) viittasin EU2020-lippulaivahankkeen ydinsisältöön ja aikaisempiin blogimerkintöihin.

Komission alkuperäinen tiedonanto Euroopan digitaalistrategia KOM(2010) 245 julkaistiin 19. toukokuuta 2010.

Alkuperäisen tiedonannon on kuitenkin kumonnut korjattu versio joka on saatavissa 22 kielellä. Suomalaisen kieliversion viitetiedot:

CORRIGENDUM:
Annule et remplace le document COM(2010) 245 final du 19.5.2010
Concerne toutes les versions linguistiques

Euroopan digitaalistrategia; Bryssel 26.8.2010 KOM(2010) 245 lopullinen/2 (46 sivua)

Ralf Grahn

J.K. Euroopan komission digitaalistrategiaa koskeva sivusto (Digital Agenda for Europe) on tärkeä tietoyhteiskunnan ajankohtaislähde.

EU:n digitaalistrategia (tietoyhteiskunta)

2011-07-13T10:36:00.000+03:00

Euroopan komissio julkaisi 19. toukokuuta 2010 laaja-alaisen digitaalistrategian, joka kuuluu Eurooppa 2020 -kasvustrategian lippulaivahankkeisiin. Tiedote tiivisti olennaiset asiat tietoyhteiskunnan kehittämisestä yhteen kappaleeseen:

Euroopan komission tänään julkistaman digitaalistrategian toteuttaminen edesauttaisi merkittävästi EU:n talouskasvua ja levittäisi digitaaliaikakauden hyödyt kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Puolet tuottavuuden kasvusta Euroopasta viimeisten 15 vuoden aikana on ollut lähtöisin tieto- ja viestintäteknologian käytöstä (ks. IP/10/571) ja tämän kehityksen uskotaan nopeutuvan entisestään. Strategiassa hahmotellaan seitsemän tärkeintä toimenpidealaa: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Hyödyt näkyisivät esimerkiksi sähköisen maksamisen ja laskutuksen helpottumisena, etälääketieteen käyttöönoton nopeutumisena ja energiatehokkaina valaistusratkaisuina. Näillä seitsemällä alalla strategiassa kaavaillaan noin sataa toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Digitaalistrategia on ensimmäinen Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (ks. IP/10/225).

Digitaalistrategian vaiheiden seuraamisen aloitin tällä kertaa kokoamalla aiempia kirjoituksia ja jonkin verran uusia lähteitä englanniksi, joskin ne löytyvät kätevimmin ruotsinkielisen jutun 'Den digitala EU-agendan' kautta.

Ralf Grahn

J.K. EU:n mallin mukaisesti Ruotsi valmistelee kansallista digistrategiaa. Kansalaiskeskustelua voi seurata elinkeinoministeriön (Näringsdepartementet) ylläpitämällä sivustolla Digital Agenda Forum.

Hallitusohjelma eduskunnassa

2011-06-27T06:04:00.000+03:00

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle 22. kesäkuuta 2011.

Tiistaina 28. kesäkuuta eduskunta aloittaa tiedonannon (VNT 2/2011 vp) käsittelyn, joka jatkuu keskiviikkona. Torstaina eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.

Virallinen oppositio rajoittuu kahteen eduskunnan kahdeksasta poliittisesta ryhmästä. Näistä perussuomalaisilla on 39 edustajaa ja keskustalla 35 kansanedustajaa, mutta vielä emme ole nähneet kuinka hallituspuolue vasemmistoliiton edustajat äänestävät tällä kertaa.

Ralf Grahn

J. K. Bloggingportal.eu on julkaissut euroblogien viikkokatsauksen jossa tunnelmat EU:n suhteen vaihtelevat toivon ja epätoivon välillä.

Eurooppaministeri Alexander Stubb - merkittävä haaste

2011-06-20T06:43:00.000+03:00

Kun uusi hallitus järjestäytyy, tarvitaan päätöksiä muun muassa ministereiden työnjaosta. Hallitusneuvottelujen tuloksena saatu paperi paikkajaosta antaa osviittaa myös valtioneuvoston jäsenten työtehtävien jakautumisesta.

EU-asiat

EU-asioissa on tehty seuraava perusjako pääministerin ja eurooppaministerin vällillä.

Pääministeri Jyrki Katainen käsittelee valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvista asioista

Eurooppa-neuvostoon liittyvät asiat, Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unioniin liittyvät nimitysasiat.

Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeriksi on tulossa kokoomuksen Alexander Stubb, joka

käsittelee kauppapolitiikkaa ja lähialueyhteistyötä koskevat asiat, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvat asiat sekä valtioneuvoston kanslian valtioneuvoston EU-sihteeristölle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu pääministerille.

Yleisten asioiden neuvosto

Stubb tulee ilmeisesti edustamaan Suomea EU:n yleisten asioiden neuvostossa, jolle Lissabonin sopimuksessa kirjattiin potentiaalisesti tärkeä valmistelu-, seuranta ja yhteensovitustehtävä (SEUT 16 artiklan 6 kohta):

Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon.

Tähän mennessä yleisten asioiden neuvosto on tuskin edes pyrkinyt hyvään hallintoon tai avoimeen tiedottamiseen. Kokoonpanon epäonnistumista olen tarkastellut erinäisiä kertoja, muun muassa täällä, täällä, täällä ja täällä.

Runsas viikko sitten Madridissa toimiva Real Instituto Elcano julkaisi selvityksen, jonka kirjoittaja Ignacio Molina kiteytti näin:

The General Affairs Council (GAC) has so far not lived up to the expectations created by the Treaty of Lisbon, which in principle assigned it an important position within the EU system.

Haaste

Tässä haaste: Uusi eurooppaministeri Alexander Stubb sekä Puolan, Tanskan ja Kyproksen muodostama seuraava puheenjohtajuuskolmikko voivat vihdoin uudistaa yleisten asioiden neuvoston toimintatavat parempien tulosten, hyvän hallinnon ja avoimen tiedotuksen toteuttamiseksi.

Ralf Grahn

J.K. Blogissa Migrants at Sea Yhdysvalloissa toimiva professori Niels Frenzen tarkastelee pakolaisuutta Pohjois-Afrikasta Välimeren yli Eurooppaan. Erityisesti hän kuvaa EU-maiden reaktioita ja toimia.

Eurooppa 2020: Innovaatiounionin haasteet

2011-06-14T06:50:00.000+03:00

Yhdysvallat kasvattaa etumatkaansa ja Kiina on jo siirtynyt ohituskaistalle. Japanissa ja Etelä-Koreassa yritykset investoivat kaksi kertaa enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Euroopassa. Siinä lyhykäisyydessään Euroopan asema innovaatioiden maailmassa.

EU-maiden lähtökohdat ja saavutukset eroavat tosin suuresti. Muutamat jäsenmaat ovat maailman huipulla, mutta huolestuttavan suuri joukko on edelleen tietoyhteiskuntakehityksen alkutaipaleella.

Innovaatiounionin kilpailukykyraportti

Innovaatiounioni on yksi Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) seitsemästä lippulaivahankkeesta.

Euroopan komission tuore innovaatiounionin kilpailukykyraportti tuo esille EU:n jäsenmaiden ja kuuden assosiaatiomaan heikkoudet ja vahvuudet talouskilpailussa.

Pikanäkymän tarjoaa 22 EU-kielellä julkaistu tiedote:

Komission raportissa pohditaan Euroopan innovaatiokriisiä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden edistystä (9. kesäkuuta 2001 IP/11/692)

Täydentävää tietoa löytyy englanniksi julkaistusta muistiosta:

Innovation Union Competitiveness report 2011 – frequently asked questions (9 June 2011 MEMO/11/392)

Teemasivusto

Tiedotteita täydentää komission englanninkielinen teemasivusto linkkeineen:

Innovation Union Cempetitiveness Report 2011

IUC 2011

Sivun kautta löytyvä kilpailukykyraportti (IUC 2011, englanniksi) on 42,8 MB:n järkäle (pdf):

Innovation Union Competitiveness report – 2011 edition

Tiivistelmät löytyvät kuitenkin 22 kielellä, muun muassa suomeksi. Kunkin maan kuva löytyy myös erikseen (country profile), esim Suomi:

Country profile FI - Finland

Nyt julkaistu innovaatiounionin kilpailukykyraportti on ensimmäinen laatuaan. Komissio aikoo julkaista vastaavan analyysin kahden vuoden välein.

Ralf Grahn

EU ja kilpailu radiotaajuuksista

2011-06-05T10:04:00.000+03:00

Radiotaajuudet ovat olennaisen tärkeitä digitaaliselle yhteiskunnalle ja nopeille langattomille palveluille, talouden elpymiselle ja kasvulle, laadukkaille työpaikoille ja EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Taajuuspoliittiset aloitteet ovat keskeisellä sijalla myös Euroopan digitaalistrategian sekä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kannalta, sanoi Euroopan komissio ehdotuksessaan.

Juridisesti ehdotettu monivuotinen ohjelma perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, joka koskee oikeuden lähentämistä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi.

Komission ehdotus radiotaajuuksien tehokkaampaan hallintaan tähtäävästä ohjelmasta julkaistiin 20. syyskuuta 2010. Päätösehdotus on saatavilla 22 virallisella EU-kielellä. Suomenkielinen pdf-versio:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ensimmäisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta; Bryssel 20.9.2010 KOM(2010) 471 lopullinen

Tarkoitus

Ehdotuksen 1 artiklassa ilmaistaan ohjelman strateginen ja koordinoiva tarkoitus:

1 artikla
Tarkoitus

Tällä päätöksellä perustetaan sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi radiotaajuuspoliittinen ohjelma taajuuksien käytön strategista suunnittelua ja yhdenmukaistamista varten.

Kilpailu

Radiotaajuudet ovat niukka luonnonvara, johon kohdistuva kysyntä kasvaa nopeasti. Sääntely on siis välttämätöntä, mutta teleyritysten, asiakasyhtiöiden ja kuluttajien kannalta on tärkeää että kilpailu toimii ja kilpailun vääristymiltä vältytään.

Kilpailunäkökohdat tuodaan siksi painokkaasti esille komission perusteluissa (sivu 10):

(8) Taajuuksien käyttöoikeuksien kaupan, yhdistettynä joustaviin käyttöehtoihin, uskotaan merkittävästi edesauttavan talouskasvua. Tästä syystä olisi välittömästi puitedirektiivin nojalla sallittava kaupankäynti sellaisilla taajuuskaistoilla, joilla joustava käyttö on EU-oikeudessa jo mahdollistettu. Lisäksi tällaisten toimenpiteiden koordinoitua käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa ja kyseisten oikeuksien hankintaa koko EU:ssa voitaisiin helpottaa määrittelemällä yhteiset periaatteet tällaisten kaupattavien oikeuksien muodolle ja sisällölle sekä yhteiset toimenpiteet, joilla estetään sellainen oikeuksien kasaantuminen, joka voisi luoda määrääviä markkina-asemia tai johtaa hankittujen oikeuksien perusteettomaan käyttämättömyyteen.

(9) Kuten Euroopan digitaalistrategiassa korostetaan, langaton laajakaista on tärkeä keino piristää kilpailua, lisätä kuluttajien valinnanvaraa ja mahdollistaa yhteydet maaseudulla ja muilla alueilla, joilla kiinteän verkon laajakaistan käyttöönotto on vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta. Taajuushallinnolla saatetaan kuitenkin vaikuttaa kilpailuun muuttamalla markkinatoimijoiden roolia tai markkinavoimaa esimerkiksi jos taajuuksien nykykäyttäjät saavat perusteetonta kilpailuetua. Taajuuksien saatavuuden rajallisuus, varsinkin kun soveltuvimmista taajuuksista tulee pulaa, voi luoda markkinoilletulon esteen uusille palveluille ja sovelluksille ja tukahduttaa innovointia ja kilpailua. Uusien käyttöoikeuksien hankkiminen muun muassa taajuuskaupan tai muunlaisten käyttäjien välisten siirtojen kautta ja uusiin joustaviin taajuuksien käyttöehtoihin siirtyminen saattavat vaikuttaa vallitsevaan kilpailutilanteeseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava ennakkoon tai jälkikäteen tarvittavia sääntelyllisiä toimenpiteitä (esimerkiksi tehtävä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia, estettävä tietyt taajuuksien käyttöoikeuksien hankinnat, asetettava taajuuksien varastoon keräämistä ja taajuuksien tehokasta käyttöä koskevia ehtoja, jollaisiin viitataan puitedirektiivin 9 artiklan 7 kohdassa, rajoitettava kunkin operaattorin käytössä olevien taajuuksien määrää ja pyrittävä välttämään taajuuksien liiallinen kasautuminen) kilpailunvääristymien välttämiseksi direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 5 artiklan 6 kohdan ja direktiivin 87/372/ETY (GSM-direktiivi) 1 artiklan 2 kohdan taustalla olevien periaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Käyttötarkoitusten lisäksi kilpailua käydään eri teleyritysten välillä niukoista taajuuksista. Toimivan kilpailun periaatteet ilmaistaan juridisesti komission päätösehdotuksen 5 artiklassa (sivut 16-17):

5 artikla
Kilpailu

1. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä ja edistettävä toimivaa kilpailua ja vältettävä kilpailun vääristymät sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla.

2. Täyttääkseen täysimääräisesti 1 kohdassa asetetut velvollisuutensa ja erityisesti varmistaakseen, että kilpailu ei vääristy radiotaajuuksien käyttöoikeuksien kasautumisen, siirtojen tai muutosten vuoksi, jäsenvaltiot voivat toteuttaa muun muassa seuraavat toimenpiteet rajoittamatta kuitenkaan kilpailusääntöjen soveltamista:

a) jäsenvaltiot voivat rajoittaa yksittäiselle talouden toimijalle myönnettävien taajuuksien käyttöoikeuksien määrää tai asettaa käyttöoikeuksille ehtoja, esimerkiksi velvoittaa tukkutason käyttöoikeuden tarjontaan, tietyillä taajuuskaistoilla tai tietyissä ominaisuuksiltaan samankaltaisten taajuuskaistojen ryhmissä, esimerkiksi sähköisen viestinnän palveluille osoitetuilla alle 1 GHz taajuusalueilla;

b) jäsenvaltiot voivat kieltäytyä myöntämästä uusia käyttöoikeuksia tai sallimasta taajuuksien uudenlaista käyttöä tietyillä taajuuskaistoilla, tai asettaa edellytyksiä uusien käyttöoikeuksien myöntämiselle tai uusien käyttötarkoitusten valtuuttamiselle, jos käyttö johtaisi taajuuksien kasautumiseen tietyille talouden toimijoille tavalla, joka todennäköisesti merkittävästi haittaisi kilpailua;

c) jäsenvaltiot voivat estää käyttöoikeuksien siirron tai asettaa sille ehtoja, jos se ei kuulu kansallisen tai EU:n harjoittaman yrityskeskittymien valvonnan piiriin ja se todennäköisesti haittaisi merkittävästi kilpailua;

d) Jäsenvaltiot voivat tehdä olemassa oleviin oikeuksiin muutoksia direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti korjatakseen jälkikäteen tilanteen, jossa taajuuksia on liiallisessa määrin kasautunut tietylle talouden toimijalle tavalla, joka haittaa merkittävästi kilpailua.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valtuutus- ja valintamenettelyissä vältetään viivästykset ja edistetään toimivaa kilpailua.

Sekä Euroopan parlamentti että Unkarin puheenjohdolla toimiva EU:n neuvosto ovat käsitelleet komission ehdotusta. Käsittely jatkuu Puolan puheejohtajuuskaudella, joka alkaa 1. heinäkuuta 2011.

Ralf Grahn

Euroopan talous kasvaa hiljalleen

2011-05-24T06:23:00.000+03:00

Lähiaikoina Euroopan komissio esittää neuvoston harkittavaksi suosituksia kunkin jäsenmaan vakaus- tai lähentymisohjelmasta sekä talousuudistuksiin tähtäävästä kansallisesta uudistusohjelmasta, joka perustuu Eurooppa 2020 -kasvustrategiaan.

Tämä edellyttää luonnollisesti näkemystä siitä, kuinka Euroopan unionin (ja euroalueen) sekä yksittäisten jäsenmaiden talous on kehittymässä.

Komissaari Olli Rehnin johtaman talouden ja rahoituksen pääosaston (Ecfin) tuorein ennuste uskoo talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna, joskin vaimeasti. Samalla maiden väliset erot ovat hyvin suuria.

Pääkohdat ilmenevät komission tiedotteesta, joka on tarjolla 22 kielellä:

Kevään talousennusteen 2011–2012 mukaan elpyminen Euroopassa jatkuu uusista riskeistä huolimatta (13. toukokuuta 2011 IP/11/565)

Tarkempia tietoja löytyy kevään 2011 talousennusteesta (englanniksi):

European Economic Forecast Spring 2011 (European economy 1/2011; 234 sivua)

Ralf Grahn

Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta vuonna 2010

2011-05-14T13:04:00.001+03:00

Vaikka EU Bookshop johtaa ajatukset maksulliseen kirjakauppaan, sieltä löytyy häkellyttävän paljon ilmaisjulkaisuja Euroopan unionin virallisilla kielillä, joita on 23.

Eri politiikka-alojen hyvä yleiskatsaus on komission vuosikertomus, 'Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta vuonna 2010', joka tarjoaa opiskelijoille, lehtimiehille, virkamiehille ja kiinnostuneille EU-kansalaisille varsin tuoretta tietoa ja viittauksia tärkeisiin lähteisiin.

Viime vuosina komissio on lyhentänyt ja keventänyt vuosikertomustaan. Yleiskertomus sisältää vähemmän tekstiä sekä enemmän valokuvia ja kaavioita kuin menneinä aikoina.

Esitemäisempänäkin noin 140 sivun opus on hyödyllinen johdatus lähes jokaiseen EU-aiheeseen. Pdf-muotoisena yleiskertomus on ilmainen.

Julkaisu kuuluu komission virkavelvollisuuksiin, sillä EUT-sopimuksen 249 artiklan 2 kohdassa säädetään:

2. Komissio julkaisee vuosittain viimeistään kuukautta ennen Euroopan parlamentin istunnon alkua yleiskertomuksen unionin toiminnasta.

Kielivaihtoehtoja on 22, suomi mukaan lukien.

Ralf Grahn

J.K. Euroblogien maailma elää. Jotkin vanhat nuukahtavat, mutta uutta kasvua pukkaa. Bloggingportal.eu kasvaa edelleen ja kokoaa nyt jo 793 EU-aiheisen blogin kirjoitukset.

EU: Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti suomeksi

2011-05-05T11:06:00.000+03:00

Englanniksi nimi kuulostaa juhlallisemmalta: Single Market Act (SMA). Pääasia on kuitenkin että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on englannin, ranskan ja saksan lisäksi saatavissa nyt 17 muulla EU-kielellä. Näiden joukosta löytyy suomenkielinen versio:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi ”Yhdessä uuteen kasvuun”; Bryssel 13.4.2011 KOM(2011) 206 lopullinen

Verkkosivut

Euroopan komissio tarjoaa teemasivuston Single Market Act, jonka aloitussivulta on tarjolla 22 kielivaihtoehtoa. Suomenkielistä sivua ei ole vielä päivitetty, eikä esittämiäni parannuksia ole tehty tähän mennessä.

Ralf Grahn

J.K. Maanantaina 9. toukokuuta 2011 vietetään EU:n ”syntymäpäivää”, Eurooppa-päivää. Toivottavasti liputus, mahdollisuuksien mukaan komea kaksoisliputus, lisääntyy Suomessakin vuosien saatossa.

EU-maiden talouspolitiikka: Seuraavat vaiheet

2011-03-31T11:12:00.001+03:00

Euroopan unionin jäsenmaiden päämiesten kevätkokouksen pääaiheena oli perinteiseen tapaan talous, mutta uusin menettelyin, tavoittein ja strategioin.

Nykyään Eurooppa-neuvoston päätelmät julkaistaan heti kokouksen päätyttyä kaikilla virallisilla EU-kielillä, niin myös suomeksi:

Eurooppa-neuvosto 24. ja 25. maaliskuuta 2011: Päätelmät; Bryssel, 25. maaliskuuta 2011 (EUCO 10/11; 34 sivua)

Mihin päädyttiin?

Päätelmien ensimmäinen kappale johdattaa lyhyesti talouspolitiikasta annettuihin suuntaviivoihin:

Eurooppa-neuvosto hyväksyi tänään laajan toimenpidepaketin, jolla pyritään vastaamaan kriisiin, säilyttämään rahoitusvakaus ja luomaan perusta älykkäälle, kestävälle, sosiaalista osallisuutta edistävälle ja työpaikkoja luovalle kasvulle. Tämä parantaa euroalueen ja Euroopan unionin talouden ohjausta ja hallintaa sekä kilpailukykyä.

Toinen kappale tarkentaa kuvaa jossain määrin tulevien toimien osalta:

2. Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden EU-ohjausjakson yhteydessä julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (1). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Kaikki jäsenvaltiot toteuttavat nämä painopisteet konkreettisina toimenpiteinä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Komissio esittää tältä pohjalta maakohtaisia lausuntoja ja suosituksia koskevat ehdotuksensa hyvissä ajoin, jotta ne voidaan hyväksyä ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa.

Alaviite 1:

Painopisteet ovat 15. helmikuuta ja 7. maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien mukaisia ja perustuvat komission vuotuiseen kasvuselvitykseen. Ks. myös puheenjohtajavaltion 16. maaliskuuta 2011 laatima yhteenveto.

Huhtikuun kuluessa jokainen euromaa toimittaa vakausohjelman ja euroalueen ulkopuolinen maa lähentymisohjelman vakaus- ja kasvusopimuksen (Stability and Growth Pact SPG) perusteella.

Kaikki maat toimittavat kansallisen uudistusohjelman (National Reform Programme NPR), jolla tähdätään Eurooppa 2020 -kasvustrategian (EU2020) toteuttamiseen.

Komissio antaa ohjelmista lausuntoja ja suosituksia toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, jotta neuvosto ja Eurooppa-neuvosto voivat antaa tarvittavaa lisäohjausta.

Ralf Grahn

Uudistajat kannustavat Eurooppa-neuvostoa

2011-03-23T11:24:00.001+02:00

Sopivasti ennen Eurooppa-neuvostoa 24. ja 25. maaliskuuta 2011, Britannia, Alankomaat, Ruotsi, Tanska, Viro, Puola, Liettua, Latvia ja Suomi toimittivat yhteisen kirjeen Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajalle.

Suomen puolesta allekirjoittajana toimi pääministeri Mari Kiviniemi.

Herman Van Rompuy ja José Manuel Barroso saivat lukea yhdeksän EU-maan päämiesten ajatukset talouskasvun nopeuttamisesta ja kilpailukyvyn kohentamisesta:

Valtioneuvoston viestintäyksikkö: Suomi tukee talouskasvua edistäviä EU-toimia (18.3.2001)

Alkuperäinen lähde (englanniksi):

Joint letter from Prime Minister David Cameron, Prime Minister Mark Rutte, Prime Minister Fredrik Reinfeldt, Prime Minister Lars Løkke Rasmussen, Prime Minister Mari Kiviniemi, Prime Minister Andrus Ansip, Prime Minister Donald Tusk, President Dalia Grybauskaitơ, and Prime Minister Valdis Dombrovskis (18 March 2011)

Uudistajasiipi

Kun EU:n jäsenmaita on 27, yhdeksän maan uudistajasiipi edustaa tasan kolmannesta unionin jäsenmaista.

Kirjeen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa talousuudistuksia ja erityisesti kasvua:

Despite the efforts we have made, without stronger ambition and fundamental reform – to unleash enterprise, open markets and promote innovation, including in green technologies – we face a future of low productivity, high unemployment, lost investment and relative economic decline.

Sisämarkkinat

Kirjoittajien mielestä tarvitaan riittävän kunnianhimoisia toimia Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi, julkisten talouksien saattamiseksi kestävälle pohjalle ja EU:n budjetin suuntaamiseksi huomisen haasteisiin.

Tämän jälkeen uudistajamaiden päämiehet painottivat neljää tärkeää uudistuskohdetta, joista ensimmäinen koskee sisämarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Erityisesti palvelualoilla esteitä pitäisi raivata määrätietoisesti talouskasvun virittämiseksi.

Aitojen digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaaminen vuoteen 2015 mennessä vaatii rohkeita toimia sekä yritysten että kuluttajien etujen puolesta.

Myös energian osalta on saatava aikaan toimivat, integroidut sisämarkkinat.

Vapaakauppa

Päämiehet vaativat ponnisteluja, jotta Maailman kauppajärjestön (WTO) piirissä pystyttäisiin viemään loppuun kauan sitten paikoilleen jämähtänyt Dohan neuvottelukierros.

Kuitenkin pääministerit näyttävät uskovan enemmän kahdenvälisiin kauppasopimuksiin, sillä he nostavat esiin Etelä-Korean kanssa allekirjoitetun vapaakauppasopimuksen malliksi sopimuksille, jotka pitäisi solmia Intian, Kanadan, Japanin, Mercosurin ja ASEANin maiden kanssa.

Vapaakauppaa ja talouskasvua tulisi edistää pontevasti myös itäisessä naapurustossa ja Välimeren maiden kanssa.

Yritystoiminnan säätely

Yritystoiminnalle täytyy antaa uutta puhtia vähentämällä yrityksille aiheutuvia kustannuksia säätelystä nykyisen komission toimikauden kuluessa. Erityisesti pienyrityksille tulee myöntää poikkeuksia raskaista velvoitteista.

Innovaatiot

Luovuuden vapauttaminen, innovaatioiden käynnistäminen, riskirahoituksen kehittäminen ja edullisemman EU-patentin saaminen käyttöön muodostavat maiden päämiesten neljännen toivomusryhmän.

***

Yhdeksän allekirjoittajamaan joukko edustaa EU:n sisällä niitä, jotka näkevät markkinat pikemmin mahdollisuutena kuin uhkana (vaikka ryhmän ulkopuolelta löytyy joitakin samanhenkisiä lisää).

Karkeasti ottaen, nämä maat ovat menestyneet keskimääräistä paremmin talouden ja työllisyyden kehittämisessä.

Yhdessä ne rohkaisevat muita EU-jäsenmaita ja Eurooppa-neuvostoa entistä rohkeampaan ja päättäväisempään uudistustyöhön.

Ralf Grahn

J.K. Monikielinen Bloggingportal.eu kokoaa nyt jo 778 euroblogin kirjoitukset. Tiedon ja kielitaidon lähde.

Talousuudistukset Eurooppa-neuvostoon

2011-03-23T08:25:00.000+02:00

Eurooppa-neuvoston maaliskuun kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Mari Kiviniemi, mahdollisesti viimeistä kertaa, sillä 17. huhtikuuta 2011 pidettävien eduskuntavaalien perusteella Suomeen neuvotellaan uusi hallitus.

Kevään Eurooppa-neuvoston tarkoituksena on arvioida talouden kehitystä ja näyttää suuntaa uudistuspolitiikalle kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.

Finanssi-, talous- ja eurokriisin seurausten keskellä ja epäonnistuneen Lissabonin kasvustrategian raunioilla EU-maiden presidenteillä ja pääministereillä on uskottavuusongelma, joka heijastuu Euroopan unioniin ja euroalueeseen.

Valtioneuvoston tiedote 'Eurooppa-neuvosto kokoontuu sopimaan talouden strategiasta' (18.3.2011) tarjoaa tiiviin, lähes sähkemäisen kuvan käsiteltävistä aiheista 24. ja 25. maaliskuuta pidettävässä päämiesten kokouksessa:

Talouden kokonaisvaltainen strategia koostuu eurooppalaisesta ohjausjaksosta, Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV), tulevasta Euroopan vakausmekanismista (EVM), talouspolitiikan koordinaatiota vahvistavasta lainsäädäntöpaketista sekä euroa koskevasta sopimuksesta kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Viestinnän kehittäminen

Tämä on varsin tiivistä tekstiä, joka avautuu vain niille, jotka tuntevat nämä asiat. Euroopan unionin neuvosto on enenevässä määrin ruvennut lisäämään käteviä linkkejä taustamuistioihin ja päätelmiin. Tanskan kansankäräjät tarjoavat lähes kaikki EU-tiedot samalta luukulta auttavin linkein muistioihin, päätösesityksiin ja autenttisiin lähteisiin. Ruotsin viranomaiset taitavat erityisesti verkkosivujen rakenteen käytön: helppolukuista perustietoa tarjoavan verkkosivun linkittämistä syventävään tietoon omalla kielellä, jos sitä on, joko portaittain tai suoraan alkuperäisiin lähteisiin.

Suomessa voitaisiin kehittää viestintää tiedon käyttäjän näkökulmasta pyrkimällä parhaiden tasolle ja ylikin.

Ralf Grahn

J.K. Valtion hyvin toimivan keskushallinnon taustalla on hallituksen ja erityisesti pääministerin toimintaa tukeva valtioneuvoston kanslia. Pääministerin avustaminen korostuu edelleen kanslian englanninkielisessä nimessä Prime Minister's Office.

EU2020 (16032011)

2011-03-16T11:04:00.001+02:00

Ensi viikolla Eurooppa-neuvosto kokoontuu kevään huippukokoukseen talouskasvun ja työllisyyden puolesta.

Blogikirjoitusteni punaisena lankana ovat siksi edelleen talous- ja työllisyyspolitiikan uudistusten huippukokousvalmistelut EU:n neuvoston eri kokoonpanoissa.

Käsillä on viime vuonna hyväksytyn Eurooppa 2020 -strategian (EU2020) ensimmäinen keväinen jälkitarkastus.

Onko vauva pysynyt kasvu- ja painokäyrällä, vai pitääkö hoitoa tehostaa?

Edellinen retrospektiivi

Edellinen EU2020-aiheinen otsikko- ja linkkikoonnos julkaistiin 12. maaliskuuta 2011 täällä:

Grahnblawg (SV): EU-ekonomi: Tillväxt och sysselsättning på Grahnlaw & Co

Uusimmat kirjoitukset

Takautuvan katsauksen jälkeen olen julkaissut seuraavat blogikirjoitukset:

Grahnblawg (SV): EU-riktlinjerna för sysselsättningspolitiken 2011

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): Regionerna utmanar EU-rådet: Pakt och partnerskap för EU2020-strategin

Grahnlaw (EN): Europe 2020 strategy: Regions challenge central governments

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): EU employment guidelines 2011: How annual can you get?

Eurooppaoikeus (FI): EU:n yhteinen työllisyysraportti 2011 ja eduskuntavaaliehdokkaan muistilappu

Grahnlaw Suomi Finland (EN, FI, SV): EU:n haasteet ja jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat 2011

***

Mitä tarvitaan Euroopan nousuun?

Ralf Grahn

J.K. Pohjoismaissa ja muualla toimiville lakimiehille tarkoitettu Nordic Law Blog oli minulle uusi ja lupaava tuttavuus. Voisi kiinnostaa muitakin, jotka harjoittavat haureutta pilkkujen kanssa.

EU:n yhteinen työllisyysraportti 2011 ja eduskuntavaaliehdokkaan muistilappu

2011-03-15T08:55:00.000+02:00

Pakollisiin mutta samalla tärkeisiin kuvioihin kuuluu että Eurooppa-neuvosto valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla joka vuosi arvioi työllisyystilannetta Euroopan unionissa selvityksen perusteella ja antaa siitä päätelmät (SEUT 148 artiklan 1 kohta).

Selvitys ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan työllisyyspolitiikan tekemisen väline.

Yhteinen työllisyysraportti

Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat; Brysselissä tunnettu lyhenteellä EPSCO) hyväksyi työllisyysraportin istunnossaan 7. maaliskuuta 2011.

EU:n komission ja neuvoston tämän vuoden yhteinen selvitys työllisyystilanteesta löytyy lopullisessa, neuvoston hyväksymässä muodossa, jo yhdeksällä virallisella EU-kielellä, niiden joukossa suomi:

Yhteinen työllisyysraportti; Bryssel, 8. maaliskuuta 2011 (10.03)(neuvoston asiakirja 7396/11; 26 sivua)

Englanniksi asiakirja tunnetaan nimellä Joint Employment Report (JER).

Tänä vuonna taloudelle ja työllisyydelle omistettu kevään huippukokous pidetään 24. ja 25. maaliskuuta 2011.

Ohjauskehikko on tosin uusi tänä vuonna. Ensimmäistä kertaa noudatetaan eurooppalaista ohjausjaksoa (European Semester) ja keskustelun ydinsanomat komissio kokosi ensimmäiseen vuosittaiseen kasvuselvitykseen (Annual Growth Survey, AGS).

Strategiset puitteet tarjoaa Eurooppa 2020 -strategia (EU2020) kasvun ja työllisyyden puolesta.

Työllisyyspolitiikan tarkoitus

Euroopan unionin työllisyyspolitiikka tavoittelee uudistumista. Tarkoituksena on kehittää työntekijöiden osaamista ja mukautumiskykyä sekä työmarkkinoiden toimivuutta. EU yhteensovittaa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja määrittelemällä suuntaviivoja. (Vrt. SEUT 145 ja 5 artiklat.)

Näin ollen 'raportti' tai 'selvitys' ei ole pelkkä kertomus menneestä, vaan tulevaisuuteen tähtäävä ohjelma-asiakirja.

Pääasialliset viestit

Lukemisen helpottamiseksi pääasialliset viestit esitetään suhteellisen tiiviisti sivuilla 2 – 5.

Ensisijaiset tavoitteet: Neuvosto haluaa lisätä naisten ja miesten osallistumista työmarkkinoille. Se haluaa vähentää sosiaalista syrjäytymistä.

Käsiteltäviä aiheita ovat työpaikkojen luominen, työnteon houkuttelevuus, työmarkkinoiden toimivuus, ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen laatu, työmarkkinauudistukset, työurien pidentäminen, sosiaalitukien kytkeminen aktivointiin ja työn tuottavuus palkkakehityksen perustaksi.

Joustoturva

Alun tiivistelmän jälkeen selvitys antaa kuvan Euroopan työllisyystilanteesta. Tämän jälkeen raportti hahmottaa kasvua edistäviä uudistuksia hieman yksityiskohtaisemmin. Eritysmaininnan saa joustoturva (flexicurity) työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi (sivulla 9):

Joustoturvapolitiikat ovat paras väline tähän tarkoitukseen. Joustoturvan neljää osatekijää (joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, aktiivinen työmarkkinapolitiikka, elinikäinen oppiminen ja modernit sosiaaliturvajärjestelmät) on kuitenkin vahvistettava, jotta voidaan varmistaa, että maat keskittyvät kustannustehokkaimpiin uudistuksiin ja tarjoavat samalla paremman jouston ja turvan.

Työllisyyden lisääminen

Sivulta 20 alkava jakso 'Työllisyyden lisääminen' pyrkii antamaan EU:n jäsenmaille neuvoja kansallisten uudistusohjelmien lopullisten versioiden laadintaan. Luonnokset ovat jo olleet komission sekä neuvoston työryhmien käsittelyssä.

Työllisyysraportin ja kevään Eurooppa-neuvoston jälkeen kukin jäsenmaa jättää huhtikuun puoliväliin mennessä viimeistellyn kansallisen uuditusohjelman (National Reform Programme, NRP) komission tarkasteluun.

Erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat etualalla: työnantajamaksujen valikoitu alentaminen, aloituspalkkojen jousto, palkanmuodostuksen markkinalähtöisyys, työttömyys- ja kannustinloukkuja vähentävät verouudistukset, sisäisen jouston lisääminen työpaikoilla, joustavat työjärjestelyt ja lastenhoitopalvelut, iäkkäiden työntekijöiden työssäkäynnin lisääminen, tuloksellisemmat ja oikeudenmukaisemmat työttömyyskorvaukset, työttömyyskorvausten kannustavuus työhön, joustoturvan edistäminen sopimusjärjestelyillä ja muuttamalla työsuhdeturvaa koskevaa lainsäädäntöä, koulutusinvestointien tason ja tehokkuuden parantaminen ja osallistamisstrategiat heikoimmille ryhmille.

Jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja mahdollisuudet tunnustetaan (s. 24) ja nämä vaikuttavat uudistuspolitiikan tärkeysjärjestyksen asettamiseen.

Eduskuntaehdokkaan muistilappu

Jos työllisyysraportti yleisesti ottaen eniten kiinnostaa kolmikannan osapuolia (työnantajia, työntekijöitä sekä politiikan ja hallinnon kulmaa), sivulla 25 oleva taulukko esittää kenelle tahansa havainnollisen ja samalla karkean kuvan siitä, mitä työmarkkinauudistukset maksavat, mitä ne tuovat ja millä aikavälillä:

Katsaus poliittisiin painopisteisiin ja lähestymistapoihin niiden edellyttämien investointien ja odotettujen vaikutusten aikataulun mukaisesti.

Ei hassumpi muistilappu esimerkiksi vaalikeskusteluun suuntaavalle eduskuntaehdokkaalle tai haastattelua valmistelevalle lehtimiehelle.

Minun äänestäni kisaavat vain ehdokkaat jotka ymmärtävät nykypolitiikan eurooppalaisen viitekehyksen.

Ralf Grahn

J.K. Ulkoasiainministeriöön kuuluva Eurooppatiedotus toimii verkossa ja hajautetusti 19 paikkakunnalla kansalaisten EU-tiedon parantamiseksi uutisin, neuvontapalveluin, julkaisuin ja tilaisuuksin.

EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Unkari tiedotti (EPSCO)

2011-03-07T10:34:00.000+02:00

Blogikirjoitus 'EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)' loi silmäyksen Suomen hallituksen tarjoamaan ennakkoinformaatioon, josta suunnistimme esikuva-analyysin eli vertailuanalyysin pariin vertaamalla neuvoston kohentuneeseen etukäteisinformaatioon kirjoituksessa 'EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Neuvosto tiedotti (EPSCO)'.

Benchmarking-harjoituksemme seuraava vaihe on puheenjohtajamaa Unkarin tiedotus ennen työ- ja sosiaaliministereiden kokousta, joka alkaa noin puolen tunnin kuluttua Brysselissä.

Puheenjohtajuusmaa Unkari

EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Unkari tarjoaa EPSCO:n kokoussivun jolla aiheet esitellään tiiviisti, joten lainataan ranskalaiset viivat sieltä niille, joille yleiskatsaus riittää tai on suorastaan helpotus:

- Contribution to the EU semester, Annual Growth Survey
- Platform against Poverty
- SPC Report on the assessment of the social dimension of the Europe 2020 Strategy
- Proposal for Council Decision on Guidelines for the Employment Policies of the Member States
- “Progress on Equality between women and men, 2010”- Presentation by the Commission
- Preparation of the Tripartite Social Summit
- Improvement the European Pact for Gender Equality
- Further development of an electronic information exchange system facilitating theadministrative coordination in the framework of the posting of workers, including thelaunching a pilot on order to test in practice a specific application of the IMI system
- Report on the consultation on the Green Paper: “Towards adequate sustainable and safe European pension systems”

Miklós Réthely

Puheenjohtajuussivuilla haastateltavana on ministeri Miklós Réthely sukupuolten tasa-arvosta ja kestävistä eläkejärjestelmistä.

Taustatietoa

Tausta-aineisto tarjoavat Unkarin sivut 'Gender equality on Presidency's agenda' ja 'Employment, Social Policy, Health and Consumer Affairs (EPSCO)'.

Unkarin viestintä näyttää täydentävän EU:n neuvoston tarjontaa.

Ralf Grahn

J.K. Kolmen yksikielisen ja yhden kolmikielisen (EN, FI, SV) blogini kymmenen tuoreinta otsikkoa yhdellä silmäyksellä:

Grahnlaw Suomi Finland: EU2020-strategia: Energia 2020

Grahnlaw: EU Council (TTE) more open and transparent (Will it last?)

Grahnlaw Suomi Finland: Energy for Europe

Grahnblawg: Energi i EU: Sverige informerar

Grahnlaw Suomi Finland: Förny(else)bar energi i Europeiska unionen

Grahnlaw: EU third energy package into force

Grahnlaw Suomi Finland: Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER) inaugurated

Grahnlaw: Renewable energy materials: EU progress towards 2020 target

Eurooppaoikeus: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)

Grahnlaw Suomi Finland: EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Neuvosto tiedotti (EPSCO)

EU:n työllisyys ja sosiaalipolitiikka: Suomi tiedotti (EPSCO)

2011-03-07T08:00:00.000+02:00

Tämäkin EU:n neuvoston kokoonpano valmistelee Eurooppa-neuvoston kevätkokousta, joka käsittelee talouskriisin voittamista, talouskasvun edistämistä ja työllisyyden parantamista. Viitekehyksen tarjoavat mm. eurooppalainen ohjausjakso ja Eurooppa 2020 -strategia (EU2020).

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tiedottivat että EU:n työ- ja sosiaaliministerit kokoontuvat Brysselissä 7.3.2011. Suomea kokouksessa edustavat työministeri Anni Sinnemäki ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Tiedotteessa (joka hieman hämmentävästi esiintyy kahdella eri otsikolla) kuvataan yleispiirteisesti asialistalla olevat kysymykset ja käsittelyn odotettavissa oleva tulos.

Saman tekstin voi vaihtoehtoisesti lukea Suomen Brysselissä olevan EU-edustuston verkkosivuilta.

Tästä voimme suunnistaa esikuva-analyysin eli vertailuanalyysin pariin, joka maailmalla tunnetaan nimellä benchmarking.

Ralf Grahn

J.K. Twitter ja Facebook ovat hiljentäneet useimpien blogien kommenttipalstat. Siitä huolimatta, tai juuri siksi muistutan että sivistynyt keskustelu on edelleen tervetullutta. Blogieni kommenttikäytäntö on monikielinen. Voit kommentoida jollakin seuraavista kielistä: ES DA DE EN FR IT NL PT FI SV NO. Jos vastaan, käytän kuitenkin suomea, englantia tai ruotsia blogista ja kirjoituksesta riippuen.

EU:n energian tukkumarkkinoiden säätely: Paremmin ja avoimemmin

2011-03-01T11:51:00.000+02:00

Kuinka etenee energian tukkumarkkinoiden säätely Euroopan unionissa? Muutoksia on tulossa sisällön kohdalla ja on jo tullut käsittelytavan osalta neuvostossa.

Eurooppa-neuvosto

Puheenjohtaja Herman Van Rompuy on pyrkinyt paimentamaan Euroopan unionin jäsenmaiden valtioiden tai hallitusten päämiehet Euroopan strategisten haasteiden yhteiseen pohdintaan. Helmikuun ylimääräisen Eurooppa-neuvoston viralliset pääaiheet - energia ja innovaatiot – ovat ratkaisevan tärkeitä kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Tiedotusvälineiden päähuomion veivät tosin euroalueen kriisi, mukaan lukien Ranskan ja Saksan yhteisesti hahmottelema kurinpalautus julkistalouksille, sekä Pohjois-Afrikassa ja arabimaailmassa käynnistyneet diktaattoreiden vaihtoviikot.

Silti helmikuun huippukokouksen päätelmät muodostavat pohjan myöhemmille toimille energiapolitiikan alalla, joka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -kasvustrategiassa (EU2020):

Eurooppa-neuvosto 4. helmikuuta 2011: Päätelmät (EUCO 2/11; 15 sivua)

Neuvosto (Liikenne, televiestintä ja energia)

Eilen, 28. helmikuuta 2011, EU:n neuvosto kokoontui kokoonpanossa Liikenne, televiestintä ja energia. Tämän kokoonpanon tiimoilla näkyy usein lyhenne TTE, sillä esimerkiksi englanniksi aiheina ovat 'transport, telecommunications and energy', ranskaksi 'transports, télécommunications et énergie' ja ruotsiksi 'transport, telekommunikation och energi' jne.

Tanskan Lykke Friis, Suomen Mauri Pekkarinen ja Ruotsin Maud Olofsson edustivat Pohjoismaita. Komission energia-asioista vastaavana jäsenenä paikalla oli Günther Oettinger.

Neuvosto jatkoi energiaministereiden tasolla siitä mihin Eurooppa-neuvosto oli jäänyt. Tässä vaiheessa eiliset päätelmät löytyvät vain englanniksi:

3072nd Council meeting Transport, Telecommunications and Energy: ENERGY; Brussels, 28 February 2011 (neuvoston asiakirja 6950/11; 18 sivua)

Komission ehdotus energiamarkkinoiden säätelyksi

Neuvoston asialistalla oli eri energiakysymyksiä. Tässä kirjoituksessa esittelen vain yhden energia-aiheen sekä huomioita avoimuudesta.

Energiamarkkinoiden sääntelyä käsiteltiin neuvoston päätelmien sivulla 7. Perustana on joulukuussa 2010 julkaistu komission ehdotus, joka neuvoston asiakirjana löytyy eri kieliversioina numerolla 17825/10. Eur-Lexin kautta voi hieman havainnollisemmin nähdä eri kielitoisinnot, joita on 23, ja valita dokumenttimuodon. Suomeksi komission ehdotus on:

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä; Bryssel 8.12.2010 KOM(2010) 726 lopullinen (35 sivua)

Vaikutusten arviointi (Impact Assessment) SEC(2010) 1510 löytyy vain englanniksi, mutta lakiehdotukseen liittyvänä yhteenveto on julkaistu EU:n 23 virallisella kielellä, suomi mukaan lukien:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä; Bryssel 8.12.2010 SEK(2010) 1511 lopullinen (7 sivua)

Asetusehdotus sisältää säännöt, joilla kielletään väärinkäytökset energian tukkumarkkinoilla. Asetuksessa säädetään energian tukkumarkkinoiden seurannasta, josta huolehtii energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, keskiviikkona 3. maaliskuuta 2011 Slovenian Ljubjanassa käynnistyvä Acer (Agency for the Cooperation of Energy Regulators).

Asian etenemistä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa voi seurata numerolla 2010/0363 (COD).

Energianeuvosto lisäsi avoimuutta

Koska esityslistalla oli pääasiassa energiapolitiikkaan kuuluvia asioita, voimme ehkä lyhentää eilisen kokoonpanon energianeuvostoksi.

Myönteisenä asiana voidaan panna merkille että neuvosto esittelee julkisesti tilannekatsauksen siitä miten Eurooppa 2020 -kasvustrategiaan kuuluvassa Energia 2020 -lippulaivahankkeessa edetään, kun näitä asioita tähän asti on käsitelty kuin valtionsalaisuuksia. Ei tässä eritellä valtioiden välisiä näkemyseroja, mutta avoimuuden lisäys on merkittävä parannus asiantuntijoille, edunvalvojille, tutkijoille ja muille vakaville harrastajille.

Markkinoiden eheys ja läpinäkyvyys

Neuvoston päätelmistä voi edetä englanninkieliseen raporttiin käsittelyn etenemisestä. Tässä yhteydessä 'markkinoiden eheys' on vastine käsitteelle 'market integrity':

Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on energy market integrity and transparency - Progress Report; 18 February 2011 (asiakirja 5970/1/11 REV 1; 4 sivua)

Suomeksi tarjolla on kaksi asiakirjaa. Ensin on perusraportti (tilanneselvitys):

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä – Tilanneselvitys (asiakirja 5970/11; 4 sivua)

Noin viikkoa myöhemmin on julkaistu asiakirja, jossa on pari täsmennystä:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiamarkkinoiden eheydestä ja läpinäkyvyydestä – Tilanneselvitys 5970/11 COR 1 (myöhempiä täsmennyksiä)

Asetuksen tuorein versio

Englanniksi löytyy asetuksen tuorein versio (5115/2/11 REV 2):

Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on energy market integrity and transparency

***

Kun käsiteltävä asetus koskee avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on hyvä että neuvosto on avannut omaa käsittelyään samassa hengessä. Avoimempi päätöksenteko kohentaa ensin julkista keskustelua ja johtaa aikaa myöten parempiin päätöksiin.

Ralf Grahn

J.K. Suomeksi on juuri ilmestynyt 'Maailma järkkyy', jossa Amin Maalouf puhuu viisaita ihmiskunnan haasteista, jotka on hyvä muistaa tulevissa eduskuntavaaleissa ja vaalien välillä.

J.K. 2: Yhdellä silmäyksellä ovat nähtävissä kolmen yksikielisen ja yhden kolmikielisen blogini kymmenen viimeisen kirjoituksen aiheet:

Grahnblawg: EU-rådet för allmänna frågor 21 februari 2011: Bedrövlig förhandsinformation

Grahnlaw Suomi Finland: EU-rådet för allmänna frågor: Vad gör Norden?

Grahnlaw: EU General Affairs Council (GAC) communication: Wrong, stupid and a missed opportunity

Grahnlaw Suomi Finland: EU cohesion policy conclusions reveal lack of transparency

Eurooppaoikeus: Mitä EU:n alue- ja rakennepolitiikasta puuttuu Suomessa?

Grahnlaw Suomi Finland: Yhteisvastuu Euroopan unionissa: Kysyntää riittää

Grahnlaw: From Libya to Brazil, interior goes international (EU Justice and Home Affairs Council)

Grahnlaw Suomi Finland: EU: Jurisdiction in civil and commercial matters (Brussels I revision)

Grahnblawg: EU: Information och energi inför TTE-rådet

Grahnlaw Suomi Finland: Energin inför EU:s vårtoppmöte om ekonomi och näringsliv

Kiinnostavatko sinua Euroopan arvot, talous, yritystoiminta, politiikka tai oikeus? Siinä tapauksessa voisimme tutustua Twitterin @RalfGrahn tai Facebookin kautta.

Mitä EU:n alue- ja rakennepolitiikasta puuttuu Suomessa?

2011-02-24T09:48:00.001+02:00

Ruotsiksi ja englanniksi tarkastelin Euroopan unionin yleisten asioiden nevoston kokouksen ennakkoinformaatiota neuvoston puolelta ja Pohjoismaiden hallitusten taholta sekä kokouksen päätelmien tasoa, ensin talousuudistusten valmistelun kannalta ja sitten alue- ja rakennepolitiikan osalta. Kirjoituksissa on ajankohtaista tietoa, jota valtiovalta ei ole (ainakaan vielä) levittänyt kovinkaan tehokkaasti Suomessa.

Grahnblawg: EU-rådet för allmänna frågor 21 februari 2011: Bedrövlig förhandsinformation (21. helmikuuta 20119

Grahnlaw Suomi Finland: EU-rådet för allmänna frågor: Vad gör Norden? (21. helmikuuta 2011)

Grahnlaw (in English): EU General Affairs Council (GAC) communication: Wrong, stupid and a missed opportunity (22. helmikuuta 2011)

Grahnlaw Suomi Finland: EU cohesion policy conclusions reveal lack of transparency (23. helmikuuta 2011)

Tässä kirjoituksessa alan hahmottaa mitä löydämme suomeksi tai mitä aineistoa suomalainen lukija löytää muilla kielillä, mutta ensin tulee eteen virallinen tiedotus Suomessa sekä muutamat havainnot ajatustavoista ja kielivalinnoista suomeksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinekinoministeriö (TEM) tarjoaa verkkosivuston, joka alkaa sivulta EU:n alue- ja rakennepolitiikka. Sivujen avulla voi saada yleiskuvan EU:n rakennerahastojen toiminnasta Suomessa ohjelmakaudella 2007-2013, mutta päivitettyä tietoa ei juuri ole tarjolla.

Rakennerahastot.fi

Rakennerahastot.fi ilmoittaa olevansa palveluportaali Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen hakijoille, viranomaisille ja kaikille EU-rahoituksesta kiinnostuneille.

Tuoreimmat ilmoitukset kertovat että rakennerahastojen verkkopalvelu on uudistunut ja että uutiskirje käsittelee rakennerahastojen arvioinnin kehittämistä.

Tänä vuonna on ilmestynyt jo kaksi rakennerahastojen uutiskirjettä Vipuvoimaa EU:lta, tammikuussa ja helmikuussa. Jutuissa korostuvat rakennerahastojen toimeenpanoon liittyvät asiat, jotka koskettavat tuhansia suomalaisia, mutta ei niinkään Euroopan unionin koheesiopolitiikan tulevaisuus.

Yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu

Kuten huomasimme, ministeriön (TEM) ja Rakennerahastot-portaalin käsittelyssä korostuvat yleiskäsitteinä EU:n alue- ja rakennepoltiikka sekä erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeiden konkreettinen toimeenpano.

Euroopan union tasolla yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu on kuitenkin nostettu ydinpäämäärien joukkoon, joilla EU:n olemassaoloa perustellaan ja unionin hyvyyttä puolustellaan. Liikumme siis arvopäämäärien tasolla kun EU-sopimuksen 3 artiklassa vahvistetaan:

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Yhteenkuuluvuus on ihanne ja päämäärä. Yhteisvastuu on ihanne ja päämäärä.

Aluepolitiikka on väline. Rakennepolitiikka on väline.

Rakennerahasto on budjetti- ja säännöstötyökalu hyviä hankkeita varten (toivomme).

Suomessa omaksutusta välineellisestä ja arkisesta hyötyajattelusta jäävät siis tietyt kerrokset uupumaan. Jos niiden kanssa joudutaan joskus kasvokkain, ne kuitataan nopeasti tokaisulla eteläisiin kulttuureihin kuuluvasta kaunopuheisuudesta ja tyhjien korulauseiden takaa paljastuvasta raadollisuudesta.

Voidaan kuitenkin kysyä: Onko totuus aivan näin yksinkertainen? Jääkö ajattelusta ja toiminnasta sittenkin jotain uupumaan, jos ylempiä ja ylevämpiä ulottuvuuksia ei edes tiedosteta?

Ralf Grahn

J.K. Ovatko blogit vain muotihullujen shoppailijoiden ja neurootikkojen vuodatusta, vai voivatko ne palvella muitakin tarkoituksia? Sivistäytymistä ja saksan kielen taidon parantamista edistää blogiyhteisö Carta, jota suosittelen seurattavaksi.

J.K. 2: Blogini pyrkivät avartamaan näköaloja ja opastamaan lähemmäksi alkuperäisiä läheitä EU-asioissa.

Minua blogien kirjoittaminen palvelee luentotoiminnan ja oikeudellisen neuvonnan peruskuntoharjoitteluna, sillä joudun seuraamaan asioita varsin tiiviisti.

Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) ja Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland.

Jos talous, yritystoiminta, politiikka tai oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Twitterissä @RalfGrahn tai Facebookissa.

Euroryhmä 14. helmikuuta 2011 ja Ecofin

2011-02-15T08:52:00.000+02:00

Eilisestä laajemmasta ministerikokouksesta ei löydy tiedotetta neuvoston Ecofin-verkkosivulla, eikä euroryhmää (Eurogroup) koskevilla sivuilla ole minkäänlaista uutta kirjallista tietoa. Tiedotusvälineet tarjoavat kuitenkin jotain uutta.

Vaikka euroryhmän valtiovarainministerit periaatteessa sopivat eilen uuden vakausvälineen koosta, monet muut kysymykset ovat edelleen auki, kirjoittaa Charles Forelle, The Wall Street Journal: EU Signals Size of Bailout Fund (15. helmikuuta 2011).

Euroryhmän puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker on kertonut, että laajennetun euroryhmän ministerikokous (17+10) on periaatteessa sopinut vakausvälineen (EFSF) todellisten lainoitusmahdollisuuksien kaksinkertaistamisesta, kun uusi vakausväline (European Stability Mechanism) perustetaan vuoden 2013 alusta.

Junckerin mukaan euroryhmä ei keskustellut Ranskan ja Saksan ehdottamasta ”kilpailukykypaketista” (competitiveness pact), sillä näistä asioista Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy keskustelee maiden johtajien kanssa.

Näin Simon Taylor, EuropeanVoice.com: Finance ministers back €500bn crisis fund (14. helmikuuta 2011) ja EUbusiness: Future eurozone rescue fund to hold EUR500bn (14. helmikuuta 2011).

Suomeksi löytyy nyt Taloussanomien juuri julkaisema yhteenveto: Euroalueen vakausrahasto kasvaa 500 miljardiin euroon (15. helmikuuta 2011).

Annamari Sipilän Helsingin Sanomiin kirjoittamassa jutussa valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli jo aiemmin tuskaillut yhteisen päätöksenteon hitautta: Katainen: EU-uudistukset matelevat kuin ”savolainen projekti” (14. helmikuuta 2011).

EKP

Euromaiden valtiovarainministerien yksimielinen suositus Euroopan keskuspankin johtokunnan uudeksi jäseneksi on Peter Praet, joka nykyään on Belgian keskuspanin johtaja.

Ecofin

Tänään alkavasta virallisesta talous- ja rahoitusasioiden neuvostosta (Ecofin) valtiovarainministeriö on julkaissut yleispiirteisen ennakkotiedotteen.

Ralf Grahn

Eurooppa-neuvosto 4. helmikuuta 2011 (EU-tiedon löytäminen)

2011-02-08T08:44:00.001+02:00

Vaikka Suomessa on varsin laadukkaat tiedotusvälineet, opiskelijoiden ja tutkijoiden on hyvä käyttää mahdollisimman alkuperäisiä lähteitä, myös Euroopan unionia keskevissa kirjallisissa töissä.

Eurooppa-neuvoston päätelmät

Eurooppa-neuvoston päätelmät julkaistiin kokouksen päätteeksi 23 virallisella kielellä. Näin ollen ensisijainen lähde löytyy myös suomeksi:

4.helmikuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät; asiakirja EUCO 2/11, 15 sivua

Johdantokappaleen jälkeen päätelmien rakenne on suraava:

I Energia (s. 1-6)
II Innovointi (s. 6-9)
III Talouden tilanne (s. 10-11)
IV Ulkosuhteet (s. 11)

Liite I Euroalueen valtion- tai hallistusten päämiesten ja EU:n toimielinten julkilausuma (s. 12-13)
Liite II Julkilausuma Egyptistä ja lähialueesta (s. 14-15)

Verkkosivuilta löytyvät myös Eurooppa-neuvoston aiempien kokousten päätelmät, mutta näyttää siltä ettei niihin pääse suoraan valitsemalla suomen kielen navigointikieleksi, vaan eteen tulevat päätelmät englanniksi. Halutun kokouksen kohdalla voi klikata linkkiä Other languages, jonka jälkeen kaikki kieliversiot löytyvät tämän kokouksen osalta (esimerkki 16. ja 17. joulukuuta 2010).

European Council in 2010

Englanniksi löytyisivät Eurooppa-neuvoston vuoden 2010 kaikkien kokousten päätelmät samoista kansista. Ilmaisjulkaisun alussa puheenjohtaja Herman Van Rompuy kuvaa toimielimen toimintaa:

The European Council in 2010 (46 sivua)

Tähän mennessä kirjanen Eurooppa-neuvostosta on julkaistu myös hollannin, ranskan ja saksan kielellä. (Jos olisin liikkunut vain neuvoston suomenkielisillä sivuilla, julkaisu olisi jäänyt huomaamatta. Verkkosivujen ylläpitäjän kannattaisi laittaa esille kaikki julkaisut ja niiden tarjolla olevat kieliversiot, vaikka ”oikea” versio puuttuu. Odottaessamme tätä parannusta käytämme mielellämme englanninkielistä sivua Free Council publications. )

Ralf Grahn

J.K. Suomessa valtioneuvosto on keskeinen EU-toimija ja EU-asioiden tiedottaja. Tarkemman tiedon pariin pääsee valtioneuvoston verkkosivun Euroopan unioni kautta. Sieltä löytyvät mm. EU-ministerivaliokunnan aineistot.

J.K. 2: Kansallisella lainsäädännöllä ja poliittista ohjausta koskevalla keskustelulla on usein EU-tausta kun puhumme liikkuvista, maiden rajojen yli toimivista yrityksistä, kuluttajista ja kansalaisista. Näiden näkökulmien avaamiseksi sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (Single Market Act) ja Eurooppa 2020 -kasvustrategia tulevat kuulumaan euroblogieni keskeisiin aiheisiin. Blogit pyrkivät avartamaan näköaloja opastamaan lähteille. Minua kirjoittaminen palvelee opetustoiminnan ja oikeudellisen neuvonnan peruskuntoharjoitteluna. Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) ja Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Jos yritystoiminta, politiikka ja oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Twitterissä @RalfGrahn tai Facebookissa.

Eurooppa 2030 -hanke: Haasteet ja mahdollisuudet

2011-02-05T05:57:00.000+02:00

Ilahduin huomatessani että Euroopan unionin ”viisaiden” pitkän aikavälin strategia on nyt julkaistu myös suomeksi. Mietintäryhmää johti Espanjan entinen pääministeri Felipe González ja toisena varapuheenjohtajan toimi Jorma Ollila.

Suomen kielellä yhteisiä haasteitamme hahmottava julkaisu löytyy täältä:

Eurooppa 2030 -hanke: Haasteet ja mahdollisuudet - Mietintäryhmän raportti Eurooppa-neuvostolle EU:n tulevaisuudesta vuoteen 2030 saakka (54 sivua)

EU:n neuvoston julkaisu Eurooppa 2030 -hanke on nyt saatavissa unionin 23 virallisella kielellä.

Ralf Grahn

J.K. Euroopan komission Suomen edustusto tarjoaa virallista tietoa Euroopan unionista suomeksi ja osin myös ruotsiksi. Voit tilata viikkotiedotteen joka pitää sinut ajan tasalla.

J.K. 2: Lähiaikoina tulen ensi sijassa käsittelemään aiheita jotka koskevat (varsinkin liikkuvia) yrityksiä, työpaikkoja, kuluttajia ja kansalaisia Euroopassa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -kasvustrategia kuuluvat keskeisiin aiheisiin. Olen iloinen jos haluat seurata euroblogejani, jotka pyrkivät valistamaan ja opastamaan lähteille. Blogini ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) och Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä yleensä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Jos yritystoiminta, politiikka ja oikeus Euroopassa kiinnostavat sinua, voimme tutustua myös Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.

EU:n yleisten asioiden neuvosto 31 tammikuuta 2011

2011-01-31T09:01:00.000+02:00

Tänään, maanantaina 31. tammikuuta 2011 Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto kokoontuu Brysselissä valmistelemaan Eurooppa-neuvostoa, eli valtioiden ja hallitusten päämiesten kokousta 4. helmikuuta 2011. Valmisteleva, yhteensovittava ja täytäntöönpanoa valvova yleisten asioiden kokoonpano on potentiaalisesti hyvin tärkeä muiden neuvostokokoonpanojen ja Eurooppa-neuvoston välissä.

Vielä itsenäistyttyään Lissabonin sopimuksen perusteella, yleisten asioiden neuvosto on jäänyt lapsipuolen asemaan. Ennakkotiedottaminen on ollut heikkoa ja päätelmät sataneet lähinnä Eurooppa-neuvoston laariin. Lisäksi ulkoministerit ovat edelleen monien jäsenmaiden edustajina yleisten asioiden neuvostossa, vaikka EU on aikoja sitten kasvanut ulos ulkopolitiikan pakkopaidasta. Arvojärjestyksessä eurooppaministerit ovat yleensä heikompia ja useissa maissa ulkoministerin alaisia.

Neuvosto

EU:n neuvoston taholta löytyy tavanomaista ennakkoaineistoa englanniksi (ja ranskaksi): lyhyt päiväjärjestys ja hieman yksityiskohtaisempi taustamuistio. Hyvä että yleisten asioiden kokoonpanosta tiedotetaan muiden kokoonpanojen tapaan.

Puheenjohtajamaa Unkari

Neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Unkari on sitävastoin panostanut totuttua enemmän yleisten asioiden nevoston ennakkoinformaatioon. Tämän päivän kokousta koskeva pääsivu on suppea, mutta linkkien kautta saa varsin paljon tietoa yleisten asioiden neuvostosta ja Unkarin prioriteeteista, eurooppaministereiden ja valtiosihteerien epävirallisesta tapaamisesta, talouspolitiikan tehostetusta yhteensovittamisesta (”European Semester”), romaniväestöä koskevan politiikan hahmottamisesta (”Roma Policy”) ja Tonavan aluetta koskevan alueellisen yhteistyön kehittämisestä (”Danube Region Strategy”).

Tässä linkki komission Tonava-tiedonantoon suomeksi:

Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia; Bryssel 8.12.2010 KOM(2010) 715 lopullinen

Unkarin hallitus näyttää oivaltaneen, että Eurooppa-neuvostolla on nykyään pysyvä puheenjohtaja (Herman Van Rompuy), samoin ulkoasiainneuvostolla (Catherine Ashton). Näin ollen yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajuuden arvo on noussut kiertävän puheenjohtajamaan kannalta.

Vielä emme tosin ole siinä, mistä olen joskus spekuloinut, että kiertävän puheenjohtajan näkyvyyttä menettänyt pääministeri ottaisi yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajuuden itselleen, kun kerran joka tapauksessa vastaa maansa EU-politiikan koordinoinnista.

Ralf Grahn

J.K. A while ago, A bit more complicated reflected on the United Kingdom, New Zealand and Europe in a readable blog post I sadly missed at the time of publishing: Britain outside the EU? Why not just head Down Under?

J.K. 2: Lähiaikoina käsittelen ensi sijassa aiheita jotka koskevat yrityksiä, työpaikkoja, kuluttajia ja kansalaisia Euroopassa. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -kasvustrategia kuuluvat näihin. Olen iloinen jos haluat seurata euroblogejani, jotka pyrkivät valistamaan. Ne ovat: yläjuoksulla Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) och Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä alajuoksulla kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Voimme myös tutustua Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.

EU:n sisämarkkinoiden toimenpidepaketti suomeksi

2011-01-29T07:11:00.000+02:00

Euroopan komission verkkosivu Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti auttaa löytämään suomenkielistä aineistoa kaavailluista uudistuksista. Äskettäin huomasin tämän sivun kautta, että Mario Montin laatima raportti löytyy nyt myös suomeksi: Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi (9. toukokuuta 2010; 108 sivua).

Suomeksi löytyvät myös Euroopan parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetuista yhtenäismarkkinoista, esite Sinunkin sisämarkkinasi? (noin 40 sivua) ja julkistamiseen liittyvä tiedote IP/10/1390 Ryhtiä sisämarkkinoihin talouskasvun ja kansalaisoikeuksien voimalla.

KOM(2010) 608

Keskeinen asiakirja on komission tiedonanto. Kuten (lainsäädäntö)ehdotukset yleensä, tämäkin löytyy suomeksi Eur-Lexistä:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti - Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta - 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi; Bryssel 27.10.2010 KOM(2010) 608 lopullinen (noin 48 sivua)

Kilpailukykyneuvosto

Neuvoston 3057. istunto, Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus),
Brysselissä 10. joulukuuta 2010, hyväksyi päätelmät sisämarkkinoiden kehittämisestä (neuvoston asiakirja 17668/1/10 REV 1). Yleinen teksti löytyy sivulta 7:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Neuvoston päätelmät

Neuvosto antoi päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, joka on kaksivuotissuunnitelma (2011–2012), johon sisältyy 50 aloitetta. Niillä pyritään varmistamaan sisämarkkinoiden optimaalinen toiminta myös vastaisuudessa ja edistämään Eurooppa 2020 -strategian työllisyyden ja talouskasvun elvyttämistavoitteiden täytäntöönpanoa.

Päätelmien teksti on kokonaisuudessaan TÄÄLLÄ.[Katso jäljempänä]

Päätelmissä hyväksytään sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa (13977/1/10)[Ks. alla] noudatettu yleinen lähestymistapa, jonka mukaan sisämarkkinoilla on oltava vahva taloudellinen ja sosiaalinen perusta erittäin kilpailukykyisen talouden aikaansaamiseksi.

Päätelmien mukaan on erityisesti puututtava yritysten ja kansalaisten esiin tuomiin ongelmiin, jotka estävät hyötymästä täysin sisämarkkinoiden tarjoamista eduista, on käytettävä uusien kasvulähteiden kehittämiseen tarkoitettuja välineitä sekä palvelualalla että teollisuudessa, otettava huomioon Euroopan kansainvälinen kilpailukyky ja luotava uusi yhteinen strategia sisämarkkinoiden onnistuneen elvyttämisen varmistamiseksi.

Päätelmissä neuvosto sitoutuu lisäksi jatkamaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tarkastelua ensisijaisten toimien määrittämiseksi, jotka täytyisi toteuttaa ennen vuoden 2012 loppua, jotta helpotetaan sisämarkkinoille pääsyä, tuetaan yrityksiä, kannustetaan kasvua ja autetaan luomaan uusia työpaikkoja.

Viittaus yksityiskohtaisiin päätelmiin johtaa englanninkieliseen tekstiin:

Conclusions on the Single Market Act (6 sivua)

Suomeksi tarkemmat päätelmät eivät löydy, mutta englannin ohella kuitenkin myös ranskaksi:

Conclusions sur l'Acte pour le marché unique (6 sivua)

Neuvoston päätelmien linkki asiakirjaan 13977/1/10 johtaa komission englanninkielisen ehdotuksen korjattuun versioon, vaikka tiedonanto on saatavissa suomeksi (ja union 20 muulla kielellä).

Suomen hallitus ja eduskunta

Joitakin linjauksia löytyy Suomesta. Hallitus (työ- ja elinkeinoministeriö) lähetti toukokuun lopussa eduskuntaan kirjelmän Mario Montin raportista (E 41/2010 vp) ja marraskuun loppupuolella selvityksen sisämarkkinoiden toimenpidepaketista (E 107/2010 vp). Kirjelmien käsittely on yhdistetty erityisvaliokunnissa ja suuressa valiokunnassa, mutta eduskunta ei ole vielä vahvistanut.lopullista kantaansa.

Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla sisämarkkinat, kuten EU-asiat muutenkin esiintyvät matalalla profiililla.

Ralf Grahn

P.S. Fleishman-Hillard (Bryssel) on julkaissut ajankohtaisen selvityksen europarlamentaarikoiden verkkomedia käytöstä, sosiaaliset mediat mukaan lukien: European Parliament Digital Trends Survey. Twitterissä voit jatkaa keskustelua tunnisteen #epdigitrends alla. Erottuvatko MEPit kansallisen tason poliitikoista? #some

P.S. 2: Olen iloinen jos haluat seurata blogejani, jotka ovat: Grahnlaw (englanniksi), Grahnblawg (ruotsiksi) och Eurooppaoikeus (suomeksi) sekä kolmikielinen Grahnlaw Suomi Finland. Voimme myös tutustua Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.

Unkari: Vahvaan Eurooppaan perustaa murentamalla?

2011-01-23T04:59:00.000+02:00

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana Unkari kertoo tavoittelevansa vahvaa Eurooppaa, mutta pääministeri Viktor Orbanin hallituksen sisäpoliittinen ohjelma on paljastanut heikkouksia EU:n toimivallassa ja unionin kansalaisten perusoikeuksien suojassa. Ongelmat eivät rajoitu kiisteltyyn medialakiin, vaan pakottavat meidät eurooppalaisen demokratian ja oikeusvaltion ydinkysymysten pohdintaan.

Englanniksi olen käsitellyt Unkarin hallituksen toimia Euroopan perusarvojen kannalta useissa kirjoituksissa, joihin blogini Grahnlaw Suomi Finland tarjoaa linkit: Hungary and Strong Europe 2011? (22. tammikuuta 2011).

Euroblogit ja Unkari

Monikielinen Bloggingportal.eu tarjoaa mahdollisuuden tutustua euroblogien näkemyksiin. Tiedotuksen vapautta uhkaava laki on jäävuoren huippu. Perustuslain muuttaminen sekä demokratian ja oikeusvaltion murentaminen eivät vielä ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Varjoon ovat jääneet myös Unkarin puheenjohtajuusohjelma ja toimet neuvoston puheenjohtajana. Tunnisteella ”Hungary” merkityt sata viimeistä kirjoitusta tarjoavat näkymän Euroopan tasolla käytyyn keskusteluun.

Unkarin puheenjohtajuusohjelma

”Strong Europe” on siis Unkarin puheenjohtajuusohjelman otsikko. Ohjelma tarjoaa hyödyllisen katsauksen kuluvan vuosipuoliskon keskeisiin hankkeisiin Euroopan unionissa:

The Programme of the Hungarian Presidency of the Council of the European Union 1 January – 30 June 2011 Strong Europe (noin 56 sivua)

Ralf Grahn

J.K. Wall Street Journal (WSJ) -lehden blogi New Europe tutustuttaa meidät Keski- ja Itä-Euroopan maiden talouteen ja politiikkaan. Suosittelen.

J.K. 2: Blogieni lisäksi minua voi seurata Facebookissa ja Twitterissä @RalfGrahn.

Onko EU:ssa yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?

2010-12-15T05:27:00.000+02:00

Eurooppa-päivänä Mario Monti luovutti perusteellisen raportin EU:n sisämarkkinoiden herättämiseksi: A new strategy for the Single Market: At the service of Europe's economy and society (9. toukokuuta 2010).

Euroopan parlamentti ajoitti oman kannanottonsa niin, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö valmistui 3. toukokuuta ja täysistunto hyväksyi 20. toukokuuta 2010 päätöslauselman:

Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitetut yhtenäismarkkinat

Prosessia Europarlamentissa voi seurata menettelynumerolla INI/2010/2011.

Yhtenäismarkkinat?

Kirjoitin aiemmin käsitteistä 'yhteismarkkinat', 'sisämarkkinat' ja 'yhtenäismarkkinat':

Eurooppaoikeus: EU:n 'Single Market Act' on käännösongelma (13. joulukuuta 2010)

Nyt asiasta hieman laajemman kieliaineiston perusteella.

Kielistä ja kääntämisestä kiinnostuneet huomaavat Euroopan parlamentin päätöslauselmassa käsitteen 'yhtenäismarkkinat', jolla tavoitellaan samaa kuin englanniksi termillä 'single market' ja ranskaksi 'marché unique'. Samalla linjalla ovat esimerkiksi espanja 'mercado único', italia 'mercato unico' ja portugali 'mercado único'

Sitävastoin saksaksi oli käytössä sisämarkkinoita vastaava 'Binnenmarkt' ja ruotsiksi 'inre marknad'. Samoin esimerkiksi tanska 'indre marked' ja hollanti 'interne markt'.

Tiedonanto KOM(2010) 608

Kun komissio julkaisi tiedonantonsa KOM(2010) 608, sen nimenä oli englanniksi edelleen 'Towards a Single Market Act', ranskaksi 'Vers un Acte pour le Marché unique', espanjaksi 'Hacia un Acta del Mercado Único', italiaksi 'Verso un atto per il mercato unico' ja portugaliksi 'Um Acto para o Mercado Único'.

Sisämarkkinaleiriin kuuluivat edelleen saksa 'Auf dem Weg zu einer Binnenmarktakte', ruotsi 'På väg mot en inre marknadsakt' ja tanska 'På vej mod en akt for det indre marked'.

Hollanti ja suomi

Kahden esimerkkikielen osalta komission käsitteet poikkesivat Euroopan parlamentin kielenkäytöstä.

Hollanniksi ei luovuttu vain sisämarkkinoista, vaan siirryttiin suoraan englantiin: 'Naar een Single Market Act'.

Suomeksi putosi pois yhtenäismarkkinat-kokeilu, ja käsite 'Act' ilmaistiin vain summittain: 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti'.

”Mää ihmettelen kauhiast tämmöst.” Osaisikohan joku mukana ollut tai muuten vain kieli-ihminen selventää valintoja?

Kyseessä on sentään Euroopan unionin kulmakivi.

Ralf Grahn

J.K. Ei puolueeton, mutta mielenkiintoinen ja ammattitaitoinen on ruotsalainen lehtimies Mats Engström poliittisessa blogissaan. Ruotsin EU-puheenjohtajakauden jälkeen hän kirjoittaa pääasiassa maansa politiikasta (ulko- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien) : 'Om politik, medier, och lobbyism. Samt lite annat.' Suosittelen laadun ystäville.

EU:n 'Single Market Act' on käännösongelma

2010-12-13T06:08:00.000+02:00

Euroopan unionilla on 23 virallista kieltä, joten käännöstoiminta on erittäin tärkeä unionin hallinnossa. Jäsenmaiden hallitusten, parlamenttien ja viranomaisten täytyy voida käsitellä lakeja ja lakiehdotuksia maan virallisella (tai virallisilla) kielillä. Vastaavasti järjestöillä, yrityksillä ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus tutustua EU:n lainsäädäntöön oman maansa kielellä.

Ilman keskitettyä käännöstoimintaa tai ainakin laadunvalvontaa järjestelmä hajoaisi, mutta edes näissä oloissa ei tarkan merkityssisällön siirtäminen kielestä toiseen ole välttämättä helppoa.

Otamme esimerkiksi aloitteen, joka englanniksi tunnetaan nimellä 'Single Market Act'.

Yhteismarkkinat

Vuoden 1957 Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (Ety, englanniksi European Economic Community, EEC), jonka tavoitteena oli tulliliitto sekä yhteismarkkinat, joilla tuotteet ja tuotannontekijät liikkuvat.

'Marché commun' ranskaksi, joka kaiketi on sopimuksen alkuperäiskieli, sekä myöhempinä käännöksinä 'common market', 'yhteismarkkinat' ja 'den gemensamma marknaden'.

Sisämarkkinat

Vuoden 1986 uudistussopimus, Euroopan yhtenäisasiakirja (Single European Act) toi perussopimukseen uuden käsitteen 'internal market', 'marché interieur', myöhemmin suomeksi 'sisämarkkinat' ja ruotsiksi 'den inre marknaden'.

'Yhteismarkkinat' jäi kuitenkin muuttamattomiin sopimuskohtiin, joten se eli rinnan 'sisämarkkinoiden' kanssa.

Viime vuoden joulukuussa Lissabonin sopimus yhtenäisti kielenkäyttöä poistamalla 'yheismarkkinat'. Virallisesti on nykyään enää olemassa 'sisämarkkinat', englanniksi 'internal market'.

Yhtenäismarkkinat vai sisämarkkinat?

Komissio käyttää kuitenkin mielellään tavoitteellisesti käsitettä 'Single Market' ja niin teki myös uudistuksia pohtinut Mario Monti. Ehdotusnippua tehdään tunnetuksi nimellä 'Single Market Act' ja tiedonannon pääotsikko kuuluukin englanniksi: Towards a Single Market Act.

Ranskaksi vastaavasti 'marché intérieur' on virallinen käsite, esimerkiksi SEUT 26 artiklan 2 kohtaa vastaava teksti, mutta tiedonannon pääotsikko ohjelmallisesti: Vers un Acte pour le Marché unique.

Aiemmin syksyllä jotkin puheiden tai vastaavien suomennokset myötäilivät erottelua käyttämällä vastineena sanaa 'yhtenäismarkkinat', mutta kuten huomaamme, virallinen ehdotus kulkee nimellä 'Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti', mikä kuulostaa vanhahtavalta ja varsin epämääräiseltä.

Ruotsin kielellä taidettiin myös jossain yhteydessä kokeilla käsitettä 'enhetsmarknad', mutta virallinen ehdotus on palannut sisämarkkinapohjalle. Tosin siinä saadan esille 'Act', joka sekin puuttuu suomenkielisestä versiosta: På väg mot en inre marknadsakt.

Kuinka valita?

Voimme siis todeta että ruotsiksi jää puuttumaan yksi nyanssi ja suomeksi kaksi vivahdetta käsitteestä 'Single Market Act'. Suomeksi lisähankaluutena olisi erottaa uudet 'yhtenäismarkkinat' vanhasta käsitteestä 'yhteismarkkinat', kun eroa on vain kahden kirjaimen verran.

Toisaalta 'Single Market Act' (Act pour le Marché unique) luo suurellisen kuvan tarkkarajaisesta laista, vaikka kyseessä on (epämääräinen) keskustelualoite joka sisältää 50 kaavailtua tointa.

Vivahteiden puuttumisesta huolimatta suomenkielinen vastine 'sisämarkkinoiden toimenpidepaketti' taitaa olla asiallisesti ottaen kuvaavin tarkastamastamme neljästä kieliversiosta.

Ei ole nostetta, muttei sorru mahtailuun.

Kuinka eri kieliversioista vastaavien olisi pitänyt toimia?

Ralf Grahn

J.K. Vaikka Mathew Lowry's Tagsmanian Devil ei ole julkaissut blogikirjoitusta kuukauteen, on syytä nostaa esille tämä blogi, joka varsin ajattomasti käsittelee Euroopan tason verkkoviestintää ja julkista keskustelua. Suosittelen lämpimästi.

Uudistuvatko Euroopan parlamenttivaalit?

2010-12-07T05:55:00.000+02:00

Komission kertomus Euroopan parlamentin vaaleista KOM(2010) 605 käsitteli oireita eikä kansalaisten äänioikeuden perusongelmia. Näin päättelin eilisessä kirjoituksessa (englanniksi): Tunnel vision? EU Commission and EP elections 2009 (6. joulukuuta 2010). Cédric toi kommenteissaan esille puutteet vieläkin voimakkaammin ja lisäsi tärkeitä viittauksia.

Uudistus 2014 mennessä?

SEUT 223 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti laatii esityksen vaalimenettelystä, mutta uudistuksen toteuttaminen on kiven takana. Jäsenmaita edustavan neuvoston täytyy hyväksyä säännökset yksimielisesti ja lisäksi jäsenvaltioiden (parlamenttien) on hyväksyttävä muutokset.

Siksi ei ole aikaista puhua muutoksista, jos ne halutaan voimaan vuoden 2014 EP-vaaleihin.

Tilanne ei näytä selvältä edes Euroopan parlamentissa. Syyskuun lopussa parlamentin lehdistöpalvelu julkaisi haastattelun, jossa puhutaan asiaan liittyvästä mietintöluonnoksesta: Andrew Duff haluaa Eurooppa-vaaleihin ylikansallisia listoja (30. syyskuuta 2010).

Kesällä Duffin mietintöluonnos oli kuitenkin juuttunut perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaan (AFCO; tiedote englanniksi): MEPs question major EP electoral reform plans (13. heinäkuuta 2010).

Ehdotusten vastaanotto oli epäileväinen myös AFCO-valiokunnan ja kansallisten parlamentaarikkojen seminaarissa (englanniksi): Hopes and doubts over EP electoral reform and citizens' initiative (30. syyskuuta 2010).

Duffin ehdotus

Vastustuksen vuoksi esittelijä Duff on marraskuussa julkaissut uuden mietintöluonnoksen perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle:

Mietintöluonnos ehdotuksesta Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen muuttamiseksi (5. marraskuuta 2010; menettely 2009/2134(INI) )

Tärkeimmät ehdotukset, kuten ylikansalliset listat, joista on ollut puhetta, näyttävät sisältyvän tuoreimpaan versioon, mutta en ole verrannut eri luonnoksia keskenään.

Valiokunnan odotetaan kypsyttelevän päätöstä ensi vuoden maaliskuulle.

Ralf Grahn

J.K. One of the visible proponents of the Euroblogosphere, Joe Litobarski alias Eurogoblin, is starting as director of BlogActiv.eu in a few days. Naturally we can now find Eurogoblin hosted there and hopefully he will soon be joined by many fine new Euroblogs contributing to the European online public space.

Ihmiskasvoinen Euroopan unioni? Verkkotiedottajat ja #some

2010-11-23T06:27:00.001+02:00

Eilen valotin Euroopan unionin yleisten asioiden neuvoston ennakkoinformaatiota ennen ministereiden kokousta (englanniksi): EU General Affairs Council 22 November 2010: What do we know? (22. marraskuuta 2010).

Kokouksen jälkeen on paikallaan esittää joitakin lisähuomioita. Aloitetaan ihmisistä jotka rakentavat siltaa EU:n instituutioiden ja kansalaisten välille.

Verkkotiedotuksen edelläkävijät

Hyvin monet kansalaiset kokevat Euroopan unionin monimutkaiseksi, hankalaksi hahmottaa ja etäiseksi.

Kankeiden toimielinten keskeltä asioita seuraavat löytävät kuitenkin joukon aitoja ihmisiä jotka yrittävät kaventaa juopaa, muun muassa sosiaalisen median avulla: blogit, Facebook, Twitter jne.

Euroopan parlamentin lehdistöpalvelu @EuroParlPress tiedottaa aktiivisesti Twitterissä. Englanninkielisistä Facebook-sivuista “tykkää” 87.140 ihmistä. Varsinainen helmi on mielestäni kuitenkin EP:n virallisesta tiedottamisesta irrallinen verkkotiedottajien tiimiblogi Writing for (y)EU, jossa jäsenet pohtivat julkisvallan viestinnän kehittämistä verkkomaailmassa.

Komission puolelta voidaan erityisesti mainita Anne Christensen @Anne_EU_webteam ja tiimin blogi Waltzing Matilda, jossa myös mietitään online-viestinnän parantamista ja vuorovaikutuksen lisäämistä.

Dick Nieuwenhuis @dicknieuwenhuis on mukana rakentamassa Euroopan unionin uutta ulkosuhdehallintoa ja erityisesti sen viestintää, mutta hänkin toimii ystävällisesti ja vuorovaikutteisesti kansalaisten kanssa.

Jopa (ministeri)neuvosto saa inhimillisiä piirteitä kun toimeen tarttuu @Dana_Council joka kommunikoi Twitterin käyttäjien kanssa.

Vaikka esittämäni esimerkit ovat vain poimintoja, uskon niiden takana olevien ihmisten näyttävän suuntaa Euroopan unionin ja julkisen sektorin viestinnästä vastaaville muuallakin. Ammattiroolista huolimatta jo muutaman henkilön ja tiimin myönteinen ja avulias asenne sekä antautuminen vuorovaikutukseen kiinnostuneiden kanssa voi jossain määrin antaa ihmiskasvot jopa etäisiksi koetuille instituutioille.

Bildt, Stubb ja muut ministerit

Eilisen yleisten asioiden neuvoston yhteydessä virallisempi @EUCouncilPress perusti uuden – vielä alullaan olevan – listan @EUCouncilPress/gac joka kerää tämän neuvostokokoonpanon ja ulkoasisiainneuvoston jäsenten tviitit sekä virallista tietoa.

Pohjoismaalaisittain on ilo nähdä että Ruotsin Carl Bildt @carlbildt ja Suomen Alexander Stubb @alexstubb ovat tässäkin hyvin näkyvillä. Heidän bloginsa ovat jo kauan toimineet esikuvina muille poliitikoille: Alla Dessa Dagar ja Alex Stubb.

Puheenjohtajamaan Olivier Chastel @PRES_Chastel on myös aktiivisesti esillä, ainakin Belgian ollessa ruorissa. Varsinainen tähdenlento on Ranskan uunituore Eurooppaministeri Laurent Wauquiez, jolla on lähes 34.000 seuraajaa Twitterissä ja yli 4.000 “ystävää” Facebookissa, joskin hänen henkilökohtainen bloginsa näyttää jääneen kesannolle.

Ralf Grahn

J.K. EUobserver.com on tärkeä uutis- ja ajankohtaistiedon tuottaja, joka tarjoaa kodin noin kahdellekymmenelle euroblogille otsikolla EUobserver Blogs, joten aiheiden ja mielipiteiden kirjo on laaja.